"Sata kesää tuhat yötä kanssas sun.."

aina niin sinisin sävelin.."

Ikävä tai kaipuu, suoraselkäisemmänkin miehen vääräksi laittava voima...
Taakse en enää katso vaan kohti uusia tuulia joissa vanhat tunteeni tuulettaisin, rippeet raunioiden rapistaisin, kasaisin, kokoaisin uuden kokonaisuuden kestävämmän jossa yhdessä ja erikseen olisimme se kaiken yhteen luova voima, kokonaisuutena kestävänä..

Jään jos viereesi sulaan, kosketuksesi, katseesi mieltäni miellyttävän näen ja itseni sinun kanssa yhdeksi tunnen, mutta hankalia haikailuni nää, niin usein ne vain kirjoitteluksi jää. Kyllästynyt unelmiin joita mieleni mieleisekseni tekee, tunnetta ensinäkemän voittaa ei se voi kun sydän toiselle toistoaan lähellä soi, sykkivää tunnetta lämpiävää kun sinut jossain vastaan tulevan nään..

Rivien välistä on helpompi kirjoittaa, ajatukseni maailmalle lähettää, huomiseen uuteen mietteeni huomioinut Mariah..=)

Karvalelu kirjoitti:

aina niin sinisin sävelin.."

Ikävä tai kaipuu, suoraselkäisemmänkin miehen vääräksi laittava voima...
Taakse en enää katso vaan kohti uusia tuulia joissa vanhat tunteeni tuulettaisin, rippeet raunioiden rapistaisin, kasaisin, kokoaisin uuden kokonaisuuden kestävämmän jossa yhdessä ja erikseen olisimme se kaiken yhteen luova voima, kokonaisuutena kestävänä..

Jään jos viereesi sulaan, kosketuksesi, katseesi mieltäni miellyttävän näen ja itseni sinun kanssa yhdeksi tunnen, mutta hankalia haikailuni nää, niin usein ne vain kirjoitteluksi jää. Kyllästynyt unelmiin joita mieleni mieleisekseni tekee, tunnetta ensinäkemän voittaa ei se voi kun sydän toiselle toistoaan lähellä soi, sykkivää tunnetta lämpiävää kun sinut jossain vastaan tulevan nään..

Rivien välistä on helpompi kirjoittaa, ajatukseni maailmalle lähettää, huomiseen uuteen mietteeni huomioinut Mariah..=)

Lue lisää

kun ajattelen iltaisin...

Sanojen,ajatusten sulavuus,herää kiinnostus,niiden takana verbaalilahjakkuus. Vai lainaako ovat jonkun muun.

Taakse katsoessa nyt jo hymyilen,suunta eteenpäin vieläkö arkaillen. Aika onneksi työnsä tehnyt on,olo levollisempi,odattava,lempeä
Mennyt kunnioituksen polkea pois koitti,onneksi sisäinen voima haasteet voitti,minulle pohjan vahvan antoi ja uskon onnellisuuteen jätti.

Määrä rakkauden,jolla mittaa ei ole,jaettuna lisääntyy,ajatuksen voimalla,kuin aivot ajattelisivat nopeammin kuin ajattelemmekaan. Unelmat, ehtymätön luonnonvara,harhaako kauniit samat,miettii pieni nainen,unelmiaan todeksi toivoen. Tuntea toisen läheisyys,aistia kosketus,uskallus päästää lähelle...
Hetket lyhyet voimia vievät ja jälkeen, kahden itsesi kanssa,vajaana,tuntuu tyhjyys tuplaten.

Suljen silmäni hymyillen on ollut päiväni onnellinen, sen tunteen eteenpäin laitan...

mariah kirjoitti:

kun ajattelen iltaisin...

Sanojen,ajatusten sulavuus,herää kiinnostus,niiden takana verbaalilahjakkuus. Vai lainaako ovat jonkun muun.

Taakse katsoessa nyt jo hymyilen,suunta eteenpäin vieläkö arkaillen. Aika onneksi työnsä tehnyt on,olo levollisempi,odattava,lempeä
Mennyt kunnioituksen polkea pois koitti,onneksi sisäinen voima haasteet voitti,minulle pohjan vahvan antoi ja uskon onnellisuuteen jätti.

Määrä rakkauden,jolla mittaa ei ole,jaettuna lisääntyy,ajatuksen voimalla,kuin aivot ajattelisivat nopeammin kuin ajattelemmekaan. Unelmat, ehtymätön luonnonvara,harhaako kauniit samat,miettii pieni nainen,unelmiaan todeksi toivoen. Tuntea toisen läheisyys,aistia kosketus,uskallus päästää lähelle...
Hetket lyhyet voimia vievät ja jälkeen, kahden itsesi kanssa,vajaana,tuntuu tyhjyys tuplaten.

Suljen silmäni hymyillen on ollut päiväni onnellinen, sen tunteen eteenpäin laitan...

Lue lisää

Osuen ja uppoen, sanasoppaani sekoittaen, liikaa kikkaa ja helinää, se hämmentää... Mutta kynästä kenenkään ei ole mietteeni nää, vaan tyhjää paperia valkeaa, johon tunteeni jälkensä jättää saa, jälkiä sanojen joissa Sinua säveliini sovitan, sointua särötöntä lauluuni halajan.. Luovaa tunnelmaa kynäni kaipaa, avointa oloa ja aikaa, kirjain toisensa jälkeen paikkansa löytää, rivi riviltä isäntänsä paperit täyttää..

Ohi aukeavien ovien jälkeen eteisen, luo unelmien täytettävien, mä mitä sieltä löytänen, kodinhengen kevyen pitkään syliin ohueen..

Kun hymyillen silmäsi suljet ja elät unista unelmaa, miten kaukaa ne mieleeni matkaa, kohti Suuren Seikkailun elettyä aikaa, mä kolmikymppinen sieltä Sinua etsien, näinkö Sinut löytäen, valuen ruudulla alla katseiden muiden...=)

Karvalelu kirjoitti:

Osuen ja uppoen, sanasoppaani sekoittaen, liikaa kikkaa ja helinää, se hämmentää... Mutta kynästä kenenkään ei ole mietteeni nää, vaan tyhjää paperia valkeaa, johon tunteeni jälkensä jättää saa, jälkiä sanojen joissa Sinua säveliini sovitan, sointua särötöntä lauluuni halajan.. Luovaa tunnelmaa kynäni kaipaa, avointa oloa ja aikaa, kirjain toisensa jälkeen paikkansa löytää, rivi riviltä isäntänsä paperit täyttää..

Ohi aukeavien ovien jälkeen eteisen, luo unelmien täytettävien, mä mitä sieltä löytänen, kodinhengen kevyen pitkään syliin ohueen..

Kun hymyillen silmäsi suljet ja elät unista unelmaa, miten kaukaa ne mieleeni matkaa, kohti Suuren Seikkailun elettyä aikaa, mä kolmikymppinen sieltä Sinua etsien, näinkö Sinut löytäen, valuen ruudulla alla katseiden muiden...=)

Lue lisää

Etelän hedelmä en ole,vaikka kypsempi kuin sinä,välissä muutama vuosi, edessä parhaat ajat,vai joko aika ajoi ohitseni.
Arktiset olosuhteet minulle vahvat juuret antoi,tuuli ja tuiverrus mieltäni enemmän hellii kuin kuuma säde auringon, vaikka kesän lapsi olenkin.
Äidinrakkaus antoi suuntaa viime vuosiin,muu lämpö kohdetta etsii. Pesää jos rakennat,ehdin sen jo perustaa, pentu kummallakin kämmenellä. Lapset usein este on, vain suvaitsevaisuutta tämä elämä enemmän kaipaa.

Kuin järeä tämä karvalelu lie, halauksen kestävä,pesun kestävä,kainaloon sopiva,etsii neitoa siroa ja somaa,josta kenties ihan ikiomaa.
Minne kartalla sinut sijoitan,etelään vaiko itään, vai katoatko bittiavaruuteen...

Tartuin sanoihisi,en kikkaile, on varaa olla ihan se mitä olen. Täällä yksin luuraan,yötä myöten, peiton alle kömmin ja kauniita unia toivotan...

mariah kirjoitti:

Etelän hedelmä en ole,vaikka kypsempi kuin sinä,välissä muutama vuosi, edessä parhaat ajat,vai joko aika ajoi ohitseni.
Arktiset olosuhteet minulle vahvat juuret antoi,tuuli ja tuiverrus mieltäni enemmän hellii kuin kuuma säde auringon, vaikka kesän lapsi olenkin.
Äidinrakkaus antoi suuntaa viime vuosiin,muu lämpö kohdetta etsii. Pesää jos rakennat,ehdin sen jo perustaa, pentu kummallakin kämmenellä. Lapset usein este on, vain suvaitsevaisuutta tämä elämä enemmän kaipaa.

Kuin järeä tämä karvalelu lie, halauksen kestävä,pesun kestävä,kainaloon sopiva,etsii neitoa siroa ja somaa,josta kenties ihan ikiomaa.
Minne kartalla sinut sijoitan,etelään vaiko itään, vai katoatko bittiavaruuteen...

Tartuin sanoihisi,en kikkaile, on varaa olla ihan se mitä olen. Täällä yksin luuraan,yötä myöten, peiton alle kömmin ja kauniita unia toivotan...

Lue lisää

miksi laitot yksin myrskyyn kulkemaan
annoit kynän, annoit käden,
annoit tyhjän paperin,
joka sokealta vaatii sanojaan.."

Koskettavia sanoja suuren sanoittajan joita olen päässäni pyörittänyt, miettinyt ja itseeni imenyt..

Ei ole ajat ohitsemme ajaneet, uskoa ja toivoa riittää, mä vielä omaa pesäpaikkaani etsien, minne rakennan sen, perustan perheen pienen, mekkoja kukkaisia, lapasia kuraisia lasten leikkien. Ei ole tuotoksen rakkauden esteenä onnehen, kevyesti hedelmää kaltaistasi puraissut olen, etsinyt ihmistä jakamaan elämää elettävää, mutta silti mieleni valtaa toive kaiken alusta aloittaa ja jotain uutta synnyttää, elää haaveissa takovaa unelmaa..

Halaamalla mua rikki ei saa, pesemällä puhkikaan, vaan tuulessa turvaa kainalostasi haen, tiukasti tarraten.. Nimimerkkini tää mua muistuttaa, karvat varttani koristaa, niistä ylpeänä tunnen häpeää, veljeni, isäni toiseksi jää, toisella merkillä muualla autan ja opastan, ne erillään pitää haluan, tällä mietteeni kirjoitan..=)

Kadota ei ole aikeeni, paeta tai hiljetä, mutta ehkä viestimme nää nähty on lähempää, mutta nyt yöhän viettämään loman loppua, hyvää yötä hyväilyn myötä..=)

Karvalelu kirjoitti:

miksi laitot yksin myrskyyn kulkemaan
annoit kynän, annoit käden,
annoit tyhjän paperin,
joka sokealta vaatii sanojaan.."

Koskettavia sanoja suuren sanoittajan joita olen päässäni pyörittänyt, miettinyt ja itseeni imenyt..

Ei ole ajat ohitsemme ajaneet, uskoa ja toivoa riittää, mä vielä omaa pesäpaikkaani etsien, minne rakennan sen, perustan perheen pienen, mekkoja kukkaisia, lapasia kuraisia lasten leikkien. Ei ole tuotoksen rakkauden esteenä onnehen, kevyesti hedelmää kaltaistasi puraissut olen, etsinyt ihmistä jakamaan elämää elettävää, mutta silti mieleni valtaa toive kaiken alusta aloittaa ja jotain uutta synnyttää, elää haaveissa takovaa unelmaa..

Halaamalla mua rikki ei saa, pesemällä puhkikaan, vaan tuulessa turvaa kainalostasi haen, tiukasti tarraten.. Nimimerkkini tää mua muistuttaa, karvat varttani koristaa, niistä ylpeänä tunnen häpeää, veljeni, isäni toiseksi jää, toisella merkillä muualla autan ja opastan, ne erillään pitää haluan, tällä mietteeni kirjoitan..=)

Kadota ei ole aikeeni, paeta tai hiljetä, mutta ehkä viestimme nää nähty on lähempää, mutta nyt yöhän viettämään loman loppua, hyvää yötä hyväilyn myötä..=)

Lue lisää

Itseni ihmisten ilmoille vein, alttiiksi laitoin,kurssia tarkistin,kohdata kokeilin.
Oli ihminen fyysisesti läsnä, ei henkisesti lain,jäin miettimän,mistä tunne mun alun sai...
nuo lainaamasi sanat - miks yksin laitoit kulkemaan - osuvat ovat,kohdallani koetut,ajatuksia paljon mieleen tuonut.

Pidä unelmastasi kiinni,anna itsellesi lupa luoda todeksi se mistä haaveilet, se mistä haaveilemme on meille myös tarkoitettu,vain omaa lujaa uskoa siihen tarvitsemme. Älä kuitenkaan anna siitä tulla este elämälle,kokemuksille,ne sinua enemmän itseksesi kasvattaa ja helpommin oikeat haaveet näin todeksi saa.

jos lähellä olisin, lämpimästi halaisin ja onnea toivottaisin,vaikka kasvoja en sinulle saa,kuin vain mielessäni,kiitos kauniiden sanojen,ajatusten sulavien,on aika omien ajatusten, olen sinusta onnellinen...

mariah kirjoitti:

Itseni ihmisten ilmoille vein, alttiiksi laitoin,kurssia tarkistin,kohdata kokeilin.
Oli ihminen fyysisesti läsnä, ei henkisesti lain,jäin miettimän,mistä tunne mun alun sai...
nuo lainaamasi sanat - miks yksin laitoit kulkemaan - osuvat ovat,kohdallani koetut,ajatuksia paljon mieleen tuonut.

Pidä unelmastasi kiinni,anna itsellesi lupa luoda todeksi se mistä haaveilet, se mistä haaveilemme on meille myös tarkoitettu,vain omaa lujaa uskoa siihen tarvitsemme. Älä kuitenkaan anna siitä tulla este elämälle,kokemuksille,ne sinua enemmän itseksesi kasvattaa ja helpommin oikeat haaveet näin todeksi saa.

jos lähellä olisin, lämpimästi halaisin ja onnea toivottaisin,vaikka kasvoja en sinulle saa,kuin vain mielessäni,kiitos kauniiden sanojen,ajatusten sulavien,on aika omien ajatusten, olen sinusta onnellinen...

Lue lisää

en vaan päivää seuraavaa mä tiedä, milloin kohdataan...

Miten oikeassa olitkaan kun kirjoitit tuosta esteestä elämän, kerrassaan osuvaa opastusta...nyt sen tajuten, kokemuksia keräten, jokaisesta jotain uutta oppien, lopulta itsenikin paremmin tuntien... kumpa sanasi muistaisin edessä uuden ihmisen, lupaa itseltäni anoen ja sen saaden, ei enää arkaillen, epäillen ja kolhuja peläten....

Lämmin halauksesi kaukainen, saapui onnea toivottaen, sanasi pitkään muistan, niitä miettien miten oli unelma yhteinen ajassa eri aikojen ja paikkojen.. Sanatonta uumuista tunnelmaa, kosketusta käsien, arvostusta äänien ja eleiden, tyhjän paikan joku täyttäen luona unelmien täytettävien, ole onnellinen olet ansainnut sen, joku päivä huomata saat, elät haaveiltua unelmaa...kaikkea hyvää elämääsi Mariah..=)