...että ihan oikeasti tarvitsen kauniin naisen kumppanikseni. Ei siinä mitään, olenhan itsekin komea, joten siinä mielessä ei ongelmaa pitäisi olla. Mutta kun olen aika epäsosiaalinen, niin se vaikeuttaa asioita.
Mutta en voi tyytyä naiseen jota en pidä kauniina. En vain voi. En olisi onnellinen hänen kanssaan. Olen liian visuaalinen ihminen. Saan niin paljon energiaa siitä kun saan katsella ja koskettaa kaunista naista, että voin antaa todella suuria määriä anteeksi naisen luonteen suhteen, kunhan hän on kaunis.
Tämä ei tarkoita että olisin vaihtamassa naisen heti kun hän tulee vanhaksi, sillä siinä ajassa kun hän vanhenee, olen oppinut jo rakastamaan hänen sisintään niin paljon etten voisi luopua hänestä. Lisäksi tulen aina muistamaan miten kaunis hän joskus oli ja varmaan näen hänet siinä iässä vieläkin samanlaisena.
Mutta nyt kun olen nuori niin haluan kauniin naisen. Mielummin haen itselleni kauniin naisen jostain köyhästä maasta kuin tyydyn vähemmän kauniiseen suomalaiseen. Niin se vain on. Kauneus on naisessa ylivoimaisesti tärkein asia. Ihan sama jos ihmiset pitävät minua pinnallisena. En voi sille mitään että tunnen näin.
Mutta en voi tyytyä naiseen jota en pidä kauniina. En vain voi. En olisi onnellinen hänen kanssaan. Olen liian visuaalinen ihminen. Saan niin paljon energiaa siitä kun saan katsella ja koskettaa kaunista naista, että voin antaa todella suuria määriä anteeksi naisen luonteen suhteen, kunhan hän on kaunis.
Tämä ei tarkoita että olisin vaihtamassa naisen heti kun hän tulee vanhaksi, sillä siinä ajassa kun hän vanhenee, olen oppinut jo rakastamaan hänen sisintään niin paljon etten voisi luopua hänestä. Lisäksi tulen aina muistamaan miten kaunis hän joskus oli ja varmaan näen hänet siinä iässä vieläkin samanlaisena.
Mutta nyt kun olen nuori niin haluan kauniin naisen. Mielummin haen itselleni kauniin naisen jostain köyhästä maasta kuin tyydyn vähemmän kauniiseen suomalaiseen. Niin se vain on. Kauneus on naisessa ylivoimaisesti tärkein asia. Ihan sama jos ihmiset pitävät minua pinnallisena. En voi sille mitään että tunnen näin.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Ja mikä kirvoitti tämän avautumisen tällä kertaa?
En tiedä tarkkaan mikä oli syynä. Repeydyn vain hajalle tästä tunteesta ja oli pakko avautua jonnekin. Olen sairaan kyllästynyt tekemään aloitteita. Pääsen kyllä silloin tällöin treffeille kauniiden naisten kanssa ulkonäköni vuoksi, mutta johonkin se aina kaatuu. Kukaan ei koskaan kerro syytä, joten olen itse päätellyt että se johtuu siitä etten ole tarpeeksi supliikkimies.
Olen kyllästynyt tutustumaan naisiin myös netin kautta, koska lähes aina poikkeuksetta se kaatuu siihen että nainen ei ole tarpeeksi kaunis. En ole koskaan tainnut antaa pakkeja muusta syystä.
Ei se kivalta tunnu antaa pakkeja siitä syystä, mutta ei ole järkeä myöskään ryhtyä suhteeseen jossa ei olisi onnellinen.
Tällaiset asiat kai johtivat avautumiseeni.
Ehkä osittain haluaisin myös korostaa tätä asiaa naisille, että panostakaa niihin kuviin joita lähetätte sille potentiaaliselle treffikumppanille. Ulkonäöllä on merkitystä enemmän kuin millään. Älkää ottako kuvia joissa nenänne korostuu isommaksi kuin se oikeasti onkaan Lähettäkää mielummin muutama kuin vain yksi kuva.
Nytkin mietin yhdestä kuvasta että voisiko yksi tyttö olla ihan soma vai onko hänen nenänsä oikeasti niin iso kuin miltä se kuvassa näyttää.
Todennäköisesti se onjuuri niin iso, joten luultavasti en mene ollenkaan treffeille hänen kanssaan.
"Olen sairaan kyllästynyt tekemään aloitteita. Pääsen kyllä silloin tällöin treffeille kauniiden naisten kanssa ulkonäköni vuoksi, mutta johonkin se aina kaatuu. Kukaan ei koskaan kerro syytä, joten olen itse päätellyt että se johtuu siitä etten ole tarpeeksi supliikkimies."
