Sieltä löytyy lintunen kalojen, jopa hyönteisten nimiäkin ihmisten sukuniminä. Liekö ollut joku erityinen alue, jokä näitä nimiä mielellään otti käyttöön.
Karjalaisväestö otti sukunimiä eläinkunnasta.
kärpänen son
40
3647
Vastaukset
- Matamimimmi
Totta. Karjalaisväestöllä oli ja on eläinten nimiä sukuniminään. Ei mitenkään harvinaisia nimiä Kaakkois Suomessa nuo Kettu, Harakka, Varis, Myyrä jne.
Ei nimi miestä pahenna, mutta mies voi nollata nimensä ja syntyperänsä ottamalla uuden nimen, kuten minun tuntemani entinen Kurki, joka valitsi mielestään kauniimman nimen.- Nimipäivä
Niin ja. Puputti, Kivi ja Rampa, Patja ja Arponen ja Uimonen. Poutiainen. Häyhä. Jne
- nollatttt
Nimet tänään talojen nimiä....
Nollat asialla!
Siis nollat --2013! - aikattt
Tänään 2013.
- )))))
Jahass apinattt on vaihtunu nolliksi, kuikansa atakin.
- E.Vakko
Onko siinä jotain outoa?
Usein sukunimet olivat samat kuin niiden talojen nimet, joissa asuttiin. Pohjanmaalla liikanimi muuttui aina kun renki muutti taloa.
Karjalassa on ollut käytössä nen-pääte. Se teki nimestä ymmärrettävämmän:. Kurkinen, Kettunen.
Harakka, Varis ja Myyrä ovat kelvanneet sellaisinaan. Ovathan ne yhä olemassa olevia sukunimiä.
Mutta onhan Karjalassa paljon muitakin nimiä, kuten nyt vaikkapa Karjalainen.- sitroen.
Sukututkijalle sattuu:
Sattuipa kauan sitten silmään Koivistolta: Vihittiin pariskunta, sulhasen sukunimi oli Kana, morsiamen Kukko.
Oli myös sukunimi Leipäsäkki. Mistähän tapahtumasta sekin nimi alkunsa sai?
Onko näillä puiden ja kasvien nimillä joku erikoinen kolkka Suomessa?
Leppä, Leppänen, Haapanen, Kuusi, Kuusinen, Kuusisto, Kataja, Ruohonen, Heinonen, Haavisto, Haapanen, Vuokko jne.- shssssss
Savossa diminutiivit on yleisempiä.
Saastamoinen, Heinonen, Leppänen, Virtanen, Kärkkäinen, Huttunen, Toivonen..
Ihmiset vie nimiä sinne ja tänne, kaikenaikaa muuttoliike ja nimien vaihtaminen vielä lisänä.- nää mie muistan
Meillä oli talvisin savottamiehiä. Kortteerimiehiksi sanottiin. Tianen ja Haukka nimiset. Vanhempansa olivat karjalasta joutuneet lähtemään evakkoon. Juttua riitti heillä, sopuisasti.
- Matamimimmi
nää mie muistan kirjoitti:
Meillä oli talvisin savottamiehiä. Kortteerimiehiksi sanottiin. Tianen ja Haukka nimiset. Vanhempansa olivat karjalasta joutuneet lähtemään evakkoon. Juttua riitti heillä, sopuisasti.
Mukava muisto, pikkuisen nolokin tuli mieleeni. Meilläkin oli kortteerimiehenä Juvalta kotoisin oleva Mulli niminen mies.
Minulla oli tapanani riidellessä sanoa siskoani härkä mulliksi, enkä hoksannut pitää haukkumanimia sisälläni vieraankaan aikana. - Lorena*
Matamimimmi kirjoitti:
Mukava muisto, pikkuisen nolokin tuli mieleeni. Meilläkin oli kortteerimiehenä Juvalta kotoisin oleva Mulli niminen mies.
Minulla oli tapanani riidellessä sanoa siskoani härkä mulliksi, enkä hoksannut pitää haukkumanimia sisälläni vieraankaan aikana.Kymmeniä vuosia sitten jouduin tänne Etelä-Karjalaan aivan toisenlaiseen ilmapiiriin. Jo yhteislaulu häkellytti "Kaarialan maill guldagägöset kukkuu jne" ja sitten murre ja sukunimet.
