Auttakaa ja kertokaa, mitä mun pitäisi tehdä? Olen asunut 24 vuotta avoliitossa ja meillä on neljä, nyt täysi-ikäistä lasta. Tapasin miehen "vahingossa" ( hän oli myymässä ja minä ostamassa) . Kului muutama kuukausi, kun mies yllättäen lähetti viestin. Ensin ihmetelin ja en välittänyt viesteistä, joita tulikin muutamia. Sitten päätin soittaa tuolle miehelle ja kysyä, mitä hän minusta tahtoi. Hän kertoi, että oli ihastunut minuun ja haluaisi jutella/ viestitellä kanssani.. No, viestiteltiin muutamia viestejä ja pari kertaa juteltiin puhelimessa. Nyt viimeisen kuukauden olemme jutelleet todella paljon puhelimessa ja olemme huomanneet, kuinka samankaltaisia olemme. Meillä on samat haavet ja unelmat ja olen oppinut pitämään hänestä paljon, jopa ikävöimään. Nyt olemme suunnitelleet tapaamista, luulen vaan, että se tekee tästä vielä vaikeampaa..oman mieheni kanssa on mennyt jo useita vuosia huonosti ja en saa enään tältä suhteelta mitään, paitsi jatkuvaa riitelyä.. Mitä teen? Jäänkö tähän tyhjään suhteeseen vai aloitanko elämän ihmisen kanssa, jota ikävöin ja haluan?
En tiedä mitä teen?
Minni65
16223
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tietääkö tämä toinen mies, että asut lastesi isän kanssa?
Onhan sulla muitakin vaihtoehtoja, kuin jäädä tyhjään suhteeseen tai aloittaa uuden ihmisen kanssa suhde. Se puuttuva vaihtoehto on yleisimmin se, joka lopulta toteutuu, joten se kannattaa nyt ottaa mukaan puntarointiin.
Toinen mies tietää koko tilanteen. ja on tiennyt koko ajan. Eli puuttuva vaihtoehto on se, mitä olen jo pitkään suunnitellut ja ajatellut. Muutan pois ja aloitan uuden elämän, ensin yksin..
Olet aloittaja siis. Kiva, että vastasit. Sellaisia avauksia on liian paljon, joihin aloittaja ei kommentoi ollenkaan, ehkä ovat "viran puolesta" laadittuja.
Hyvä, että toinen mies tietää. Yleensä parempi ratkaisu on muuttaa erilleen kuin kertoa nykyiselle miehelle että on tavannut toisen. Omissa oloissa on sitten rauha miettiä asiaa ja reilun pelin hengessä ex on myös vapaa menemään kuten haluaa.
Toinen mies on siis vapaa..?
Tee siirtosi, jos siltä tuntuu. Eroa, aloita uusi luku elämässäsi. Mutta sitä ennen mieti vielä kerran ja toisenkin, kumpaa olet nyt hakemassa ensisijaisesti: muutosta elämääsi, eroa vanhasta - vai suoraa hyppäystä väljähtyneestä parisuhteesta uuteen ja tunteiden täyteiseen?
Oletko miettinyt, että entä sitten, jos suhde uuden miehen kansa ei toimikaan? Vaikka nyt kaikki tuntuu hienolta hänen kanssaan, entä jos mahdollinen yhteiselämä osoittautuukin täydeksi fiaskoksi?
Oletko valmis jatkamaan yksin vai alatko kaivata takaisin vanhaan ja puuduttavaan avioliittoosi?
Minä tein ratkaisuni parin vuoden miettimisen jälkeen. Ajatus erosta oli muhinut mielessä jo jonkin aikaa, kun myös tutustuin sattumalta uuteen ihmiseen, joka pitkillä keskusteluilla ja sähköposteilla toi uusia värejä elämääni. Sai ajattelemaan asioita uusilla tavoilla. Elän nyt "omillani", tämä toinen ihminen on hyvinkin "läsnä" elämässäni, vaikkemme yhdessä ainakaan vielä eläkään. Vaikka välitän hänestä todella paljon... No rakastankin... En ole kuitenkaan aivan valmis vielä yhteiseen arkeen, vaan märehdin ensin vanhan liittoni loppuun. Enhän halua viedä niitä ongelmia mukanani uuteen parisuhteeseen.
