Jos ei ole 27-vuotiaaksi mennessä ikinä edes lähestynyt naista ikinä eikä ole ollut päivääkään palkkatyössä? Vaatiko naiset, että tässä iässä on ehdottomasti oltava kokemusta?
Ulkonäöstä en usko sen olevan kiinni, vaikka pelkällä ulkonäöllä en varmasti ketään houkuttele. Tuskin ulkonäköni on silti niin huono, että se tulisi esteeksi, jos muuten kiinnostusta riittää.
Annan varmaankin huonon ensivaikutelman, en todellakaan osaa alkaa kylmiltäni puhumaan paskaa, vaan se vaatii aikaa. Sitten kun opin tuntemaan paremmin, en ole niin hirveä tuppisuu ja väitän, että saan jopa porukan nauramaan useimmin kuin ihminen keskimäärin saa.
Baarissa tosin saattaisi jopa onnistaa, sillä alkoa nauttiessa alkaa juttua tulla, ehkä vähän liiankin avoimesti. Juttujen tasoa on sitten vaikeampi arvioida. Ongelmaksi tulee kuitenkin, etten edes kännissä uskalla lähestyä ketään.
Ulkonäöstä en usko sen olevan kiinni, vaikka pelkällä ulkonäöllä en varmasti ketään houkuttele. Tuskin ulkonäköni on silti niin huono, että se tulisi esteeksi, jos muuten kiinnostusta riittää.
Annan varmaankin huonon ensivaikutelman, en todellakaan osaa alkaa kylmiltäni puhumaan paskaa, vaan se vaatii aikaa. Sitten kun opin tuntemaan paremmin, en ole niin hirveä tuppisuu ja väitän, että saan jopa porukan nauramaan useimmin kuin ihminen keskimäärin saa.
Baarissa tosin saattaisi jopa onnistaa, sillä alkoa nauttiessa alkaa juttua tulla, ehkä vähän liiankin avoimesti. Juttujen tasoa on sitten vaikeampi arvioida. Ongelmaksi tulee kuitenkin, etten edes kännissä uskalla lähestyä ketään.
Vastaukset 68
Vanhimmat
Hiljaisuus on myöntymisen merkki, varmaan tässäkin asiassa.
Älä vielä lannistu. Tuo, että epäilet itseäsi noin paljon on pahin este sille, ettet uskalla avautua tarpeeksi päästäksesi jonkun lähelle. Iloitse hyvistä ominaisuuksistasi, tunnusta huonot mutta hyväksy itsesi tuollaisena kuin olet niin joku toinenkin takuulla hyväksyy.
En osaa antaa mitään kaikenkattavaa neuvoa, mutta pienen ystävällisen potkun takamuksiisi kaipaisit :) Ei me naiset niin pelottavia ole, etteikö meitä uskaltaisi lähestyä. Avoin iloinen asenne on se tärkein, ei niinkään kokemus.
Samassa pisteessä ollaan. Kohta on ikää 27v, jonkin verran työkokemusta jostain käytännön duuneista muttei naisista tippaakaan. Tosin en tunne oikeastaan voivan syyttää siitä ketään muuta kuin itseäni, olen yksinkertaisesti liian passiivinen ja välinpitämätön että väkisin saisin noista kahdesta jotain kokemusta.
Haluan kuitenkin uskoa, että ajan kanssa asiat järjestyvät, eikä ihmisen suorituskyky noissa jutuissa tai kyvyssä saada duunia tai parisuhdetta ole mitenkään absoluuttisesti ikään sidoksissa, kaukana siitä. Nuorena kannattaa tietenkin yrittää olla aktiivinen ja rakentaa stabiili pohja tulevaisuudelle, mutta jos kaikki energia menee stressaamiseen siitä että milloin pitää saavuttaa mitäkin niin olet loppuunpalanut hermoraunio jo ennen kolmeakymppiä. Ihmiset kehittyvät eri tahtia ja yhteiskunta tarvitsee kaikenlaisia tallaajia.
Ei kannata antautua siihen myyttiin, että jonkun tietyn iän rajapyykin saavutettuasi mahikset alkaa romahtaa kuin korttitalo. En suosittele.
Työnteon kannalta tilanne on itse asiassa aika toivoton, jos ei ole vielä 27-vuotiaanakaan ollut päivääkään palkkatöissä. Mutta ei se mua haittaa, en ole ikinä halunnutkaan mennä töihin, joten ei tuossa ole mitään nieltävää.
Ainoa ongelma on se, että suurin osa naisista jostain syystä vaatii, että mies käy töissä. Se rajoittaa aika paljon tarjontaa, jos käy töissä.