Ei ole tullut mieleesi, että ehkäpä ne naiset eivät halua olla sulle vain kauniita esineitä. Ei siinä sun supliikeillas tai ei supliikeillas oo mitään tekemistä. Siis haloo ... sä etsit vain kaunista naista, käytännössä kuka tahansa kaunis siis kelpais. En mä ainakaan moista miestä huolis. Kyllä sitä kiinnostusta pitää sen tapaamisen jälkeen olla edes vähän siihen yksilöön ja persoonaan, eikä vaan tyhjään kuoreen. Kukaan ei voi sulle luvata, että se täydellinen ulkonäkö kestää edes huomiseen, elämässä sattuu ja tapahtuu. Sitte pitäis vaan luottaa, että siihen mennessä jos jotaki vaikka sattuu, niin sä olet "oppinut jo rakastamaan hänen sisintään niin paljon etten voisi luopua hänestä". Onnea etsintään!
"Ei ole tullut mieleesi, että ehkäpä ne naiset eivät halua olla sulle vain kauniita esineitä."
En ole kohdellut heitä kuin pelkkää kaunista esinettä. Yleensä kaikki ovat korostaneet että olen tosi mukava. Enpä tiedä sanoisivatko he sillä tavalla, jos he kokisivat että olen vain heidän ulkonäöstään kiinnostunut.
"Siis haloo ... sä etsit vain kaunista naista, käytännössä kuka tahansa kaunis siis kelpais. En mä ainakaan moista miestä huolis."
Mistä sinä voit tietää onko mies kiinnostunut vain ulkonäöstäsi vai myös luonteestasi. Kyllä sitä voi olla aidosti kiinnostunut toisen luonteesta, vaikka oikeasti ajattelisikin että vain ulkonäöllä on väliä.
"Kyllä sitä kiinnostusta pitää sen tapaamisen jälkeen olla edes vähän siihen yksilöön ja persoonaan, eikä vaan tyhjään kuoreen."
Kyllähän minä toisen luonteesta olenkin erittäin kiinnostunut. En usko että olen treffeillä antanut ollenkaan sellaista kuvaa että olisin vain ulkonäöstä kiinnostunut (vaikka oikeasti se onkin tärkein asia)
Kyllä olen ihan aidosti ja vilpittömästi naisen luonteesta kiinnostunut, koska totta kai minä haluasin mieluiten mukavan ja kauniin kumppanin. Vaikka minulle kelpaisikin myös pelkästään kaunis nainen.
"Kukaan ei voi sulle luvata, että se täydellinen ulkonäkö kestää edes huomiseen, elämässä sattuu ja tapahtuu. Sitte pitäis vaan luottaa, että siihen mennessä jos jotaki vaikka sattuu, niin sä olet "oppinut jo rakastamaan hänen sisintään niin paljon etten voisi luopua hänestä"."
Ei kenenkään tarvitse sellaiseen luottaa, koska en koskaan ota puheeksi kenenkään kanssa miten tärkeä asia naisen ulkonäkö minulle on.
Toisaalta minun on vaikea uskoa että kukaan ihminen niin kamala olisi luonteeltaan ettenkö voisi rakastua hänen sisimpäänsä jo ennen kuin menen hänen kanssaan naimisiin.
Eli todennäköisesti siinä vaiheessa kun mennään naimisiin, niin sillä ulkonäön äkillisellä tuhoutumisella ei ole enää niin suurta merkitystä.
Ihminen lukee todella paljon toisesta ihmisestä, ihan ilman että asioita tarvii sanoo ääneen. Ei kannata aliarvioda kanssaihmisten ihmistuntemusta ja toisen ihmisen lukutaitoa. Ei edes vaikka se vastapuoli oliski vain nainen.
"Yleensä kaikki ovat korostaneet että olen tosi mukava."
Kullostaa just oikeelta. "Sä oot tosi mukava, mutta ..." jatkoon löytyyki sitten tosi paljon vaihtoehtoja. Suurin osa naisista yrittää olla kohteliaita jopa sillon kun toinen ei yhtään kiinnosta. Ei fiksu nainen ala sulle niitä sun vikojas luettelemaan, vaan sanoo ne hyvät jutut ja että vika ei ole sussa. Mut se on tietysti sun oma valintas, jos et herää pohtimaan noita omia juttujas
Ei naiset ajatustenlukijoita ole. Jos käyttäydyt suurimman osan aikaa kuin olisit tosi kiinnostunut heidän puheistaan, kyllä he sen näyttävät uskovan.
"Ihminen lukee todella paljon toisesta ihmisestä, ihan ilman että asioita tarvii sanoo ääneen."