Jänis, Susi, Karhu,Ilves, Leivo, Harakka, Varis, Koiranen, Lapakko, Narttu ja etuniemi oli kaiken lisäksi Eevert. Sonni, Sonninen, Sikiö, Salakka,Vainikka ym,
Ainakin näillä seuduin sukunimet ovat tulleet luonnosta ja säilyneet näihin päiviin saakka. Sanonta, ei nimi miestä pahenna jos ei mies nimeään pitänee paikkansa.
- aleksandrovits
Suomlaisten sukunimistä yleisimmät liittyvät maanpinnan ilmentymiin ja kasvikuntaan. ainoa poikkeus tästä on Korhonen, jonka alkuperä on epäselvä; kts. Korhonen- hakusanaa vaikkapa Wikipediasta.
Lisäksi meillä on huomattavan paljon ruotsalaisia sukunimiä. Niitä voisi olla paljon enemmänkin, mikäli ei olisi syntynyt 1920-luvulla niiden suomalaistamisintoa, minkä seurauksena moni ruotsinkielinen nimi tehtiin suomenkieliseksi, useimmiten kääntäen. Tästä syystä syntyi hyvinkin keinotekoisen tuntuisia nimiä, ja ennen kaikkea pitempiä kuin alkuperäiset ruotsalaiset nimet olivat, koska suomen kielen substantiivit ja adjektiivit päättyvät useimmiten vokaaliin.
Tästä nimittäin seurasi se, että suomalaisiin nimiin tuli enemmän tavuja. Mainittakoon jokin esimerkki: Granlund - Kuusilehto, Ängbäck - Niittypuro. Ruotsalaiset nimet ovat ääntäen kaksitavuisia, suomalaiset nelitavuisia.
Ei olekaan ihme, että viime vuosikymmeninä monet ovat palanneet takaisin esi-isien käyttämään ruotsinkieliseen sukunimeen, mikä on nykyään hyvin mahdollista.
Eihän nimi miestä (eikä naista) pahenna, ei olisi pahentanut esi-isien käyttämä ruotsinkielinen nimikään, vaikka ei itse olisi osannutkaan ruotsia.- matamimimmi
Mummoni oli syntynyt 1894, jolloin sai olla ruotsalainen sukunimi, mutta maassamme oli Venäjän valta. Sortovuosiksi tuota aikaa taidettiin sanoa, mutta maamme on Viroon verrattuna päässyt talvi ja jatkosotaa lukuunottamatta vähällä, esm. Viroon verrattuna. Raskas, mutta mielenkiintoinen kirja Sofi Oksasen "Puhdistus".
- kor-honen.
Yksi monista ajatuksista, joka on esitetty Korhonen-nimen alkuperästä. Muitakin löytyy.
"Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Korhonen” on saattanut syntyä lisänimestä ”Korho”. Sen merkitys on ’huonokuuloinen, kuuro’, ’iso mies’, ’vanhus’, ’ylpeä, rikas leuhka’ tai ’vähän tyhjä, kömpelö’. Toinen on mahdollinen alkuperä on lisänimi ”Korhopää”, jonka merkitys on ´pörröpäinen’."
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=3bf46618-2276-4773-88fc-d0a6e8511b80 - akupuu
kor-honen. kirjoitti:
Yksi monista ajatuksista, joka on esitetty Korhonen-nimen alkuperästä. Muitakin löytyy.
"Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Korhonen” on saattanut syntyä lisänimestä ”Korho”. Sen merkitys on ’huonokuuloinen, kuuro’, ’iso mies’, ’vanhus’, ’ylpeä, rikas leuhka’ tai ’vähän tyhjä, kömpelö’. Toinen on mahdollinen alkuperä on lisänimi ”Korhopää”, jonka merkitys on ´pörröpäinen’."
