Niinkuin moni muukin täällä, olen tuskaillut sitä kuinka saisi painon tippumaan. Olen 158cm pitkä ja painan 60,5kg tällä hetkellä. Tuon verran olen suunnilleen teini-iästä asti painanut muutaman kilon enemmän tai vähemmän. Yleensä enemmän... :o
Olen ollut jo reilu 5 vuotta kasvissyöjä ja se on pitänyt painoni jokseenkin alhaisempana verrattuna aiempaan, kun söin vielä lihaa. Mutta mitään radikaalia laihtumista ei silti tapahtunut.
Tiedän, että olen painoindeksin mukaan normaalipainoinen, mutta en ole silti ikinä ollut kovinkaan tyytyväinen itseeni. Olen kokeillut säännöstellä syömisiäni ties miten, mutta tulokset ovat olleet vaatimattomia. Nyt mietin voisiko tällaisessa olla mitään järkeä, kun luin tämän artikkelin:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tutkija Ihminen ei tarvitse välipaloja/1135238916588
Eli vaikka syön suht' terveellisesti (yleensä), niin voisikohan ongelmana just olla tuo jatkuva ruoan "puputtaminen"? Olen jo pari päivää kokeillut syödä vain kolmesti päivässä ja se tuntuu onnistuvan suhteellisen hyvin. Mietinkin, että jää varmaan aika mieletön määrä kaloreita syömättä, kun ei syö sitä keksiä teen kanssa tauolla tai mitä nyt ikinä naposteleekin. Koska oikeasti, tuollaisia syömisiä ei huomaakaan. Sitä luulee, että ei ole päivän aikana syönyt kovin paljoa, mutta sitten kun alkaa laskea niitä keksejä, hedelmiä, nameja yms. niin tuleekin aikamoinen määrä, jos miettii pitkällä aikatähtäimellä.
Tällainen ei varmastikaan sovi kaikille, koska jotkut saattaisivat sortua ahmimaan tai tuntea huonoa oloa, jos ei syö useammin. Itse en koe ainakaan vielä tällaisia ongelmia, on itseasiassa mukavaa syödä ihan oikeaan nälkään eikä siksi koska nyt pitää vain syödä. Koska tajusinpahan senkin, että syömällä tosi usein, en oikeastaan ollut melkein ikinä oikein kunnolla nälkäinen. Sitä vaan söi muuten vaan, koska se on aikas kivaa. Saa nähdä miten käy. Tuleeko teille mitään ajatuksia tästä?
Olen ollut jo reilu 5 vuotta kasvissyöjä ja se on pitänyt painoni jokseenkin alhaisempana verrattuna aiempaan, kun söin vielä lihaa. Mutta mitään radikaalia laihtumista ei silti tapahtunut.
Tiedän, että olen painoindeksin mukaan normaalipainoinen, mutta en ole silti ikinä ollut kovinkaan tyytyväinen itseeni. Olen kokeillut säännöstellä syömisiäni ties miten, mutta tulokset ovat olleet vaatimattomia. Nyt mietin voisiko tällaisessa olla mitään järkeä, kun luin tämän artikkelin:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tutkija Ihminen ei tarvitse välipaloja/1135238916588
Eli vaikka syön suht' terveellisesti (yleensä), niin voisikohan ongelmana just olla tuo jatkuva ruoan "puputtaminen"? Olen jo pari päivää kokeillut syödä vain kolmesti päivässä ja se tuntuu onnistuvan suhteellisen hyvin. Mietinkin, että jää varmaan aika mieletön määrä kaloreita syömättä, kun ei syö sitä keksiä teen kanssa tauolla tai mitä nyt ikinä naposteleekin. Koska oikeasti, tuollaisia syömisiä ei huomaakaan. Sitä luulee, että ei ole päivän aikana syönyt kovin paljoa, mutta sitten kun alkaa laskea niitä keksejä, hedelmiä, nameja yms. niin tuleekin aikamoinen määrä, jos miettii pitkällä aikatähtäimellä.
Tällainen ei varmastikaan sovi kaikille, koska jotkut saattaisivat sortua ahmimaan tai tuntea huonoa oloa, jos ei syö useammin. Itse en koe ainakaan vielä tällaisia ongelmia, on itseasiassa mukavaa syödä ihan oikeaan nälkään eikä siksi koska nyt pitää vain syödä. Koska tajusinpahan senkin, että syömällä tosi usein, en oikeastaan ollut melkein ikinä oikein kunnolla nälkäinen. Sitä vaan söi muuten vaan, koska se on aikas kivaa. Saa nähdä miten käy. Tuleeko teille mitään ajatuksia tästä?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Korkeakaloristen puppujen, kuten keksien puputtaminen pitkin päivää lihottaa. Selkeä ateriarytmi on painonhallinnellisesti merkittävä asia. Syödään nälkään, mutta pidetään nälät kohtuullisena, kun kovaan nälkään syö helposti liikaa.
Kukin taaplatkoon tyylillään. Toiselle sopii kolme ateriaa päivässa, mutta monelle se aterioiden määrä olisi hyvä olla 5-6. Eli aamiainen(1), lounas(2), välipala(3), päivällinen(4), iltapala(5) = normi rytmi. Tässä vaan syinä on yleinen hyvänolo sekä nälänhallinta.