Ihmiset lukee toisistaan todella paljon väärin. Olen joskus saanut kuulla joitain päätelmiä mitä minusta on vedetty. Ne eivät liipannut edes hivenenkään läheltä.
Miten tarkkaan ottaen sinun mielestäsi ihmisestä voi päältä päin päätellä että hänelle kumppanissa ulkonäkö merkkaa äärimmäisen paljon?
Ihan oikeasti kerro minulle.
"Ei fiksu nainen ala sulle niitä sun vikojas luettelemaan, vaan sanoo ne hyvät jutut ja että vika ei ole sussa"
Mitä fiksua tuossa muka on?
"Mut se on tietysti sun oma valintas, jos et herää pohtimaan noita omia juttujas"
Et arvaakaan miten paljon olen pohtinut noita asioita. Ei kukaan voi minua ainakaan pohtimattomuudesta syyttää.
Mitä minun sinun mielestäsi pitäisi tehdä?
En tunne mitään naisia kohtaan joita en pidä kauniina. Pitäisikö minun kuitenkin väkisin alkaa suhteeseen sellaisen kanssa? Mitä iloa siitä olisi kenellekään?
Kuka puhui ajatusten lukemisesta? Sillä, että osaa lukea ihmisen kehonkieltä, ei ole mitään tekoa halpahintasten markkinatemppujen kanssa. Ne on niitä pieniä juttuja, joita vaan on todella vaikea tehdä/olla tekemättä/peittää. Ei kaikki osaa lukea noita, se on totta. Vielä harvempi osaa olla näyttämättä totuutta itestää, sille joka osaa lukea toista ihmistä. Ne pikkujutut täytyy tuntee tosi hyvin, jotta osais näytellä riitävän hyvin esim. kiinnostunutta. Puhun nyt pidemmästä ajata, en parista minuutista. Eipä juuri kukaan pysty pitään maskia päällä esim. koko iltaa. Se, että toinen uskoo, liittyy enemmän siihen, et se toinen haluaa usko. Ei siihen, että joku on vaan niin pirun hyvä feikki. Yleensä se tunne siitä, että toinen ei ole sitä mitä se sanoo, et se feikkaa jotakin, se on intuitio. Selkee tunne siitä, et jotain ei oo kohdallaan. Sitä ei läheskään aina pysty sormella osottaan, sitä jotaki mikä ei vaan mätsää kohalleen. Silti sen tuntee ja siihen tunteeseen kannattaa ehottomasti luottaa. Ainaki nostaa ne omat tuntosarvet ja kuunnella mikä ei toimi, kun tuntuu et joku ei vaan toimi.
Mut turha näitä on yrittää selitää ihmisille, jotka ei ees yritä ymmärtää mistä puhutaan ... tai siis esittää, etteivät mukamas ymmärtäs :)
Kyllä minä ainakin yritän ymmärtää ja monella tapaa ymmärränkin. Monesti noissa tilanteissa kuitenkin tehdään vääriä johtopäätöksiä. Joku asia ei ehkä ole kohdillaan, mutta se on täysin eri asia kuin minkä se tulkitsija epäilee ettei olisi kohdillaan.
Ja mitä minun tapaukseeni tulee, niin se, että olen toisesta kiinnostunut ulkonäön perusteella näkyy sillä tavalla että olen kiinnostunut hänessä kaikesta. Voin hyväksyä hänessä melkein kaikki viat koska olen niin ihastunut hänen ulkonäköönsä, mutta joka tapauksessa olen hänestä aidosti kiinnostunut.
Yleensä kyselen häneltä asioita myös siihen tyyliin kuin haluasin saada selville että onko hänessä vikoja ja voinko luottaa häneen. (Vaikka sisimmissäni tedänkin että voin antaa melkein kaikki viat anteeksi hänen ulkonäkönsä vuoksi.)
En todellakaan tiedä miten se muka ulospäin näkyisi että olen ennen kaikkea kiinostunut toisen ulkonäöstä.
"Miten tarkkaan ottaen sinun mielestäsi ihmisestä voi päältä päin päätellä että hänelle kumppanissa ulkonäkö merkkaa äärimmäisen paljon?
Ihan oikeasti kerro minulle."
Sanoinko mä että jossain, että just ton voi päätellä? Luepa uudelleen. Joku sussa nyt vaan ihan selvästi mättää, kun sä olet vain "tosi mukava". Maailma on täynnä niitä miehiä, jotka on just tosi mukavia. Ne on ne sanat, jotka sä kuulet sillon ku ei vaan kiinnosta. Sä oot tosi mukava, mut et mun tyyppii ... Sä oot tosi mukava, mut mä en nyt eti mitään vakavampaa ... Sä oot tosi mukava. mut mä en vaan oo valmis tähän ... Sä oot tosi mukava, mut mun elämäntilanne on nyt vaan vähän hankala ... Sä oot tosi mukava, mut siskonserkunkumminkaima on just saanu lapsen ja mun pitää muuttaa Timbuktuun hoitaan sitä.