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=3bf46618-2276-4773-88fc-d0a6e8511b80Tätä arkistolinkkiä sietää tutkia paremmalla ajalla. Asiaa on niin paljon. Osa nimistöstämme on vielä ruotsinvallan aikaista. Paljon niitä suomennettiin, paljon jäi ennalleen.
Suomenlahden saarissa kuten Seiskarissa tai Tytärsaaressa oli myös tavanomaisia suomalaisnimiä. Niistä pestauduttiin sisäsuomea enemmän kauppalaivaston palvelukseen tai luotseiksi.
- sant är de.
Karjalaisilla on ovat nimet!
Miksi siellä eivät Ruotsalaiset papit määränneet.
Lukekaa historiaa vielä ennen kuolemaa vain hyvällä mielellä sillä totuus on aina totuus.- mikä on aika
Lisä, virhe- omat nimet, koska papit pelkäsi venäjän läheisyyttä.
Tosin vanha Ruotsalainen valtion systeemi on toiminnassa Suomessa tänään joka on poistettu Ruotsista. - aleksandrovits
Koska täällä ruotsalaiset papit ovat nimistä määräilleet? - Papit olivat täällä suomenkielisillä alueilla suomenkielisiä. Mitenkä ne muuten olisivat voineet kansan kielellä saarnata?
Ruotsista käännetyt yhdyssanan muotoiset sukunimet, kuten Hakalehto (Haglund), Katajamäki (Enberg) eivät sinänsä vastaa suomalaista sukunimiperinnettä, johon ei kuulunut sellainen sukunimi, joka koostuu kahdesta substantiivista, eräissä tapuksissa adjektiivista ja substantiivista. - sitroen.
aleksandrovits kirjoitti:
Koska täällä ruotsalaiset papit ovat nimistä määräilleet? - Papit olivat täällä suomenkielisillä alueilla suomenkielisiä. Mitenkä ne muuten olisivat voineet kansan kielellä saarnata?
Ruotsista käännetyt yhdyssanan muotoiset sukunimet, kuten Hakalehto (Haglund), Katajamäki (Enberg) eivät sinänsä vastaa suomalaista sukunimiperinnettä, johon ei kuulunut sellainen sukunimi, joka koostuu kahdesta substantiivista, eräissä tapuksissa adjektiivista ja substantiivista.Kyllä sitä vaan vielä 1880 -luvullakin umpisuomalaisella seudulla pappi kirjoittí kirkonkirjat ruåtsiksi, vaikka olisi jo parikymmentä vuotta aiemmin pitänyt vaihtaa tekstit suomalaiseksi. Tarkkaa vuoislukua en nyt ulkoa muista... Sitä en tiedä, millä kielellä saarnasi.
Oli myös joku aika 1800 -luvulla, jolloin suomenkielinen kirjallisuus oli Suomessa kiellettyä. - tietoa kansalle
sitroen. kirjoitti:
Kyllä sitä vaan vielä 1880 -luvullakin umpisuomalaisella seudulla pappi kirjoittí kirkonkirjat ruåtsiksi, vaikka olisi jo parikymmentä vuotta aiemmin pitänyt vaihtaa tekstit suomalaiseksi. Tarkkaa vuoislukua en nyt ulkoa muista... Sitä en tiedä, millä kielellä saarnasi.
Oli myös joku aika 1800 -luvulla, jolloin suomenkielinen kirjallisuus oli Suomessa kiellettyä.Toveri ei tiedä Suomen historiaa, eikä myös omaa.
Tänään Venäjää hallitsee rikolliset! - sitroen.
tietoa kansalle kirjoitti:
Toveri ei tiedä Suomen historiaa, eikä myös omaa.
Tänään Venäjää hallitsee rikolliset!Tovereista en tiedä, historiasta vähäsen.
Tänään Suomeakin hallitsee rikolliset. Alhaalta ylös asti ja kääntäen. sitroen. kirjoitti:
Kyllä sitä vaan vielä 1880 -luvullakin umpisuomalaisella seudulla pappi kirjoittí kirkonkirjat ruåtsiksi, vaikka olisi jo parikymmentä vuotta aiemmin pitänyt vaihtaa tekstit suomalaiseksi. Tarkkaa vuoislukua en nyt ulkoa muista... Sitä en tiedä, millä kielellä saarnasi.
