Mun yks kaveri..kaks vuotta vanhempi ja -88.
Mä oon ihan mielettömän rakastunu siihen mutten vaan voi kertoo sitä sille.
Pelkään et se ei enää haluu olla tai puhuu mun kaa. Yleensä niin käy.
Viikonloppuna me istuttiin vierekkäin kaupungissa ja mun yks toinen kaveri istui siihen väliin ja sanoi "Sori jos mä nyt änkeen tähän teijän rakastavaisien väliin."
En ite nähny mut sen mun kaverin mukaan sen jätkän katse osui muhun. Miks se katto? Inhottavaa.
Sen jälkeen ku oon ollu sen kaa, se puuhailee aina jotain, kattoo ja hymyilee vaisusti. Ihan ku se ois jotenki vaivautunu.
Ollaan melkeen aina halattu ku oon lähteny ja viimeks se jäi kattomaan mun perään. Katottiin toisiamme pitkään ja se katto ihan ku ois odottanu jotain. Sanoi moi ja kattoi viel kerran taakseen. Sillä kerralla en halannu sitä.
Mitä se haluu? Miten voin kertoo sille vai kannattaako mun kertoo sille et välitän siitä? Mua pelottaa. Mut silti on vaan koko ajan sellanen tunne et "kerro kerro, sun on pakko kertoo!"
Se on vaan siinä et jos se ei haluu enää puhuu mulle mun elämä romahtaa. Kukaan ei varmaan ymmärrä mut mä välitän siitä oikeesti niin paljon et jos se hyppäis sillalta, mä hyppäisin myös.
Mä oon ihan mielettömän rakastunu siihen mutten vaan voi kertoo sitä sille.
Pelkään et se ei enää haluu olla tai puhuu mun kaa. Yleensä niin käy.
Viikonloppuna me istuttiin vierekkäin kaupungissa ja mun yks toinen kaveri istui siihen väliin ja sanoi "Sori jos mä nyt änkeen tähän teijän rakastavaisien väliin."
En ite nähny mut sen mun kaverin mukaan sen jätkän katse osui muhun. Miks se katto? Inhottavaa.
Sen jälkeen ku oon ollu sen kaa, se puuhailee aina jotain, kattoo ja hymyilee vaisusti. Ihan ku se ois jotenki vaivautunu.
Ollaan melkeen aina halattu ku oon lähteny ja viimeks se jäi kattomaan mun perään. Katottiin toisiamme pitkään ja se katto ihan ku ois odottanu jotain. Sanoi moi ja kattoi viel kerran taakseen. Sillä kerralla en halannu sitä.
Mitä se haluu? Miten voin kertoo sille vai kannattaako mun kertoo sille et välitän siitä? Mua pelottaa. Mut silti on vaan koko ajan sellanen tunne et "kerro kerro, sun on pakko kertoo!"
Se on vaan siinä et jos se ei haluu enää puhuu mulle mun elämä romahtaa. Kukaan ei varmaan ymmärrä mut mä välitän siitä oikeesti niin paljon et jos se hyppäis sillalta, mä hyppäisin myös.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ensiksikin, höpö höpö tollasille sillaltahyppäämis-jutuille!
KYSY KUULE KUNDILTA SUORAAN, NIIN SÄÄSTYT AHDISTUKSELTA.
Jos toi -88 on sua pari vuotta vanhempi, niin sopii ilmeisesti olettaa, että olet 14v.?
Jos näin on, niin ei tuon ikäisenä kannata tuhlata aikaa yhteen mieheen, jos ei siitä mitään tuu, maailma on noita urhoja täynnä. Ei ole kovin kehittävää vuosia roikkuu sen perässä ja huomata se sama tosi asia, jonka olisit voinut huomata jo nyt.
Ja taas toisaalta, jos se tuntee samalla tavalla kuin sä, niin *tadaa* siinä sul on oma mussukka.
Elämäs ei saa mitään, jos ei ota riskejä.
Luulenpa että pelkosi on aivan turhaa....pitää olla todella pikkusieluinen että lakkaisi puhumasta vain sen takia että tietää toisen välittävän....luulenpa että todellisuudessa pelkäät sitä mitä tapahtuu jos hän hän paljastaisikin että hän tuntee samoin...miten siitä eteenpäin....se pieni ääni päässäsi joka hokee "pakko kertoa sille"...se puhuu täyttä asiaa...aina voi pelätä miten asiat menevät...pitääkin...pelko on täysin tervettä...ei elämästä silti selviä ilman riskejä...kaikella on hintansa...mutta muista kolikon toinenkin puoli...sinua voi onnistaa....tai sitten ei....se on varmaa että ellet kerro hänelle tänään niin huomenna kaikki voi olla jo liian myöhäistä...sitten ehkä mietit loppuelämän mitä olisi tapahtunut jos olisit kertonut...hän olisi katkaissut kaikki yhteydet sinuun....mikä on aika epätodennäköistä...tai sitten ehkä olisitte elänyt onnellisena elämänne loppuun asti...*suo toiselle hymyn vaikka pieni ääni olennon takaraivossa kiroaakin:jestas...kaikkea ne kuolevaiset uskovatkin...uskomatonta siirappia*