Marxin opeista vielä vähän....

Höpö höpö.
Pitääkö tämä paikkansa vai ei?
Mikä on sinun käsityksesi tieteestä - voidaan yksi ja sama käsite määritellä useilla tavoilla?

"Koska yhtä ja samaa käsitettä ei voi määritellä monella eri tavoilla niin silloin tavaran arvoa ei voida määritellä siitä maksetuksi keskimääräiseksi hinnaksi."

.................

"Arvon mitta on keskim. välttämätön....työaika...jne. Sanalla sanoen työn tuotantovoima on se perusta, mille hinnat rakentuvat."

Kerrohan tarkemmin, että mitä tarkoitat sillä, että hinnat rakentuvat työn tuotantovoimalle.

Jos tarkoitat , että arvo määrää keskihinnan niin perustelehan asia. Miten arvo, jota kukaan ei edes tunne, voi määrätä keskihinnan?
Jos taas tarkoitat, että arvo vain vaikuttaa keskihintaan niin silloin keskihinta ja arvo eivät välttämättä ole sama asia.
Jos taas tarkoitat, että arvo määräytyy keskihinnan mukaan niin silloin olet täysin ulkona tieteestä sillä arvoa - eikä mitään muutakaan käsitettä - ei voida määritellä usealla toisistaan riippumattomalla tavalla.

Koitahan nyt keskittyä kysymykseen arvon ja hinnan yhteydestä toisiinsa vai onko niillä mitään yhteyttä.

"Vähä aika sitten todettin, että yrityksen tasolla tavaroiden arvot ja hinnat kohtaavat, joskin yksityinen tuote voi olla arvon yläpuolella ja siten toisen tuotteen täytyy olla alapuolella.
Sama koskee valtioiden sisällä tuotetujen tavaroiden arvoa ja yhtälailla maailman tavaratuotannossa. Tietyllä hetkellä."

Se on kyllä maailman 8. ihme, että sinä et pysty marxista keskustelenn valehtelematta. Oletko todella niin tyhmä, ettet ymmärrä valehtelevasi vai mistä ihmeestä tämä johtuu?
Kalle ei sinunlaistasi valepukkia ole koskaan aikaisemmin tavannut. Mikä ihme sinua vaivaa? Ottaako Kallen viestit niin koville, että sinun pitää valheiden avulla yrittää selittää asiaa lajitovereillesi jotta nämä eivät saisi vaikutteita Kallen ajatuksista?

"Vähä aika sitten todettin, että yrityksen tasolla tavaroiden arvot ja hinnat kohtaavat, joskin yksityinen tuote voi olla arvon yläpuolella ja siten toisen tuotteen täytyy olla alapuolella.
Sama koskee valtioiden sisällä tuotetujen tavaroiden arvoa ja yhtälailla maailman tavaratuotannossa. Tietyllä hetkellä."

Missä, missä me näin totesimme - tuohan on puhdasta puuta heinää eikä toteudu käytännössä?
Et kai taas valehtele?
Anna lainaus viestistä ja linkki siihen niin Kallekin voi tarkastaa meidän todella näin todenneen.


.....................

Sinä et s.p ole ymmärtänyt olennaisinta tuotannossa. Olennaisin osa siinä on idea jonka joku on kehitellyt tuotantoon sopivaksi ja jonka tulevat asiakkaat katsovat tarpeelliseksi ja hyödylliseksi.

Ilman ideaahan ei olisi edes pyörää vaan kaikki kannettaisiin sylissä sillä repunkin keksiminen oli yksi noista ideoista.

Idea voi olla neitseellinen tai vain parannus jonkun muun ideaan tekniikan ja olosuhteiden muuttuessa ja lisätessä mahdollisuuksia.

Varsinainen valmistaminen on tietysti välttämätön vaihe tuotteen matkassa ideasta kuluttajalle/tarvitsijalle mutta sitä ei synny jos ei ole ideaa siitä mitä sille asiakkaalle tarjotaan aikanaan ostettavaksi.

Tehtaat ja pajat eivät olleet täällä kun maailma syntyi joten ne on rakennettu ja kehitelty noiden ideoiden pohjalta eli idea on se perus syy miksi on teollisia työpaikkoja ja se on jokaisen tuotteen nuppineulasta veturiin ja lentokoneeseen perusta ilman ideaa niitä ei olisi. Tekeminen ja rakentaminenhan on vain työtä jota on helppoa tehdä kun tiedetään mitä tehdään.

