Heippa. Olen pitkän suhteen loppusuoralla, sillä en jaksa enää olla siinä hetkeäkään. Yhteiseloa meillä on takana vuosia ja vuosi vuodelta olen tullut surkeammaksi ja harmaammaksi suhteessamme. Mieheni on äkkipikainen, tappelee toisinaan humalapäissään, suuttuu herkästi sanomisista ja vastaa minulle usein huutaen keskusteluissa. Ja tämä on pahentunut koko ajan. Se huipentui viikko sitten siihen kuinka tavaroita paiskottiin pitkin seiniä ja minun heitettiin ulos asunnosta. Ennenkin on oviin tullut reikiä ja tavaroita paiskottu hajalle. Olen tajunnut elänneeni suhteessa jossa henkinen väkivalta on toistuvaa. Ja nyt se myös riitti minulle. On meillä ne hyvätkin hetket ja oli yhteisiä unelmia, mutta olen niin uupunut etten haluaisi nähdä koko miestä. Hän sen sijaan haluaisi jatkaa ja sanoo rakastavansa yli kaiken. Olen niin yliherkkä että pelkään äijän puolesta että miten hänen käy. Miten voi nätisti saada toisen tajuamaan ettei tämä enää jatku? Nätillä tarkoitan sitä, etten halua hänen alkavan syyllistävän itseään liikaa.
eroon miehestä ja henkisestä väkivallasta
kadonnutja löytynyt
10399
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Herätys!
Tavaroiden paiskominen on väkivaltaa.
Sinun heittäminen asunnosta ulos on väkivaltaa.
Muut mainitsemasi asiat ovat henkistä väkivaltaa (mikäli tappelulla tarkoitat riitelyä).
Lainaus poliisin sivuilta:
"väkivalta on usein prosessi, joka etenee aalloittain ja kiihtyen."
Eli seuraavaksi mies hakkaa sinut. Tilanteessasi on todella hölmöä pelätä miehen puolesta. Sinun tarvitsee pelätä OMASTA puolestasi, äijästä viis. Hän ei ikinä tule parantamaan tapojaan. Väkivalta on hänen mielestään täysin oikeutettua, sinun ja yhteiskunnan vika. Todennäköisesti myös hänen alkoholinkäyttönsä johtuu kaikesta muusta paitsi hänestä itsestään... Jo pelkkä todellinen eron uhka voi saada hänet ennennäkemättömään raivoon. Siksi suosittelen muuttamista h-e-t-i . Ystävien, sukulaisten luo, tai vaikka lähimpään turvakotiin.
Tuskin tuossa tilanteessa hän voi itseään liikaa syyllistää. Oppi menee perille vain, kun katoat varoittamatta, sanomatta kauniisti tai rumasti että haluat eron. Muutat pois ja jätät alkoholin väärinkäyttäjän, huutajan, paiskojan lemmenluritukstaan huolimatta. Kuuntele tekoja, ei sanoja. Kasvun paikka äijällä.
Lähde.
kahdenkaan naisen taholta jätetyksi tuleminen ei saa näitä tyyppejä välttämättä ihmistavoille oppimaan. Ammattiauttajaa ja ihmissuhdeterapiaa siinä tarvitaan ja sittenkään tulos ei ole taatu.
Toisaalta, naisethan etupäässä ovat heidän tervehtymisensä esteenä, koska aina löytyy jostai tueksi uusi ymmärtäväinen Florencenightingale.
Puhe on halpaa, teoistaan mies/nainen tunnetaan!
Sinä et voi enää sanoa mitään mitä tuo pahoinpitelijä-hirvio-kännipää ei ole jo kuullut. Joten puheet ja uhkaukset, nätisti sanomiset ja vihjailut on jo sanottu.
Nyt on toiminnan aika.
Sinun VELVOLLISUUTESI itsäsi kohtaan on pelastaa itsesi. Ei vain kehosi vaan myos mielesi , tuolta pahoinpitelijältä. Joten aivan rauhassa poistu miehen näkokentästä. Jos haluat sen tapahtuvan silloin kun mies ei ole paikanpäällä, se todennäkoisesti olisi helpointa. Kaikille.
Vain kerää tärkeimmät ja lähde. Aivan minne tahaansa missä mielenterveyttäsi eikä kehoasi koko ajan uhata! Missä sinun ei tarvitse kuunnella valehtelevia lirkutuksia "anteeksipyynnoistä ja tämä-ei koskaan-enää-tapadu" ja "minä - rakastan - sinua- yli- kaiken" typeryyksistä jotka sinä varsin hyvin tiedä 100% valheellisiski.
Kiitos vastauksista, jämptinä aion tässä pysyäkkin, enkä aio jatkaa suhdetta enää. En kuitenkaan voi olla ajattelematta sitä, ettei tuo hirviö ole kuitenkaan läpeensä paha ja miten vaikea tilanne tällä itsellään on.
Et taida oikein nähdä tilannettasi realistisesti. Puolisosi on sinua kohtaan paha, väkivaltainen, kohtelee sinua väärin. Puolisolla ei olisi yhtään vaikea tilanne, ellei HÄN ITSE olisi valinnut pahaa eli kaltoinkohteluasi. Juuri tuollaisissa erotilanteissa on todella vaarallista olla. Varo miestä, lähde, pakene.
Voi hyvänen aika. Sulla kuitenkin on mielessäsi takaportti avoinna miestäsi kohtaan, kun "eihän tuo hirviö ole kuitenkaan läpseensä paha". Noin sä ajattelet ja ennenkuin huomaatkaan, et ole lähtenyt mihinkään. Kunnes taas syntyy riita ja tavarat lentelee.
Ajattele vähän; minkälainen ihminen haluaa pahaa toiselle? Aivan niin. Paha ihminen. Sun miehesi on paha ja aivan omasta halustaan. Jos hän haluaisi olla hyvä, hän toimisi toisin. Eikös niin?
naisen ikuinen itsekeskeinen? emo/pelastaja-vietti:
kun hän a i n a vakuutta trabelssin jälkeen rakastavansa niin kovasti !!
Henkisestikin väkivaltainen iihminen, kun tajuaa että on joutumasssa jätetyksi muuttuu mitä parhaimmaksi ruuneperiksi. Hän aloittaa todellinsen suuren tunnekeskustelun, kertoo kuinka rakastaa, kuinka tärkeä olet jne jne, jopa itkeä pillittää ja syyttelee itseään. Hän tekee kaikkensa jotta voi vedota tunteisiisi ja saada sinut jäämään. Hän vetoaa sekä rakkauteesi että kaikkiin hyviin ominaisuuksiisi ja etsii sääliäsi. Kun uskot häntä ja jäät, katumusvaihe kestää jonkin aikaa, kunnes henkinen väkivalta, sama meno jatkuu siitä mihin ennen kriisiä jäätiin ja sitten pahenee.Älä enää manipuloidu näiden ihmissuhdetemppujen edessä, katso niiden taakse.
Juu, manipuloitua ei saa enää. Nytkin ap on jo riittävästi manipuloitunut. Tuo homma menee juuri niin, että mies vetoaa siihen mikä on ap:n heikoin lenkki. Eli sääli. Aika pirullista, että tuo miehen sääliminen vie pahimmassa tapauksessa ap:n hengen. Siksi on syytä lähteä nyt ja heti.