Minulle vahvistui eilen, että äitini pettää isääni. Tätä on jo jatkunut noin vuoden. Vanhempani ovat keskiän molemmin puolin. Äitini on työtön ja hänen kaiken vapaa-aikansa täyttää shoppailu ja "ilta-ajelut" ja "tansseissa käynti tyttöjen kanssa". Rahaa hän saa omaishoitajuudesta, mitä hän ei todellakaan hoida kunnolla. Siskoni käy mummun kauppa-asioilla ja äitini on liian "uupunut" ja poissaoleva laittamaan edes tukisukat jalkaan ja pois mummulleni. Siskoni ostaa ja laittaa ruokaa äitini ja isäni luona lähes päivittäin. Äitini ei siivoa, eikä tee mitään kotona. Hän jopa osti teltan ja makuupussin, joita pitää auton takakontissa???. Äitini Suhteesta puhui selän takana jo koko suku. Isälläni on ollut nuorempana kuulemma joitakin hetkellisiä hairahdyksia, mutta suhdetta hänellä ei ole ollut. Nyt äiti huutaa uhranneensa elämänsä meille kaikille ja tyrmää kaikki lapsenlapsen hoitamiset, tai sitten hän lupaa hoitaa ja kun tulemme hakemaan lasta, lapsi onkin isäni kanssa kahden ja äiti "kaupoilla".
Näitä hoitotilanteita on ehkä kerran kuukaudessa...Ennen hän puhui ja haaveili lapsenlapsesta jatkuvasti ja kun lapsi oli pienempi hän haki sitä innokkaana luokseen. Nyt tyttö kysyy mummulaan mentäessä onko mummukin siellä..
No eilen äitini jätti kännykkänsä keittiöni pöydälle ja tein rikoksen ja luin viestit. Se oli ihan hirveää luettavaa, todella imelää lirkuttelua vieraalta mieheltä, (tiesin miehen nimeltä äitini harrastuksesta). Kerroin sisarelleni ja soitin äidilleni. En saanut yhtäkään lausetta loppuun hänen huudoltaan. Hän "keskusteli" illemmalla isäni kanssa vakuuttaen kuitenkin, että hänellä on VAIN ystäviä, ei sen enempää. Isäni soitti minulle itkien illalla, että pyytäisin anteeksi äidiltäni ja sanoi, että hän ei halua erota, sillä se olisi kauheinta mitä hän tietää. Sanoin, että ei ole minun tehtäväni pyytää anteeksi äidiltä, vaan äitini tehtävä pyytää anteeksi isältäni. Tänä aamuna hän vei minut töihin ja yritti saada minulta vaakuuttelua, että äidillä olisi VAIN ystäviä, en voinut myöntää, mutta sanoin, että ehkä se nyt loppuu. (vaikka tiedän äitini olevan liian lapsellinen ja itsekäs lopettamaan tuollaisia touhuja..). Isäni sanoi, että jos toinen mies olisi, hän ei itse olisi enää kauaa olemassa, pohjalainen sydänvikainen kaljaajuova jääräpää. Arvatkaa minkälainen olo minulla on.. äiti syyttää, että minä aloitin tämän kaiken ja kaikki on minun syytäni. Minä en kuitenkaan pysty valehtelemaan, tai pettämään omaa miestäni ikinä. En ymmärrä oksettaa vaan, kun on niin paha olla. Mummukin kysyy joka päivä, missä äitini oikein käy... En voi nyt mennä sinne, koska tiedän. en voisi valehdella.
Näitä hoitotilanteita on ehkä kerran kuukaudessa...Ennen hän puhui ja haaveili lapsenlapsesta jatkuvasti ja kun lapsi oli pienempi hän haki sitä innokkaana luokseen. Nyt tyttö kysyy mummulaan mentäessä onko mummukin siellä..
No eilen äitini jätti kännykkänsä keittiöni pöydälle ja tein rikoksen ja luin viestit. Se oli ihan hirveää luettavaa, todella imelää lirkuttelua vieraalta mieheltä, (tiesin miehen nimeltä äitini harrastuksesta). Kerroin sisarelleni ja soitin äidilleni. En saanut yhtäkään lausetta loppuun hänen huudoltaan. Hän "keskusteli" illemmalla isäni kanssa vakuuttaen kuitenkin, että hänellä on VAIN ystäviä, ei sen enempää. Isäni soitti minulle itkien illalla, että pyytäisin anteeksi äidiltäni ja sanoi, että hän ei halua erota, sillä se olisi kauheinta mitä hän tietää. Sanoin, että ei ole minun tehtäväni pyytää anteeksi äidiltä, vaan äitini tehtävä pyytää anteeksi isältäni. Tänä aamuna hän vei minut töihin ja yritti saada minulta vaakuuttelua, että äidillä olisi VAIN ystäviä, en voinut myöntää, mutta sanoin, että ehkä se nyt loppuu. (vaikka tiedän äitini olevan liian lapsellinen ja itsekäs lopettamaan tuollaisia touhuja..). Isäni sanoi, että jos toinen mies olisi, hän ei itse olisi enää kauaa olemassa, pohjalainen sydänvikainen kaljaajuova jääräpää. Arvatkaa minkälainen olo minulla on.. äiti syyttää, että minä aloitin tämän kaiken ja kaikki on minun syytäni. Minä en kuitenkaan pysty valehtelemaan, tai pettämään omaa miestäni ikinä. En ymmärrä oksettaa vaan, kun on niin paha olla. Mummukin kysyy joka päivä, missä äitini oikein käy... En voi nyt mennä sinne, koska tiedän. en voisi valehdella.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hauska tarina.
sä vaikutat vähän pelleltä. Pitäiskö ilmiantaa sut, kun luit toisen puhelimesta viestejä..? Sun vanhempien välit on niiden asia, hittojako meet sekaantumaan niihin.
Teit ihan oikein kun kerroit isällesi, äitiäsi pidetään pellenä jos kaikki tietää hänen juttunsa. Joskus vanhemmista tulee jälleen teini-ikäisiä ja leikitään niin nuoria...ihan ällöttää se touhu. Olisi edes sen verran järkeä, että pitäisivät juttunsa salassa.
Koita sä kestää, äläkä ota vaan mallia.
Pirullinen tilanne. Sääli, että äidilläsi on niin huono itseluottamus, ettei hän osaa/kykene selvittämään aikaansaamaansa sotkua, joka nyt on tullut julki. Hän kuulostaa olleen todella turhautunut jo pitkään. Uusi ihastus on varmasti antanut virikkeitä "pysähtyneeseen elämään"...
Pelko saa hänet nyt hyökkäämään ja syyllistämään muut, ja uhkailemaankin. Se ei vain auta hänen omaakaan oloaan.
Isäsikin pitäisi saada käsittelemään asiaa, eikä pakenemaan toivottomuuden ääripäihin.
Ongelma on kuitenkin vanhempien keskinäinen ongelma, ei sinun eikä sisaresi tai mummun ja suvun. Isän ja äidin pitäisi kyetä käsittelemään kipeäkin todellisuus keskenään tai ammattiauttajan avulla ja löytää sitten uusi suunta elämälleen. Mutta voin kyllä kuvitella, että se on todella vaikeaa, jos ei suorastaan mahdotonta. Ainakin juuri nyt kun tunteet ovat pinnassa kaikilla. Järkevällä keskustelulla ei taatusti ole sijaa.
Joskus aika parantaa osan haavoista ja elämä palaa "vanhoille raitailleen" itsestään.
Ja kipeitä asioita on ehkä parempi käsitellä vasta kun pöly on hiukan laskeutunut.
Toivotaan, että vanhempasi löytävät jonkun ratkaisun ja selviävät siitä muutoksesta eteenpäin - yhdessä tai erikseen.
Jonkinlainen toivo täytyy kummankin yhä kyetä elämäänsä löytämään.
Teillä lähiomaisina on tärkeä rooli molempien tukemisessa, sillä molemmat tarvitsevat tukea ja kuuntelijoita. Pahinta mitä voi tapahtua, on tulla jätetyksi täysin yksin.
Älä sotkeudu äitisi ja isäsi väleihin, saattaa olla ja onkin varmaan, että et tiedä kaikkea.
Äläkä tuomitse. Voit vain yrittää elää omaa elämääsi ja tukea vanhempiasi ja keskustella heidän kanssaan. Vaikea tilanne, mutta minusta tuntuu, että et voi tehdä mitään. No ehkä seurata, että kummallekaan ei käy kovin huonosti
tai, että tarpeen tullen hakevat apua. Niin ja hae itsellesikin apua, keskustelu auttaa.
Jos isäsi sitten kuolee sydänkohtaukseen tai oman käden kautta, niin kannat syyllisyyden taakkaa kuolemaasi asti. Jokainen on vastuullinen omista teoistaan. Äitisi omistaan, mutta sinullakin on vastuu silloin kun leikit Jumalaa!