Paneutuminen tavaraan on siis vain tekosyy kun ei ymmärretä asioiden todellista järjestystä.

" Ottaako Kallen viestit niin koville,....."

Kylläpä aloittaja luulee itsestään suuria. Ei maksaisi vaivaa kahden kesken nokatusten väitellä minuuttiakaan mutta ajankuluksi täällä voi peistä taittaa.

Otan Marxin todistajaksi pääminsteri ja Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen.
Katainen sanoi eduskunnan kyselytunnilla päivällä, että Suomeen tarvitaan työtä. Työllä Suomi lähtee nousuun. Tällä hän perusteli suuria lahjoituksia palkkatyöltä pääomalle. Mutta otamme oleellisen väittelyaiheeseemme.

Katainen ymmärtää työn merkityksen. Hän sanoo samoin kuin Marx ja kommunistit, että työ on kaiken perusta. Sekä ruumiillinen että henkinen työ, tuotannollinen ja sitä tukevat toiminnot, mm. kulttuurityö, terveydenhuolto ym.

Katainen torjui oivallisesti keskustalaisen väitteen että työtä tarvitan kulutusta varten. Hän nosti esille työn merkityksen ihmisyyden olemuksessa. Kansalainen saadessaan rakentaa yhteiskuntaa työvelvollisuuden kautta, tulee yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi.

Katainen ehkä ajatteli asioita pääoman kannalta. Pääomia ei synny ilman työtä. Raha ei synnytä rahaa. Vaihto ei synnytä uutta arvoa.
Katainen toisti tahtomattaan Marxin perusväitteen suurten työläisjoukkojen välttämättömydestä, jotta pieni joukko tuotantovoimien omistajia voisi kohota toisten yläpuolelle.

Samalla viimeisen väitteen kohdalla Katainen tunnustaa työn ja tuotannon yhteiskunnallisen luonteen. Tavaroita tuotetaan yhteiskuntaa, sen jäsenten tarpeiden tyydyttämiseksi.

Katainen ja Työeläkeläinen ovat eri planeetalta aloittajan tietomäärän suhteen.

Se nouseeko lahjoituksilla pääomalle, jolle ei annettu mitään velvoituksia, työtä ja työpaikkoja, onkin toinen tarina.

s.partacus kirjoitti:

" Ottaako Kallen viestit niin koville,....."

Kylläpä aloittaja luulee itsestään suuria. Ei maksaisi vaivaa kahden kesken nokatusten väitellä minuuttiakaan mutta ajankuluksi täällä voi peistä taittaa.

Otan Marxin todistajaksi pääminsteri ja Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen.
Katainen sanoi eduskunnan kyselytunnilla päivällä, että Suomeen tarvitaan työtä. Työllä Suomi lähtee nousuun. Tällä hän perusteli suuria lahjoituksia palkkatyöltä pääomalle. Mutta otamme oleellisen väittelyaiheeseemme.

Katainen ymmärtää työn merkityksen. Hän sanoo samoin kuin Marx ja kommunistit, että työ on kaiken perusta. Sekä ruumiillinen että henkinen työ, tuotannollinen ja sitä tukevat toiminnot, mm. kulttuurityö, terveydenhuolto ym.

Katainen torjui oivallisesti keskustalaisen väitteen että työtä tarvitan kulutusta varten. Hän nosti esille työn merkityksen ihmisyyden olemuksessa. Kansalainen saadessaan rakentaa yhteiskuntaa työvelvollisuuden kautta, tulee yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi.

Katainen ehkä ajatteli asioita pääoman kannalta. Pääomia ei synny ilman työtä. Raha ei synnytä rahaa. Vaihto ei synnytä uutta arvoa.
Katainen toisti tahtomattaan Marxin perusväitteen suurten työläisjoukkojen välttämättömydestä, jotta pieni joukko tuotantovoimien omistajia voisi kohota toisten yläpuolelle.

Samalla viimeisen väitteen kohdalla Katainen tunnustaa työn ja tuotannon yhteiskunnallisen luonteen. Tavaroita tuotetaan yhteiskuntaa, sen jäsenten tarpeiden tyydyttämiseksi.

Katainen ja Työeläkeläinen ovat eri planeetalta aloittajan tietomäärän suhteen.

