Nainen tulee osata hurmata, miten siis hurmaa naisen ja miten nainen hurmaa miehen?
Oletko romanttinen?
kyselijä.
26242
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Kyllä olen. Ilmeisesti liiankin.
Mutta sitä en tiedä mitä romanttista suomalaisissa naisissa on. En ainakaan ymmärrä mitä romanttista siinä on, että nussitetaan itseään keskimäärin 15 miehelle ennen "sitä oikeaa". Eli että aviomies pääsee sitten nuolemaan vaimonsa huoranpillusta 15 miehen sperman jämiä.
No kai siinä joku naisen logiikka on.
Se jos sä et ole eläessäs käyny suihkussa, ei tarkota etteikö kukaan muu huolehtis henkilökohtasesta hygieniastaan. Koiraki sentään osaa nuolla munansa. Ei mikään ihme jos naista on vaikee löytää. Kantsii varmaan pistää kriteeriksi, et sellanen jolla ei oo hajuaistia ollenkaan ja sokeuski olis varmaan plussaa. Makuaistinki olis syytä loistaa poissaolollaan, tuskin sä hampaitaskaan osaat pestä. Eli hakuseen nainen, joka on menettäny kaikki muut paitsi tuntoaistinsa ja tokkopa silläkään paljon sun kanssas tekis.
Samasta syystä nainen tykkää mamuista ne lupaa kuun
taivaalta ja antaa peistä ja katoavat yöhön. Muistoksi jää hieman erikoisella
pigmentillä varusttettu lapsi.
90% Suomalaissta miehistä on myös oman käsitykseni mukaan
urheilusukat jalassa urheilua katsovia kaljaa ryystäviä sohvaperunoita,
mutta olen elämäni aikana vasta yhden raittiin naisen tavannut
ja mitä huoran pilluun tulee, niin tilastoilla minä:84 ex-muija:3,
niin katson tuon ihan edulliseksi kaupaksi.
Toisin kuin entinen ex-muija:138 minä:17 Joten onhan
noi aika sinisilmäisiä lumppuja 90%
Niinpä, suomalainen nainen on aika tyhmä ja naiivi suhteessaan ulkomaaneläviin, mitähän tuokin romanttisissa haaveissaan kuvitteli roudatessaan keenereitä asunnolleen:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013041316893506_uu.shtml
Hänkin varmaan tulevilta sulhasiltaan odottaa kukkia, suklaata ja romantiikkaa. Minkähän takia pitäisi vaivautua kun ei tiedä mitä tauteja siitä palkakseen saa. Joku saattaa kommentoida että nainen on uhri, niin onkin mutta pitäisi naistenkin oppia vähän aivojaan käyttämään kun väistämättä tuossa vähän pilaantuu.
Mies tervehtii ja saattaa jopa vinkata silmää. Nainen pyörii viehkeänä näkyvillä ja kehrää.
Naiset eivät ikävä kyllä arvosta romanttisuutta vaan härskiä päällekäyvää jyystärikarjuutta miehissä.
Romanttisuus ei kompensoi omaa pienimunaisuuttani :`(
Kyllä kukkien ostaminen ja hieronta on romanttista. Ruuan laittaminenkino romanttista kynttilöiden kera. Ainakin itse tekisin niin
Mä en ole romanttinen. En ollenkaan. Kaikki nää kukka-runo-kynttiläillallispelleilyt ovat minusta ihan käsittämätöntä skeidaa.
Lisäksi v*tuttaa Kirjan ja ruusun päivän konsepti: nainen ostaa miehelle kirjan, mies naiselle ruusun. RUUSUN! Voi nyt jumaalauta sentään - olisko kirja hieman kalliimpi ja parempi lahja kuin jokin kälyinen rehu, joka kuolee seuraavana päivänä? Mitä helvettiä mä jollain kukalla teen? SYÖN sen? Kuka v*tun talipää on keksinyt noin idiootin jutun?
En ole vielä keksinyt, mitä "romanttista" mies voisi minulle tehdä (siis sellaista romanttista mikä ei olisi ällöttävää tai typerää), mutta jos itse haluan olla romanttinen, annan oikein kunnon suuhoidon. Ilman kumia ja loppuun asti. Hi-taas-ti.
You just put your lips together and you come real close...
Haha. Samaa miettinyt tuosta Kirjan ja ruusun päivästä.