Sinä asennoidut jo kaikkeen niin, että ero tulee varmasti. Sinä menetät JA voitat, ja miehesi pelkästään menettää, ja lapsethan ovat jo aikuisia, joten...
Oma aviomies on pelkkä negatiivinen kuvatus entisestä ja uusi tuttavuus kaiken sen vastakohta, uusi ja erilainen, vasta löydettävänä - kaikkine vikoineenkin.
No, kumpikohan noista nyt voittaa naaraan itselleen?
Miten sinä kuvittelet enää perääntyväsi omasta asenteestasi, jos koko ajan vain tuet sitä yhteen suuntaan? On täyttä itsepetosta kuvitella jotekin vaan jatkavansa tutun aviomiehen rinnalla hamaan hautaan saakka, kun on JO antanut itselleen aiheen ja sitä kautta tarpeen vaihtaa kumppania.
Miten aviomiehesi kykenisi vastaamaan sinussa nyt heränneeseen tarpeeseen rakastua ja kokea itsesi ehdottoman halutuksi? Miten sinusta vielä löytyisi tahtoa kannustaa ja inspiroida häntä siihen?
Sillä sinua hän siihen tarvitsisi, niin kuin kaikkeen parisuhteessa. Yhteistyötä, jotta arki muuttuisi molemmilla, ei vain toisella.
Kun sitten on päätöksensä tehnyt, olisi reilua alkaa valmistelemaan kumppaniaan ja lapsiaan suureen elämänmuutokseen jo hyvissä ajoin. Siten voi siirtyä tasapainoisemmin mielin uuteen rakkaussuhteeseen. Entisen suhteen riitautamisesta kärsii myös uusi suhde.
Halutessasi voit siis miettiä myös sitä, onko parisuhteenne ajautunut jo niin toivottomaan tilaan, että se kannattaa päättää yksipuolisesti jo 24 vuoden jälkeen. Syyllisiä sen suhteen nykytilaan on totta kai kaksi eikä vain miehesi.
Tuo mies ei ole järjissään, ei kukaan varteenotettava mies jää jankkaamaan naiselle enää jos saa tietää hänen olevan varattu.
Joten tuosta "suhteesta" ei tule mitään. Varaudu siis siihen vaikka jättäisitkin miehen, niin jätä sillä perusteella mielluummin että mitä sinä haluat tulevaisuudelta.
Ja käytä tuota suhdetta vain "laastari" suhteena ja ponnahduslautana uudelle asialle.
Mutta älä oleta, että kun jätät miehesi nin saat tuosta viestittelevästä kekkulista jonkun vakavasti otettavan miehen.
Vaan opettele seisomaan jaloillasi. Jos nimittäin eropäätöksen teet, niin sinun on kannettava se huolimatta siitä vaikka suhde viestittelijän kanssa menisikin ruttuun ensimmäisen puolenvuoden sisään erosta.
Mutta sen sanon että miesten kesken ne on kuitenkin melkoisia vellihousuja, jos ei edes yritä hillitä itseään kun on varatusta naisesta kyse. SIinähän on kyse sikälikin tossusta äijästä, että ottaa jo suhteen alussa takkiinsa.
Yleensä ajatellaan että tämä uusi mies on muka valloittaja kun saa naisen lähtemään kodistaan. Mutta totuus on se että mikään ei ole helpompaa kun naisen vietteleminen kun nainen on otollisessa vaiheessa, eli macho miestä siihen ei edes tarvita että tuo onnistuu. Mutta siis kanna ne seuraukset todellakin, jos ratkaisuun päädyt.
"oman mieheni kanssa on mennyt jo useita vuosia huonosti ja en saa enään tältä suhteelta mitään, paitsi jatkuvaa riitelyä.. Mitä teen?"
Silloin pitäisi olla eronnut tai parineuvojalla.
"Jäänkö tähän tyhjään suhteeseen vai aloitanko elämän ihmisen kanssa, jota ikävöin ja haluan?"
On täysin eri asia puhua netissä/puhelimessa, kuin se että olisi oikeasti tavannut. Mies on voinut antaa ihan minkä kuvan tahansa itsestään ja saattaa olla oikeasti erilainen. Eikä ole varmaa onko miehellä vaimo muualla vai onko sitä mitä puhuu. Ja haluaako hän kanssasi yhteisen elämän. Vaikka kai joku randominakin niin tekee. Ja luottaako sinuun jos sulla on mies vai onko huijannut.. .Aika näyttää mikä mies on. Tuskin mies on täysin yksin ollut tuota muutamaa kuukautta? Onko hän sinkku? Jos miehellä on puhtaat jauhot pussissa, hyvä niin.
Netissä on paljon miehiä jotka iskevät moni naisia. Eli oletko ainoa hänelle. Jos mies on rehti ok.
Lopeta heti 'juttelu', älä tapaa!
Voi teitä .... olen itse sitämieltä jos nykyinen elämä ei ole hyvä ollut pitkään aikaan, tuskin se siintä muuttuu... lapset isoja ja oma elämä on jokaisella elettävänä. Ainoa mihin pyydän sinua keskittymään... eroatko ko miehen takia... se on kuitenkin hyppy tuntemattoman. Eron syy pitää miettiä niin haluatko itse erota ja aloittaa oman elämäsi sillä tuo mies jota et kuitenkaan tunne saattaa poistua elämästäsi. Itse olen rakastunut nopeasti j yllättäen olemme samankaltaisia ja kaikki sujuu niin hyvin jokaisella osa-alueella ymmärrän tunteesi. Me olimme molemmat vapaita annamme vaan asioiden mennä eteenpäin aika vauhdilla ja tuomitsijoita riittää, mutta olemme kuin luodut toisillemme. Itse sitä mieltä ettei kenelläkään ole oikeutta tuomita toisen asioita kun kukaan ei tiedä kenenkään ihmissuhteista niin kuin asianomainen itse. Onnea päätöksen tekeen oli se mikä tahansa.
Mites olis se kolmas vaihtoehto, eroat ja tutustut itseesi oikein kunnolla?
yleensä ENSIN erotaan ja sitten vasta aletaan tapailemaan muita!!!
Kiitos mielenkiintoisista kommenteista. Korjaan vielä vähän tuota "tarinaa"..
Siis, olen oikeasti tavannut tuon miehen sattumalta, eli en usko että on huijari ja olen myös nähnyt ex vaimon. En ole tavannut tuota miestä netissä. Suhteeni omaan mieheeni on ollut jo monia vuosia huono. Enkä tosiaankaan ole ajatellut lähteväni uuteen suhteeseen heti tai edes vähän ajan päästä. Olen ajatellut muuttaa yksin ja sitten ehkä tutustua tuohon toiseen mieheen ajan kanssa.
En myöskään ole pettänyt miestäni, enkä tule pettämäänkään, niin kauan kuin yhdessä asumme.
Mielestäni petät miestäsi koko ajan, kun kehittelet tätä uutta suhdetta tai tuttavuutta mieheen, jota jo ikävöitkin. Ei kuulosta reilulta miestäsi kohtaan. Vai mitä ajattelisit asiasta jos miehesi tekisi niin?
juurikin näin. kaikenlainen toisen selän takana vehkeily muitten kanssa ON PETTÄMISTÄ
Jos eroat, niin eroa vain siinä tapauksessa, että hyväksyt sen vaihtoehdon, että et koskaan enää löydä ketään, vaan joudut ehkä elämään loppuikäsi sinkkuna. Sen jos hyväksyt, niin on helpompi edetä eroasiassa.
Sinun ja aviomiehesi kannalta olisi kuitenkin selvittää teidän ongelmat ennen eroa. Miksi tilanne on ajautunut tuollaiseksi, miksi olette etääntyneet, mitä voisi tehdä paremmin, mitä kumpikin haluaa elämältään nyt ja tulevaisuudessa? Jos ei osaa keskustella ja puida ongelmia nytkään, niin helposti ne samat ongelmat kantaa tuleviinkin suhteisiin. Uuden hekuman keskellä ongelmat tuntuvat pieniltä, mutta ne samat (tai kenties ihan uudet) ongelmat tulee vastaan ennenmin tai myöhemmin.
Pitkästä suhteesta eroaminen tarkoittaa yleensä myös taloudellisen tilanteen huononemista ja luopumista itselle tärkeistä paikoista ja esineistä (esim. kesämökkiä, koti). Myös monet ihmissuhteet katkeavat (esim. yhteys miehen sukuun ja yhteisiin tuttavaperheisiin), vaikkei välttämättä haluaisikaan. Myös monet lasten tulevat juhlat saattavat olla ongelmallisia, jos niihin ei haluta kutsua tappelevia vanhempia.