Oli myös joku aika 1800 -luvulla, jolloin suomenkielinen kirjallisuus oli Suomessa kiellettyä.En halua asiasta väitellä, mutta en ymmärrä, milloin suomenkielinen olisi ollut Suomessa kiellettyä.Tähän toivoisin tarkempaa tietoa.
- NYT Suomessakin näit
Makriina kirjoitti:
En halua asiasta väitellä, mutta en ymmärrä, milloin suomenkielinen olisi ollut Suomessa kiellettyä.Tähän toivoisin tarkempaa tietoa.
Sanomalehti Kalevan mukaan Oulun Rajakylän palkkamurhasta epäilty Bobby Dashti (tunnetaan myös Ramin Mansourina) on saatu kiinni.
Kalevan mukaan Bobby Dashti, 39, on saapunut maahan. Hän on tällä hetkellä suomalaisviranomaisten hallussa.
Dashti, joka tunnetaan myös Ramin Mansourina, on kotoisin Abadanista Etelä-Iranista, mutta hänellä on myös Suomen kansalaisuus. - EU + Shengen-sopimus
NYT Suomessakin näit kirjoitti:
Sanomalehti Kalevan mukaan Oulun Rajakylän palkkamurhasta epäilty Bobby Dashti (tunnetaan myös Ramin Mansourina) on saatu kiinni.
Kalevan mukaan Bobby Dashti, 39, on saapunut maahan. Hän on tällä hetkellä suomalaisviranomaisten hallussa.
Dashti, joka tunnetaan myös Ramin Mansourina, on kotoisin Abadanista Etelä-Iranista, mutta hänellä on myös Suomen kansalaisuus.ovat tuoneet kaiken saastan tännekin.
Rikollisimmat tietenkin liikkuvat ensimmäisinä. - Näin:
EU + Shengen-sopimus kirjoitti:
ovat tuoneet kaiken saastan tännekin.
Rikollisimmat tietenkin liikkuvat ensimmäisinä.Opetusviraston Marjo Kyllönen muutama vuosi sitten:
"Opetuspäällikkö Marjo Kyllönen arvioi (HS 29.10.), että Helsingin kouluihin voitaisiin palkata opettajia, jotka peittävät kasvonsa."
Tarkoitti tuossa musliminaisia täyskaavuissa ja hupuissa.
http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/yltiosuvaitsevaisuuden-mukana-katoaa-arkijarki
- uatu .
Jossakin puheenvuorossa ylempänä väitettiin, että nen-loppuiset sukunimet (Virtanen, Lehtonen ym.) olisivat diminutiiveja (pienennysmuotoja: pikku virta, pikku lehto).
Noinhan ei ole.
Kyseisillä sanoilla, alkuaan adjektiiveilla, on luonnehdittu ihmistä hänen asuinpaikkansa ja sitä ympäröivän maiseman perusteella: virran varrella, lehdossa jne.
Toisin kuin ruotsalaisilla (Johansson) ja venäläisillä (Ivanov) suomalaisilla ei juurikaan ole etunimistä (alkuaan isän nimestä) johdettuja sukunimiä.
Venäjällä ovat yleisiä eläinten nimistä johdetut sukunimet ja tämä selvittää myös, miksi niitä tavataan paljon karjalaisilla.
Ruotsinkieliset nimet yleistyivät kahta tietä. Ensinnäkin säätyläiset ja kouluja käyneet suomalaiset omaksuivat ruotsinkielisiä tai ruotsalaistettuja latinankielisiä nimiä. Toisekseen Ruotsin armeijassa palvelleille suomalaisille sotilaille annettiin useimmiten heitä luonnehtivia adjektiiveja sukunimiksi (Klen - pienikokoinen, Tapper - urhoollinen jne.)- Diminutiivi..
sanasta poika on poikanen, sanasta tyttö diminutiivi on tyttönen...
- Makriina ek
Diminutiivi.. kirjoitti:
sanasta poika on poikanen, sanasta tyttö diminutiivi on tyttönen...
