Kunnei upporikas nainen ei kelpaa?

Jaa, kaavoitusarkkitehti tosiaan vaati siirtämään taloni takaisin paikalleensa
on kuulemma tärinästä siitynyt 40cm
Mahtaako miestä haitata sekin, kun minulla on aina niin ilmava olo ja peppu
paukahtelee? Mieheni kasvoja en ole koskaan nähnytkään kaasunaamarin takaa

Ei se ole jalkasilsaa, alapäähäni tuli partasilsa kikololta

Himatuikku rahoittaa sabattivuodet työelämästä lapsen kanssa bisneksillään.

Mummu hilijaa.

epäreilua kirjoitti:

Himatuikku rahoittaa sabattivuodet työelämästä lapsen kanssa bisneksillään.

Himatuikku hiljaa, se kirjoitetaan sapatti-.

oikeen pisnekset kirjoitti:

Himatuikku hiljaa, se kirjoitetaan sapatti-.

Sapatti (hepreaksi ‏שבת‎, šabbat) on juutalaisuuden viikoittainen lepopäivä, jota vietetään juutalaisen viikon viimeisenä päivänä, lauantaina. Sapatti perustuu Ensimmäisen Mooseksen kirjan luomiskertomukseen, jossa Jumala lepäsi luomisen seitsemäntenä päivänä. Sapatti on asetettu kymmenessä käskyssä (2. Moos. 20:8-12).

Sapatin vietto
Sapatti alkaa perjantai-illan auringonlaskusta ja päättyy lauantai-illan auringonlaskuun. Omat työt ja askareet pannaan syrjään ja muistellaan Jumalan töitä. Sapatin ajaksi lopetetaan kaikki arkitoimet kuten käsityöt, kirjoitus, ompelu, ruoanvalmistus tms. Maata ei saa viljellä, eikä käyttää tulta tai sytyttää valoa. Sapatti on käytettävä sen sijaan jumalanpalvelukseen, henkisiin arvoihin syventymiseen, perheen yhdessäoloon ja rentoutumiseen. Sapatille on synagogassa omat rukouksensa ja toimituksensa, joihin osallistuu moni juutalainen, joka ei muulloin synagogassa käy. Kotona sapattia vietetään mm. sytyttämällä kaksi kynttilää, nauttimalla kolme sapattiateriaa sekä lausumalla sapattiylistyksiä ja laulamalla sapattilauluja. Sapatin lopuksi suoritetaan havdalaksi kutsuttu seremonia.[1]

Työnteon rajoitusten noudattaminen sapattina on yleisempää ortodoksijuutalaisten kuin modernimpien suuntausten edustajien parissa. Myös ajaminen ja sähkövalon sytyttäminen on vanhoillisimmissa suuntauksissa kielletty, minkä seurauksena jotkin juutalaisperheet turvautuvat usein ei-juutalaisten naapuriensa apuun.[2]

Valtaosa kristityistä ei vietä sapattia, vaan sunnuntaina muistellaan Jeesuksen ylösnousemusta. Jotkut kristilliset ryhmät, kuten adventistit, viettävät edelleen sapattia. Seitsemännen päivän adventistien Adventtikirkko on merkittävin kristitty sapatinpyhittäjien yhteisö maailmassa.

napa solmuun kirjoitti:

Sapatti (hepreaksi ‏שבת‎, šabbat) on juutalaisuuden viikoittainen lepopäivä, jota vietetään juutalaisen viikon viimeisenä päivänä, lauantaina. Sapatti perustuu Ensimmäisen Mooseksen kirjan luomiskertomukseen, jossa Jumala lepäsi luomisen seitsemäntenä päivänä. Sapatti on asetettu kymmenessä käskyssä (2. Moos. 20:8-12).

