Osa II:Isohko firma, ~400 työntekijää, maailmanlaajuista kauppaa.
Hain tätä paikkaa (elämäni toinen IT-alan työpaikan haku) joka oli just IT-alan helmi, uudehko ISO talo keskellä stadia, kaikki herkut ja edut ja blaa blaa.. Menin hissillä rekrykerrokseen kun sain kutsun haastatteluun. 30v mimmi ja joku 40v kundi tuli ovelle vastaan. Edessä oli snadi esittely firmasta kuin olisin jo hyväksytty pallille. Haastattelussa kyseltiin niitä ja näitä ja jotenkin aavistin että ko. firmassa/osastolla ei ollut ihan kaikki kotona. Alkoi vähän arveluttaan että mitähän nyt taas.. Sitten tuli osaston dirikka sisälle - kiireestä kantapäähän merkkipuvut yms (perinteinen;onko tukka hyvin, näkyykö kello). Kundi tuli paiskaamaan kättä ja kertomaan kuinka tärkeää oli mediaattori-ratkaisujen ymmärtäminen että voisi taloon tulla. Mä kysyin tietty että anteeksi mediaa... minkä? Ukko katsoi vähän aikaa mua haavi auki ja taas oli naama virneessä "no kyllähän tommoset detaljit oppii työn ohessa..". Tässä vaiheessa olinkin jo päätökseni tehnyt. Viikon päästä kun rekrytoija soitteli että koskas tuun allekirjoittaan sopparia, ilmoitin että eipä tää tällä erää nyt onnannut, kiitos vain. Osa II päättyy tähän.
Hain tätä paikkaa (elämäni toinen IT-alan työpaikan haku) joka oli just IT-alan helmi, uudehko ISO talo keskellä stadia, kaikki herkut ja edut ja blaa blaa.. Menin hissillä rekrykerrokseen kun sain kutsun haastatteluun. 30v mimmi ja joku 40v kundi tuli ovelle vastaan. Edessä oli snadi esittely firmasta kuin olisin jo hyväksytty pallille. Haastattelussa kyseltiin niitä ja näitä ja jotenkin aavistin että ko. firmassa/osastolla ei ollut ihan kaikki kotona. Alkoi vähän arveluttaan että mitähän nyt taas.. Sitten tuli osaston dirikka sisälle - kiireestä kantapäähän merkkipuvut yms (perinteinen;onko tukka hyvin, näkyykö kello). Kundi tuli paiskaamaan kättä ja kertomaan kuinka tärkeää oli mediaattori-ratkaisujen ymmärtäminen että voisi taloon tulla. Mä kysyin tietty että anteeksi mediaa... minkä? Ukko katsoi vähän aikaa mua haavi auki ja taas oli naama virneessä "no kyllähän tommoset detaljit oppii työn ohessa..". Tässä vaiheessa olinkin jo päätökseni tehnyt. Viikon päästä kun rekrytoija soitteli että koskas tuun allekirjoittaan sopparia, ilmoitin että eipä tää tällä erää nyt onnannut, kiitos vain. Osa II päättyy tähän.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.