Melkein ihan hävettää myöntää, mutta en ole pyöräillyt 17 vuoteen. Keskustan vieressä asuessa sitä ei tarvinut kun kahdessa minuutissa pääsi kävellen kouluun ja kauppaan. Nyt muutin toiseen kaupunkiin hieman kauemmaksi keskustasta ja ajattelin ostaa polkupyörän.
Silloin kun opettelin pyörällä ajamaan niin ei mitään kypärää ollut, paljaspäin vain. Pipo korkeintaan. Kypärä vissiinkin kannattaa joka tapauksessa hommata? En kyllä ole nähnyt kypärää kuin pienillä lapsilla ja joillain vähän vanhemmilla ihmisillä, mutta kai sitä voi vähän reilu parikymppinenkin käyttää. Ei se nykyisin taida naurun asia olla niinkuin silloin joskus?
Eikös niitä kypäriä löydä urheilukaupasta? Sieltä samasta osastosta kun pyöriäkin? Juu, olen pikkukaupungin kasvatti jossa ei ollut urheilukauppaa..
Silloin kun opettelin pyörällä ajamaan niin ei mitään kypärää ollut, paljaspäin vain. Pipo korkeintaan. Kypärä vissiinkin kannattaa joka tapauksessa hommata? En kyllä ole nähnyt kypärää kuin pienillä lapsilla ja joillain vähän vanhemmilla ihmisillä, mutta kai sitä voi vähän reilu parikymppinenkin käyttää. Ei se nykyisin taida naurun asia olla niinkuin silloin joskus?
Eikös niitä kypäriä löydä urheilukaupasta? Sieltä samasta osastosta kun pyöriäkin? Juu, olen pikkukaupungin kasvatti jossa ei ollut urheilukauppaa..
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ostaessasi polkupyörän pyöräliikkeestä, muualta ei kannata noilla tiedoilla edes haaveilla, hankit kaiken tarvittavan samalla. Tähän vuoden aikaan et saa alennusta polkupyörästä, mutta sen mukana tulevista tarvikkeista. Välttämättömiä tarvikkeita ovat: kypärä, pumput, työkalu ja paikkausvälineet.
Kyllä kypärä kannataa hankkia, ainakin niiden jotka arvostavat aivojaan ja muutenkin terveyttään! Koska milloinkaan ei varmasti tiedä, että ei tule vastaan tilanne, jossa voi käydä huonosti! Tietysti on näitä omasta haavoittumattomuudestaan absoluuttisen varmoja ikuisesti murrosikäisyyteen juuttuneita!
Pyörän ostopaikasta, kyllä pyöräliikkeessä aina saa paremmen infon.
Ajamisen iloa toivottaen!
Oikein.
Sen lisäksi Tieliikennelaki (90§) käskee käyttämään kypärää pyöräillessä tai sen kyydissä ollessa.
ostat pyörän prismasta ni pääset halvemmalla, sen lisäks et tarvii kun paikkausvälineet ja pumpun. kypärällä et tee mitään, opit ajamaan ilman kypärää niin et tarvitse sitä nytkään. kypärää käyttää vaan vajaat ja muuten vaan tyhmät. ajattele jos vaikka kesällä pyöräilet jonnekin terassille juomaan parit ja sulla on kypärä. antaako edes pikkusen hölmön kuvan kun on siistit vaatteet ja kypärä pilaamassa kokonaisuuden. juopon tuurilla selviää. pyörä, paikkausvälineet ja pumppu, niillä pärjää
"juopon tuurilla selviää. pyörä, paikkausvälineet ja pumppu, niillä pärjää"
Eikö se juopon tuuri suojaakaan renkaiden puhkeamisilta?
Tässä kanssakirjoittelijat taas vahvasti todistavat, että tyhjää päätä ei tarvitse suojata.
Jos siellä nupissa on vähänkään mitään arvokasta, pyöräillessä kypärä päähän!!!
Miksi joka mopoilijat käyttävät kypärää? Polkupyörällä pääsee lujempaa kuin laillisella mopolla. Kypärä päähän vaan. Ei maksa montaa kymmentä euroa ja se päässä saat suorastaan lisää uskottavuutta oikeiden pyöräilijäiden silmissä. = ) Itse 24 vuotta ja kypärä päässä ajelen.
Kypärä päähän todellakin. Se on jännä juttu että hetken kun sitä käyttää niin ei osaa enää ilman sitä lähteäkään vähän niinkuin auton turvavöissäkin, tulee automaattisesti laitettua.
Kypärästä on hyötyä, mutta toisaalta siitä on myös haittaa. Ihminen päättää käyttää kypärää, jos hän arvioi kypärän käytöstä koituvan enemmän hyötyä kuin haittaa. Tämä päätös on henkilökohtainen, sillä hyöty ja haittakin vaihtelevat henkilöstä toiseen. Mitään yleispätevää kyllä/ei vastausta ei kysymykseen voi antaa.
