Eli siis olen nyt pahoissa riidoissa erään ystäväni kanssa. Syynä on se, että puolustan liian räväkästi omaa mielipidettäni, ja suutun kun kaverini on asiasta eri mieltä. Tämä siis koskee vain yhtä asiaa, mutta se tulee pintaan joka kerta kun puhumme. Minua ärsyttää, ja en tiedä, mitä tässä pitäisi tehdä. En haluaisi pistää välejä poikki, mutta en myöskään jaksa kokoaikaista riitelyä. Tiedän, että asia on riidat ovat minun syytäni, mutta en pysty muuttamaan itseäni ihmiseksi, joka pystyisi kunnioittamaan toisen mielipidettä, vaikka se kuinka loukkaisi omaa. Olisiko kenelläkään mitään hajua, mitä nyt pitäisi tehdä??
Auttaisiko joku??
Itsekäs idiootti
4166
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hyväksyt, että tapoja on monia ja pidät turpasi rullalla ;)
Otatkohan sä kaiken vähän liiankin tosissasi, jos kerran koet eriävät mielipiteet niin herkästi "loukkaaviksi"... On nimittäin eri asia kinata mielipiteistä, ja loukkaantua tunteelliisesti siitä, kun toinen ei olekaan samaa mieltä kaikesta. Kyse on siis myös riitelytaidosta.
Omaa luonnetta ei voi noin vain muuttaa, miksi pitäisikään, mutta ajan ja kokemusten myötä sinustakin hioutuvat ne kaikkein herkimmät särmät ja opit olemaan provosoitumatta ja loukkaantumatta erilaisista mielipiteistä ja siitä, miten ne sinulle esitetään. Ajan myötä itsetuntosi karaistuu ja kannattelee sinut läpi tiukempienkin erimielisyyksien ilman, että koet tulleesi loukatuksi.
Se että opettelet hyväksymään että muillakin on omia mielipiteitä, eikä ihmisten tarvitse, eikä pidäkkään olla samaa mieltä!!!
Eriävät mielipiteet ovat monta kertaa ihan mielenkiintoinen KESKUSTELUN aihe, kun saa kysellä ja kuunnella toisen perusteluita, sitä voi huomata monta muutakin kantaa, mitä ei ole tullut ajatelleeksi.
Mutta verissäpäin tappelemaan niistä ei pidä alkaa, aika harvoin mielipideasia on henkilökohtainen, niistä tehdään vaan henkilökohtaisia.
Minä olen kans huomannut ongelmaa joissakin ystävyys suhteissa.Ritaa ei pääse syntymään kun en kerro todellista mielipidettäni.. ..pidän näitä ihmisiä vain hyvän päivän tuttuina vaikka ollaan tunnettu lapsesta saakka.Hakeudun myös herkästi tutustumaan uusiin ihmisiin kun näille ei ole ongelma minun menneisyys tms.Minulla näitä hyvän päivän tuttuja on niin paljon että en edes huomaa jos jotain lapsuuden ystävääni ole edes nähnyt moneen kuukauteen. Viihdyn yksin ja keskustelen päivän asioista naapurien kanssa siinä mulle sosiaalista kontakstia ihan tarpeeksi.Pidän myös etäisyyttä sukulaisiini.. ..siinäpähän ottaavat yhteyttä kun heille parhaiten sopii.. ..