Syömisestä huono omatunto

Eli oon nyt syöny terveellisesti ja liikkunu paljon ja katsonut syömisiäni. Oon vähä isokokoinen ja ajattelin että haluan laihtua vähän. Oon laihduttanu muutaman viikon ja tullu siihen pisteeseen että kun syön jotain, sen jälkeen tulee tosi huono omatunto, haluan melkein oksentaa ruuan pois. Vaikka syön vaan ruisleivän, tulee pakottava tunne lähteä lenkille tai kuntoilla. Oon ollu muutaman päivän syömättä mitään mutta en halua laihtua sillä tavalla, se oli hirveää. Yritän syödä terveellisesti mutta vaikka syön hedelmän, haluan lähteä lenkille. Se on hirveää. Haluan syödä terveellisesti, mutta en voi kohta syödä mitään.

Tää voi kuulostaa oudolta mutta en voi sille mitään. Ois kiva kuulla apuja.
Oon 14-vuotias, tiedän että olen nuori 'laihduttamiselle' mutta ei ole paha tiputtaa muutaman kilon. En vaan tiennyt, että siitä lähtee tälläinen kierre.
51863
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Sinulla on syömishäiriö ja tarvitset siihen apua pikaisesti. Kerro tilanteesi jollekulle luotettavalle aikuiselle. Äidille, kummille, kouluterveydenhoitajalle, lääkärille, kenelle vain, kunhan kerrot. Paraneminen alkaa siitä.

Äänestä

En haluaisi puhua tästä kenellekkään. Onko tämä varmasti syömishäiriö edes...?

Äänestä
  • Koita vakka motivoida itseäsi syömään terveellisiä ruokia. Ota selvää mitä mikro- ja makroravintoaineita syömäsi ruuat sisältää ja millasia vaikutuksia niillä on. Ajattele niitä kaikkia hyviä asiota, joita hyvä ruoka tekee kehollesi. Ajattele jotain kohtuu terveellisesti elävää ihmistä, jolla on vaikkapa sellanen kroppa kuin haluaisit.

    Katso tämä video.
    http://www.youtube.com/watch?v=bOG634l2Eac
    Ajattele että tuollaista voi aiheutua pitkään kestäneestä aivan liian vähästä syömisestä.

    Kehosi tarvitsee muuten energiaa, vaikka et liikkuisi yhtää. Sen mitä päivässä kulutat, vaikka maikasit koko päivän koomassa, voit laskea täällä:
    http://www.bmi-calculator.net/bmr-calculator/
    Jos syöt pitkään alle tuon ns. koomakulutuksesti se haittaa elimistösi normaalia toimintaa. Yritä laihtua mielummin syömällä vähintään koomakulutuksesi verran ja liikkumalla siihen päälle niin että jäät miinuskaloreille. Laihdut varmaasti, lupaan.

    Niin ja älä ajattele syömistä jatkuvasti. Kannattaa suhtautua syömiseen ihan vaan perustarpeena, jonka kivana lisänä on mielihyvän saaminen. Ei minään koko elämän peruspilarina. Nyky yhteiskunta onn hieman vinoutunut suhtautumisessa ravintoon. Ruokaa on nykyään isossa osassa maailmaa jatkuvasti niin paljon tarjolla, että syömisestä on tullut ehkä liiankin olennainen osa kulttuureja lihavuus ja syömishäriö epidemioineen. Pitäisi muitaa että syömiselle on aikansa ja paikkansa, mutta liika keskittyminen siihen ei ole hyväksi. Se voi johtaa esim. syömishäiriöön, jonka oireita sinullakin näyttää olevan, mutta joista voit tuossa vaiheessa vielä hyvinkin päästä itse eroon.

    Meni vähän ohi aiheen, mutta toivottavasti onnistuin motivoimaan terveeseen suhtautumiseen ruuan suhteen. Se oli tarkoitukseni.