Se nouseeko lahjoituksilla pääomalle, jolle ei annettu mitään velvoituksia, työtä ja työpaikkoja, onkin toinen tarina.

Lue lisää

Toveri s.partacus ei pystynyt vastaamaan marxin oppeja koskevaan asialliseen kysymykseen.

Eikö palstalle ole vieläkään saatu yhtäkään marxia osaavaa punanuttua vastaamaan Kallen marxin oppeja koskeviin kysymyksiin.
Kertokaapa palstan marxin tietäjät, että miksi tavaran keskimääräinen hinta vastaisi sen arvoa sillä arvoa ei ole määritelty keskimääräiseksi hinnaksi ja arvoa ei kukaan edes tiedä.

Miten marx saattoi väittää, ettei tavaraa koskaan myytäisi arvostaan vaikka tavaran arvoa ei edes kukaan voi tietää - ei edes marx itse pystynyt sitä laskemaan??

Onko asialle selitys vai onko taas kysymyksessä kommunistien uskonkappale?

......................

"Tavaran arvo ja työvoimatavaran arvo, taravan tuottamiseen kulutettu työvoima kohtaavat."

Näin on marx tavaran arvon määritellyt joten marxin oppien mukaan asia on näin.


"Mitään muuta mittaria ei ole tavararoiden hintamuodon perusteena, eikä sellaista aloittajakaan ole voinut tuoda esille."

Kaupan syntymisen perusedellytys, joka toteutaa aina ja joka kerta, on ostajan ja myyjän sopiminen hinnasta. Ilman sitä sopimusta ei maailmassa ole syntynyt yhtäkään kauppaa, eikä tule syntymäänkään.

Koska kumpikaan osapuoli, ei myyjä eikä ostaja, tiedä tavaran arvoa niin miten silloin tavaran arvo ja hinta voisivat olla yhtenevät?
Jos tavara myydään aina arvostaan kapitalistien välisessä kaupassa niin miten silloin samaa tavaraa myydään samanaikaisesti eri hinnoin?

Yritähän nyt selvittää nämä Kallen esille ottamat selvät ristiriitaisuudet opissasi. Ei ihme että te tarvitsette dialektiaa marxin ymmärtämiseen sillä dialektiikkaa käytetään ristiriitojen selittämiseen - ei poistamiseen.

.......................

Tavaran arvo on tiedostettavisssa. Muuten ei voi ollakaan. Kun kysytään, mihin "sopimus" perustuu vaihdettaessa tavara toiseen, olipa sillä jo hintamuoto tai ei, niin vastaukseksi tulee työn paljous.
Vaihdetaanko 1.8 Nissan-auto läppäritietokoneeseen päittäin? Ei. Tuotettujen tavaroiden arvo on sama kuin niihin kiteytynyt työn paljous. Tavarat eivät ole muuta kuin työn paljouden summa, työllä mitattava arvo.

Tavaran rahamuoto taas ei ole muuta kuin arvon vastikkeellinen hintamuoto. Erihintainen tavara heijastaa erimääräistä työn paljoutta.
Vaikka kuinka sovitaan vaihdettavien tavaroiden hinnat, niiden perustana on niihin kiteytynyt työn paljous. Kukaan ei voi jatkuvasti vaihtaa tavaroitaan alle arvonsa.
Aivan eri asia on jos vaihdossa jymäytetään kaveria. Arvo ei silti poistu. Toinen menettää sen mitä toinen voittaa.

Pääoman 3. osassa taasen on eritelty tavaratuotannon ristiriitaisuus tavaroiden hintamuodon syntymisessä. Ylimääräisen voiton merkitys arvon ja hinnan poikkeavuudessa ja ykseydessä. Käsittelyssä on myös myynti alle arvonsa ja monet muut tavaratuotannon poikkeavuudet. Kapitalisti näet voi myydä tavaraa alle arvonsa ja saada silti voittoa mutta menettää lisäarvon määrää edellyttäen että palkat pysyvät entisellään.

Yhteiskunnassa vaihdettaessa tavaroita vaihdetaan itseasiassa työn paljouksia ja niitä mitataan rahavastikkeessa, tapahtukoonpa yksittäisen vaihdon kulussa mitä tahansa.

"sillä dialektiikkaa käytetään ristiriitojen selittämiseen - ei poistamiseen."

Jälleen täysi tietämttömyys materialistisesta filosofiasta tai tahallinen vääristely.
Ristiriita on kaikkialla luonnossa, myös tavaratuotannossa, kehityksen lähde.
Dialektiikka on sitä mitä Risto Koivula kirjoitti. Lyhyesti esitettynä tarkasteltava olio on eristettävä ympäristöstä, tutkittava sen eri puolia itsessään sekä yhteydessä ympäristöön. Määritelmä on karkeasti lyhennetty. Sitä voisi sanoa niinkin että oliota on tarkasteltava yleisissä yhteyksissään.

s.partacus kirjoitti:

Tavaran arvo on tiedostettavisssa. Muuten ei voi ollakaan. Kun kysytään, mihin "sopimus" perustuu vaihdettaessa tavara toiseen, olipa sillä jo hintamuoto tai ei, niin vastaukseksi tulee työn paljous.
Vaihdetaanko 1.8 Nissan-auto läppäritietokoneeseen päittäin? Ei. Tuotettujen tavaroiden arvo on sama kuin niihin kiteytynyt työn paljous. Tavarat eivät ole muuta kuin työn paljouden summa, työllä mitattava arvo.

Tavaran rahamuoto taas ei ole muuta kuin arvon vastikkeellinen hintamuoto. Erihintainen tavara heijastaa erimääräistä työn paljoutta.
Vaikka kuinka sovitaan vaihdettavien tavaroiden hinnat, niiden perustana on niihin kiteytynyt työn paljous. Kukaan ei voi jatkuvasti vaihtaa tavaroitaan alle arvonsa.
Aivan eri asia on jos vaihdossa jymäytetään kaveria. Arvo ei silti poistu. Toinen menettää sen mitä toinen voittaa.

Pääoman 3. osassa taasen on eritelty tavaratuotannon ristiriitaisuus tavaroiden hintamuodon syntymisessä. Ylimääräisen voiton merkitys arvon ja hinnan poikkeavuudessa ja ykseydessä. Käsittelyssä on myös myynti alle arvonsa ja monet muut tavaratuotannon poikkeavuudet. Kapitalisti näet voi myydä tavaraa alle arvonsa ja saada silti voittoa mutta menettää lisäarvon määrää edellyttäen että palkat pysyvät entisellään.

Yhteiskunnassa vaihdettaessa tavaroita vaihdetaan itseasiassa työn paljouksia ja niitä mitataan rahavastikkeessa, tapahtukoonpa yksittäisen vaihdon kulussa mitä tahansa.

"sillä dialektiikkaa käytetään ristiriitojen selittämiseen - ei poistamiseen."

Jälleen täysi tietämttömyys materialistisesta filosofiasta tai tahallinen vääristely.
Ristiriita on kaikkialla luonnossa, myös tavaratuotannossa, kehityksen lähde.
Dialektiikka on sitä mitä Risto Koivula kirjoitti. Lyhyesti esitettynä tarkasteltava olio on eristettävä ympäristöstä, tutkittava sen eri puolia itsessään sekä yhteydessä ympäristöön. Määritelmä on karkeasti lyhennetty. Sitä voisi sanoa niinkin että oliota on tarkasteltava yleisissä yhteyksissään.

Lue lisää

Mitä sinä tiedät kaupankäynnistä?

Kaupan syntymisen perusedellytys, joka toteutaa aina ja joka kerta, on ostajan ja myyjän sopiminen hinnasta. Ilman sitä sopimusta ei maailmassa ole syntynyt yhtäkään kauppaa, eikä tule syntymäänkään.

Oletko samaa mieltä - vaatiiko kaupan syntyminen sopimusta hinnasta?

...........................

Otetaanpa esimerkki sopimisesta ja vaihdon mielettömyyderstä arvon muodostumisessa.

Paperikoneen omistaja haluaa tikkarin. Aloittajalla se on. Aloittaja vaihtaa tikkarin paperikoneeseen. Hetken päästä aloittaja huomaa, ettei hän tee koneella mitään ja vaihtaa sen pyyheliinaan. Näin aloittaja käy vaihtamassa kaikkien maailman tavaroiden omistajien kanssa tavaroita ja viimeinen vaihto on edessä. Aloittaja haluaakin tikkarin takaisin ja antaa paperikoneen omistajalleen.
Kaikki tavarat on sopuisasti vaihdettu. Mitä tapahtui?