Se, että luultavasti olen ikisinkku, joka ei välttämättä koe edes yhden yön juttuja ikinä, onkin huomattavasti kitkerämpää nieltävää. Tiedä sitten pystynkö edes nielemään sitä vai täytyykö vaan keskittyä uskottelemaan paremmasta tulevaisuudesta, jollaista tuskin on luvassa.
Mmnojoo, olet tietenkin oikeassa siinä ettei naiset katso hyvällä sitä jos mies ei edes yritä tehdä itseään millään tavalla hyödylliseksi. Omasta vinkkelistäni katsottuna nykypäivän ongelmana on, että firmat haluavat duuniin ensisijaisesti jonkun iloisen, reippaan, oma-aloitteisen, nokkelan, hyvännäköisen, aurinkoisen perseennuolijan, jolla on vähintäänkin alempi korkekoulututkinto ja/tai aikaisempaa kokemusta tästä ja tästä, numerotarkkuutta ja halu kehittää itseään ja olla innovatiivinen. Samaan aikaan tällaset introvertit tavikset jää helposti nuolemaan näppejään ja sitten vielä kirotaan sitä nykynuorison saamattomuutta ja "millä vitulla sä meinaat elättää ittes, hanki kesätöitä ja muista näyttää iloista naamaa kaikille runkkareille, period". Muista kuitenkin siinä sivussa varmistaa että olet aktiivisesti mukana kaikissa saatanan sosiaalisissa medioissa ja opiskelijajärjestöisstä. Pyri vaikuttamaan asioihin.
KUMMA ON KUN VITUTTAA?
Miksi et ole halunnut mennä töihin? Se kieltämättä saa aikaan negatiivisen mielikuvan.
Itse arvostan työntekoa, olen suht kunnianhimoinen ja tavallaan toivon miehen suhtautuvan työhön edes hiukan samankaltaisesti. En myöskään ala elättämään aikuista miestä, jollei kyseessä siis ole tahaton työttömyys tms mutta se, jollei mies edes halua tehdä töitä, on kieltämättä ehkä jopa sellainen asia, mitä itse en pystyisi sulattamaan.
Jos kunnianhimosta on kriteeri, sitä on yksinkertaisesti liikaa. Itselläni on ollut jo pitkään selvillä tarkalleen mitä haluan tehdä ja mulla on myös kaikki tarvittava tietotaito sen toteuttamiseen, tekninen taito ja rahat vain puuttuvat. Ongelma siinä, että se vaatisi ensinnäkin ihan tajuttomasti sitä rahaa ja lisäksi vähintään satojen tuhansien ihmisten kiinnostuksen lopputulokseen.
Toisin sanoen oma unelma on täysin epärealistinen toteuttaa, vaikka ei ole mitään epäselvyyttä, että kaikki tarvittava tietotaito sen toteuttamiseen mulla kyllä on.
Työnteko taas tarkoittaa sen vähänkin vapauden menettämistä, sitoutumista tiukkoihin aikatauluihin ja vielä kaiken päälle systeemissä, jossa kaikki ylimääräinen jokaisen työntekijän työpanoksesta menee yksityisiin taskuihin. Sen verran taipuvainen olen vasemmistoanarkistisiin ajatuksiin, ettei työnteko nykymuodossaan vaan kiinnosta.
Olen varmaan jonkinlainen perfektionisti. Tietyissä asioissa vain paras kelpaa, muuten jättäydyn vallan sivuun. Naiselle mulla ei tosin juurikaan kriteerejä ole, pääasia on, että viihdytään toistemme seurassa ja tehdään yhdessä mitä huvittaa, välittämättä siitä, mitä mieltä muut tuollaisesta elämäntyylistä ovat. Itse en juurikaan välitä mitä muu maailma musta ajattelee ja lähinnä toivoisin myös naiselta, että ihan avoimesti näyttää persettä, jos jotakuta ei meno miellytä. Sellaista en haluaisi, joka kaiken aikaa huolehtii mitä muut ajattelevat tästä ja tosta.
Kuvitteletko tarvittavan rahan kertyvän kasaan jostain vain odottelemalla? Jos oikeastu olisit kunianhimoinen tavoitteesi suhteen, niin tekisit töitä saadaksesi tarvittavat rahat kokoon.
Tarvitaan niin järkyttäviä määriä, että kerääminen on käytännössä mahdotonta.
SItten sinun täytyy keksiä tapa jolla ideasi voi toteuttaa helpommin ja halvemmalla. Idea ei ole oikeasti hyvä jos se on käytännössä toteutuskelvoton.
Ja jos oikeasti haluaisit saada asioita eteenpäin, sinulla on aina mahdollista myydä vain pelkkä idea jollekin jolla on rahaa. Siis jollekin suurelle firmalle. Mutta se vaatii että kehittelet idean riittävän valmiiksi että sen idean voi myydä.
Mutta epäilen vahvasti että sinä et oikeasti edes halua yrittää tätä. Rahan tarve on vain tekosyy jotta sinun ei tarvitse tehdä asialle mitään.
No eipä sinulla sitten näytä mitään aitoa kunnianhimoa olevan. Olet lähinnä idealistinen haihattelija.
Jos sinulla olisi kunnianhimoa sen haaveesi suhteen, niin yrittäisit keksiä keinoja sen toteuttamiseen. Luuletko että monikin menestyvän yrityksen perusteja on saanut tuosta vaan massit unelmansa toteuttamiseksi ilman sen ihmeempää panostusta? No onhan niitäkin joissain rikkaissa suvuissa, mutta suurin osa joutuu itse tekemään töitä sen unelmansa eteen. Valtaosa on ensin tehnyt jotain muuta työtä ja sitä kautta pikkuhiljaa mahdollistanut sen unelmansa toteuttamisen. Sinä olet vaan liian vätys niin tehdäksesi.
Kyllä minäkin varmaan perustaisin oman hienon yrityksen jos nyt voittaisin lotossa sen 39 miljoonaa. Kannattaako sen varaan laskea? No ei kannata, vaan kannattaa olla realisti ja etsiä muita keinoja.
Unelma ei ole yrityksen perustaminen. Aika vaikea ylipuhua antikapitalisti perustamaan yritystä, mutta voithan sä yrittää.
Mutta hyvä mies, onhan sinun nyt itsesi pakko elättää vaikka kuinka se merkitsisi omasta epärealistisesta unelmasta luopumista. Itse kuuraisin vaikka vessanpönttöjä, jotta saisin itseni elätetyksi. En ikinä vapaaehtoisesti suostuisi elämään muiden rahoilla, jollei olisi ehdottoman pakko esim. työkyvyttömyyden kohdatessa.
Tuo, että haikailet epärealistisen unelman perään, etkä ole valmis tekemään jotain vähemmän miellyttävää matkalla kohti unelmaasi, kertoo mielestäni jonkinlaisesta laiskuudesta, ehkä jopa ylimielisyydestä. Haluaisit kaiken tässä ja nyt, etkä ole valmis tekemään sen eteen töitä. Se ei juurikaan herätä kunnioitusta ja kumppania täytyy pystyä kunnioittamaan.
Ehkä arvioni sinusta menee pieleen, mutta todellakin kaipaisit mielestäni jonkinlaista potkua takamuksiin. Ei yksikään tuntemani nainen jaksaisi katsella miestä, joka lusmuaa kotona haaveillen jostain saavuttamattomasta. Suurin osa meistä kuitenkin tähtää jossain vaiheessa perheen perustamiseen ja sellainen mies, joka ei ole valmis tekemään töitä perheensä hyvinvoinnin takaamiseksi, ei vain ole naisten mielestä kiinnostava.
Mulla ei ole suurta hinkua saada omia mukuloita, mutta jos joskus löytyy joku nainen, joka niitä haluaa, en mä vastaankaan pistäisi.
En kuitenkaan ymmärrä ongelman ydintä. Tuethan nousevat sitä mukaan, mitä enemmän sikiää. Tukia saa sen verran hyvin, ettei perheen perushyvinvointi ole sen huonompi kuin palkkaa saavilla, lähinnä jotain pientä ylimääräistä saattaa joskus pystyä säätämään jos käy töissä.
Tänään toki aion nauttia yhdestä lapsettomuuden suuresta edusta. Voi aivan rauhassa avata viinapullon ja vetää naamat, kukaan ei ole kieltämässä.
Tervetuloa tänne palstalle meidän muiden saman kohtalon kokeneiden joukkoon!
Ei sillä mulle mitään väliä ole pääsenkö koskaan töihin sen sijaan se tuntuu raskaalta asialta kestää jos ei saa koskaan pimppiä. Kai tässä on pian alettava käymään maksullisissa naisissa ettei mene koko elämä hukkaan.
on. itseäni ei edes kiinnosta naiset enää. olenkin evoluutioinut toiselle levelille jossa naiset ovat minulle yhtä tyhjän kanssa ja mielestäni on vain lähinnä naurettavaa kuluttaa kallista aikaa tyhjänpäiväiseen paskan puhumiseen ja esittämiseen jolla saa naisia.
Oman kokemukseni perusteella voin sanoa, ettei edes kokopäivätyö ja naisten lähestyminen ämpärikännissä takaa mitään jos ei pituutta löydy luokkaa 180cm tai enemmän.
Ei sitten oo käynyt mielessä, että järjettömässä kännissä naisten lähestyminen ei välttämättä ole hyvä idea. Vaikka pituutta löytyisi yli 180 cm, niin kauheessa kännissä oleva mies ei kiinnosta oli kuinka hyvännäköinen hyvänsä.
Miten itse kukin käsittää sen että miten nainen "ei elätä miestään", jos koko aikuisikänsä työttömänä ollut mies on kyseessä, hän tietänee mihin rahat piisaa ja mihin ei. On Suomi täynnä naisia joilla on paljon varakkaampi mies ja silti juttu on fifty-fifty.
Tietenkään kartano-Volvoa, mega-pankkilainaa ja design-ok-taloa naisen kanssa on turha haaveilla työttömän miehen kimpassa, ja monesti rahaa hamuamaton mies nähdäänkin looseris miehenä suomalaisessa kulttuurissa eikä oman valintansa tehneenä, ellei taustalla ole jotain sitä tukevaa ideologiaa.
Tämäkään työ-asia ei ole absoluuttinen, kuka vain voi uudelleen kouluttautua ja jopa muuttaa sinne missä on työtä paremmin tarjolla. Nykyinen työkulttuuri ei silitä päätä jos ihminen ei omilla toimillaan pyri eteenpäin kehittymään.
Tietenkin siinä voi tulla lujaa kuusenlatvasta alaskin, kuten nämä henkiset yliopistotutkinnot joilla ei ihan joka käpykylässä koulutusta vastaavaa duunia saakkaan. Toki tutkinto plakkarissa voi muuttaa minne vain työn perässä kuin muuttaa pitkäaikaistyöttömänä jonnekkin ollakseen taas työtön. Valitettava tosi asia nykytilanteessa markkinataloudessa on että matalapalkka-aloilla voi jäädä nettomaksajaksi vaikka käyt duunissa et sillä rikastu. Tästä voisin puhua koko päivän.
Ap, peli ei ole menetetty. Sun pitää vain tehdä korjausliikkeitä jotta olet vakavasti otettavaa poikaystävä matskua. Ensimmäinen askel voisi olla jotenkin kiinnostavan alan pohdinta ja pyrkiminen sille. Silloin sulla on jotain mitä tarjota naiselle- olet mies jolla on tulevaisuus. Passivoitumalla sekä "ihmeparannusta" odottamalla flaksiisi vuodet vierii ja sama meno jatkuu. Kun selviät duuniin pääsystä, yksi muijan kysyminen treffeille menee kuin viheltäen.
Jos joku "vakavasti otettava matsku" vaatii työssäkäyntiä, en osaa ottaa sellaista vaativia naisia itse vakavasti. Se tarkoittaa sitä, että nainen on kiinnostunut muista asioista itse miehestä ja miehen osuus on joku statussymboli, jota on sitten kiva esitellä ympäriinsä.
Jos nainen on taas kiinnostunut työttömästä miehestä, silloin nainen on epäilemättä kiinnostunut juuri miehestä eikä miehen mukana tulevista sivutuotteista.
Jos olisit pyörinyt palstalla vähänkin pitempään, niin olisit jo pannut merkille että täältäkin löytyy varoittavia esimerkkejä syrjäytyneistä nuorista miehistä, jotka epätoivoisesti etsivät itselleen seuraa heikoin tuloksin.
En ole hakemassa seuraa palstalta. Jos joskus haen niin sitten ihan oikeiden tilanteiden kautta.
Kunhan muuten vaan kyselen.
Kannattaa kuunnella tätä biisiä, siinä on hyvät sanoitukset.
http://www.youtube.com/watch?v=WfzYXN_MuwI
Sorry, mutta mulle ainakin tuo asenteesi olisi suurin este sille, että mies ei kiinnostaisi. Itse käyn töissä siksi, että saan siitä rahaa. En ole koskaan turvautunut yhteiskunnan apuun rahan saamiseksi, joten enpä ole ajatellut sitä korttia ihan äkkiä myöskään käyttää.
Jos sulla oikeasti olisi joku unelma, jonka haluat toteuttaa, niin sitten alkaisit toteuttamaan unelmaasi ja tekisit töitä sen eteen esim. kouluttautumalla ja tekemällä sitten sitä sivuavaa töitä, jotta saat pääoman oman yrityksen käynnistämiseksi. Voisit myös käydä yrittäjäkurssia, opetella kirjanpitoa ja markkinointia jne, jotta hankkisit tietoa, että miten pääset kohti sitä unelmaasi. Voisit myös hakea starttirahaa ja rahoitusta hankkeen käynnistämiseksi. Jos idea on oikeasti kannattava, niin sitä on olemassa bisnesenkeleitä ja muita rahoituskanavia, joilla yritykseen saisi esim. vähemmistöosakkaaksi niitä, joilla on rahaa ja oikeita kontakteja. Nyt tuo sinun sanomasi on vain hemmetin hyvä tekosyy laiskuudelle olla tekemättä mitään. Se ei ole mitään perfektionismia, vaan yksinkertaisesti sinun laiskuutta ja tyhmyyttä.
