nainen kypsyy miestä nopeammin aviossa

Mitens olis pienet, luontevat huomioimiset ja yllätykset? Ja niin, että et itse tee niiden jälkeen aloitetta sänkykamaritouhuihin. Varmaan sipaiset ohimennessäsi kättä ja sellasta, en tarkoita pepun taputtelua?

Taitaapi olla tyyppi- ja henkilökemiajuttu?

Pitemmässä parisuhteessa on luonnollista suhdannevaihtelua.
Alun rakentaminen jos vanhemmat eivät rahoita sitä.
Lasten hankkimiseen liittyvät lyhyen ja pitemmän aikajänteen vaiheet.
Kahden jäämisen muutokseen mukautuminen.
Eläköityminen.

Mihinkään muutokseen ei pidä ajautua sinisilmäisesti kuvitellen ettei mikään muutu.

Lasten hankkiminen lyhellä aikavälillä aiheutti oman vaiheesa mutta onneksi mieheni tajusi jo ennakkoon ettei hän enää siinä vaiheessa ole se tärkein.
Kyse oli kuitenkin vain muutamasta vuodesta.
Tietenkin lapset oli otettava huomoon kaikessa mutta ei elämä sujunut heidän ehdoillaan.

Oma kriisin tapainen osui viimeisenkin lapsen lähtöön mieheni ollessa samaan aikaan komennustöissä ja poissa viikot.
Muutaman kuukauden ajan oli orpo olo.

Mieheni on aina ollut hyvin virikkeellinen eikä elämäni ole muodostunut "kypsyttäväksi".

Hormoonien pois jättämisen jälkeen tuli ensimmäinen "kysymisvaihe".
Elimistöni ei kerta kaikkiaan toimi samoilla kierroksilla kuin mieheni.
Läheisyys ja maltillinen mielihyvän tuottaminen ovat sentään vielä säilyneet.
Keskustelemme avoimesti mieheni itsetyydytyksestä senkin vuoksi että se vaikuttaa osaltaan yhteisiin läheisiin hetkiin.

Tuo kuvaamasi tilanne on aika lohduton. En yleistäisi sitä kuten tätä omaanikaan elämänkaartani.