Ei yhtikäs mitään arvon ja sen hintamuodon suhteen. Kaikissa vaihdoissa tapahtui toisen voittoa ja toisen tappiota ja lopputuloksena tavaroiden arvo ei muuttunut miksikään. Kukaan ei voittanut eikä hävinnyt.
Vaihto (aloittajan sopiminen) ei kerro mitään tavaran hinnan muodostuksesta.
Hinta ja arvo muodostuu muualla kuin vaihdossa.
Sitä ei muuta erikoistapukset, joissa yksilöt huijaavat toisiaan, esim. leipäpalasta maksetaan pyykkikone (hintamuodossa) hädänalaisessa tilanteessa.

Tavaran arvo ei määräydy vaihdossa. Ja koska arvo perustuu työn paljouteen, se saa tietyn määrän rahamuotoa työn paljous perustana.
Tiedän sen, on turha väittää, etteikö kapitalisti osaisi kustannuslaskentaa. Eikä se ole vaikeakaan. Tuotantokustannukset (välineet, raaka-aineet, palkat) ovat tilinpäätöksistäkin luettavissa. Tuotekohtainen laskelma laaditaan myös eikä lähdetä tuotantoon, jos sen hinta voiton kera muodostuisi kilpailijoiden tuotteita (huomattavasti) kalliimmaksi.

Kapitalisti ei ole tyhmä. Marx osasi muistuttaa tästä usemamman kerran.

"Tuottajakapitalisti määrää markkinahinnan. Ensin hän laskee kustannusinnan, c v eli pääomakulut kiinteä pääoma ja vaihteleva pääoma (työvoimakulut). Sen päälle tulee lisäarvo ja jota kutsutaan voitoksi."

Kolme lausetta ja kaksi asiavirhettä. Tietosi kaupankäynnistä ovat todella olemattomat.

"Tuottajakapitalisti määrää markkinahinnan."

Ei määrää vaan hinnasta sovitaan ostajan ja myyjän kesken. Koskaan ei ole syntynyt yhtäkään kauppaa ilman sopimusta hinnasta - eikä koskaan tule syntymäänkään. Sinä et tunnu paljon tietävän kaupankäynnistä.

" Sen päälle tulee lisäarvo ja jota kutsutaan voitoksi."

Tämä taas ei pidä paikkaansa muuta kuin siinä erikoistapauksessa, jolloin tavara myydään arvostaan. Sinä olet palstalla kertonut, että marxin mukaan tavaraa ei koskaan myydä sen arvoa vastaavaan hintaan joten väitteesi ei siis toteudu koskaan.
Riisto on työläiselle maksamatta jäänyttä työntulosta ja näin ollen työläistä ei voida riistää kuin korkeintaan työntulosten ja palkan välisen erotuksen verran. Jos hinta on yli tavaran arvon niin silloin kapitalistin saama voitto ei ole sama kuin riisto - eikä myöskään hinnan ollessa alle tavaran arvon.
Edellisessä tapauksessa myyjä saa haltuunsa riistotonta voittoa ja jälkimmäisessä tapauksessa ostaja saa haltuunsa osan tavaran arvosta ilmaiseksi. Sillä ei tavaran arvo muutu sen hinnan muuttuessa.

Joo, Kalle tietää marxin sanoneen voiton olevan sama kuin riisto. Mutta marx ei ehtinytkään käsitteleen elämänsä aikana kuin tapauksen, jossa tavara myydään arvostaan. Ja toverin s.partacus mukaan marx sanoi, ettei tavaraa ole koskaan myyty arvostaan eikä koskaan tulla myymäänkään. Joten hänen elämäntyö mureni siihen lauseeseen sillä hän ei koskaan ehtinyt kiireiltään pähkäilemään voiton muodostumista yleisesti. No,. eihän se aika kaikkeen riitä vaikka ei antaisi työnteon häiritä askareite.

.......................

s.partacus kirjoitti:

Otetaanpa esimerkki sopimisesta ja vaihdon mielettömyyderstä arvon muodostumisessa.

Paperikoneen omistaja haluaa tikkarin. Aloittajalla se on. Aloittaja vaihtaa tikkarin paperikoneeseen. Hetken päästä aloittaja huomaa, ettei hän tee koneella mitään ja vaihtaa sen pyyheliinaan. Näin aloittaja käy vaihtamassa kaikkien maailman tavaroiden omistajien kanssa tavaroita ja viimeinen vaihto on edessä. Aloittaja haluaakin tikkarin takaisin ja antaa paperikoneen omistajalleen.
Kaikki tavarat on sopuisasti vaihdettu. Mitä tapahtui?