Samaa sarjaa oli Esa Saarisen TKK:lla pitämillä filosofian luennoilla julistama kehoitus miesvaltaiselle osallistujakunnalle:"Viekää leideille ruusuja." Miksi ei esim. "Haastakaa leidit filosofiseen väittelyyn" tai "Pitäkää naisia älyllisinä olentoina, kun/jos yritätte tehdä vaikutuksen" ?
Itse ainakin vaadin naisilta vähintään derivointi- ja integroimistaitoja, eli differentiaali- ja integraalilaskennan hyvää hallintaa. En tässä rupea nyt luettelemaan kaikkia muita matematiikan osa-alueita, mutta logiikkaakin olisi hyvä osata.
suihin otto ei ole romanttista.
Minusta se on ihan tarpeeksi romanttista. Mitä mun sitten pitäisi tehdä? Kirjoitella kukkasilla "I
Romanttista on tehdä jotain yllättävää. Ennalta arvaamatonta. Hommata liput leffaan, konserttiin tai jonnekkin pienelle reissulle. Pakata eväät ja viedä piknikille kauniiseen paikkaan. Kokata ruokaa yllättäen vähän parempaa kun toinen tulee töistä yms.
Mitä hittoa? Noinhan jokainen normaali ihminen tekee ihan ilman mitään "romantiikkaakin". Ilman yllätyksiä elämä on tylsää.
AIkoinaan kävin mm. "kaappaamassa" silloisen hoitoni työpäivän jälkeen parkkikselta autooni ja ajoin metsän keskelle ex tempore (kysäisin kyllä varmuuden vuoksi ennen auton starttaamista että oliko hänellä jotain iltasuunnitelmia). Harrastettiin sitten miellyttävää luonnonhelmaseksiä kesäpäivän kääntyessä iltaan.
Ulotan yllärit myös ihan tavallisiin kavereiheni ja ystäviini. Tyyliin "leivoin just suklaakakun, oletteko kotona ja saako tulla käymään?"
Minusta iloiset yllätykset ja muiden huomioonottamiset kuuluvat normaaliin ihmisten väliseen kanssakäymiseen eivätkä mihinkään vain erikoistapauksessa, kaksi kertaa vuodessa tapahtuvaan "romantiikkaan".
Kuka nyt sanoi, että noita pitäisikään tehdä vain kahdesti vuodessa?
En osaa olla romanttinen, miksi osaisin? Minulla ei ole koskaan ollut mahdollisuutta olla romanttinen. Mielellään kyllä tekisin naiselleni pieniä huomion osoituksia, kokkailisin illallisen tai järjestäisin pieniä mukavia yllätyksiä. Minulla vain koskaan ei ole ollut mahdollisuutta tällaiseen. Lukioaikainen tyttöystäväni ei pitänyt minkäänlaisista yllätyksistä, ja nyt olen ollut pitkään yksin. Naiset eivät ole kelpuuttaneet minua muuhun kuin yhdenyön hoidoksi tai treffiseuraksi maksimissaan kolmelle kerralle.
Minulle romanttisuus merkitsee ennen kaikkea uskoa rakkauteen ja rakkauden voimaan. Se on omistautumista omalle rakkaalleen ja suhteelle häneen, kaikkensa antamista. Vähän sellaista "me kaksi vaikka vastaan koko maailma" - meininkiä.
Sen rinnalla kaikki kukat ja kynttiäillalliset ja sen sellaiset ovat pikkujuttuja. Toki minä niistäkin tykkään.
Olen itse romanttisessa mielessä aika helppo. Suhteen alussa riittää pitkä värisyttävä katse ja se kun mies tarttuu ujosti kädestä (toki edellyttäen, että muutenkin molemminpuolista sielujen sympatiaa on ilmassa) ja olen aika myyty.
Se miten mies hurmataan onkin sitten mysteeri. Toistaiseksi olen luottanut kauniin hymyn ja viehkon katseen voimaan. (Kyllä. Olen sinkku)
Suhteen edetessä punaviini kynttilänvalo, saunominen yhdessä, rauhalliset aamuhetket kainalossa ja hyvän tekeminen toiselle pyyteettömästi (esim hyvän ruoan laiitaminen, hieronta) riittävät arjen romantiikaksi.
