Nainen, seurustelisitko naisen kanssa?

Ihan olen julkisesti, virallisesti ja oikeasti hetero. Kerran on mieshlö kysynyt, suostuisinko seksiin hänen vaimonsa kanssa kun vaimo tykkää myös naisista ja pitää mua erittäin viehättävänä ja seksikkäänä. Heti kieltäydyin. Mä en vaan voisi koskettaa toista naista seksuaalisesti mitenkään, en edes suudella.

Eipä ole tullut koskaan mieleenkään "haluta seurustella naisen kanssa" kun on miehistä kiinnostunut. Yksi pääsyy lienee siinä, että mies on erilainen kuin nainen joten hänessä viehättää juuri se erilaisuus, niin ullkoinen kuin henkinenkin.

Minua ovat kyllä lähestyneet naisetkin joskus ja huomaan torjuvani heidän lähestymisensä aivan samalla logiikalla kuin miestenkin, koska olen jo löytänyt elämänkumppanini ja olen onnellinen hänen rinnallaan.

Ollaan joskus juteltu näistäkin asioista ystäväpiiristä ja olen huomannut, että heteromiehillä on huomattavasti negatiivisempi, jopa vihamielinenkin suhtautuminen siihen jos heitä lähestyy toinen mies, kuin heteronaisilla jos heitä lähestyy toinen nainen.
Syy on varmaan kulttuurissakin.

Kiitos tähän astisista vastauksista, lisää kommentteja?

Kysymyksessä ei ole järjenhäivän puolikastakaan.

...mutta jos asiasta puhutaan:

Parisuhde perustetaan Sen Henkilön kanssa, jonka kanssa pohjamutia myöten siltä tuntuu. Mies/nainen - oikeesti mitä välii!!!

Olen tarpeeksi sellainen, että suvun ajatus ei edes hipaise, vaikka tiukasta suvust olenkin alkuni saanut.

Erottua joukosta??? äääks. Kumppaniksi otetaan HÄN, jonka puolesta ollaan Ylpeitä. Muiden raktioista viis! Siis ihan oikeasti.

äh - olen vanha täti 50 v ja sellaista.... yli kolmekymmentä vuotta sitten halusin kasvattaa itseäni ihan itsekseni. Valitsin poikaystäväkseni aivan ihanan afrikkalaisen. Voi jee, se oli outoa siihen aikaan sisäsuomessa. Afrikkaliseni oli minua 15 cm lyhyempi... ei tuntunut missään. Sillä ryhdillä ja itsetunnolla - ... se jätkä olisi edelleen kuumaa kamaa!

Tapsin tuon afrikkalaiseni viikko sitten. Oli upean perheen saanut... olen aidosti iloinen!

Tarkoitin tuolla purkautumisella sitä, että oikean tien löytää hän, joka tekee sen itse, miettimättä mitä tuo muu/joku siitä miettiä kenties saattaisi.

Olen julkisesti, virallisesti ja ihan takuuvarmasti hetero. En ole koskaan seurustellut naisen kanssa, tai edes ajatellut seurustelevani. En ole myöskään ollut minkäänlaisessa seksuaalisessa kanssakäymisessä naisen kanssa, tai edes ajatellut voivani olla. Ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että naiset eivät vain kiinnosta siinä mielessä. "Mahdollisuuksia" olisi kyllä ollut ja ehdotuksia muutama tullut. Niin naisilta, kun joskus mieheltäkin ns. kolmanneksi . Mutta kun ei nappaa ja kiinnosta, niin ei nappaa ja kiinnosta. Olen kuullut aika monelta mieheltä, että homoseksi on ajtuksenakin epämiellyttävä ja ihan sama on itselleni naisten kanssa. Ajatus ei vain todellakaan sytytä, ei sitten millään muotoa. Ei kai siihen sen kummempia syitä tarvita?

Joskus on tullut tietysti vitsailtua, että naisen kanssa voisi olla helpompi elää yhdessä, mutta en mä kyllä todellisuudessa usko että se olisi yhtään sen helpompaa

En voi seurustella naisen kanssa, kun seurustelen jo miehen kanssa. Mut jos tuo mun elämäni ihminen olisi sattunut olemaan nainen, se ei estäisi seurustelua. Toki lapsuudenkotiin ei sen jälkeen olisi menemistä, siellä ollaan vanhoillisia.

Olen useammin kuin kerran tuntenut jotain muuta kuin ystävyyttä naiseen. Koskaan en ole seurustellut, mutta mielessä on monta kertaa käynyt.
Olen vaan niin epävarma... Jotenkin pelottaa!
Suhteita miesten kanssa on ollut vaikka miten, joten luulisin olevani bi. Täysin lesbo en ainakaan.
Vakisuhde naisen kanssa tuntuu paremmalle kuin vakisuhde miehen kanssa. Olen aika hukassa itseni kanssa! :-( Toivon löytäväni selvyyden... :-(

Siis kun on julkisesti/virallisesti hetero, niin eiköhän yleensä silloin myös ole sisimmältäänkin hetero..???

Aina silloin tällöin on saanut esim iltapäivälehtien palstoilta lukea, miten monta prosenttia heteroista on ollut ihastunut samaa sukupuolta olevaan ihmiseen tai halunnut seksiä samaa sukupuolta olevan kanssa... Minä ja mieheni olemme asiasta keskustelleet ja todenneet, että olemme sitten varmaan todellisia kummajaisia, kun kumpikaan ei ole tuntenut vetoa saman sukupuolen edustajaan....

En siis ole halunnut seurustella naisen kanssa. Ystäväpiirissäni on fiksuja ja kauniita naisia, mutta he ovat todellakin vain ystäviä. Minua estää seurustelemasta naisen kanssa se, että olen todellakin umpihetero enkä koe naisia "sillä tavalla" puoleensa vetävinä.

Eihän hetero voi mitenkään seurustella saman sukupuolen kanssa. Bi kyllä pystyy.

En voisi.

Nuorena ihminen etsii omaa seksuaalisuuttaan, mun nuoruudessa se oli vielä salaista, nykynuoret saa vapaasti ja avoimesti kokeilla, en ihmettele että "homopoikia ja lesbotyttöjä" on nyt kaikkialla. Itse yritin salaa lesbosuhdetta nuorena tyttönä. Selvisi kerralla, sängyssä olo naisen kanssa ja myös pelkkä rakastuneen naisen silmiin katsominen oli vastenmielistä. Opin kerralla että olen umpihetero.