Ei yhtikäs mitään arvon ja sen hintamuodon suhteen. Kaikissa vaihdoissa tapahtui toisen voittoa ja toisen tappiota ja lopputuloksena tavaroiden arvo ei muuttunut miksikään. Kukaan ei voittanut eikä hävinnyt.
Vaihto (aloittajan sopiminen) ei kerro mitään tavaran hinnan muodostuksesta.
Hinta ja arvo muodostuu muualla kuin vaihdossa.
Sitä ei muuta erikoistapukset, joissa yksilöt huijaavat toisiaan, esim. leipäpalasta maksetaan pyykkikone (hintamuodossa) hädänalaisessa tilanteessa.

Tavaran arvo ei määräydy vaihdossa. Ja koska arvo perustuu työn paljouteen, se saa tietyn määrän rahamuotoa työn paljous perustana.
Tiedän sen, on turha väittää, etteikö kapitalisti osaisi kustannuslaskentaa. Eikä se ole vaikeakaan. Tuotantokustannukset (välineet, raaka-aineet, palkat) ovat tilinpäätöksistäkin luettavissa. Tuotekohtainen laskelma laaditaan myös eikä lähdetä tuotantoon, jos sen hinta voiton kera muodostuisi kilpailijoiden tuotteita (huomattavasti) kalliimmaksi.

Kapitalisti ei ole tyhmä. Marx osasi muistuttaa tästä usemamman kerran.

Lue lisää

Mitä sinä tiedät kaupankäynnistä?
Tiedätkö mitään?
Elätkö vielä vaihtokauppatasolla?
Oletko yksin sillä tasolla vai onko koko punanuttula vaihtokauppatasolla kaupankäynnissä?

Taidatte elää kommunismissa sillä kommunismissa palataan vaihtokauppatasolle rahan hävittyä yhteiskunnasta. Silloin sinun pitää löytää joku, joka haluaa vaihtaa kivikirveesi omenaan. Naapurilla on kyllä omenia mutta hän haluaa vaihdossa saviruukun. Ja sinulla ei ole saviruukkua vaan vain kivikirves. Näin kauppaa ei synny ja sinä jäät ilman omenaa ja naapurisi ei saa saviruukkua sillä saviruukun omistaja haluaa vaihtaa sen keihääseen.
Näin siis käydään kauppaa sinun unelmayhteiskunnassa, kommunismissa.

Kaupan syntymisen perusedellytys, joka toteutaa aina ja joka kerta, on ostajan ja myyjän sopiminen hinnasta. Ilman sitä sopimusta ei maailmassa ole syntynyt yhtäkään kauppaa, eikä tule syntymäänkään.

Oletko samaa mieltä - vaatiiko kaupan syntyminen sopimusta hinnasta?

...........................

s.partacus kirjoitti:

Otetaanpa esimerkki sopimisesta ja vaihdon mielettömyyderstä arvon muodostumisessa.

Paperikoneen omistaja haluaa tikkarin. Aloittajalla se on. Aloittaja vaihtaa tikkarin paperikoneeseen. Hetken päästä aloittaja huomaa, ettei hän tee koneella mitään ja vaihtaa sen pyyheliinaan. Näin aloittaja käy vaihtamassa kaikkien maailman tavaroiden omistajien kanssa tavaroita ja viimeinen vaihto on edessä. Aloittaja haluaakin tikkarin takaisin ja antaa paperikoneen omistajalleen.
Kaikki tavarat on sopuisasti vaihdettu. Mitä tapahtui?

Ei yhtikäs mitään arvon ja sen hintamuodon suhteen. Kaikissa vaihdoissa tapahtui toisen voittoa ja toisen tappiota ja lopputuloksena tavaroiden arvo ei muuttunut miksikään. Kukaan ei voittanut eikä hävinnyt.
Vaihto (aloittajan sopiminen) ei kerro mitään tavaran hinnan muodostuksesta.
Hinta ja arvo muodostuu muualla kuin vaihdossa.
Sitä ei muuta erikoistapukset, joissa yksilöt huijaavat toisiaan, esim. leipäpalasta maksetaan pyykkikone (hintamuodossa) hädänalaisessa tilanteessa.

Tavaran arvo ei määräydy vaihdossa. Ja koska arvo perustuu työn paljouteen, se saa tietyn määrän rahamuotoa työn paljous perustana.
Tiedän sen, on turha väittää, etteikö kapitalisti osaisi kustannuslaskentaa. Eikä se ole vaikeakaan. Tuotantokustannukset (välineet, raaka-aineet, palkat) ovat tilinpäätöksistäkin luettavissa. Tuotekohtainen laskelma laaditaan myös eikä lähdetä tuotantoon, jos sen hinta voiton kera muodostuisi kilpailijoiden tuotteita (huomattavasti) kalliimmaksi.

Kapitalisti ei ole tyhmä. Marx osasi muistuttaa tästä usemamman kerran.

Lue lisää

Kerrohan käsityksesi siitä, että miten kansantalouteen tulee lisää rahaa.
Syntyykö sitä tuotannossa vai kaupankäynnissä vai mistä se tulee?

Kallen käsityksen mukaan uutta rahaa ei synny vaikka miten paljon valmistettaisiin uusia tavaroita ja niitä myytäisiin hyvällä voitolla. Rahamäärä kansantaloudessa ei siitä nouse yhtään ja kukaan ei rikastu enempää kuin joku toinen on köyhtynyt.
Joten rahalla käytävä kauppa ei eroa mitenkään vaihtokaupasta eikä siinä raha lisäänny. Raha vain helpottaa kaupankäyntiä sillä jokainen tavara voidaan vaihtaa rahaksi ja raha sitten taas tavaraksi. Mutta siinä prosessissa ei synny euroakaan uutta rahaa.
Rahakaupassa kivikirveen omistaja voi vaihtaa kirveensä rahaan kirvestä tarvitsevan kanssa ja sitten hän voi vaihtaa rahansa naapurin kanssa omenaan. Näin hän sai omenan tarvitsematta etsiä henkilöä, joka haluaisi vaihtaa kivikirveen omenaan.

Siis kerrataan vielä. Uutta rahaa ei synny kaupankäynnissä vaikka se olisi miten vilkasta tahansa. Rahaa ei myöskään synny tuotannossa valmistettiinpa lypsypalleja miten paljon tahansa niin yhteiskunnan rahamäärä ei siitä muutu.

Joten kerrohan, toveri s.partacus, että mistä marxin mukaan tulee lisää rahaa kansantalouteen vai eikö marx ymmärtänyt pohtia sitäkään asiaa?

....................

s.partacus kirjoitti:

Otetaanpa esimerkki sopimisesta ja vaihdon mielettömyyderstä arvon muodostumisessa.

Paperikoneen omistaja haluaa tikkarin. Aloittajalla se on. Aloittaja vaihtaa tikkarin paperikoneeseen. Hetken päästä aloittaja huomaa, ettei hän tee koneella mitään ja vaihtaa sen pyyheliinaan. Näin aloittaja käy vaihtamassa kaikkien maailman tavaroiden omistajien kanssa tavaroita ja viimeinen vaihto on edessä. Aloittaja haluaakin tikkarin takaisin ja antaa paperikoneen omistajalleen.
Kaikki tavarat on sopuisasti vaihdettu. Mitä tapahtui?

Ei yhtikäs mitään arvon ja sen hintamuodon suhteen. Kaikissa vaihdoissa tapahtui toisen voittoa ja toisen tappiota ja lopputuloksena tavaroiden arvo ei muuttunut miksikään. Kukaan ei voittanut eikä hävinnyt.
Vaihto (aloittajan sopiminen) ei kerro mitään tavaran hinnan muodostuksesta.
Hinta ja arvo muodostuu muualla kuin vaihdossa.
Sitä ei muuta erikoistapukset, joissa yksilöt huijaavat toisiaan, esim. leipäpalasta maksetaan pyykkikone (hintamuodossa) hädänalaisessa tilanteessa.

Tavaran arvo ei määräydy vaihdossa. Ja koska arvo perustuu työn paljouteen, se saa tietyn määrän rahamuotoa työn paljous perustana.
Tiedän sen, on turha väittää, etteikö kapitalisti osaisi kustannuslaskentaa. Eikä se ole vaikeakaan. Tuotantokustannukset (välineet, raaka-aineet, palkat) ovat tilinpäätöksistäkin luettavissa. Tuotekohtainen laskelma laaditaan myös eikä lähdetä tuotantoon, jos sen hinta voiton kera muodostuisi kilpailijoiden tuotteita (huomattavasti) kalliimmaksi.