    Äänestä

vähän huolestuttavalle toi sun tilanteesi kuulostaa:( jotain samaa kuin itselläni kuusi vuotta sitten, ennen kuin syömishäiriö iski. terveellisiä laihdutusvinkkejä en voi antaa, mutta älä oksenna. kerran kun sen teet, kynnys oksentaa uudelleen madaltuu, kohta sun on pakko oksentaa kaikki ruokasi, ja se oikeasti hankaloittaa elämää. oksentamisesta tulee väsyneeksi, suu ja kurkku on kipeät, ääni käheä, naama turvonnut, on likainen ja surullinen olo ja pettynyt itseensä.

syömättömyys on ollut mulle turvallisin, helpoin ja terveellisin keino laihduttaa, kun olen erossa ruoasta, olen erossa sen tuomista seuraamuksista. jonkun aikaa se jopa toimi, muttei enää. olen jatkuvasti väsynyt, kevääntullen piristynyt vähän (samalla kun kesä lähenee turhan nopeaa ja ahdistaa), mutta aika huonossa kunnossa. en jaksa liikkua. syömisestä tulee henkisesti hirveä olo, ahdistaa, pelottaa, kaduttaa, on ollut aikoja kun jokaisen syömisen jälkeen haudoin itsemurhaa, eikä fyysinen olo ole juuri sen parempi. maha turpoaa parista leivästä samalla tavalla kuin vuosia sitten kun olin syönyt monta suht isoa ateriaa päivässä, ruoansulatus on lähes olematonta, sattuu, väsyttää. tuntuu kuin elimistöni olisi niin huonossa kunnossa, että sen kaikki voimat menee ruoan sulattamiseen, ja mitään muuta en juuri jaksa tehdä. söin siis äsken, ja kokemuksesta tiedän, että olen uupunut vielä huomennakin.

syömättömyys on itsensä huijaamista. sitä näyttää laihemmalta kun maha on tyhjä, samalla lähtee nestettä, mutta kun syö taas, kroppa repii ruoasta kaikki kalorit, koska se tietää joutuvansa odottamaan seuraavaa ravintoa pitkään. syömällä joka päivä olin noin seitsemän kiloa kevyempi kuin nykyään, jaksoin paremmin, mulla oli lihasta löysän vatsan ja löllöreisien sijaan, eikä tullut järjettömiä ahmimiskohtauksia. siihen syömättömyys johtaa, saatat kerralla vetää monen päivän kalorit ja olo on karmea. SYÖMÄTTÖMYYS EI SIIS OLE HYVÄ LAIHDUTUSKEINO.

älä anna ahdistukselle valtaa. ajattele, että nyt olen syönyt tän ruisleivän, ok, lenkkeilin eilen ihan tarpeeksi, en todellakaan liho tästä, vaan sain kuituja ja vitamiineja. leipä, hedelmät yms ovat hyvää ruokaa, sä tarvitset niitä. tarvitset myös aikaa levätä. kun lenkkeilypakko/oksentamishalu iskee, tee läksyt, lakkaa kynnet, juttele äidin kanssa, katso telkkaria, hengaile kavereiden kanssa. sä olet nuori, sulla on edessäsi monta rikasta, vaikeaa, ihanaa vuotta, asiat tulee muuttumaan paljon, kasvat ja kehityt, opit niin paljon uutta ja löydät itsestäsi uusia puolia, ja vaikka olisi vaikeaa, se kaikki on sen arvoista. toi aika, joka sulla on edessäsi, on niin arvokasta, ettei sitä kannata tuhlata syömishäiriöön - johon toi sun touhusi johtaa, ellet tee muutosta. rauhoita mielesi ruoan jälkeen, olet sen ansainnut, voit lenkkeillä taas huomenna. syömättömyys tuhoaa ruoansulatuksen, ja sun elämässäsi tulee olemaan niin paljon ihania ja paskamaisia asioita, ettet halua seuraksesi ummetusta, turvotusta, ripulia yms. ite olin sun ikäisenä vielä hoikka, koko lapsuuden pyöreä, mutta seiskalla karattiin ruokavälkällä ostamaan possot ja kotona oli vanhempien kanssa niin hirveitä riitoja, että se ruokailu kai jäi. oli mulla usein nälkä, olin paljon kaverillani, joka ei tajunnut tarjota ruokaa. myöhemmin lihosin kymmenen kiloa lyhyessä ajassa, se pysyi pitkään ja lähti laskuun hitaasti, kuusi vuotta sitten olin ihannepainossani, mutta liian pienellä ja harvalla ja vääränlaisella syömisellä hidastuttanut ruoansulatukseni, ummetus oli mulle syömishäiriön laukaiseva tekijä, ei halu laihtua. mutta monet kaverini oli noin 14-vuotiaina pyöreämpiä ja kohta ne olikin hoikkia, isommat tissit kuin mulla ja sitä rataa ja TERVEYS.