"Mitä fiksua tuossa muka on?"
No sanotaan sit vaikka hyvin kasvatettu. Sellanen, jolle on opetettu, et toista ihmistä ei syyttä suotta loukata. Se nyt vaan kuuluu hyviin käytöstapohin, et joka jutusta ei ruveta urputtaan. Varsinkaan ihmiselle joka nyt kuitenki on ihan ventovieras. Sitäpaitsi paljon helpommalla pääse kun vaan sanoo et "sä oot ihan mukava, mutta". Se toinen siitä kuitenkaan mihinkään muutu, vaikka sä kertosit sille että "sun asenne on hirvee, sun ajatusmaailma on hirvee, sun hiukset on hirveet, sun naama on hirvee, sun housut on hirveet, sun paita on hirvee ja toi drinksu sun kädessäki on ihan hirvee ... mee v.ttu muualle pilaan jonku toisen päivä". Tarviiko vääntää vielä enemmän rautalankaa?
"Pitäisikö minun kuitenkin väkisin alkaa suhteeseen sellaisen kanssa?"
Ei missään tapauksessa. Mut se että sä valitat jostain supliikin riittämättömyydestä on ihan vaan sun oma tekosyy asioille, jotka lähtee sun persoonasta ja ajatusmaailmasta. Pitäiskö jonku vaan sietää sun kaltastas "mukavaa miestä"? Mitä iloa siitä olis kenellekään? Mitään muuta ei tässä maailmassa oo pakko tehä ku kuolla, siltä ei voi ainakaan vielä välttyä. Elämä opettaa kyllä jokaisen kulkeen hiljaa, kuten mummuni tapas sanoa.
"Sanoinko mä että jossain, että just ton voi päätellä?"
No oletin niin, kun aikaisemmin syyllistit minua naisten esineellistämisestä ja niin vahvasti väitit että ongelma ei varmasti ole supliikkitaitojeni puutessa.
"Joku sussa nyt vaan ihan selvästi mättää, kun sä olet vain "tosi mukava"."
Kai minä nyt sen tajuan että joku syy naisilla on sille että he eivät halua tosiille treffeille. Olen miettinyt pääni puhki että mikä se syy voisi olla. Vaikutanko liian tositarkoituksella kiinnostuneelta? Onko vika supliikkitaidoissani?
Arvaa miten paljon helpottaisi elämää jos naiset ihan suoraan kertosiivat sen syyn, eivätkä muka kohteliaasti jättäisi minua täydellisesti ilman vastausta.
"No sanotaan sit vaikka hyvin kasvatettu. Sellanen, jolle on opetettu, et toista ihmistä ei syyttä suotta loukata"
Kuka on puhunut mitään loukkaamisesta? Eikö sinun mielestäsi hyvään kasvatukseen kuulu se että opetetaan rehelliseksi. Rehellisyys ei sulje pois kohteliaisuutta. Jos toisella on vaikka liian iso nenä, niin silloin voi sanoa että toinen ei ole ulkonäkönsä puolesta oikein omaa tyyppiä. Jos toinen heittää seksististä huumoria niin voi sanoa kohteliaasti että huumorin tajumme ei kohtaa. Jos toinen ei tunnu tietävän mitään maailman menosta niin voi sanoa esim että tykkää puhua politiikasta, mutta toinen ei tunnu olevan siitä kovin kiinnostunut jne...
Kohtelias rehellisyys on äärimmäisen helppoa. Miksi se tuntuu olevan niin vaikeaa naisille?
Joku mies saattaa noihin sitten lisätä jonkun lisäkysymyksen tyyliin millä tavalla en ole ulkonäöllisesti tyyppiäsi. Sitten siihen voi ihan rauhassa vastata esim. että toisella on liia suuri nenä.
Kun toinen suoraan pyytää brutaalia totuutta niin silloin ei todellakaan ole epäkohteliasta kertoa täyttä totuutta.
Henkilökohtaisesti uskon että tällä asialla ei ole yhtään mitään tekemistä kohteliaisuuden kanssa. Kyse on vain naisen itsekkyydestä puettuna mukamas kohteliaisuuden kaapuun. Nainen kokee että pääsee vähemmällä kun ei perustele asiaa mitekään. Usein kyse on luultavasti siitä että nainen kehitteli päässää toisesta jonkin ennakkoluuloisen päätelmän joka luultavasti ei edes pidä paikkaansa.
Hän ei kehtaa kuitenkaan antaa sitä syytä perusteluksi, koska tietää itsekin ettei hänellä ole mitään todisteita ennakkoluuloiselle päätelmälleen. Sen vuoksi on helpompi olla antamatta mitään perusteluja.
On niin kiva luottaa omiin ennakkoluuloihin. Ei millään huvita mennä toisille treffeille vaikka toisilla treffeillä saattaisi paljastua että ennakkoluuloiset otaksumat olivatkin täysin vääriä. Saattaisi paljastua että toinen onkin unelmien kumppani.
Mutta ei, on niin paljon helpompaa vain unohtaa koko juttu.
Eihän sillä ole mitään väliä että mies jää ihmettelemään mitä ihmettä hän teki väärin. Mies ei opi näistä kokemuksista yhtikäs mitään. Hän ei osaa tehdä seuraavilla treffeillä mitään paremmin. Mutta mitäs väliä sillä muka on? Hänhän on vain joku random mies. Eihän hänen elämänsä naisia liikuta, kun voi keskittyä ajattelemaan mielummin vain itseään. Se on kohteliasta ja niin käyttäytyy hyvin kasvatettu ihminen.
"Mut se että sä valitat jostain supliikin riittämättömyydestä on ihan vaan sun oma tekosyy asioille,"
Miten niin? Mistä sinä sen tiedät?
"Pitäiskö jonku vaan sietää sun kaltastas "mukavaa miestä"? Mitä iloa siitä olis kenellekään?"
Ei, mutta olisi se mukavaa jos joku voisi kertoa että mikä ihme minussa on niin vatsenmielistä. Exänikin sanoi että olet kyllä todella hyvä poikaystävä. Sitten hän lähti toisen miehen matkaan. Mitä ihmeen iloa te naiset saatte tuollaisesta? Yritän parhaani mukaan olla paras mahdollinen poikaystävä, mutta en todellakaan tiedä mitä voisin tehdä enää paremmin.
Yksi ystäväni valitteli kun hänen poikaystävänsä ei koskaan siivonnut. Rohkaisin häntä ottamaan asian puheeksi poikaystävänsä kanssa. Niin hän sitten teki muutamankin kerran. Poikaystävä ei parantanut tapojaan joten hän jätti sen miehen. Ja hän teki mielestäni ihan oikein, koska hän oli ennen eroa tehnyt asian selväksi ja mies tiesi mitä olisi voinut tehdä paremmin suhteessa. Mutta minulle kukaan ei ole koskaan edes vihjannut että mitä teen väärin. On niin kivaa olla muka kohtelias.
"En todellakaan tiedä miten se muka ulospäin näkyisi että olen ennen kaikkea kiinostunut toisen ulkonäöstä."
Sen huomaa pienistä jutuista puheissa ja eleissä: kroppa sanoo toista kuin suu puhuu. Samoin tuo "vikojen" etsintä rupeaa soittamaan hälytyskelloja, etenkin jos käytöksesi muuttuu jonkin verran negatiivisemmaksi saadessasi kysymykseen rehellisen vastauksen. Kehonkieli paljastaa yllättävän paljon.
"Ei, mutta olisi se mukavaa jos joku voisi kertoa että mikä ihme minussa on niin vatsenmielistä."
Aika vaikea kertoa kun ei kuule eikä näe sua livenä. Ulkonäöllisesti tai puheen kannalta.
"Sen huomaa pienistä jutuista puheissa ja eleissä: kroppa sanoo toista kuin suu puhuu"
Kerrotko tarkemmin... Kun kerran ihan vilpittömästi olen kiinnostunut hänen luonteestaan, niin miten se näkyy ulospäin että hänen ulkonäkönsä merkkaa eniten. En ole niitä ihmisiä jotka antavat himojen syttyä ennen kuin tiedän että toinen on minusta oikeasti kiinnostunut. Eli en varmasti ainakaan katsele häntä mitenkään kieli pitkänä ennen kuin olen tutustunut häneen.
Ehkä se onkin se ongelma. Nainen tuntee ettei ole kemiaa kun en ole heti lääpälläni häneen,
"Samoin tuo "vikojen" etsintä rupeaa soittamaan hälytyskelloja, etenkin jos käytöksesi muuttuu jonkin verran negatiivisemmaksi saadessasi kysymykseen rehellisen vastauksen"
Ei käytös muutu negatiiviseksi. Rehellisyys on naisessa suurin turn on. Olen aina iloinen rehellisyydestä vaikka se rehellisyys ei olisikaan mitään sellaista mitä olisin ehkä toivonut.
