Hoitakaa hyvät ihmiset avioeronne kunniallisesti. Sanokaa puolisollenne ihan rehellisesti, että nyt haen eroa, koska minä.....
Minulle tuli täys yllätys, vaikka epäilin todella että aviomiehelläni on toinen, vaikka hän laittoi vastaan kun kysyin.
Minun mies sitten ilmoitti, että haluaa lähteä töihin toiseen maahan ja tekee meille sinne kaiken valmiiksi, kun olen valmis muutan hänen kanssaan sinne.
Teimme kaiken valmiiksi hänen lähdölleen, olihan se "meistä" hyvä ratkaisu, kun oli ollut minulla epäilyksiä (mieheni oli aivan eri ihminen, siksi epäilin).
Hän lähti ja kun oli "perillä" hän ilmoittikin minulle facebookin kautta, ettei enään koskaa palaa minun luokseni ja että jatkaisin omaa elämääni ilman häntä. Kertoi että on niin stressaantunut ja masentunut ja muuta paskaa.
Sain selville, että menikin ihan eri maahan sen toisen naisen luokse. Yli viikko hänen lähtönsä jälkeen, minulle tuli avierohakemus, jonka hän oli vienyt ennen kuin lähti. Sen jälkeen laittoin vielä yhden viestin facebookin kautta, että menee ja tekee mitä hän haluaa, kirjoitti olevansa vapaa mies.
Sen koommin en ole hänestä mitään kuullut, en ole saanut selitystä mihinkään.
Minkälainen on tälläinen mies?
Minulle tuli täys yllätys, vaikka epäilin todella että aviomiehelläni on toinen, vaikka hän laittoi vastaan kun kysyin.
Minun mies sitten ilmoitti, että haluaa lähteä töihin toiseen maahan ja tekee meille sinne kaiken valmiiksi, kun olen valmis muutan hänen kanssaan sinne.
Teimme kaiken valmiiksi hänen lähdölleen, olihan se "meistä" hyvä ratkaisu, kun oli ollut minulla epäilyksiä (mieheni oli aivan eri ihminen, siksi epäilin).
Hän lähti ja kun oli "perillä" hän ilmoittikin minulle facebookin kautta, ettei enään koskaa palaa minun luokseni ja että jatkaisin omaa elämääni ilman häntä. Kertoi että on niin stressaantunut ja masentunut ja muuta paskaa.
Sain selville, että menikin ihan eri maahan sen toisen naisen luokse. Yli viikko hänen lähtönsä jälkeen, minulle tuli avierohakemus, jonka hän oli vienyt ennen kuin lähti. Sen jälkeen laittoin vielä yhden viestin facebookin kautta, että menee ja tekee mitä hän haluaa, kirjoitti olevansa vapaa mies.
Sen koommin en ole hänestä mitään kuullut, en ole saanut selitystä mihinkään.
Minkälainen on tälläinen mies?
Vastaukset 36
Vanhimmat
Suoran toiminnan mies. Ei halunnut turhia selitellä. Facebookissa kaikki sujuu kätevämmin.
Mielestäni kumppanin muutto toiseen maahan työn, tai muutenkin perään on jo ero.
Ero on, en sitä väitäkkään. Vaan ihan meinaan voisi paremminkin asiat hoitaa.
Minusta ei kuvaa mitää suorannan toiminnan miestä, luuseri se on, kun ei pysty suoraan sanomaan päin naamaan.
Sinun mielestä asiat voisi paremminkin hoitaa. Miehesi on varmaankin toista mieltä. Kannattaa vaan hyväksyä mitä on tapahtunut, koska tapahtunutta ei voi muuttaa. Itse en haluaisi ajatella olleeni naimisissa luuserin kanssa. Mieluummin suorantoiminnan miehen ;). Asiat on siten miten niitä katsoo.
Hyväksynyt olen avioeron, kysymys ei ole siitä. Kun on mennäkseen niin menkööt, ei täällä ketään vankina voi pitää. Kuitenkin 10 avioliittovuoden jälkeen olisin oikeutettu saamaan asiaan totuuden. Ei vaimoaan voi jättää kuin roskaa.
Vain pelkuri paskahousu juoksee karkuun, kun ei uskalla kasvotusten sanoa totuutta.
Taidat olle itse samanalainen luuseri, joka ei uskalla mitään sanoa naamatusten. Kiva huudella nurkan takaa?
Älä välitä, nuo edelliset vastaajat ovat samanlaisia selkärangattomia ja keskenkasvuisia nulkkeja, jotka itsekin etsivät aina ongelmiinsa helpoimman tien eli menevät sieltä mistä aita on matalin.
Miehesi teko ei ole täyspäisen aikuisen ihmisen toimintaa! Jos se yhtään lohduttaa.
Vaikka nyt suret ja sinusta tuntuu pahalta, niin loppupelissä voitit tässä tapuksessa.
Tosi mies ei selittele. Paperit postiin ja muutto omaan asuntoon. Ei mitään syitä kannata pohdiskella.
Kosti kai kun lupasi ensin yhteistä tulevaisuutta toiseen maahan. Ja sitten olikin toinen nainen siellä, etkä päässyt samaan paikkaan. Melko noloa että mies edessäpäin vakuuttaa ja sitten luikkii kuin kaniini pakoon tavoittamattomiin. Sitähän ne tekevät. Ei luotettava ja taisi valehdella. Eli kaksoiselämää ja rakasti toista, ei sitoutunut. Ikävää ja epäkypsää. Mistä noita miehiä sikiää?
No eläpäs nyt yleistä ihan kaikkiin miehiin. Jos tuntuu, että kaikki miehet ovat tuollaisia, voin ylpeänä imoittaa kuuvuvani siihen marginaaliin, jotka hoitaa asiat kunniallisesti. Minun arvomaailmaan ei koskaan ole kuulunut pettäminen tai sen hyväksyminen saati ymmärtäminen. Ymmärrän kyllä syyt pahaan oloon omassa kumpanissa jne., mutta pettämiseen ja valehtelun se ei oikeuta.
Minunkin mielestä tuon miehen käytös on todella noloa ja lapsellista. Kuvaa exäni toimintaa, joka vielä viimeisellä viikolla vannoi rakkauttaan ja sanoi pienille lapsillemmekin, että isä ja äiti tykkää toisistaan, eivätkä eroa. No taustalla oli jo toinen mies valmiina odottamassa ja lähtö tuli hyvin nopeasti. "Mistä noita naisia sikiää"? Luotan kyllä siihen, että tällaiselle "marginaalimiehelle" löytyy vielä sellainen "marginaalinainen", joka osaa rakastaa ja hoitaa ongelmat kunnioittamalla itseään, kumppaniaan ja parisuhdettaan. Ja jos eroaa, niin teke senkin kunniallisesti ilman pettämistä ja valehtelua. Moni selvitetävissä oleva ongelma kaatuu juuri pettämiseen ja valehteluun (ainakin minun mielestä).
Ap, nyt olet tilanteessa jossa sinun ei enää pidä ajatella exäsi asioita vaan itseäsi. Säilytä toimintakykysi ja huolehdi,oman lakimiehen avulla, jos omaisuutta on, että vasta avioeroon liittyvä ositus tulee tehtyä sinun oman parhaasi mukaan ja vähintään oikeudenmukaisesti sinua kohtaan. Se tärkein tehtäväsi nyt, yhdessä sen kanssa että huolehdit, että nukut ja syöt terveellisesti että jaksat nämä vaikeat päiväsi elää.
Toipuminen on vielä edessäsi, usko pois, tulee päivä jolloin olet kiitollinen elämääsi. Mutta juuri nyt, säilytä toimntakykysi ja keskity eroon liittyvien käytännön asioiden hoitamiseen ripeästi. Mitä nopeammin saat ne loppuun, sitä parempi. Miehellä voi nyt olla vielä nyt huono omatunto ja hän voi suostua ositusehdotuksiisi, lasten järjestelyihin, vielä nyt ilman riitaa. Jos et hoida näitä nyt, itsekkäästi toimivan miehen omatunto paranee aika nopeasti ja edessäsi voi olla vuosien eroriidat, kun mies alkaa tappelemaan, pahimmillaan yhdessä uusikkonsa kanssa, kaikesta omaisuuteen ja lapsiin liittyvästä kanssasi.
Jäi kyllä epäselväksi oliko lapsia?
Ap: onko asiasta vielä mitään selkoa ja onko lapsia?
Tämmöinen tappaus: Hyvä näkökulma ettei asiat ole sukupuolesta kiinni vaan ihmisistä.
80% avioeroista on naisten alullelaittamia.
Ei ole yhteisiä, onneksi. Ei mitään vastauksia, vain pelkkää arvuuttelua kaikki.
Ok, eli lapset on sinun eikä miehelläsi ole lapsia?
On raukkamaista jättää toinen ihminen yksin kriisin kanssa. Todennäköisesti hänellä tämä salarakas ollut jo ja pelkuruuttaan sitten näin toimi.
Surullista. Tuttu kuvio, mutta olen mies.
sanoi, ettei miehellä ole lapsia?
"Ei ole yhteisiä" tarkoittaa ettei ole yhteisiä. Siis lapsia, koska niistä keskusteltiin...
Vaimolla voi olla "omia" sekä miehellä myös.
Meillä kummallikin on lapsia, muttei yhteisiä.
Se minua vaan ihmetytti kun tämä mies "yllättäen"lähti ulkomaille niin ei taida kovin helppoa lähteä jos pieniä lapsia olisi? Sen takia ajattelin että lapsia olisi vain AP:lla.
Anyway raukkamaisuutta on molemmissa sukupuolissa.
Riitaan tarvitaan kaksi ja on vastuutonta lopettaa kommunikaatio ja sysätä kaikki vika toisen harteille yllättäen.
mainittu lasten iät?
Jos on lapsia niin voivathan he olla jo murkkuja/aikuisia.
Tieto lisää tuskaa. Ero puun takaa on parasta. Eipä ehdi murehtimaan tulevaa. Salasuhteen esille tuominen on myös hyvä vaihtoehto. Moni eroaa facessa muuttamalla statusta. Kyllä sen siitä saa selville. Keinoja on monia,kunhan se tapahtuu heti tässä nyt.
miehesi hoiti tuon teidän eron. Ikävää, ettei hänessä ollut miestä sanomaan suoraan.
Kerron kuitenkin myös omasta erostani.
Meillä meni todella huonosti muutama viime vuosi liitossa. Yhteisiä lapsia oli 2.
Vuotta ennenkuin erosimme niin aloin puhumaan miehelleni ettei näin voi jatkua. Mies totesi, että hänellä on kaikki hyvin ja toki voisin mennä yksin juttelemaan jollekkin suhteestamme, mutta häntä ei kiinnostanut.
Emme riidelleet eikä kumpikaan käyttänyt alkoholia, joten mieheni mielestä kaikki oli ok. Miehen peliriippuvuus heilutteli talouttamme.
Otin usein puheeksi, että avioliittomme vetelee viimeisiään.
Sitten tapasin ihanan miehen ja ihastuin!
Juttelimme paljon ja kerroinkin elämästäni, jollaista en halunnut elää.
Olin tuolloin alle 30v, mutta henkinen ikäni oli varmaan 50.
Meillä ei ollut tuolloin seksisuhdetta enkä sellaista olisi halunnutkaan, vaan halusin laittaa ensin elämäni kuntoon. Mies toimi siis epävirallisena terapeuttinani, jollaista silloin tarvitsin kipeästi!
Tajusin, ettei aviomieheni aio tehdä liittomme eteen mitään ja ilmoitin hänelle, että haen eroa. Tästähän meteli nousi! Ja varsinkin kun uusi ystäväni tuli mieheni tietoon niin hänhän tietysti "oli rikkonut meidän täydellisen avioliittomme".
Kaikista muista löytyi syytä, muttei miehestäni vaikka olin todella useasti kertonut, etten ole tyytyväinen suhteeseemme.
Hain eroa ja muutimme erilleen.
Tämän jälkeen mies kertoi kaikille, että olin vain yhtäkkiä lähtenyt toisen miehen matkaan. Hän ei kuulemma tiennyt ollenkaan, että meillä olisi mitään ongelmia ollutkaan! Siis täysin yllättäen vaimo lähti! Vain pari kaveria tiesi, ettei suhteemme ollut kunnossa, joten miehen oli helppo valehdella. Sai jopa pari itselleni läheistä ihmistä uskomaan valheitaan.
En väitä, että sinä olisit jättänyt kuuntelematta miestäsi, mutta meillä oli tuollainen tapaus. Ex-mieheni rukoili, että jatkaisimme liittoamme mutta mielestäni siinä vaiheessa on myöhäistä. Ei ollut kiva huomata, että vain pakon edessä hän tekisi jotain minun tai liittomme vuoksi.
Nykyään olen todella onnellinen tuon eron aikaan tapaamani miehen kanssa!
Toivon sinullekin onnea ja jaksamista jatkossa! Helppokin ero on henkisesti raskas, saatika tuollainen ikävä ero.
En ala yksistään itseäni syyttämään erosta.
Toisekseen, nyt hän haluaakin tulla vielä takaisin ja rakastaa kuulemma minua. Juupa juu, mitä lie sen päässä liikkuvan.
Kauniiseen muotoon olet saanut tarinoitua AP:n vastaavan petollisuutesi. Pohjalta paistaa kuitenkin aiheelinen epäröintisi tekosi moraalisuudesta. Taisit kupata exäsi pahemman kerran osituksessa?
Onko huoltoriita edelleen käynnissä? Mitä tuomari tykkäsi tästä kolmannen kuulumisesta kuvioon? Oliko vastuuttomuutesi sinulle eduksi?
Onko tuollainen toiminta lasten edun mukaista?
Henkinen ikäsi 50 vuotta? Etkö äitinä osaa käsitellä frustraatiotasi vai miehesikö vika tuo henkinen eläköitymisesi on? Katso peiliin siellä se syyllinen on.
Ehkä hupaisin kommentti on tämä, että tuolle kolmannelle olet sitten alkanut kertoa exäsi vioista, kuten terapeutille. Ammattimainen terapeutti toimii neutraalisti eikä suoranaisesti ole kummankaan osapuolen puolella. Olet sitten terapeutiksesi ottanut ihmisen, jonka tehtävä on ollut vanha liittosi lopettaa.
Sinulla tutuu olevan paljon käsittelemättömiä asioita, joita sinun olisi syytä terapoida kuntoon, joko itseksesi tai lasten edun mukaisesti lasten isän kanssa.
Lapsen etu? Oletko kuullut siitä? Toivottavasti isä sai lähivanhemmuuden tuollaisen petoksen jälkeen? Olet nimittäin petollisilla toimillasi horjuttanut lastesi perusturvallisuutta.
Kauniiseen muotoon olet saanut tarinoitua AP:n vastaavan petollisuutesi.
-Jos petollisuudeksi lasketaan se, etten ollut tyytyväinen avioliittooni, niin silloin täytyy vastata: syyllinen.
Pohjalta paistaa kuitenkin aiheelinen epäröintisi tekosi moraalisuudesta.
-Ei paista. Päivääkään en ole katunut enkä ketään ole pettänyt.
Taisit kupata exäsi pahemman kerran osituksessa?
-En kupannut. Mies pelasi omat rahansa sekä lisäksi minun rahojani avioliittomme viimeisinä vuosina. Avierossa minun omaisuuttani jaettiin, mutta sehän on vain rahaa.
Onko huoltoriita edelleen käynnissä?
-Ei ole, lapset ovat jo aikuisia. Tuolloin olivat alle kouluikäisiä.
Mitä tuomari tykkäsi tästä kolmannen kuulumisesta kuvioon?
-"Kuviossa" (avioliitossamme?) ei ollut kolmatta osapuolta. Tai jos ystävät/tutut lasketaan "kuvioon kuuluviksi" niin heitä olisi ollut monta kymmentä.
Oliko vastuuttomuutesi sinulle eduksi?
-En ole vastuuton. Vastuuttomuudeksi voidaan tosin laskea se, että vetkuttelin eroa monta vuotta. Kuvittelin miehen ryhdistäytyvän samanlaiseksi mieheksi, jonka aikanaan nain.
Eduksi? Kyllä, itseni ja lastemme.
Onko tuollainen toiminta lasten edun mukaista?
-Kyllä oli. Olen saanut kuulla sen myös lapsiltani.
Henkinen ikäsi 50 vuotta?
-Silloin tuntui tuon ikäiseltä. Vuodet olivat pitkiä kuin nälkävuodet.
Etkö äitinä osaa käsitellä frustraatiotasi vai miehesikö vika tuo henkinen eläköitymisesi on?
-Täytyy sanoa, että olin totaalisen pettynyt silloiseen mieheeni, joten asia ei ollut pelkästään minun "käsiteltävissäni". Tiedäthän, että aikuista on vaikea muuttaa ilman tämän omaa halua.
Toki osaan käsitellä turhaumia, joihin itse voin vaikuttaa.
Katso peiliin siellä se syyllinen on.
-En syytä pelkästään ex-miestäni erostamme. En kuitenkaan ollut valmis uhraamaan tulevaisuuttani, koska toinen ei halunnut nähdä vaivaa liittomme eteen. Huonon liiton korjaamiseen tarvitaan kummatkin osapuolet.
Ehkä hupaisin kommentti on tämä, että tuolle kolmannelle olet sitten alkanut kertoa exäsi vioista, kuten terapeutille.
-En niinkään eritellyt kenenkään vikoja, mutta keskusteluyhteyttä jonkun kanssa tarvitsin ja halusin.
Ammattimainen terapeutti toimii neutraalisti eikä suoranaisesti ole kummankaan osapuolen puolella.
-Tuleva mieheni sitten osasikin toimia kuin ammattimainen terapeutti!
Ehkä liittomme on siksikin niin hyvä?
Olet sitten terapeutiksesi ottanut ihmisen, jonka tehtävä on ollut vanha liittosi lopettaa.
-Ei toki! Sain ihan itse takaisin itseluottamukseni ja tiesin, etten tahdo elää sellaista elämää kuin silloin elin. Tuleva mieheni ei todellakaan puuttunut silloiseen avioliittooni mitenkään.
Sinulla tutuu olevan paljon käsittelemättömiä asioita, joita sinun olisi syytä terapoida kuntoon, joko itseksesi tai lasten edun mukaisesti lasten isän kanssa.
-En koe tarvetta moiseen.
Lapsen etu? Oletko kuullut siitä?
-Tottakai ja onneksi tiesin silloinkin, vaikkakin tuli vetkuteltua sitä eroamista.
Toivottavasti isä sai lähivanhemmuuden tuollaisen petoksen jälkeen?
-Ei saanut. Minkä petoksen?
Olet nimittäin petollisilla toimillasi horjuttanut lastesi perusturvallisuutta.
-?? En harrasta "petollisia toimia". Lasteni kaikkinainen turvallisuus on minulle numero 1, yhtälailla aikuisille lapsilleni sekä kotona asuville ja sen tietävät jokainen lapsistani. Jos haluat tulla heitä haastattelemaan niin tervetuloa kahville! Laita sp-osoitteesi niin otan yhteyttä.
Pahoittelut jos sait kirjoituksestani sellaisen käsityksen, että syyttäisin sinua!
Kirjoitinkin, etten väitä moista, mutta meidän suhteessamme näin tapahtui.
Vai tuollainen käänne teidän suhteessanne!
Hyvää jatkoa kuitenkin!
Hei kuule. Mies ei valehtele, kun sanoo, että lähdit toisen miehen matkaan.
Pointtihan oli se että miehelle muka tuli ero yllätyksenä ja siinä on niin helppo syyttää jotain muuta.
Jos liitto on kuollut eikä kumpikin osallisista halua sitä herättää henkiin niin se loppuisi joka tapauksessa(tai ainakin toivottavasti loppuu). Siinä on turha syyttää ulkopuolisia. Hirvittää ajatus että ihmiset tuhlaavat elämäänsä huonossa avioliitossa.
Kukaan EI lähde hyvästä suhteesta. Ei todellakaan kukaan.
"Pointtihan oli se että miehelle muka tuli ero yllätyksenä ja siinä on niin helppo syyttää jotain muuta. "!
Kyllä se varmaan miehelle tulikin yllätyksenä, jos hänen mielestään kaikki oli kerran hyvin.
"Jos liitto on kuollu"
Mitä ilmeisimmin miehen mielestä asia ei ollut näin.
Ainahan ihmisillä on hyvät syyt omalle petokselleen. Ne muut petturit ovat niitä moraalittomia pettureita.
http://www.youtube.com/watch?v=7_3zPzz5iS4
todellakaan riitä, että toisella on hyvä olla...
Kopioitu nikin "Tosi huonosti" tekstistä:
"Meillä meni todella huonosti muutama viime vuosi liitossa. Yhteisiä lapsia oli 2.
Vuotta ennenkuin erosimme niin aloin puhumaan miehelleni ettei näin voi jatkua. Mies totesi, että hänellä on kaikki hyvin ja toki voisin mennä yksin juttelemaan jollekkin suhteestamme, mutta häntä ei kiinnostanut.
Emme riidelleet eikä kumpikaan käyttänyt alkoholia, joten mieheni mielestä kaikki oli ok. Miehen peliriippuvuus heilutteli talouttamme.
Otin usein puheeksi, että avioliittomme vetelee viimeisiään."
Jos ero tulee tuon jälkeen yllätyksenä niin onkohan se mies kuunnellut yhtään mitään mitä vaimolla on asiaa..?
Avioliitossa ei:lle, jos suhteessa on kaksi ihmistä he voivat kokea tilanteen oman historiansa ja kokemansa mukaan päinvastaisesti.
Minähän en tiedä AP:n tai muiden asioiden taustoja, mutta entä jos tällä tyytymättömällä on masennusta tai mielenterveysongelmia ja hän on luonnostaan valittajatyyppiä. Jos hän siis on pidempään valittanut kaikesta niin hänen sanomansahan kokee inflaatiota tämän pitkäaikaisen ja siksi "tylsän" kumppanin silmissä, eikä hän siis ota tätä jatkuvaa valitusta todesta.
Jos toinen sietää toista paremmin frustraatiota niin hänen voi olla vaikea kuunnella päivästä toiseen toisen narinaa, vaikka hänestä asiat on ok. Hän ei enää jaksa kuulla sitä ainaista valitusta. Nainen kun haluaa muuttaa kumppaniaan, jostain syystä?
Toisekseen jos on yhteisiä lapsia on todella ymmärrettävä ja siedettävä frustraatiota. Tuntuu siltä, että monesti nainen on yleensä luovuttaja tyyppiä ja suoranainen luuseri (osituksen ja elatuksen takiako?), jos ei ymmärrä lapsiperheen arjen ajoittain olevan tylsää. Etenkin jos perheessä on esim. erityislapsia, jotka tuntuvat vievän kaiken energian. Sitten tämä luuseri tekee itsekkään ero-liikkeen joka on kaikille osapuolille ja erityisesti lapsille traumaattinen.
Toki hän itseään "suojatakseen" esittää selviytyjää, eikä itsekkyydessään näe muiden hätää ja kärsimystä oman ratkaisunsa tuloksena. Se jos mikä on narsistista. Mutta naisethan ottaa juuri tämän narsismi-kortin käyttöön, että kumppanin narsismin takia olin "pakotettu" toimimaan näin.
Sitten julkisesti esitetään että kaikki on nyt hyvin kun puoliso oli sitä ja tätä ja tämä "kolmas" uusi kumppani edustaa sitä mitä tämä alkuperäinenkin mies edusti alussa ennen vaipanvaihdon ja heikosti nukuttujen öiden aikaa. Ja sitten tämä uusi kumppani on muka niin erityinen ja huomioi häntä paremmin. Arki voi vuosien kuluttua olla vaan taas yhtä samaa tuskaa. Mutta se aina innostaa kun uutta aloittaa?
Ja kaikista pahiten kärsii lapset, jotka kaipaavat kumpaakin vanhempaansa.
Suomessa ei tunnuta ymmärrettävän ydinperheen tärkeyttä. Länsimaissa suomi on yksi erojen kärkimaita. Siihenhän feministit voivat todeta, että hyvä näin kun suomessa naisen asema on riittävän hyvä ja samalla vaaditaan lisää naisen aseman parantamista. On lasikattoa ja kaikkea.
Suomessa mies ei saa olla mies. Kukkahattutädit yrittää viime kädessä huoltoriidoissa pitää siitä huolen. Kukkahatut puuttuu huoltoriitaan lainvastaisesti lastensuojelun keinoin.
Mies on länsimaissa tai ainakin suomessa kuolemassa sukupuuttoon. Valitettavasti.
Juurikin tuon vuoksi, nuoreni hankkivat riittävän hyvän kielitaidon ja toivottavasti hakeutuvat sellaiseen maahan ja kulttuuriin, jossa perhe on vielä arvossaan. Avoimesti olemme puhuneet tästä perheiden pahoinvoinnista, jossa ihkua on, että kaikilla on joku salapano ja lapset ovat aina kärsijöitä. Olemme puhuneet myös evankellisluterilaisuuden sallivuudesta ja sen vaikutuksesta parisuhteisiin ja kulttuuriin. Toivon, että nuoreni löytävät viereensä ydinperhettä arvostavan kumppanin ja pahasti näyttää siltä, että suomalaisesta ikätoverista ei sellaista tule löytymään.
"Kuljen ulkona valossa kasvoillani voin tuntea tuulen
Ei sitä tuntunut talossa johon palaa en koskaan, luulen
En ole menossa minnekkään
Ei missään tule minun luokseni minun vuokseni
Vain tahroja paperilla älä siis suutu, ei niistä asiat miksikäänmuutu
Ei se, että meillä oli retkemme,
eikä se, etta meillä oli hetkemme
Voi tuuli kylmästi kutittaa selkään, se eteenpäin työntää älä siis pelkää
Älä huoli siitä sillä meillä oli hetkemme, aha
Muista, että meillä oli hetkemme....."
"Voi tuuli kylmästi kutittaa selkään, se eteenpäin työntää älä siis pelkää"
Ihanan kauniisti sanottu
ollut tosi hyviä sanoituksia.
taidan itsekin tehdä samoin. Jos alkaa ahdistamaan suhde, silloin on tehtävä ratkaisu. Ja mikäs sen helpompaa erota kun on jo valmiina toinen nainen. Loistava temppu
Nytkö siis pitäisi haukkua miestäsi? Ihmetellä edes? Keksiä syitä ja selityksiä? No en viitsi, siitä ei ole mitään hyötyä.
Sinuna miettisin syitä, MIKSI mies ei kertonut suoraan? Eikö minulle voi kertoa? Jos puolestaan olisi kertonut, mitä olisin vastannut? Ehkäpä "Älähän nyt viitsi, ei ole totta. Mikä vika minussa on?" tai "Älä mene, mikset ollenkaan ajattele minua?" vaiko "asia selvä, hyvä kun kerroit. Toivottavasti saamme pian osituksen ja muut paperit kuntoon"
Elämässä pääsee pidemmälle, kun oivaltaa miksi joku toinen tekee kuten tekee. Oivallus ei ole arvostelu "se nyt vaan on niin pa::ka" Hyvin usein me ihmiset emme vain näe toisia emmekä edes itseämme. Kuten sinäkin, monet kaipaavat syitä ja selityksiä. Mielestäni tuollainen toiminta puhuu puolestaan eikä kaipaa selityksiä, kun syy on mitä ilmeisin. Ts. mies on halunnut sinulta "karkuun" mahdollisimman nopeasti. Kysyt "Minkälainen on tällainen mies?" , miksi? Kysy miten mies sinut näkee ja kokee, koska haluaa juosta karkuun.
PS Minulla on tilanteet yleensä toisinpäin: en pääse miehistä mitenkään eroon, vaikka puhuisin enkelten kielellä tai jos puhun jämäkästi "haluan erota, koska..." Miehet ei usko (miehiä on ollut kaksi, molemmat suhteet pitkiä, toisen kanssa olin ikuisuuden naimisissa). Sitten kun vihdoin vain hain eroa, mies sanoi "teet nyt äkillisen tunteen vallassa pikaratkaisun". Tein tuota "pikaratkaisua" yli viisi vuotta. Toisen eron hoidin paljon nopeammin, mutta kesti sekin.
"Elämässä pääsee pidemmälle, kun oivaltaa miksi joku toinen tekee kuten tekee. "
Ihmisen tekojen syyt voi ymmärtää, mutta jos ne ovat pahoja, siis loukkaavat anteeksiantamattomalla tavalla kanssaihmisiä, ei niitä tarvitse koskaan hyväksyä.
Jokainen ihminen on vastuussa vain ja ainoastaan omasta käytöksestään. Jos toinen hoitaa avioeron törkeän huonosti, on todellakin syytä miettiä, millainen ihminen toimii näin? Avioeronhan kun voi hoitaa myös kauniisti ja molempia osapulia kunnioittavalla tavalla.
Ykis yleisin syy avioliiton ja parisuhteen ongelmiin on ongelmien ja konfliktien vä'lttely ja taitamattomuus ratkaista niitä. Ihminen, joka pakenee tilanteesta, välttelee asioiden kognitiivista ja emotionaalista käsittelyä. Ap: mieti miehesi lapsuudenkotia ja tapoja, joilla siellä käsiteltiin konflikteja. Selvää on kuitenkin, että tunne-elämältään normaali kypsä aikuinen ei hoida asioita kuvaamallasi tavalla.