Toivottomasti välissä

Minulle vahvistui eilen, että äitini pettää isääni. Tätä on jo jatkunut noin vuoden. Vanhempani ovat keskiän molemmin puolin. Äitini on työtön ja hänen kaiken vapaa-aikansa täyttää shoppailu ja "ilta-ajelut" ja "tansseissa käynti tyttöjen kanssa". Rahaa hän saa omaishoitajuudesta, mitä hän ei todellakaan hoida kunnolla. Siskoni käy mummun kauppa-asioilla ja äitini on liian "uupunut" ja poissaoleva laittamaan edes tukisukat jalkaan ja pois mummulleni. Siskoni ostaa ja laittaa ruokaa äitini ja isäni luona lähes päivittäin. Äitini ei siivoa, eikä tee mitään kotona. Hän jopa osti teltan ja makuupussin, joita pitää auton takakontissa???. Äitini Suhteesta puhui selän takana jo koko suku. Isälläni on ollut nuorempana kuulemma joitakin hetkellisiä hairahdyksia, mutta suhdetta hänellä ei ole ollut. Nyt äiti huutaa uhranneensa elämänsä meille kaikille ja tyrmää kaikki lapsenlapsen hoitamiset, tai sitten hän lupaa hoitaa ja kun tulemme hakemaan lasta, lapsi onkin isäni kanssa kahden ja äiti "kaupoilla".
Näitä hoitotilanteita on ehkä kerran kuukaudessa...Ennen hän puhui ja haaveili lapsenlapsesta jatkuvasti ja kun lapsi oli pienempi hän haki sitä innokkaana luokseen. Nyt tyttö kysyy mummulaan mentäessä onko mummukin siellä..
No eilen äitini jätti kännykkänsä keittiöni pöydälle ja tein rikoksen ja luin viestit. Se oli ihan hirveää luettavaa, todella imelää lirkuttelua vieraalta mieheltä, (tiesin miehen nimeltä äitini harrastuksesta). Kerroin sisarelleni ja soitin äidilleni. En saanut yhtäkään lausetta loppuun hänen huudoltaan. Hän "keskusteli" illemmalla isäni kanssa vakuuttaen kuitenkin, että hänellä on VAIN ystäviä, ei sen enempää. Isäni soitti minulle itkien illalla, että pyytäisin anteeksi äidiltäni ja sanoi, että hän ei halua erota, sillä se olisi kauheinta mitä hän tietää. Sanoin, että ei ole minun tehtäväni pyytää anteeksi äidiltä, vaan äitini tehtävä pyytää anteeksi isältäni. Tänä aamuna hän vei minut töihin ja yritti saada minulta vaakuuttelua, että äidillä olisi VAIN ystäviä, en voinut myöntää, mutta sanoin, että ehkä se nyt loppuu. (vaikka tiedän äitini olevan liian lapsellinen ja itsekäs lopettamaan tuollaisia touhuja..). Isäni sanoi, että jos toinen mies olisi, hän ei itse olisi enää kauaa olemassa, pohjalainen sydänvikainen kaljaajuova jääräpää. Arvatkaa minkälainen olo minulla on.. äiti syyttää, että minä aloitin tämän kaiken ja kaikki on minun syytäni. Minä en kuitenkaan pysty valehtelemaan, tai pettämään omaa miestäni ikinä. En ymmärrä oksettaa vaan, kun on niin paha olla. Mummukin kysyy joka päivä, missä äitini oikein käy... En voi nyt mennä sinne, koska tiedän. en voisi valehdella.