"Kehonkieli paljastaa yllättävän paljon."
Exäni mukaan se paljasti minusta sen että kuulun rikollisjärjestöön joka haluaa tuhota hänet. Eli joo, kyllä pidän tuota tosi luotettavana tapana vetää toisesta johtopäätöksiä.
No tavattaisiinko joksus livenä? Oikeasti vilpittömästi haluasin tietää missä vika piilee. Missä päin Suomea asustelet?
Tästä itse pääasiasta olen kanssasi samaa mieltä. Ehkä nainen huomaa, että olet ihastunut ulkonäköönsä, mutta tämän viestiminen eleillä on uskoakseni vain suotavaa ja imartelevaa. On ainakin omalla kohdallani aina toiminut. Ongelma siitä tulee vain siinä tapauksessa, että se häiritsee muuta kanssakäymistä, esimerkiksi unohdut tuijottamaan rintojaan kesken katkeavan lauseesi. Tai puhut jatkuvasti vain siitä kuinka kaunis hän on. Mutta jos keskustelu muuten soljuu, niin tuskinpa muutama ihaileva katse mitään pilaa. Eiköhän nainen muutenkin tajua, että olet hänelle tehnyt aloitteen ulkonäkönsä vuoksi. Miksipä muutenkaan olisit juuri hänet valinnut? Jos siis ennalta tuntemattomasta kyse.
Sitä tuskin mikään meedio pystyy erottamaan, että oletko kiinnostunut naisen ulkonäöstä vai oletko kiinnostunut VAIN ulkonäöstään.
Sen vianetsinnän kuitenkin suosittelisin lopettamaan. Tuskinpa siitä kukaan innostuu, kaunis tai ruma, viallinen tai viaton.
No täällä S24:ssä näkee monenlaista treffivinkkiä, mutta eivät treffit ainakaan minun mielestäni ole mikään haastattelutilaisuus, vaan keskustelu voi soljua ihan mistä tahansa, vaikka sitten päivän uutisista, siitä mitä treffeillä on tehty, äskeisestä leffasta tms. Eli ei siihen mitään haastatteluosiota tarvita. Kyllä ne kiinnostavat asiat sieltä hiljalleen selviävät normaalin keskustelun lomassa ilman erityistä kysymyspatteristoakin.
suurin kirouksesi on että satut olemaan nainen.
Eihän nuo ole ollenkaan ristiriidassa keskenään.
Jos nainen olisi mukava, niin ei minun tarvitsisi opetella rakastamaan hänen sisintään, vaan tykkäisin hänen sisimmästään heti.
Sen sijaan jos otan kauniin mutta huono luonteisen naisen (niin kuin hyvin saattaa käydä), niin minun on opeteltava rakastamaan hänen sisintään. Ja siinä luultavasti menee monia vuosia. Siinä vaiheessa kun hän on vanha, niin olen luultavasti kuitenkin jo oppinut rakastamaan hänen sisintäänkin.
Eli kyllä vain, olen varautunut ottamaan kumppanikseni ilkeän tai vähä-älyisen naisen, kunhan hän on kaunis. Uskon että voin oppia rakastamaan hänen sisintään.
En rehellisesti sanottuna tiedä pystynkö hurmaamaan fiksun ja mukavan naisen. Olen kyllä itse fiksu ja mukava ihminen. Niin kaikki ainakin sanovat. Tämä minun ulkonäkökeskeisyyteni on ainoa pimeä puoleni ja se on myös ainoa asia jonka todennäköisesti joudun salaamaan tulevalta kumppaniltani.
Lisään vielä että kyllähän minä ihan helpostikin fiksun ja mukavan (ei kovin kauniin) naisen saan hurmattua. Mutta sitä en tieä pystynkö saamaan itselleni kaunista mukavaa ja sen lisäksi myös kaunista naista.
No ehkä jostain köyhästä Aasian maasta saattaisin sellaisen tietysti löytää.
Ei noista minulle antamistasi ohjeista ainakaan ole yhtään mitään hyötyä. Kukaan ei ottaisi minuun yhteyttä jos tietäisi miten suuri merkitys ulkonäöllä minulle on.
Kaikki kuvittelevat että olen ihan kamala ihminen. Olen oikeasti yksi maailman mukavimmista. En vain voi sille mitään että tarvitsen kauniin kumppanin. :D
Enkä minä toisaalta ole yhtään ulkonäkökeskeisempi kuin suurin osa Suomi24:n naisista. jotka vaativat itselleen yli 180cm miestä. Erona on vain se että minulle merkkaa naama. Heille merkkaa pituus. Tosin varmaan aika monelle heistä merkkaa pituuden lisäksi myös miehen naama, mikä tekee heistä vielä pinnallismepia kuin minä.
Olen siis ainoastaan yhtä pinnallinen ulkonäön suhteen kuin keskimääräinen Suomi24:n nainen. Silti minua pidetään ihan kamalana ihmisenä, koska myönnän oman pinnallisuuteni.
Tiedät siis itsekin, ettei sinusta olla kiinnostuneita tuon pakkomielteesi vuoksi eikä ilmoituksiisi vastattaisi, ja silti olet valmis huijaamaan naisia ilmoituksillasi. Mikä sinusta tarkalleen ottaen tekee yhden maailman mukavimmista ihmisistä?
Lainataanpa tuolta ylempää:
"Tiedät siis itsekin, ettei sinusta olla kiinnostuneita tuon pakkomielteesi vuoksi eikä ilmoituksiisi vastattaisi, ja silti olet valmis huijaamaan naisia ilmoituksillasi.
Miten minä muka ketään huijaan? Eihän kukaan muukaan kerro profiilissaan tarkasti että kuinka paljon ulkonäöllä on merkitystä kumppania valitessa. Miksi minun pitäisi?
"Mikä sinusta tarkalleen ottaen tekee yhden maailman mukavimmista ihmisistä?""
Moni asia. Olen valmis oikeasti tutustumaan ihmiseen josta olen kiinnostunut ja odottamaan seksin kanssa tarvittaessa vaikka avioon. Eli en ole siis mikään vonkaaja.
Tykkään yllättää tyttöystäväni milloin minkäkinlaisilla romanttisilla yllätyksillä. Olen todella ymmärtäväinen ja tulen toimeen hyvin hankalienkin luoteiden kanssa. En suutu melkein koskaan. Minua on usein kutsuttu empaattiseksi ja hyväksi kuuntelijaksi. Sängsyssä otan aina kumppanini huomioon. Pistän hänen nautintonsa etusijalle. Olen tehnyt vaikka minkälaisia uhrauksia elämässäni niiden ihmisten vuoksi joista välitän.
"Ei se supliikkiin kaadu, se kaatuu sinun luonteeseesi ja/tai käytökseesi; vähemmänkin puhuva kiva mies on monen naisen mieleen. Taidat olla kovin nuori ja vihreä vielä, kun et osaa tai uskalla analysoida huonoja ominaisuuksiasi.
Mistä sinä päättelet että en ole kiva? Milla perusteella mies jolle naisen ulkonäöllä on paljon merkitystä ei voisi olla kiva? Joillekin kumppanin sosiaalisuus on äärimmäisen tärkeää. Eikö sellainen ihminen voi olla kiva? Joillekin on äärimmäisen tärkeää että kumppani ei ole absolutisti. Eikö sellainen ihminen voi olla kiva?
Miksi tämä minun kriteerini on yhtäkkiä joku varma merkki siitä että olen kamala ihminen?
"Kaverisikaan eivät ilkeä kertoa sinulle totuutta. Kannattaa selvittää tämä asia ensin."
Öh, minulla on kavereita jotka yrittävät järkätä minut sokkotreffeille omien ystäviensä kanssa. Jos ystäväni pitäisi minua huonona kumppaniehdokkaana, niin miksi he haluaisivat järkätä oman rakkaan ystävänsä yhteen minunlaiseni kamalan ihmisen kanssa?
Teidän on niin helppo sanoa että minussa on muka jotain ulospäin näkyvää vikaa, kun olen teille ihan suoraan kertonut oman vikani.
Mutta kun se ei näy ulos päin. Olen tosi mukava ihminen. Miksi sitä on niin vaikea uskoa?
No niin varmasti oletkin tosi ihana ja kaverisi myös. Miksi muuten entiset tyttöystäväsi ovat entisiä? Mikä katkaisi suhteet?
Yksi suhde katkesi siihen että hän ei ollut sellainen ihminen jonkalaista etsin. Ulkonäöltään hän oli kyllä suht kaunis. Vähän sellainen rajatapaus. Olisin ehkä voinut olla yhdessä hänen kanssaan jos hänessä ei olisi ollut yhtä toista vikaa.
Tein kuitenkin heti aluksi selväksi ettei suhteella voi olla tulevaisuutta. Niin vain hän kuitenkin rakastui ja olisi halunnut jotain vakavempaa. Siihen se sitten loppui.
Päätimme pysyä ystävinä ja hän soittelee edelleen perään.
Yksi oikein kaunis nainen joka kärsi mielenterveydellisistä ongelmista alkoi lopulta epäilemään että kuulun rikollisjärjestöön joka haluaa tuhota hänet. Hän jätti minut ollakseen yhdessä yhden psyykkisesti sairaan miehen kanssa. Tämä mies oli häntäkin vainoharhaisempi ja luulen että hän alunperin syötti tyttöystävälleni ne ajatukset että kuulun rikollisjärjestöön.
Lopulta tämä mies pahoinpiteli sen naisen.
Muita tapailujani ei oikeastaan voi kunnollisiksi suhteiksi sanoa. Niihin kuuluu esim yksi suht kaunis huumeita käyttävä nainen joka vaikuttaa olevan jossain määrin edelleen minusta kiinnostunut. Hän ei välttämättä ole kuitenkaan niin kaunis että voisin hyväksyä sen huumeiden käyttämisen.
Hehe, eli nuo 2 ekaa olivat kunnon suhteita :)
Ikävää, ettei sinulla näytä olevan varaa vaatia naiselta ulkokuoren lisäksi edes keskinkertaista sisintä.
Hörhö keskustelee
itsensä kansa..
Koulukiusattu, narsistihörhö ehhehheheheheheeeeee, kaunis nainen, ehhehhehehhheeeeeee
oletko sä edes mun ex? No sulla on nyt kaunis nainen.Mitä itket?Köyhinä asutte Hirvensalossa vuokralla.Onnea vaan suhteelle.
voi elämän kevät mitä juttua, oletkos varma, jos saat sen kauniin ja ilkeän niin että se ilkeä luontoinen oppii rakastamaan sinua tai mitäs jos se tekee jotain ilkeätä sinulle, pettää, käyttää hyväksi tms
Joo, en tiedä. Ehkä tosiaan paras idea olisi hakea kaunis ja mukava nainen köyhästä maasta.
Kuka ihme haluaa kauniin naisen? Siis oikeasti??
Kyllä tässä itsekkin ajattelin ostaa Shelbyn mutta ei kannata
kun siinä käy kuten kauniille naiselle sitä naarmutetaan ja lainataan.
Mitä kun te vanhenette yhdessä ja se eukko on sisältä täys susiruma,
onneksi olen kehittäänyt naismaun joka ei ole ulkonäkö
sidonnainen vaan paino.
Olen yhtä tarkka ulkonäöstä kuin aloittaja, mutta lisäksi vaadin samaa tasoa myös sisimmältä. Eikä siinä mitään, välillä on joutunut olemaan vähän pidempiäkin aikoja sinkkuna, kun soppaan on vielä lisätty vähäinen määrä tekemiäni aloitteita. Kestän kuitenkin pitkätkin sinkkujaksot helpommin kuin tunteen väärästä naisesta vieressä.
Ei tuo ulkonäkökeskeisyys tietysti mikään varsinainen ylpeilynaihe ole, mutta niin se vaan on, että katsoessani naista haluan saada sen hyvänolontunteen, ihastuksen kauneudestaan.
No nykyisin varmaan voisin antaa mahdollisuuden rumemmallekin jos jollain ihmeen tempulla alkuun päästäisiin. Mikä on hyvin vaikeaa, koska en itse ikinä tee aloitetta jos en pidä naista kauniina ja pakenen ei-kauniiden tekemiä aloitteita vaikka sitten vessanikkunasta.
Ei tuossa mitään epätavallista ole. Täälläkin on monta kertaa todettu että rumalla naisella ei tee mitään. Ja että naisten luonne on hirveää paskaa. Niillä on yläpäät täynnä niitä niitten "tunteita" ja kaikenlaista median opettamaa muuta huuhaata. Ne ovat itserakkaita, omahyväisiä, tekopyhiä, epäluotettavia, ylimielisiä ja ahneita.
Ei naisella ole miehelle oikeastaan muuta annettavaa kuin se raadollinen reikäosasto. Ja silloin on naisen ulkonäön oltava kunnossa, että mies pystyy reikähommiin. Tämä on kaikkien muidenkin miesten kirous.
Siksi toivoisikin, että nainen sheivaa ja pesee reikäosastonsa, jottei siitä sentään raato tule mieleen.
Ymmärrän sinua hyvin. Olen myös komea, mutta vähemmän sosiaalinen ja tämä tekee minut hulluksi. Taviksen kanssa seurustelu olisi ehdottomasti tyytymistä ja se alkaisi näkyä suhteessa pidemmän päälle. Kunpa vain olisin nainen, niin tämä ulkonäköjuttu ei olisi niin uskomattoman tärkeä.
Sinusta poiketen minä en ole edes koskaan ollut treffeillä. Minulla on ollut kauniita naisia kavereina, mutta en tiedä miten kaveruudesta edetään. Jotkut ovat näyttäneet siltä, että odottaisivat minun tekevän jotain, mutta en vain osaa. :(