Sapatin vietto
Sapatti alkaa perjantai-illan auringonlaskusta ja päättyy lauantai-illan auringonlaskuun. Omat työt ja askareet pannaan syrjään ja muistellaan Jumalan töitä. Sapatin ajaksi lopetetaan kaikki arkitoimet kuten käsityöt, kirjoitus, ompelu, ruoanvalmistus tms. Maata ei saa viljellä, eikä käyttää tulta tai sytyttää valoa. Sapatti on käytettävä sen sijaan jumalanpalvelukseen, henkisiin arvoihin syventymiseen, perheen yhdessäoloon ja rentoutumiseen. Sapatille on synagogassa omat rukouksensa ja toimituksensa, joihin osallistuu moni juutalainen, joka ei muulloin synagogassa käy. Kotona sapattia vietetään mm. sytyttämällä kaksi kynttilää, nauttimalla kolme sapattiateriaa sekä lausumalla sapattiylistyksiä ja laulamalla sapattilauluja. Sapatin lopuksi suoritetaan havdalaksi kutsuttu seremonia.[1]

Työnteon rajoitusten noudattaminen sapattina on yleisempää ortodoksijuutalaisten kuin modernimpien suuntausten edustajien parissa. Myös ajaminen ja sähkövalon sytyttäminen on vanhoillisimmissa suuntauksissa kielletty, minkä seurauksena jotkin juutalaisperheet turvautuvat usein ei-juutalaisten naapuriensa apuun.[2]

Valtaosa kristityistä ei vietä sapattia, vaan sunnuntaina muistellaan Jeesuksen ylösnousemusta. Jotkut kristilliset ryhmät, kuten adventistit, viettävät edelleen sapattia. Seitsemännen päivän adventistien Adventtikirkko on merkittävin kristitty sapatinpyhittäjien yhteisö maailmassa.

Mä en ole kristitty enkä juutalainen.

napa solmuun kirjoitti:

Sapatti (hepreaksi ‏שבת‎, šabbat) on juutalaisuuden viikoittainen lepopäivä, jota vietetään juutalaisen viikon viimeisenä päivänä, lauantaina. Sapatti perustuu Ensimmäisen Mooseksen kirjan luomiskertomukseen, jossa Jumala lepäsi luomisen seitsemäntenä päivänä. Sapatti on asetettu kymmenessä käskyssä (2. Moos. 20:8-12).

Sapatin vietto
Sapatti alkaa perjantai-illan auringonlaskusta ja päättyy lauantai-illan auringonlaskuun. Omat työt ja askareet pannaan syrjään ja muistellaan Jumalan töitä. Sapatin ajaksi lopetetaan kaikki arkitoimet kuten käsityöt, kirjoitus, ompelu, ruoanvalmistus tms. Maata ei saa viljellä, eikä käyttää tulta tai sytyttää valoa. Sapatti on käytettävä sen sijaan jumalanpalvelukseen, henkisiin arvoihin syventymiseen, perheen yhdessäoloon ja rentoutumiseen. Sapatille on synagogassa omat rukouksensa ja toimituksensa, joihin osallistuu moni juutalainen, joka ei muulloin synagogassa käy. Kotona sapattia vietetään mm. sytyttämällä kaksi kynttilää, nauttimalla kolme sapattiateriaa sekä lausumalla sapattiylistyksiä ja laulamalla sapattilauluja. Sapatin lopuksi suoritetaan havdalaksi kutsuttu seremonia.[1]

Työnteon rajoitusten noudattaminen sapattina on yleisempää ortodoksijuutalaisten kuin modernimpien suuntausten edustajien parissa. Myös ajaminen ja sähkövalon sytyttäminen on vanhoillisimmissa suuntauksissa kielletty, minkä seurauksena jotkin juutalaisperheet turvautuvat usein ei-juutalaisten naapuriensa apuun.[2]

Valtaosa kristityistä ei vietä sapattia, vaan sunnuntaina muistellaan Jeesuksen ylösnousemusta. Jotkut kristilliset ryhmät, kuten adventistit, viettävät edelleen sapattia. Seitsemännen päivän adventistien Adventtikirkko on merkittävin kristitty sapatinpyhittäjien yhteisö maailmassa.

Eli suomeksi sapatti, ei sabatti.

Meitl olis koko Tapparan porukka valimiina tulemaan tarjoamaan mustamakkaraa
ja ponoonia (banaani Tampereen murteella)