Kapitalisti ei ole tyhmä. Marx osasi muistuttaa tästä usemamman kerran.

Lue lisää

"Tiedän sen, on turha väittää, etteikö kapitalisti osaisi kustannuslaskentaa. Eikä se ole vaikeakaan. Tuotantokustannukset (välineet, raaka-aineet, palkat) ovat tilinpäätöksistäkin luettavissa."

Mutta kapitalisti ei tiedä työn arvoa joten hän ei myöskään tiedä tavaran arvoa - siis marxin arvokäsitteen mukaan.
Kapitalsiti tietää vain valmistuskustannuksensa ja haluamansa marginaalin. Näiden avulla hän voi laskea haluamansa hinnan.
Ja se hinta perustuu kapitalistin kustannuksille eikä marxin mukaiselle tavaran arvolle.
Onko sinun todella mahdoton ymmärtää eroa kapitalistin todellisten kustannusten ja marxin määrittelemän tavaran arvon välillä????
Jos ymmärrät eron niin miksi sitten otat esille kapitalistien käyttämän kustannuslaskelman sillä se perustaa kapitalistin omille kustannuksille eikä ota mitenkään huomioon tavaran valmistukseen tarvittavaa yhteiskunnallisesti välttämättömän työn arvoa!!!!!

Äly hoi, älä jätä - kapiatlistien kustannuslkaskelmat eivät perustu marxin arvoteoriaan vaan kapitalistin omille tuotantokustannuksille.


Kerrohan, että miten kapitalisti laskisi valmistamansa lypsypallin arvon tietäessään tarkkaan sen valmistuskustannukset?
Kerrohan miten se tapahtuu?

Et osaa vai?

Mihin sinä sitten tarvitset marxin arvokäsitettä oikeassa elämässä?
Oletko tarvinnut sitä koskaan mihinkään?

Kalle käyttää sitä erittäin menestyksekkäästi kommunistien kurittamiseen täälä palstalla ja siihen se toimii erittäin hyvin.

..........................

"Ja sen päälle alalla vallitseva keskimääräinen voitto (muodostuu siitä yli tai alle tiettyjen edellytysten perusteella)."

Kapitalisti Kallen kokemuksen mukaan pyrkii maksimoimaan voittonsa eikä pyri samaan voittoon kilpailijoidensa kanssa.
Jos olet erimieltä asiasta niin kerrohan miten käytännössä on havaittavissa kapitalistein pyrkiminen yhteiseen voittoprosenttiin.

"Kustannusarvio perustuu aivan täysin Marxin arvoteoriaan. "

Ei perustu sillä marxin arvoteorian mukaista tavaran arvoa ei pysty laskemaan joten mitkään todelliset laskelmat eivät perustu sille.
Jos olet eri mieltä asiasta niin kerrohan sitten marxin arvoteorian mukainen tavaran arvo lasketaan käytännössä.

Niin, et tiedä vai - älä sure, ei sitä tiedä kukaan mukaan.

......................

"Myyjä ei voi pakottaa myymään, ostajan ei ole pakko ostaa. "

Pientä - mutta hidasta - oppimista tuntuu tapahtuvan punanuttulassa. Nyt sinä jo tunnustat ja ymmärrät, ettei yhtäkään kauppaa voi syntyä ellei ostaja ja myyjä tule sopimukseen hinnasta.

Hyvä, et taida olla täysin oppimaan kykenemätön.

...............

-Niin, ja myös tämä pitää paikkansa:

Vaikuttaa siltä, että marx-tietäjä ja aktiivipunikki s.partacus ei pysty selittämään, että miksi tavaran keskihinta vastaisi sen arvoa - arvoa, jota kukaan ei edes tiedä.
Kaikki perustuu siis vain kommunistiseen uskoon ja uskontoon.

Koska tavaran arvo on määritelty siihen kiteytyneeksi yhteiskunnalisesti välttämättömäksi työksi niin ei sen arvoa silloin voida määritellä sen keskihinnaksi. Keskihintaa ei voida myöskään koskaan osoittaa vastaavan tavaran arvoa sillä marxin oppien mukaista tavaran arvoa ei voida koskaan laskea.

Ehkä kommunistienkin olisi hyvä ymmärtää, ettei kansantalous ja filosofia ole sama asia.

..................