---mutta sukunimissä ne osoittavat usein talon nimeen ja paikkaan: Nieminen, Rantanen, Taavitsainen, Perttunen, tai sitten la-lä-pääte: Jussila, Heikkilä.
Ei se ole sama kuin diminutiivi.
Ruotsinkieliset Anderssonit ja Johanssonit tulivat varmasti suoraan rippikirjoista, kun sukunimeä ruvettiin vaatimaan, ja isän nimi usein oli kirkonkirjoissa ruotsiksi, varmaan ainakin kaksikielisissä pitäjissä.
Käsityöläisillä oli sukunimi jo 1700-luvulla, koska he kiersivät seurakunnasta toiseen, eikä heillä ollut kotitorppaa, jonka nimi olisi liitetty sukunimeksi. Se oli usein ruotsinkielinen, koska oli napattu syntymäseurakunnan kirkonkirjasta.
Vuosisadan alussa oli suomentamisbuumi, jolloin monet aika hurjat suomennokset tulivat sukunimiksi, suorana käännöksenä ruotsalaisesta nimestä.
Niissä ei oikeastaan ole mitään perinteitä.
Sitten oli aika, jolloin suomalaisista nimistä väännettiin vieraskielisiin vivahtavia nimiä lisäämällä -lin nimen perään: Järvelin, Nummelin, Mäkelin...
Olisi mielenkiintoista tutustua tarkemmin nimien historiaan.Löytyneekö netistä?
Täytyypä ruveta etsiskelemään.
Suomalaiset nimet ovat kauniita. Ne sointuvat, eivätkä tarkoita oikeastaan mitään, tai niiden tarkoitus on hämärtynyt aikojen saatossa. - Kiitos, Makriina:
Makriina ek kirjoitti:
---mutta sukunimissä ne osoittavat usein talon nimeen ja paikkaan: Nieminen, Rantanen, Taavitsainen, Perttunen, tai sitten la-lä-pääte: Jussila, Heikkilä.
Ei se ole sama kuin diminutiivi.
Ruotsinkieliset Anderssonit ja Johanssonit tulivat varmasti suoraan rippikirjoista, kun sukunimeä ruvettiin vaatimaan, ja isän nimi usein oli kirkonkirjoissa ruotsiksi, varmaan ainakin kaksikielisissä pitäjissä.
Käsityöläisillä oli sukunimi jo 1700-luvulla, koska he kiersivät seurakunnasta toiseen, eikä heillä ollut kotitorppaa, jonka nimi olisi liitetty sukunimeksi. Se oli usein ruotsinkielinen, koska oli napattu syntymäseurakunnan kirkonkirjasta.
Vuosisadan alussa oli suomentamisbuumi, jolloin monet aika hurjat suomennokset tulivat sukunimiksi, suorana käännöksenä ruotsalaisesta nimestä.
Niissä ei oikeastaan ole mitään perinteitä.
Sitten oli aika, jolloin suomalaisista nimistä väännettiin vieraskielisiin vivahtavia nimiä lisäämällä -lin nimen perään: Järvelin, Nummelin, Mäkelin...
Olisi mielenkiintoista tutustua tarkemmin nimien historiaan.Löytyneekö netistä?
Täytyypä ruveta etsiskelemään.
Suomalaiset nimet ovat kauniita. Ne sointuvat, eivätkä tarkoita oikeastaan mitään, tai niiden tarkoitus on hämärtynyt aikojen saatossa."Suomalaiset nimet ovat kauniita. Ne sointuvat"
On sanottu italian ja suomen kielen sointuvan myös lauluihin parhaiten.
Äskeinen TV:ssä kuultu "Niin kaunis on maa..." oli siitä hyvä osoitus. Ja on Suomen kauneus laulun arvoista!
http://www.youtube.com/watch?v=SlCR6QsvkWQ - |||
Kiitos, Makriina: kirjoitti:
"Suomalaiset nimet ovat kauniita. Ne sointuvat"
On sanottu italian ja suomen kielen sointuvan myös lauluihin parhaiten.
