Naiseni haluttomuus

Olen ollut huomenna 12.4 uuden naisystävän kanssa tasaan puoli vuotta. Meillä on välillä viikko ilman seksia. Hän ei ole koskaan ollut kovin halukas. Minua tekee mieli, mutta häntä ei. Hän ei oikeastaan melkein koskaan haluaa kun minua tekee mieli. Olenko ihan sekaisin vai mitä, mutta minua alkaa ketuttaa jo pikku hilja. Rakastan häntä, mutta nuorena miehenä mulle tuntuu, etten kestä ilman olemista. Ilman oleminen tekee minua hermostuneeksi... se aiheuttaa lisäpaineita. En haluaa alkaa harkita pettämistä (olen ajattellut asia jonkun verran). Se ei ole mun juttu. Rakastan naistani, mutta tuntuu, et jos haluan jatkaa yhdessäoloa pidän lähtee vieraisiin. Sairasta. Tai sit pitää erota. Seksin takia?! Haluaanko luopua seksista 26 vuotiana? Pidän häntä jumalattarena kun rakastellaan ja teen sille kaikki. Hän nauttii kyllä rakastelusta ja suuseklsin ottamisesta,mutta hän ei anna suuseksia - koskaan! Sen voisin vielä hyväksyä jotenkin (vaikka loppuelämän). Ollaan puhuttuu näistä monesti, kuten vois arvata. Olen ihan hukassa ja surullinen. Mikä olisi oikein tehdä? Onko se terveellista mun naisesta? Ollaanko me liian erillaisia seksin suhteen? Onko muita sellaisia naisia, ketkä ei vaan haluaa? Miksi ette haluaa? Onko joku ihan selvittänyt asiaan?
10261
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

No jos haluat loppuelämän suhteen ilman seksiä niin mikäpä siinä.

Seurustelun tehtävänä on osoittaa, sovitaanko yhteen. Myös seksuaalisesti. Teidän halunne ovat kovin erilaiset. Sinun kannattaa vetää siitä omat johtopäätöksesi ja tehdä ratkaisusi, koska jos tuossa vaiheessa jo sillä saralla menee huonosti niin on todella epätodennäköistä että tilanne paranisi. Juuri alkuvaiheessa yleensä molemmat haluavat toisiaan kaikkein eniten ja kaikkein useimmin.

Ainoa, mikä voisi muuttaa tilannetta, on mahdollisen hormonaalisen ehkäisyn lopettaminen. Jos tyttösi syö pillereitä niin voi olla että ne vievät halut. Muutamassa kuukaudessa pitäisi selvitä lisääntyykö halukkuus jos pillerit lopetetaan. Muistakaa sitten huolehtia ehkäisystä muulla tavoin!

Äänestä

Ei kannata seksittömään suhteeseen jäädä ellei tilanne lähde paranemaan. Toki jos naisella on _just nyt_ stressiä tai joku vastaava ns. hyvä syy haluttomuuteensa niin eri asia, mutta ellei mitään oikeasti kunnon syytä ole niin ei tuo seksi tule kauheasti suhteessa lisääntymään.

Itsellä kerran ollut tilanne että vuoden seurustelun jälkeen iski haluttomuus. Läheisyysinhon nosti esiin läheisen kuolema ja burn-out töistä. Oli kamala olo kun tiesi että toinen kärsii siitä ettei itse vaan yksinkertaisesti saa itteään innostumaan, mutta oli meillä silti seksiä pari kertaa joka viikko. Oltiin vaan totuttu lähes jokapäiväiseen painimiseen niin kyllähän se heti miehen masensi.

Sitten taas ite oon törmännyt kahteen otteeseen miehen haluttomuuteen. Ensimmäinen oli kun olin itse 18 ja mies 21, olimme seurustelleet reilun vuoden. Minä halusin joka päivä, hän hyvä kun edes sen kerran viikossa. Lopulta pitkään jatkunut seksittömyys ja se ettei tilanteelle näkynyt loppua johti eroon.

Toinen taas on nykyinen miesystävä, jota olen tapaillut nyt 4kk. Meillä ei alun alkaenkaan ole ollut minusta riittävästi seksiä, mutta yritän nyt hammasta purren katsoa mihin suuntaan tämä tästä lähtee. Miehellä on nyt todella rankkaa töissä joten koetan ymmärtää ja sietää puutetta vaikka harmittaakin. On se kuitenkin niin ihana mies että oon valmis odottelemaan hänen stressinsä lievittymistä. Mut jos pihtaaminen jatkuu silloinkin niin en jää kerran-viikossa-suhteeseen.

Et halua luopua seksistä 26vuotiaana, enkä minä 25vuotiaana. Toisen pihtaaminen johtaa vaan riitoihin joka sitten johtaa suhteen huononemiseen, koska ei sitä halutonta rupea tappelemalla enempää panettamaan... Tiedän hyvin kun olen ollut molemmilla puolilla tilannetta... Suosittelen katsomaan tilannetta vielä hetken ja pyrkimään jonkinlaiseen kompromissiin jos oikeasti kyseisestä naisesta välität, mutta seksittömyyteen ei tarvitse tyytyä. Se johtaa lähes aina vaan ongelmiin.

Äänestä

kyllä tähän kannatti kirjoittaa. enhän minä muuten tänne olisi kirjoittanutkaan jos en olisi halunut muiden mielipiteitä tai ainakin erillaisia kannanottoja.

niin paljon kun on ihmisiä, on mielipiteitäkin. onhan kaikilla erillaiset haluutkin. vähään niin kuin mulla ja naisystävälläni (ainakin tuntuu siltä).

Äänestä
  • se on ihan normaalia jos pitkässä suhteessa on esim 2x viikossa seksiä. ei se mitenkään vähän ole

    Äänestä

höh.. eikös sellaset "kuivat kaudet" kuulu ihan normaalina osana parisuhteeseen??
en nyt osaa sanoa, miltä tuntuu sen kummemmin, mutta erotako nyt pelkästään seksin takia??

kun sitä kuitenkin on, ettei kokonaan puutu suhteesta? stressi, väsymys tai jotku muut ahistuksen/surun aiheet voi vaikuttaa... otatko itse naisesi tarpeet kaikki huomioon?? jonkinlainen uusi lähestymistapa kenties voisi olla hyvä? läheisemmät välit keskustelupuolella? nainenhan voi kokea ahdistavana, jos häntä syytetään "seksin vähyydestä" ja saada sen vielä epähaluttavammaksi asiaksi tai jopa huonontaa hänen itsetuntoaan.

mikä nyt sitten on normaali määrä seksiä? varmaan aika harvassa on ne parisuhteet, joissa aina molemmat puolisot haluaa tasan saman verran seksiä ja samaan aikaan..

Äänestä
  • Seksi on erittäin keskeinen syy suhteessa olemiselle. Jos ei seksiä ole riittävästi, voisihan sitä olla kavereitakin? Eikä kiinnostus naisen puolelta ole varmasti kovin korkealla, jos tekee poikaystävää harvoin mieli.

    Mutta voihan siihen seksihalujen kohtaamattomuuteen olla todellisia syitäkin, niin kuin sanoit.

    Äänestä

  • "höh.. eikös sellaset "kuivat kaudet" kuulu ihan normaalina osana parisuhteeseen?? "

    Joo, mutta ei niitä pitäisi esiintyä vielä ensimmäisen ½ vuoden aikana! Silloin toimitaan kuin kanit ja seksin määrä alkaa vähenemään vasta vuoden tai kahden päästä.

    Jos jo tuossa vaiheessa voi todeta että tyttökaveria ei enää kovin paljoa kiinnista, niin mikä on tilanne 5 vuoden kuluttua? 10?

    Omallakin kohdalla seksin määrä on kyllä laskenut reilusti alkuun verrattuna, mutta vasta joskus vuoden tai parin vuoden yhdessäasumisen jälkeen ollaan oltu kerta viikossa tahdissa, ei jo puolen vuoden kuluttua.

    Äänestä

kyllähän ne erilaiset seksihalutkin voivat olla se erittävä tekijä

Äänestä

Miksi sinun pitäisi tyytyä puutteessa elämiseen? Maailmasta löytyy naisia, jotka haluavat seksiä yhtä usein kuin sinäkin. Ei ole mikään pakko jämähtää siihen yhteen, sitäpaitsi olet nuori vielä, ehdit seurustella vielä vaikka kuinka monta kertaa jos vaan haluat.

Äänestä

Parisuhteessa pitäisi pystyä puhumaan kaikista asioista. Ota asia vielä puheeksi ja sano, että tää asia vaivaa etkä halua, että tämän takia erotaan, mutta että seksi on sulle niin tärkeää, että haluat tietää, että onko nainen tyytyväinen seksielämänne ja seksin määrään.

Voi olla, että tämä nainen ei ole sinulle oikea nainen nimenomaan seksin takia. Ehkä eroaminen auttaisi teitä saamaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Voihan sitä vaikka puolen vuoden päästä palata takaisin yhteen, jos siltä tuntuu kummastakin.

Itse olen kerran eronnut miehestä, joka ei halunnut tarpeeksi. Mies myös käytti pihtaamista vallan välineenä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


hash2o kirjoitti:

Olen ollut huomenna 12.4 uuden naisystävän kanssa tasaan puoli vuotta. Meillä on välillä viikko ilman seksia. Hän ei ole koskaan ollut kovin halukas. Minua tekee mieli, mutta häntä ei. Hän ei oikeastaan melkein koskaan haluaa kun minua tekee mieli. Olenko ihan sekaisin vai mitä, mutta minua alkaa ketuttaa jo pikku hilja. Rakastan häntä, mutta nuorena miehenä mulle tuntuu, etten kestä ilman olemista. Ilman oleminen tekee minua hermostuneeksi... se aiheuttaa lisäpaineita. En haluaa alkaa harkita pettämistä (olen ajattellut asia jonkun verran). Se ei ole mun juttu. Rakastan naistani, mutta tuntuu, et jos haluan jatkaa yhdessäoloa pidän lähtee vieraisiin. Sairasta. Tai sit pitää erota. Seksin takia?! Haluaanko luopua seksista 26 vuotiana? Pidän häntä jumalattarena kun rakastellaan ja teen sille kaikki. Hän nauttii kyllä rakastelusta ja suuseklsin ottamisesta,mutta hän ei anna suuseksia - koskaan! Sen voisin vielä hyväksyä jotenkin (vaikka loppuelämän). Ollaan puhuttuu näistä monesti, kuten vois arvata. Olen ihan hukassa ja surullinen. Mikä olisi oikein tehdä? Onko se terveellista mun naisesta? Ollaanko me liian erillaisia seksin suhteen? Onko muita sellaisia naisia, ketkä ei vaan haluaa? Miksi ette haluaa? Onko joku ihan selvittänyt asiaan?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu