Kysymys retro-AT-miehille

Ei kai niissä ole sanottavaa eroa. Aika samaa sorttia ne 90-luvun teininaiset kai olivat kuin nykyiset. No toisaalta onhan näillä nykyisillä kireämmät farkut, korostavat teinipakaroiden kiinteyttä, joten ehkä ottaisin 2010-luvun teininaisen kuitenkin ennen kuin sen pakastetun.

Onko sulla DVD-soitinta?

Jälkimmäinen löytyy jo jääkaapista... tosin vain pää, eikä siitä seuraa ole mutta tulipahan muisto 90-luvulta otettua. Ja jäinpähän sen ainoaksi mieheksi...

(sori, vähän mustaa huumoria)

Retro AT-mies.

Hieno prefixi hienoon abreviaatioon. Termi(kin) paranee vain vanhetessaan.

Itse kysymykseen sanoisin että jälkimmäisen. Hän ikään kuin aloittaisi samalta pöydältä kuin itsekin. Samat muistot, maailma jne.

Olenkin joskus haaveillut että miten naisasiani olisivat jos olisin uskaltanut lähestyä sitäkin ja erään saman nuoriso-orkesterin tyttöä joka heitti minua pikkukivellä odottaessamme harjoituksiin pääsyä kahdestaan ulkona musiikkiopiston rappusilla joskus keväällä -82. Uskalluksesta sen täytyi olla kyse sillä en tähän päivään mennessä ymmärrä miksi en olisi tuota nättiä tummahiuksista 3.viulun tyttöä voinut tavata koska hän selvästi piti minustakin näin jälkikäteen ajatellen. Sen sijaan jähmetyin vain paikalleni ja odotin kärsivällisesti kunnes tunti alkoi.

Puolustukseksi ehkä voisi sanoa että olin silloin asioilleni 100% omistautunut (kuten nykyäänkin olen) ja muitakin musiikkisitoumuksia oli joihin naiset eivät oikein liittyneet. Sitäkin yhä vähän ihmettelen että miksi eivät.

Orkesterimme etenikin samana keväänä SM-karsintoihin ja voitti lopulta finaalin joka osittain televisioitiin.

Ottaisin sen pakastetun. Perustelu: saisin todennäköisesti vähemmän käytetyn.

10-luvun teininaisen kanssa ei olisi mitään yhteistä. En varmaan ymmärtäisi puheestakaan mitään. Eli valitsisin 70-luvun lopulla syntyneen.