Se, ettei tuon ikäisellä ole ollut parisuhdetta, ei ole katastrofi. Se ei ole turn-off. Sen sijaan epäilempä, että se sama laiskuus, joka ei saa sinua liikkeelle itsesi elättämismielessä, on sitä samaa vetelyyttä, että et saa kehitettyä itseäsi sen vertaa, että alkaisit jutella ja ottaa kontaktia ihmisiin netissä, sätissä ja muussa sosiaalisessa mediassa sekä pikkuhiljaa sitten ihan irl.
On muuten älyttömän helppoa syytellä aina muita epäonnistumisistaan. Kun ei tee itse mitään, niin voi vaan surkutella yhteiskuntaa/politiikaa/poliitikkoja/instituutioita/naisia jne.
Tätä on pakko kompata. Aloittaja vaikuttaa aika paljon Surunveren tyyppiseltä, odotukset on korkealla mutta mistään ei haluta itse luopua.
1. täytyy olla toisessakin päässä aika vítun urpo, jos ei ymmärrä lukemaansa. Jos se rahan kerääminen olisi noin helppoa ja lisäksi ainoa ratkaiseva tekijä, aivan varmasti olisin keräämässä sitä rahaa.
2. Työstä ei yksinkertaisesti saa mitään sellaista, mitä tarvitsen. Materiaalia on jo ihan riittävästi eikä materiaali muutenkaan tunnu enää niin tärkeältä. Ruoka saan kyllä muutenkin ja viini on halpaa, joten kännitkään kerran viikossa ei ole ongelma. Työnteko on tylsää, vapaa-aikaa rajoittavaa ja mun tapauksessa ei toisi edes mitään lisäarvoa mihinkään -> pysyn siis työttömänä.
3. En ole syytellyt ketään mistään. Olen vaan päättänyt, että joko kelpaan tällaisena tai sitten en kelpaa. Jos en kelpaa, se on sitten paska juttu. Ei sekään voi pitemmän päälle toimia, että alkaa teeskentelmään jotain muuta mitä on.
"Työstä ei yksinkertaisesti saa mitään sellaista, mitä tarvitsen."
Mistä sinä taiot ne ruuat, viinat yms? Entä asunnon? Saatko kaiken ilmaiseksi, vai kuka maksaa?
Niin. Nyt elät muiden rahoilla ja kuvittelet että on muiden velvollisuus elättää sinua ja sinun haaveilujasi. Eipä sinulla ainakaan kauheasti selkärankaa ole, kun et edes halua ottaa vastuuta omasta toimeentulostasi.
Emmä jaksa ku ei oo kivaa enkä viittis. 27v laiska mukula.
Sitä se kapitalismi on, muiden kustannuksella elämistä. Mä elän kuitenkin huomattavasti vähemmän työntekijöiden kustannuksella kuin yläluokka, joten vähän väärään henkilöön kohdistat vihasi.
On se sentään hybä, , että luonnonvalinta toimii edelleen edes joskus ja nämä elinkelvottomat evoluution harhalaukaukset eivät pääse lisääntymään.
mitä sana hybä tarkottaa. ei ollut sanakirjassa? millon käytetään kahta pilkkjua?
ps. caps lock ei toimi.
Shiftistä et ole repa kuullutkaan? Entä Verkkokaupasta? Vai pitääkö tulla ostamaan näppiskin sulle, kun dokasit edelliset almusi?
mitä toi repa tarkottaa? ite oot keksiny ton. ja mistä tuli mieleen, et olisin almut dokannu? taidan tietää...siitä puhe mistä puute. almuista ja dokaamisesta hehheh:). näppiksen voit aina tulla ostamaan.
OHHOH; TOIMII. KIITOS VINKISTÄ.
Mistä vielä löytyy vuoden 2013 Suomessa ihminen, joka ei osaa konekirjoituksen alkeitakaan? Miten olet nettiinkään päässyt?Isi käy avaamassa tietsikan ja klikkaa Explorerin päälle?
Laita pisteen jälkeen välilyönti. Sinä senkin kouluja käymätön nahjus. Nettiinhän pääsee aina vaikkei mitään muuta osaisikaan. Huomaathan?
Mistä pisteestä puhut fossiili?
En minä ymmärtänyt mitään. Yksi piste tai kaksi pistettä. Miten siihen voi vastata jos ei ole kysymystä. Eli missä se kysymys on??