Äskeinen TV:ssä kuultu "Niin kaunis on maa..." oli siitä hyvä osoitus. Ja on Suomen kauneus laulun arvoista!
http://www.youtube.com/watch?v=SlCR6QsvkWQOpiskeluaikoinani proffa kertoi, että suomessa ja italiassa on kielessä vokaaleja konsonantteja enemmän. Siksi kummatkin kuulostavat soljuvilta.
Tosin mielipideysymys, sekin, mikä on kaunista. - ihanko totta
||| kirjoitti:
Opiskeluaikoinani proffa kertoi, että suomessa ja italiassa on kielessä vokaaleja konsonantteja enemmän. Siksi kummatkin kuulostavat soljuvilta.
Tosin mielipideysymys, sekin, mikä on kaunista.tuohan on ihan satumaista saada tietää että niitä vokaaleja on enemmän. Minä opin sen kansakoulussa jo.
- |||
ihanko totta kirjoitti:
tuohan on ihan satumaista saada tietää että niitä vokaaleja on enemmän. Minä opin sen kansakoulussa jo.
Sataa konsonanttia kohden puheessa on yli 100 vokaalia, menikö perille?
Ilmaisin itseäni huonosti, anteeksi.
Suomalaisten sukunimien historiaa. En minä ainakaan ilman nettiä kaikkea tuota tiedä, kun joku ihmettelee linkkejä.
Netti on pullollaan lisää.
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi98s.htm
http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36rs.htm
http://toimeentulo.blogspot.fi/2011/10/sukunimen-historiaa.html
http://artikkeliapaja.wikispaces.com/Suomalaiset sukunimet
- NIIN KAUNISTA
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/niin_kaunis_on_maa_29232.html#media=29234
SointuuhAN SE - aavalla tuulee
IHANKO TOTTA on tuhatnikki ja palstan priimus sotkija
- alex..
Karjalaiset asuivat yhdessä eläinten kanssa, eri karsinoissa vaan.
- Alexandra :(
Ja jos vielä kauemmas mennään, niin on eletty keräilytaloudessa, kuljettu laumana aavikoilla ja yövytty lauolissa.
On vain epävarmaa, mitä tekemistä näillä asuinoloilla on sukunimien kehittymisen kanssa.
- katleija
Voi veikkonen, kyllä länsi-Suomessakin muonamiesten mökkien päädyissa oli karjansuojat, vain väliseinä erotti ihmisten tiloihin.
Sitäpaitsi sikoläteissä nytkin jotkut asuvat elitapojensa takia valitettavasti. Onhan noita ikäviä koirakenneleitäkin kerrostaloista löydetty.
Oliko tuolla jotain yhteyttä karjalaisten eläinperäisiin sukunimiin. - yx ihimime vaa
Pohojanmaalla lehmät onkii itikoota, mitäs siihen sanottavaa, ja siel piretää heinii ja olkii kengis, onhan se kunnialista tuoda sekiii esil.
- tietoa kansalle
Missä ja miten--- nimet tulevat esiin voitte katsoa itse.
http://hiski.genealogia.fi/hiski/gfsayc?fi.
Helppoa katso omaa sukua ja nimiä, minulla tuli jo 1864 alku tosin todella 1832 ja siitä alas--
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 793214
- 492410
- 322137
Sinkkujen kommentti järkyttävään raiskaukseen
Mikä on kommenttisi tähän järkyttävään raiskaukseen? https://www.is.fi/uutiset/art-2000011204617.html Malmin kohuttu sa4812122- 1371889
Ryöstö hyrynsalmella!
Ketkä ryösti kultasepänliikkeen hyryllä!? 😮 https://yle.fi/a/74-20159313311822- 311755
Sukuvikaako ?
Jälleen löytyi vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen kasvatettu iisalmelainen nuori mies: Nuori mies kuollut liikenne101599Joskus mietin
miten pienestä se olisi ollut kiinni, että et koskaan olisi tullut käymään elämässäni. Jos jokin asia olisi mennyt toisi51350Hyvää yötä
Söpöstelen kaivattuni kanssa haaveissani. Halaan tyynyä ja leikin että hän on tässä ihan kiinni. *olet ajatuksissani61274