Kaikenlainen "pyörryksiin puhuminen" ja ylitsevuotava imartelu eivät epäaitoudessaan pure. En myöskään lämpene materialle, kalliit lahjat saavat mut lähinnä vaivautumaan, samoin treffeillä tarjoaminen, jos kyseessä uusi ihminen. Poikkeuksena ehkä kukat, jotka aina lämmittää sydäntä (jos tulevat oikealta ihmiseltä).
Olet siis helppo sille oikealle. Vähän huonommille eli palstan ätmeille, mahdoton, koska ei heiltä irtoa sitä värisyttävää katsetta.
Sillä jo pääsisi eteenpäin, kun mies muistaisi naisesta jotain. Jos nainen on vaikka joskus sanonut, että ei pidä siideristä, niin ei tarjota sitä siideriä kun nainen tulee kylään. Jos muistaa naisen nimen, niin voi ostaa vaikka leivoksen tämän nimipäivänä (leivos on yksi miesten eniten aliarvioima romanttinen artefakti).
Samppanja on aina romanttista, kynttilät samoin. Luonnon helmassa tapaaminen on myös useimmiten romanttista, paitsi jos lähistöllä on dimmu borgir -lauma tai vastaavia menninkäisiä.
Oikeat sanat oikeaan aikaan ovat romanttisia. Silittäminen, peittely, kahvinkeitto ja niin edelleen.
Moni mies luulee, että romantiikka on isoja tekoja. Mutta todellisuudessa se on niitä pieniä asiota, jotka tuntuu tosi suurilta. Ei materiaa ja suureellisia lahjoja. Jos jotain tahtoo ostaa, niin sitten jotain sellasta mitä tietää että toinen tahtoo muttei ole koskaan pyytäny. Se jos ykskaks huomaa, että toinen tuntee sun maun, tai muistaa jotaki minkä olet ohimennen maininnu. Kyllä mulle täysin yllättäen tuotu ruusukin on romanttista, mutta vain se yks ja ei jonain osta naiselle ruusu-päivänä. Vielä parempi olis, jos se onki se mun lempikukka tai vaikka joku ihan ite poimittu ensimmäinen leskenlehti xD
Itelle romantiikkaa on vaikka toisen lempiruoka valmiina kun se tulee kotiin, tai lempparijälkkäri (kyllä niitä miehilläkin on). Tai niskahieronta, ilman että sitä tarvii pyytää. On sitä joskus tullu sanottua, että mitäs jos soittelisit kavereilles ja kysysit jos menisitte viikonloppuna johonki tai pitäsitte peli-illan ja mä häipysin hiljaa takavasemmalle siksi aikaa. Kyllä sekin voi olla romanttinen teko, että ite poistuu paikalta ;)
Pikkujuttuja, jotka kertoo että tuntee toisen ja välittää
Naiset ovat käsittämättömän vähään tyytyväisiä. Jos joskus illallisen tekee yllättäen valmiiksi naisen kotiintullessa, sytyttää parit kynttilät, siivoaa kämpän, ehkä vielä viinit juustoineen leffan kanssa jälkkäriksi, niin jokainen tapaamani nainen on täysin myyty. Eikä tätä siis todellakaan tarvitse kokemukseni mukaan tehdä usein, edes kertaa viikossa.
Siis juttu, minkä jokaisen ätminkäisenkin luulisi hallitsevan ja tajuavan.
No ehkä suurin osa hurmaamisesta on niitä arjessa esiintulevia juttuja, pieniä sanoja ja pieniä tekoja. Ylivoimaisesti suurin osa kuitenkin edelleen sitä "ole oma itsesi"-sarjaa, ainakin jos mies nyt sattuu olemaan fiksu ja kiva. Jos taas ei, niin tuskinpa mikään illallinen tai pari kohteliaisuutta tilannetta merkittävästi parantaa.
Allekirjoitan tämän. Yllättävää miten vähän ja harvoin tarvitsee tehdä jotain, mitä nainen pitää romantiikkana, että pysyy vielä romanttisen miehen kirjoissa. Inhoan koko romantiikka -sanaa, mutta ei kannata lukea siihen liian isoja merkityksiä, niin asiat voivat mennä ihan hyvin.
Minulle se on ne niskaan suutelu ja tuntea miehen vahvat kädet ympärillä, kun ne vetää itseensä ihan kiinni ja niin sitä mennääään...