Sanan päässyt jälkeen tulee kiekura, jonka alla on piste. Sen jälkeen tulee välilyönti. Ja nyt voit taas luikkia häntä koipien välissä takas häpeemään. Äläkä taas yritä heti tulla takas.
Ai kysymysmerkki onkin piste. Tämä oli hyvää oppia, kiitos.
Ihme juttu. Missä vaiheessa kysymysmerkki muutui pisteeksi? (tarkoitin huutomerkin)
Ei tämä ole kiinni kuin asenteista.
Työelämä on raadollista. Joskus tuntuu, että miksi tukea työllään markkinataloutta, joka tuhoaa itsensä ja ihmisen siinä sivussa.
Parisuhdekaan ei aina ole helppoa. Joskus tuntuu, että vapaana oli kovin helppoa, vaikkei seksiä paljon saanutkaan.
Lisäksi, jos sinulla on työ ja parisuhde, on pelkona niiden menettäminen. Molempien suhteen pitää nähän paljon vaivaa.
Suhtautumistapa ratkaisee: suo siellä, vetelä täällä.
Minä aloitin työurani 14-vuotiaana kesätöissä, ja opiskeluja lukuunottamatta olen ollut töissä koko ajan.
Minun on vaikea käsittää täysin terveitä, mutta laiskoja ja aloitekyvyttömiä siivelläeläjiä, jotka ovat sitä mieltä, että toisten varoilla eläminen on ok. Työkkärin rahalla eläminen = siivellä eläminen.
Se, että ei ole 27 ikävuoteen mennessä tehnyt päivääkään palkkatöitä antaa ihmisestä laiskan vätyksen kuvan.
Onhan se toki kumma, kun ei edes pätkätöitä ole ollut siihen ikään mennessä. Tosin itse aikoinaan aloitin urani 27-vuotiaana, eikä sitä ennen kovin paljon töitä ollut tehtynä.
Nyt sitten ura on hiipunut asteittain. Aluksi oli ok vakityö, sitten ajauduin hankaliin pätkätöihin, nyt ollessani nelikymppinen nekin näyttävät loppuvan.
Ei täällä nykyisen järjestelmän vallitessa riitä ansiotyötä kaikille. Tietenkin maailma pursuaa tekemättömiä töitä, joita jokainen voi mennä tekemään ilman kummoista korvausta. Rahaa kuitenkin pitää saada, koska elämä täällä kylmässä maassa on kallista.
Minä arvostan enemmän niitä, jotka mieluummin vaikka kärräävät paskaa kuin elelevät toisten siivellä. Mikä tahansa työ on parempi kuin ei työtä.
Hullu saa olla jos töitä suostuu tekemään ilman kunnon korvausta. Pitää se vähintään sellainen 4000 euroa saada kuukausessa että viitsii töitä tehdä. Ei viitsi kun ei koskaan tule tuollaisia summia ilman järjetöntä kouluttautumista ja sittenkin jää 90% todennäköisyydellä työttömäksi.
Ei muutenkaan kiinnosta tuhlata elämästään 5 päivää viikossa töissä klo. 8-16 kun on niin paljon kaikkea mielekkäämpääkin tekemistä. Enkä muuten ole juurikaan elellyt yhteiskunnan varoilla elämäni aikana joten tästä ette pääse minua syyttämään. Suomi kusee.
Aijaa. Siinäpähän arvostat.
"Onhan se toki kumma, kun ei edes pätkätöitä ole ollut siihen ikään mennessä. Tosin itse aikoinaan aloitin urani 27-vuotiaana, eikä sitä ennen kovin paljon töitä ollut tehtynä."
Ei oo helppoa nykyään edes hanttihommien löytäminen. Itse sain ekan kesätyöpaikan 22 vuotiaana, vaikka olin joka kesä yrittäny jostain yläaste ikäsestä asti hakea. Ja mitä vanhemmaks tulee ilman työkokemusta, sitä epätodennäkösempää, että kukaan enää edes palkkaisi. Ei ole sattumaa, että työllistymismahdollisuudet vähenee lähes olemattomiin 2 vuoden työttömyyden jälkeen myös tilastojen mukaan. Valtaosa työnantajista heittää hakemuksen suoraan toskakoriin siinä vaiheessa.
Itekkin olin joskus aikanaan muutaman vuoden täyspäiväsesti töissä, mutta taloustaantuman aikaan meni työpaikka alta, enkä ole sen jälkeen uutta paikkaa onistunut loytämään useamman vuoden hakemisesta huolimatta. Aika moni tuttu jolla asiat hyvin varmaan pitää laiskana lusmuna.
