Lapseni isän työpaikkaromanssi...

Vuosia sitten ihastuneet pelehtivät selkäni takana,aavistelin kyllä että jälleen miehellä jotain sutinaa arjen raskauden keskellä.Jäi kiinni vahingossa,kun näin että viestittelee niin oudossa paikassa kännyllään=D.
Noh,perhekriisihän ja helvetti oli irti.
Kakkosnainen oli rakastunut,mies sekaisin,ja häpeän keskellä.Itse lähinnä surullinen ja helpottunut että piste kaikelle kurjuudelle.Jätin miehen,ja sanoin että kakkonen pitäköön hyvänä.
Nyt vuosien jälkeen olen muodollisesti väleissä ja huvittuneena seuraillut uusioperhe elämää ja onnea.Mutta silti toivon että kaikki oli sen arvoista.
Vieläkin vuosien jälkeen kuuntelisin kyllä mitä keroivat työpaikalla ja miten muut suhtautuivat heihin,olikohan helppoa henkisesti?
8564
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Sinulla elämä on ilmeisen pysähtyneessä tilassa kun jaksat kelata menneitä ja kuuntelisit vieläkin mitä muut ajattelivat exästäsi ja sen uudesta naisesta.

Äänestä

Minä ymmärrän sinua. Avioliiton kariutuminen on syvä kriisi, ja epätietoisuus siitä miten ja miksi oma elinikäiseksi kuviteltu avioliitto päättyi on kauhea, monilla näitä kysymyksiä nousee mieleen jopa koko loppuelämän ajan. Joskus on silti luovutettava henkisesti ja todettava itselleen totuus siitä, että kaikkiin kysymyksiinsä ei saa koskaan vastauksia.Itsensä vuoksi, jotta voi unohtaa menneet ja elää itse täyttä elämää, jopa muodolliset välit voi katkaista jos se tuntuu oikealta.

Äänestä

Elämä jatkuu.... Sano menneille piu paut ja etsi itsellesi uusi rakas, olet sen arvoinen. Onnea etsintään.

Äänestä

Olen pahoillani. Toivottavasti löydät onnen ja anna exällesi anteeksi.. mene ylpeänä eteen päin ja jätä mennyt taaksesi. olen nähnyt monen avioliiton kariutuvan pettämisen takia ja näistä liitoista oli syntynyt lapsiakin, mutta silti jokainen näistä tutuista on löytänyt uuden onnen :D Ajattele positiivisesti, saat sinäkin todennäköisesti kokea uudelleen rakastumisen hullun huuman ja elämä on IHANAA

Äänestä

Miten muut suhtautuvat heihin? Työkaverit ja hyvät ystävät useimmiiten tietävät että uusi suhde alkoi uskottomuudella ja aiheutti eron. Kun pari vakiintuuu, tottakai heidät, pikkuhiljaa kun käyttäytyvät ihmisiksi, hyväksytään ystäväpiireissä, työpiireissä ollaan asiallisia aina työkavereiden puolisoille, kuuluu jo työetikettiin.

Mutta jokainen muistaa aina miten parin suhde alkoi, sitä ajatellaaan ja siitä puhutaan. myös uusille ystäväpiiriin liittyville. Itse kuulun vielä heihin, jotka odottavat vain päivää, koska katastrofi toistuu tuossa parisuhteessa, eli koska jompi kumpi taas pettää.

Äänestä
  • Tuo ei ole ihan totta. Ketä kiinnostaa vuosien jälkeen, miten mikäkin suhde sai alkunsa. Ei ketään. Olisi sunkin parempi jatkaa elämää eteenpäin. Menee vuodet hukkaan odotellessa katastrofia.

    Äänestä

  • Nuoret työntekijät huomaavat varsin helposti, jos joillakin on työpaikalla meneillään jotain sutinoita ja yleensä hyväksyvätkin ne helpommin, vaikka henkilöt olisivat parisuhteessa toisaalla. Vanhemmat työntekijät paheksuvat enempi, jos edes huomaavat mitään.

    Kenenkään kotitilannetta ei tiedä muut ja voihan ne olla hiljaisia hyväksyntöjäkin, ettei erota ennenkuin lapset ovat lähteneet kotoa.

    Äänestä

  • vuodet valuu hukkaan kirjoitti:

    Tuo ei ole ihan totta. Ketä kiinnostaa vuosien jälkeen, miten mikäkin suhde sai alkunsa. Ei ketään. Olisi sunkin parempi jatkaa elämää eteenpäin. Menee vuodet hukkaan odotellessa katastrofia.

    Ystäviä ja sukulaisia kiinnostaa aina lähipiirinsä ihmiset, he muistavat aina menneisyyden tapahtumat heidän kohdallaan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Se tavallinen tarina kirjoitti:

Vuosia sitten ihastuneet pelehtivät selkäni takana,aavistelin kyllä että jälleen miehellä jotain sutinaa arjen raskauden keskellä.Jäi kiinni vahingossa,kun näin että viestittelee niin oudossa paikassa kännyllään=D.
Noh,perhekriisihän ja helvetti oli irti.
Kakkosnainen oli rakastunut,mies sekaisin,ja häpeän keskellä.Itse lähinnä surullinen ja helpottunut että piste kaikelle kurjuudelle.Jätin miehen,ja sanoin että kakkonen pitäköön hyvänä.
Nyt vuosien jälkeen olen muodollisesti väleissä ja huvittuneena seuraillut uusioperhe elämää ja onnea.Mutta silti toivon että kaikki oli sen arvoista.
Vieläkin vuosien jälkeen kuuntelisin kyllä mitä keroivat työpaikalla ja miten muut suhtautuivat heihin,olikohan helppoa henkisesti?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu