Apua, kaikki aupairit!!!???

Heippa!
Alku on kuulemma tosi hankalaa lähes kaikille. Lähtipä sinne ulkomaille mitä tahansa tekemään.
Itse olen nyt myös aupairina ja kuukausi on pulkassa. On ehtinyt tapahtua niin paljon tällä fiilisrintamalla ettei mitään järkee.
Ja oon ehtiny jo pakata kamatki et lähtisin takasi.. :) Täällä sitä kuitenki vielä onneksi ollaan ja
nyt alkaaki vähä helpottamaan. Tosin sillä mielellä lähdin, että takasi kotiin voin mennä milloin tahansa. Myös siis tämä perheeni on sitä mieltä.
Joten sinänsä ihan kiva. Ja vaikka tää perhe on aivan mahtava, on mullaki ihan älyttömän ikävä Suomeen.

Yritän ajatella nyt vain tätä ikävää eri kantilta.
Nimittäin kun siellä Suomessa kotona olin, oli elo tylsää, koulu(lukio) loppui, ei oo töitä, kaveritki läks ympäri Suomea. Sitä halus jotain uutta ja kiehtovaa.
Nyt ku on saanut sen mitä halus, miksi sinne liikaa kaipaamaan. Ja jos sinne takas menis, parin viikon päästä taas haluais jotain uutta ja kiehtovaa.Ja siellä kotona ehtii tod.näk. vielä olla.
Nyt ku tänne ulkomaille on tultu, pitäis vaan yrittää ottaa sellanen positiivinen asenne ja nauttia mahdollisimman paljon.

Luonnollisesti kotiin ikävöi, ja niin saakin tehdä, mutta koitetaan tällä meidän suomalaisella sisulla jaksaa.

Ja sekin vielä, että toisiin aupaireihin olis hyvä pitää yhteyttä, sillä kaikilla on samoja fiiliksiä alkuun ja mehän kaikki toisiamme parhaiten ymmärretään.
Voit toki laittaa email-osoittees ja voin kirjotella,, josko et sieltä vielä muitakaan tunne.

Tuut kuitenkin tutustumaan vielä moniin ihmisiin, oon ihan varma :) Tsemppiä

noita asioita tiennyt/tajunnut ennenkuin lahdit..? Tuliko kaikki tuo aivan yllatyksena?

Moi...
Luin sun viestisi...ja mulla oli sama tilanne ku tulin au-pairiksi...se on alussa vaikea,uusi kieli,uusi kultuuri,uudet ihmiset...minulle oli se kun shokki.Itkin iltaisin, en tuntenut ketään, halusin vaan pois-kotiin.
paljon riippu perheestä,miten he käytäytyvät sun kaa...oletko sä heille niikun perhenjäsen tai työntekijä...ja jos ei tule toimeen perheäitin tai isän kaa...on vaikea olla.
Se on todella vaikea alussa,mut helpottaa ku olet ollus siellä muutaman kuukauden-esimerkiksi minulla kului 3 kuukautta kun tottuin niin kieleen kun muuhunki.Paljon apua oli perheestä myös.
Se on kiinni myös ittestään,haluatko olla siellä, oppia uuta kielta/kultuuria?!Mut aina sa voit jo sanoa perhelle,että mikä on tilanne.Ei tarvi ite kärsii siitä ja kiduttaa.Se ei tee hyvää...Löydät kavereitakin...anna ajalla kulua vähän...
Mä olen nyt 2 vuotta ollut au-pair ja kaikki sujuu hyvin.
Toivottavasti oli mun viestista apua.
Koita kestää ja koskaan ei voi tiedä,mihin kaikki johtuu...uudet mahdollisuukset...suhdet.

:-)