Kylmä tosiasia kuitenkin on, että hienoilla koulutuksilla ei ole paskankaan merkitystä, jos putoat työurakelkasta. Suhteista olisi paljon enemmän hyötyä kuin "vanhentuneesta" koulutuksesta tai työkokemuksesta.
En tiiä. Ehkä tässä pitäs sit lähteä lukemaan toinen yo/korkeakoulutasoinen tutkinto, kun ei ole parempaakaan tekemistä. Pahoin vaan pelkään, että työnantaja ottaa mielummin töihin päälle kakskymppisen ku päälle kolmikymppisen, jos ylipäänsä edes haluaa palkata ketään suoraan koulunpenkiltä.
En tosiaankaan ymmärrä miksi niin moni nainen vaatii sitä että miehen pitää käydä töissä. Onko työttömissä jotain vikaa?
Onko vikaa jos on hyvä syy olla työtön?
Ja mikäköhän se hyvä syy on? Miksi osa ei edes yritä löytää töitä itselleen?
Kaikille ei riitä työpaikkoja, joten on sinällänsä ihan sama vaikka pieni osa työttömistä ei edes halua työllistyä. Edes ne ketkä haluavat työllistyä, eivät työllisty, koska työpaikkoja ei ole.
Se taas, että kaikilla ei riitä työpaikkoja on aivan tarkoituksellinen osa kapitalismia, jota se vaatii toimiakseen. Jos ei ole yhtään työttömiä reservissä, silloin ei pysty pitämään ihmisiä töissä nykyajan köyhät kyykkyyn -meiningillä, koska niitä oikuttelevia, suurempaa palkkaa pyytäviä työntekijöitä ei pystyisi vaihtamaan toisiin työntekijöihin ilman työttömien reserviä.
Se, että töitä ei riitä kaikille, ei ole hyvä syy jättää hakematta töitä.
On ihan eri asia olla työttömänä sen takia, ettei onnistu töitä saamaan ahkerasta yrittämisestä huolimatta kuin olla työttömänä omasta tahdostaan. En ikinä kelpuuttaisi sellaista työtöntä miestä, joka on työtön omasta tahdostaa ja hänellä ei ole mitään aikomusta yrittää muuttaa asiaa. Mutta jos mies kovasti yrittää hakea töitä ja käy vaikka jotain kursseja parantaakseen mahdollisuuksiaan löytää töitä, niin työttömyys ei haittaa minua. Silloin voin alkaa seurusteleen miehen kanssa, jos hän on sellainen jonkan kanssa löytyy kemiaa.
Älä nyt viitsi lässyttää tuosta kapitalismista ja käyttää sitä tekosyynä.
Oli yhteiskunta sitten kapistalistinen tai kommunistinen tai mikä tahansa, niin aina oletetaan että ihmiset tekevät jotain sen toimeentulonsa eteen.
Sinä et tee. Lusmuat vaan ja keräät tukia, kun et jaksa eikä huvita. Luuletko että kaikki maksavat riemumielin veroja siksi että sinä saat nysväillä netissä ja valittaa kapitalismista?
Fiksuja ovat naiset olleet, kun eivät ole sinua vaivoikseen ottaneet. Eikä kyse ole mistään rahasta, vaan siitä että miehellä täytyy olla edes hiukan ylpeyttä ja vastuunkantokykyä. Sinä olet laiska vässykkä.
Ylpeys ei ole minulla sitä, että hyväksyy minkä tahansa paskan ja vielä kaiken lisäksi pitäisi ponnistella sen eteen, että pääsee edes vähäosaiseksi siihen paskaan.
Jos tuo on sitten sinulle ylpeyttä, se ei tarkoita sitä, että se on joku absoluuttinen ylpeyden määritelmä.
Mielenterveysongelmat.
Tarkoitin siis vastata tuolle joka kysyi että mikä on hyvä syy olla työtön.
Tuohan onnistuu kyllä helposti. Jos työkkäri ei huomaa teeskentelyä, sitä, että on vain hakevinansa töitä, tuskimpa sitä nainenkaan huomaa.
Ei kuitenkaan tee näin, koska teeskentely ei kuulu omaan tyyliini.
Toisilla leikkaa sitten harvinaisen hyvin. Ap selvästi sanoi, ettei ole ikinä lähestynyt naista; jos se on totta, miten ne naiset tietävät, ettei ap ole ikinä ollut töissä? Tuskin naiset sentään niin fiksuja ovat, vaikka kieltämättä aika helvetin ovelia ovatkin.
Joidenkin mielestä sinun pitäisi ruoskia itseäsi menneisyyden takia, vaikka eihän se mitään auta. Ei se niiden onnekkaiden työtä tekevien ihmisten tai muidenkaan elämää paranna.