Keskeisin kypärän hyödyllisyyteen vaikuttava tekijä on nopeus. Mitä suurempi nopeus pyöräilijällä on sitä vähemmän hän ehtii havaita tapahtumia liikenteessä ja myös sitä heikommin muut hänet huomaavat. Onnettomuuden riski siis kasvaa nopeuden myötä. Myös onnettomuuden seuraukset ovat vakavammat suurella nopeudella. Lyhtypylvääseen 40 km/h nopeudella törmäävä kallo ottaa vastaan 16 kertaa enemmän liike-energiaa kuin 10 km/h nopeudella, ja kypärästä on silloin taatusti hyötyä.
Entäs haitta sitten. Kypärän mukana kuljettamisesta koituu vaivaa, kypärä litistää kampauksen, kypärä estää lempihatun käytön jne. Nämä syyt ovat verraten vähäpätöisiä, mutta toisaalta jos toisessa vaakakupissa oleva päävamman saaminenkin on hyvin epätodennäköinen, niin voi olla perusteltua olla käyttämättä kypärää. Tällä argumentilla perustelisi jalankulkijakin kypärän käyttämättömyyttään, vaikka päävamman riski on todellinen. Auto ajaa päälle suojatiellä, jääkimpale putoaa katolta, liukastuminen, kompastuminen jne. Kun me jalankulkijoina emme halua maksimoida turvallisuuttamme, miksi tekisimme sen pyöräilijöinäkään.
Kummassa vakavan päävamman riski on suurempi, pyöräilyssä vai kävelyssä?
Pyöräillessä voi sattua kaikki mitä kävellessä ja vielä lisäksi paljon muuta ja vakavampaa. Itse en ole kertaakaan kaatunut päälleni, en pyöräillessä enkä kävellessä. Myöskään asuntoni ei ole ikinä sortunut päälleni kun olen nukkunut, mutta sekin on mahdollista! Eiköhän tuon pyöräilykypärän käytön järkevyyden ole joku Suomi24-huutelijaa fiksumpi miettinyt jo aikoja sitten.
"Kummassa vakavan päävamman riski on suurempi, pyöräilyssä vai kävelyssä?"
Onnettomuustilastojen mukaan vuodessa kuolee enemmän jalankulkijoita kuin pyöräilijöitä. Jos kaikki jalankulkijat käyttäisivät kypärää säästyisi enemmän ihmishenkiä kuin jos kaikki pyöräilijät käyttäisivät kypärää.
Kyllä fillarilla kaatuessa tulee yleensä pahempaa jälkeä kun jos kävellessä kaadut ja tässä ei auta minkäänlainen tilastojen vääntely eri näkökulmista.
Olen kokeillut kaatumista monesti molemmilla tavoilla. Päätä en ole kolauttanut mutta fillarilla kun lensin ihan pienestä nopeudesta niin kylkiluu meni(osui tankoon) ja sormi murtui..siis tämmöistä jälkeä alle10 kilsan tuntinopeudesta. Tangon yli olen lentänyt kerran(ilmat pihalle ja bärsessä mustelma). Jos noissa tapauksissa olisi pää ottanut osumaa niin olisi voinut käydä pahemminkin.
Fillarilla kaatumiseen liittyy usein ilmalento.
Tuolla tilastotiedolla et vastaa kysymykseeni millään tapaa. Eiköhän suurin osa jalankulkijoiden kuolemista johdu jostakin muusta kuin sellaisesta vauriosta päähän jolta kypärä olisi suojannut. Saattaa tietenkin olla että jalankulkijoiden kypäräpakolla säästettäisiin enemmän henkiä, mutta se ei ole mikään ihme jos kuolemia lähtökohtaisesti sattuu tällä hetkellä enemmän. Jalankulkijoita myös on enemmän kuin pyöräilijöitä ja pyöräilijät usein liikkuvat vähemmän riskialttiilla alueilla.
Sen lisäksi jalankulkijoita kuolee sairaskohtauksiin ja ihan yksinkertaisesti viinaan. Montako pyöräilijää on tuupertunut viimeisen kymmenen vuoden aikana tien varteen ilman ulkoista syytä?
Koko väestön tasolla jalankulun riski on suurempi kuin pyöräilyn, mikä on yksi vastaus kysymykseesi, kun et määritellyt mitä tarkoitat riskillä. Riskin voi toki ajatella muutenkin, esim. per aikayksikkö, jolloin jalankulku voi hyvinkin olla turvallisempaa, per kuljettu matka pyöräily lienee taas turvallisempaa. Minulla ei ole kyllä mitään tilastoja tästä esittää.
Konkreettinen esimerkki, miten jalankulku voi olla vaarallisempaa kuin pyöräily: jalankulkija ja pyöräilijä kulkevat saman matkan tien laidassa. Jalankulkija on hitaampi ja häneltä kuluu matkaan kolme kertaa enemmän aikaa kuin pyöräilijällä. Koska jalankulkija viettää tien laidassa kolminkertaisen ajan, hänet ohittaa kolminkertainen määrä autoja. Niinpä todennäköisyys, että esim. navigaattoriaan räpeltävä autoilija ajaa jalankulkijan päälle on kolminkertainen verrattuna pyöräilijään.
Kirjoitin "vakavan päävamman riski" ja tarkoitan nyt nimenomaan vain sitä. Toki riski voitaisiin arvioida monella eri tavalla enkä nyt tässä kohtaa osaa sanoa mihen se pitäisi suhteuttaa. Päävammoihin pitäisi kuitenkin keskittyä, mutta mielestäni selkeästä syystä tilastoja sellaisista ei löydy jalankulkijoiden osalta. Jos se navigaattoria räpläävä autoilija ajaa päälle, ei kuoleman syy liene yleensä pelkkä päävamma. Lisäksi pyöräilijöitä liikkuu tien laidassa suurempi määrä kuin jalankulkijoita. Oletan nyt siis että puhumme valta- tai kantateistä. Eikä riskin laskentaa voida perustaa pelkkään ohiajavien autojen määrään. Väittäisin että suurin osa pyöräiljöistä ajaa lähempänä ohittavia autoja kuin mitä kävelijät kävelevät. Kävelijä voi myös helposti väistää kokonaan pois tieltä, maantiepyörällä ei penkalle välttämättä ole asiaa. Lisäksi autoilijalla on enemmän aikaa havaita pyöräilijä koska nopeusero on pienempi kuin kävelijään nähden. Myös kaupungissa riski on pyöräilijöillä suurempi koska heidän kuuluu ajaa tiellä, ei jalkakäytävällä.
Jalankulkija näkee vastaan tulevan auton, pyöräilijän kohdalla auto tulee takaapäin. Pyöräilijän paikka on tienlaidassa, itse ainakin ajan valkoisen viivan oikealla puolella koska pystyn siihen, toisin on maantiepyörällä mutta se nyt ei olekaan minun ongelma. Pyöräilijälle yksi vaarallinen tilanne muodostuu kääntyvistä autoista, kun pyörätiellä ajat niin kuinka usein autoilija, joka ajaa samaan suuntaan ja kääntyy pyörätien ylitse risteyksessä, katsoo missä se äsken ohittamansa pyöräilijä on? Kaikkein lähimpänä vakavaa onnettomuutta olin tilanteessa jossa 100km/h rajoitusalueella auto ohitti minut aivan kättä hipoen ja ohi mentyään näin kuinka kuljettaja nousi takaisin istuma-asentoon eli hän oli ilmeisesti poiminut jotain pelkääjän puolen lattialta.
Eli tuo vain tukisi mielipidettäni, että jalankulkija näkee vastaantulevan auton! Ongelmaksi vain muodostuu se että jalankulkijat, jos eivät välillä pyöräilijätkään yleensä tiedä millä puolella kulkisivat. Kyllä väkeä liikkuu tien molemmin puolin ja molempiin suuntiin.
Tuo kääntymistilanne, kyllä se on pyöräilijän sitten jarrutettava ettei mene auton kylkeen tuollaisessa tilanteessa. Hänen on helpompi havainnoida kuin autoilijan. Eikä autoilijalla ole edes väistämisvelvollisuutta pyöräilijää kohtaan tuossa tilanteessa koska pyöräilijä ei ole jalankulkija.
Fillarointi o taitolaji. Ku o opiskellu polkee fillaril, taito pysyy. 17 vuoden jälkee alus o pient epävakaut. Kypärä siis nuppiin.
Nuorempana ei tullu kypärää käytettyä. Ajat muuttui ja rupesin itsekkin käyttämään. Sittemmin olen pyöräilly ympärivuotisesti ja väitän että parilta pahemmalta päätälliltä on selvitty kiitos kypärän.
Viimeksi kaaduin vähän yli kävelyvauhdista ja kopautin otsani maahan. Pää oli ok kiitos kypärän, mutta peukalo venähti ja polvi/kyynärpää ruhjeilla.
Helposti tulee aateltua etten mä kaadu ku osaan tän jutun. Näin se todennäköisesti onkin kunnes se yllätys tulee ja sitten mentiin ja toivotaan parasta.
Hyvä kypärä on sellainen minkä olemassaoloa ei edes huomaa.