Tilanteeni..
Olen seurustellut tyttöystäväni kanssa noin 5 vuotta, pidimme tässä välissä noin vuoden verran taukoa minun aloitteestani, sovimme kuitenkin että muitten kanssa ei tehdä mitään. Mies kun kumminkin olen ja kuvittelin että olen vapaa niin menin muitten naisten kanssa sänkyyn, tällöin asia ei häirinnyt ollenkaan ja tauon jälkeen palasimme yhteen. Nyt on noin vuosi aikaa kun palasimme yhteen, yhdessä olomme on ollut täydellistä ja rakkautta täynnä, en voisi kuvitellakkaan elämääni ilman häntä.
Noin viikko sitten selvisi että olen käynyt tekemässä väärin, mutta kuitenkin vain yhden naisen kanssa. Kysyttiin että onko ollut muita, valehtelin peloissani että ei, on vain yksi ollut. Pelkäsin että jään yksin ja että hän ei kestäisi totuutta. Nyt olemme päässeet asian yli, tai ainakin niin luulen, kaikki on palannut normaaliksi ja taas voin nähdä hymyn hänen kasvoillaan. Takapakkina on iskenyt itselleni pahimmat tuskat mitä koskaan on ollut, näistä muista naisista.
Tekisi mieli vain kertoa, olen pitänyt kaiken pään sisälläni mutta nyt se on alkanut tulemaan aina itkemisenä ulos kun olen yksin, tälläkin hetkellä kirjoitan tekstiä itkien, en tiedä mikä minuun on mennyt. Ei tämä aikasemmin häirinnyt.
Pohdin vaihtoehtoja, jätänkö kertomatta ja toivon että yksikään tapaus ei enään tule ilmi joka rikkoisi luottamuksen totaalisesti, vai kertoisinko nyt, kun hän tietää jo yhdestä ja asia on tuoreemman puoleneinen.
Tätä on tyhmää varmaan kirjoittaa edes suomi24, saako täällä järkeviä vastauksia? Katumus on syvä, mutta pelko viellä sitäkin suurempi että menetän ihmisen jota rakastan enemmän kuin elämää, olemme puhuneet yhteisestä elämästä, naimisiin menosta, lapsien hankinnasta, nyt kaikki tuntuu että ne voisi häviää yhtäkkiä.
Olen seurustellut tyttöystäväni kanssa noin 5 vuotta, pidimme tässä välissä noin vuoden verran taukoa minun aloitteestani, sovimme kuitenkin että muitten kanssa ei tehdä mitään. Mies kun kumminkin olen ja kuvittelin että olen vapaa niin menin muitten naisten kanssa sänkyyn, tällöin asia ei häirinnyt ollenkaan ja tauon jälkeen palasimme yhteen. Nyt on noin vuosi aikaa kun palasimme yhteen, yhdessä olomme on ollut täydellistä ja rakkautta täynnä, en voisi kuvitellakkaan elämääni ilman häntä.
Noin viikko sitten selvisi että olen käynyt tekemässä väärin, mutta kuitenkin vain yhden naisen kanssa. Kysyttiin että onko ollut muita, valehtelin peloissani että ei, on vain yksi ollut. Pelkäsin että jään yksin ja että hän ei kestäisi totuutta. Nyt olemme päässeet asian yli, tai ainakin niin luulen, kaikki on palannut normaaliksi ja taas voin nähdä hymyn hänen kasvoillaan. Takapakkina on iskenyt itselleni pahimmat tuskat mitä koskaan on ollut, näistä muista naisista.
Tekisi mieli vain kertoa, olen pitänyt kaiken pään sisälläni mutta nyt se on alkanut tulemaan aina itkemisenä ulos kun olen yksin, tälläkin hetkellä kirjoitan tekstiä itkien, en tiedä mikä minuun on mennyt. Ei tämä aikasemmin häirinnyt.
Pohdin vaihtoehtoja, jätänkö kertomatta ja toivon että yksikään tapaus ei enään tule ilmi joka rikkoisi luottamuksen totaalisesti, vai kertoisinko nyt, kun hän tietää jo yhdestä ja asia on tuoreemman puoleneinen.
Tätä on tyhmää varmaan kirjoittaa edes suomi24, saako täällä järkeviä vastauksia? Katumus on syvä, mutta pelko viellä sitäkin suurempi että menetän ihmisen jota rakastan enemmän kuin elämää, olemme puhuneet yhteisestä elämästä, naimisiin menosta, lapsien hankinnasta, nyt kaikki tuntuu että ne voisi häviää yhtäkkiä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kirjoituksesi ei ole tyhmä! Päinvastoin, se osoittaa että olet inhimillinen ihminen. Koska kadut, toivon että otat lyhyet neuvoni vakavasti. Niiden avulla voit vielä säilyttää liittosi ja kasvaa paremmaksi, hyväksi ja rehelliseksi mieheksi.
Mene terkkariin tai työterveyteen ja pyydä lähete psykologin vastaanotolle. Mene terapiaan ja puhu siellä auki rehellisesti kaikki mennyt. Kerro puolisollesi tästä, että käyt.
Jatka terapiaa niin kauan kunnes olet varma, että olet vahva etkä enää tule toistamaan mennyttä käytöstäsi. Terapiassa keskustellen löydät vielä vastauksen, kuinka kertoa menneestä puolisollesi.
Olettamasi, että puolisollasi olisi nyt kaikki hyvin on väärä ja itsepetoksellinen. Uskottomuus jättää häneen pysyvän haavan ja ylipääseminen voi hänelläkin viedä vuosia. Tulet tämän kyllä näkemään kun liitto jatkuu. Terapiassa alat myös ymmärtää, miten suhtautua hänen tuskaansa oikein, miten rakastaa häntä oikein.