Muutenkin tällaisilla foorumeilla henkilökohtaisia asioita ilmi tuodessa kannattaa muistaa, että muille ihmisille esiinnyt vain pelkkänä numerona etkä oikeana ihmisenä. Sama juttu erilaisten virastojen kanssa. Ihmiset menevät siis ikävimpien tilastollisten mielikuvien mukaan ja käyttävät noita antamiasi tietoja lyömäaseena sinua vastaan, ja mieluiten vähättelevät kaikkia saavutuksia, joita saatat tuoda esille. Erityisesti jos vietät enemmän aikaa ko.foorumilla ja profiloidut vakiokirjoittajana. Omat anti-fanini tietävät tämän erittäin hyvin.
Kieltämättä tämä on forumien ongelma. Ihan kelle sama kenellat, vastaat numerolle etkä ihmiselle.
Se liittyy myös vahvasti siihen miksi monet politiikot vaikuttavat niin erkaantuneilta oikeaan elämään. On huomattavasti helpompi nähdä miljoonat ihmiset numeroina kuin ihmisinä.
Jopa Stalin sanoi, että yhden ihmisen kuolema on tragedia, mutta miljoonan ihmisen kuolema on taas pelkkä statistiikkaa.
Josif nyt oli muutenkin pahasti häiriintynyt. Jos Adolf oli vain sotahullu diktaattori, Josif taisi varmaan ihan oikeasti kärsiä jonkinlaisesta mielisairaudesta, ei muuten voi olla niin vainoharhainen tapaus ja nähdä kaikissa ihmisessä potentiaalinen vihollinen.
Ei ollu Stalinin sanoma tuo viimeinen lause.
Mikä siinä muka on niin kauheaa jos ei mene töihin. Palkalla eläminen on ihan samanlaista kituuttamista kuin tuilla eläminen.
Miksi kituutella töitä tekemällä kun sama kituuttelu onnistuu tuillakin?
Suomessa ei arvosteta mitään muuta kuin työtä, työtä ja työtä. Jos et raada jatkuvasti töissä niin et ole minkään arvoinen. On tullut harvinaisen selväksi. Sehän on pelkkää orjuutta kun pitäis aina vain paiskia töitä jotta valtio sais lisää verotuloja. Jopa täysin olemattomalla palkalla pitäis paiskia töitä johon ei ole mitään intohimoa.
Itselläni ei yksinkertaisesti ole kiinnostusta minkäänlaisia töitä kohtaan. Tosin on mulla muitakin ongelmia eli ihan oikea ja hyvä syy olla työtön. Voi johtua masennuksestakin se kiinnostuksen puute tai sitten olen vain sen tyyppinen ihminen ettei työnteko ole mun juttuni. Yritän silti olla häpeämättä työttömyyttäni ja olla ylpeästi oma itseni vaikka minua yritetäänkin sotkea suohon tämän takia.
Miten ihmeessä vietät päiväsi? Jos teet jotain hyödyllistä, vaikka vapaaehtoistyötä vanhusten parissa tai käyt kansalaisopiston kursseilla lukemassa uutta kieltä, niin asennettasi voisi ymmärtää. Mutta jos vain makaat perseelläsi kaiken päivää, niin huh huh. Ei ihme jos pian alkaa masentaa.
Kuka tässä väitti, että masentaa? Se, etten käy töissä ei tosiaankaan masenna. Edes naisen puute ei varnaisesti masenna, vaikka nyt hieman vituttaakin.
Siinä vaiheessa se varmaan masentaisi kunnolla, jos vuosien kovasta yrittämisestä huolimatta ei naista löytyisi. Mutta tähän mennessä en ole edes yrittänyt etsiä naista.
En minä ainakaan. Totesin vain, että ihme jos jotain kotona lojuvaa - sinua tai jotain muuta tähänkin ketjuun kirjoittanutta - pian alkaa masentaa.
Työkkärin byrokraatit kun katsos järjestivät työssöoloehdon. Nyt jos menee johonkin työkkärin toimenpiteeseen, siitä saa toimeentulotuen päälle mahtavat 9€/päivä ensimmäiset kolme kuukautta. Ennemmin jää pelkälle toimeentulotuelle.
Aikaisemmin sai sentään korotetun työmarkkinatuen ja siihen päälle vielä 9€ /päivä. Jos tuon vielä saisi, kai sitä nyt voisi päivän noissa kituutella kun ei siellä oikeasti ollut mitään väliä mitä teki, kunhan oli paikalla.
Tässä systeemin järjettömyys tuleekin ilmi. Ensin valitetaan, ettei kaikki edes halua töihin, mutta tällaisilla toimenpiteilla kuitenkin varmistetaan, että kyseisia tapauksia ei edes kiinnostua ilmoittautua vapaaksi työvoimaksi.