älä hukkaa tulevia vuosia, ne rikastuttaa sua ja opettaa sulle niin paljon. puhun ku joku vanha mummo vaikka oon sua 11 vuotta vanhempi, mutta oikeesti toi aika on tärkeetä. kaikki aika on. olisin varmasti aikuinen eli käynyt koulut ja silleen, jos ei olisi nuorempana ollut masennusta ja maniaa enkä olisi sitten sairastunut syömishäiriöön. jo monta kesää ja talvea mennyt tän sairauden kanssa. ystävät oon menettänyt melkein kaikki, en voi seurustella rakastamani miehen kanssa, paljon mitä haluaisin tehdä jää tekemättä kiitos ruokavammailun. voimaa antaa muistot hyvistä ajoista, ystävistä, ihastuksista ja usko, että vielä joku päivä mulla on energiaa hankkia ammatti ja mies.

juttele oikeesti jonkun kanssa ennen kuin on liian myöhästä. kierre on alkanut niinkuin oot huomannut, et halua pudota syvemmälle siihen.

Äänestä

Sun pitää syödä vähintään 1500 kcal päivässä jotta saat läskit sulamaan. Sen alle meneminen on epäterveellistä ja kuluttaa vain lihakset.

Pode ennemminkin huonoa omatuntoa, jollet syö joka päivä säännöllisesti ja tarpeeksi.

Läski ei siis sula ekana pienillä kaloreilla. Etkä pysty liikkumaan reippaasti ja tehokkaasti hedelmällä tai ruisleivälllä. Sinusta ei tule hyväkroppaista sillä, että sinusta tulee löysempi ja laiha läski. Painonpudotus ei ole järkevää muutaman kilon vuoksi. Silloin kannattaa ehdottomasti ottaa itsestä mitat mittanauhalla (ei vaaálla) ja muokata vartaloa liikunnalla eli lihaksia kasvattamalla ja rasvaa polttamalla.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


rroosao kirjoitti:

Eli oon nyt syöny terveellisesti ja liikkunu paljon ja katsonut syömisiäni. Oon vähä isokokoinen ja ajattelin että haluan laihtua vähän. Oon laihduttanu muutaman viikon ja tullu siihen pisteeseen että kun syön jotain, sen jälkeen tulee tosi huono omatunto, haluan melkein oksentaa ruuan pois. Vaikka syön vaan ruisleivän, tulee pakottava tunne lähteä lenkille tai kuntoilla. Oon ollu muutaman päivän syömättä mitään mutta en halua laihtua sillä tavalla, se oli hirveää. Yritän syödä terveellisesti mutta vaikka syön hedelmän, haluan lähteä lenkille. Se on hirveää. Haluan syödä terveellisesti, mutta en voi kohta syödä mitään.

Tää voi kuulostaa oudolta mutta en voi sille mitään. Ois kiva kuulla apuja.
Oon 14-vuotias, tiedän että olen nuori 'laihduttamiselle' mutta ei ole paha tiputtaa muutaman kilon. En vaan tiennyt, että siitä lähtee tälläinen kierre.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu