Vihdoinkin vastaus kysymykseen, jota olen aina etsinyt: Jumala on Rakkaus, mutta Rakkaus ei ole Jumala. Vastaus on tosi ilman uskonnollisiakin aspekteja.
Puhdas rakkaus on hyvää ja oikeudenmukaista, mutta rakkaus josta täällä keskustellaan on hajottavaa, pahaa, epäoikeudemukaista, kavalaa, pettävää, omahyväistä, rikkovaa, ilkeää ja inhottavaa.
Kun joku tietyissä olosuhteissa kertoo, "Me vain rakastuimme toisiimme", tiedän että he ovat tehneet paljon pahaa. En epäröi enää siinä, onko minulla oikeutta tuomita heitä (vaikka vain sitten omassa mielessäni).
Puhdas rakkaus on hyvää ja oikeudenmukaista, mutta rakkaus josta täällä keskustellaan on hajottavaa, pahaa, epäoikeudemukaista, kavalaa, pettävää, omahyväistä, rikkovaa, ilkeää ja inhottavaa.
Kun joku tietyissä olosuhteissa kertoo, "Me vain rakastuimme toisiimme", tiedän että he ovat tehneet paljon pahaa. En epäröi enää siinä, onko minulla oikeutta tuomita heitä (vaikka vain sitten omassa mielessäni).
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sekin käy edellisestä ymmärrettäväksi, että kun tekee jollekin toiselle pahaa, vaikkei pahan tekeminen tuntuisi mitenkään pahalta, on syyllistynyt pahaan.
Ei se vähennä pahan aiheittamia vahinkoja (vertaa kakkosen tunnottomuutta vaimolle aiheuttamaansa pahaa kohtaa).
Rakkaus on muualla, muttei koskaan kakkossuhteissa. Se on itsekkyyden ilmentymää. Omien halujen tyydytystä. Se on oman pienuuden täyttämistä. Se on hyvän tahtomista itselle toisen kustannuksella.
Se rikkoo ja raastaa muita. Se saa syyttömät vuodattamaan kyyneleitä. Se ajaa heikommat perikatoon. Se jättää lapset kodittomiksi. Se hajottaa luottamuksen ihmiseen. Se saa jakamaan omaisuutta. Se saa vihaamaan muistoja. Se tekee lohduttomaksi. Se ajaa ihmisiä epätoivoisiin tekoihin. Se on jumalatonta menoa, koska siinä ei ole yhtään rakkauta.
Halua naida ja ihmisen seskuaalinen kiintymys on Jumalan luoma lahja ihmiselle oikei ja uskollisesti toteutettuna mutta pettäminen ja muu valhe muka rakkauden nimiin on suurinta syntiä.
Erotiikka on kyllä muuta kuin jumalallinen rakkaus.
Rakkaus ei tee kenellekään pahaa. Ei siis aviovaimoille- mieheille, lapsille. Mikäli suhteessa loukataan ja jujutetaan yhdäkin ihmistä, kysymys ei ole rakkaudesta vaan intohimosta.
Uskottomuuskriisi on petetylle henkisen kasvun kriisi. Uskovainen tai ateisti, kumpi tahansa, oppii kriisin myötä mitä todellinen rakkaus tarkoittaa. En tiedä oppivatko kakkoset tai pettäjät tätä samaa. Minä opin nämä:
Tärkein ihmisen onnellisuudessa on rakkaus, rakkaus kaikkia muita ihmisiä kohtaan. Jos ihmisen sielusta puuttuu rakkaus, hän on vain kumiseva kaski tai helisevä symbaali. Ihmisen elämä ei ole oikeaa elämää ilman rakkautta. Hän on pikkusieluinen, pinnallinen ja itsekäs ja takertuu epätoivoisesti päihteisiin, rahaan, menestykseen tai seksiin. Hän yrittää epätoivoisesti löytää onnen mistä tahansa muualta paitsi sieltä, missä se on: omasta sielustaan. Hän voi saada hetkellisen tyydytyksen mutta ei kestävää mielenrauhaa.
Rakkauden ja mielenrauhan löytäminen ei ole salatiedettä. Yksi elämänohje riittää. Jos sitä noudattaa kanssakäymisessä kaikkien ihmisten kanssa, mielenrauha ja rakkaus seuraavat. Se ohje on:Kohtele muita kuten haluat itseäsi kohdeltavan.
Mitä on rakkaus
Joka on täydellinen rakkaudessa, vahvistaa toisia niin kuin toivoisi itse vahvistuvansa ja kehittää toisia niin kuin toivoisi itse kehittyvänsä. Sen, joka omasta itsestään voi ottaa esimerkin, kuinka kohdella toisia ihmisiä, voi sanoa omistavan oikean rakkauden. -Kunfutse