Lapsen isä hankaloittaa tapaamisasioita!

Eroneuvokeskuksen sivustoilla on tietoa aikuisille, lapsille ja nuorille. He järjestävät myös tapahtumia eri puolilla Suomea.
Selaa sivuston aiheita, ota yhteyttä.

http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/neuvokeskus2/
-----------

Avioerosta ja tapaamisoikeuksista on syytä keskustella myös lasten kanssa ja kysyä kummanko vanhemman kanssa lapset haluavat jatkaa elämää eron jälkeen.

Meillä kolmen lapsen äiti löysi itselleen "elimensä miehen", jatkuvaa reissaamista valehtelua kieroilua, rahaa paloi vaatteisiin, meikkeihin, kampaamoihin, silmälaseihin, jne, jne.
Ilmoitin, että mikäli hän ei lopeta salasuhdettaan jätän avioerohakemuksen. Reissaamminen jatkui, jätin avioerohakemuksen. Vaimoni oli suunnitellut rakastajansa kanssa uusperheen perustamista, jossa olisivat he ja heidän 11 vuotiaat tyttäret, pojista he eivät olleet kiinnostuneita.
Varmistaakseen tyttären itselleen äiti uhkasi syyttää minua sosiaaliviranomaisille alkoholistiksi, vainoharhaiseksi juopksi rentuksi ja tyttäreni seksuaalisesta hyväksikäytöstä, sanoin, että siinä tapauksessa nosta syytteen valehtelusta, josta voi seurata kahden vuoden vankeustuomio. Vaimoni pelkäsi joutuvansa vankilaan ja operui kaikki uhkauksensa.
Kysyin tyttäreltäni, mitä hän haluaa tulevalta elämältään, tyttäreni vastasi, en halua muuttaa pois omasta kodistani, toiselle paikkakunnalle, toiseen kouluun. En halua eroon veljistäni, sukulaisistani, ystävistäni ja hyvistä kavereistani.
Kirjoitin toivomukset paperille ja varasin hänelle ajan sosiaalitoimistoon, jossa hän sai keskustella toivomuksistaan.
Varasin lisäksi ajan luokanvalvojalle, jossa tyttäreni kertoi toivomuksistaan.
Terkkari kysyi saako hän kertoa asiasta luokanvalvojalle ja opettajalle, tyttärreni antoi luvan ja he keskustelivat tyttäreni kanssa. Tyttäreni oli helpottunut, kun hänellä oli tervejärkisiä aikuisia, jotka osaavat auttaa ja tukea häntä tarvittaessa.

Summa summarum äiti pakkasi tavaransa ja muutti pois kodista, slarakkaan vaimo heitti ukkonsa ulkoruokintaan, ilman lapsia.

Nyt kaikki lapseni ovat aikuisia, heillä on ammatti ja vakituinen työpaikka, keskimmäisellä pojallani on perhe ja kaksi lasta. Tyttäreni vihittiin viime kesänä.

Kannattaa kysyä lapsilta mitä, missä ja kenekä kanssa he haluavat jatkaa eron jälkeen.
Väestöliiton sivulla on tietoa lapsen kokemuksista eron jälkeen.

http://www.vaestoliitto.fi/vanhemmuus/tietoa_vanhemmille/perheiden_monimuotoisuus/lapset_ja_ero/stressitekijat/
---------

Eroneuvokeskuksen sivulta lainattu.

1. Itse ero on suuri stressitekijä

Lapsi elää elämäänsä luottaen sen jatkuvan samanlaisena. Siksi ero on aina suuri mullistus lapselle, jos lasta ei ole valmisteltu eroon tai valmistelu on tehty riittämättömästi. Monet vanhemmat näyttävät ajattelevan niin, että lapsen kannalta on hyvä, jos häntä suojellaan mahdollisimman pitkään erotiedolta. Joskus taas vanhemmat eivät löydä keinoja tai uskallusta kertoa tulevasta erosta lapselle. Tällöin lapsen elämä muuttuu täysin valmistautumatta, mikä järkyttää lapsen uskoa ja luottamusta elämän ennustettavuuteen. Lapsellakin menee vuosi tai pari uuteen tilanteeseen sopeutumiseen.

Yhtäkkinen vanhemman poistuminen lapsen elämästä lisää lapsen kokemaa stressiä. Uusien käytäntöjen luominen on lapsen voimia koettelevaa. Kun lapselle tulee kaksi kotia, täytyy kaikki totutut tavat ja aikataulut muuttaa. Vie aikaa, ennen kuin toimivat käytännöt löytyvät ja asettuvat osaksi lapsen arkipäivää.

2. Vanhempien välinen riitaisuus

Tutkimusten mukaan yksiselitteisesti suurin riskitekijä lapselle on vanhempien välinen avoin, runsas ja vihamielinen riitely riippumatta siitä, elävätkö vanhemmat yhdessä vai eivät. Erityisen haitallista on, jos lapsi joutuu tämän riitelyn välikappaleeksi tai häntä käytetään vanhempien välisten viestien viejänä. Samoin on haitallista, jos lapselle moittii, nimittelee tai muuten halventaa toista vanhempaa. Ei ole myöskään hyvä, jos lapsi kokee, ettei hänellä olisi oikeutta ja lupaa tavata tai ajatella tai muutoin pitää yhteyttä toiseen vanhempaansa.

3. Vanhemmuuden heikentyminen eron jälkeen

Eron jälkeen vanhemmat ovat kovilla sopeutuessaan elämään yksin ja selviämään vanhemmuuden hoitamisesta käytännön toimissa. Voi käydä niin, että vanhempien voimat eivät riitä omaan erosta selviämiseen, arjen käytäntöjen pyörittämiseen, työhön ja vanhempana toimimiseen. Vanhempien uupuminen voi varsinkin pitkään jatkuessaan rasittaa ja haitata lapsen kehitystä.

4. Tärkeiden suhteiden menetys

Mitä useammat tärkeät ja läheiset ihmissuhteet eron yhteydessä katkeavat tai heikkenevät, sitä suurempi rasite se lapselle on. Jos lapsi joutuu eron seurauksena menettämään läheisiä ystäviään, koulu- tai päivähoitokavereita, tuttuja hoitajia tai opettajia sekä toisen suvun sukulaisia, kasvaa eron rasittavuus.

5. Uudet kumppanit

Lasta rasittaa myös isän tai äidin uuden kumppanin ilmaantuminen kuvioon. Lapselle pitäisi antaa aikaa sopeutua eron aiheuttamaan muutokseen, eikä tuoda hänen elämäänsä lisää muutoksia turhan nopeasti. Lapsen kannalta olisi parempi, jos hän saisi rauhassa luoda tapaamiskäytännöt muualla asuvan vanhemman kanssa ilman, että hänen täytyy samanaikaisesti tutustua uuteen vieraaseen aikuiseen vanhempaa tavatessaan.

6. Lapsen yksilölliset ominaisuudet

Viime aikoina on nostettu esiin myös lapsen temperamenttipiirteet tekijöinä, jotka osaltaan vaikuttavat siihen, miten rasittavaksi ero lapselle muodostuu. On havaittu, että lapset yleensä sopeutuvat elämän muutoksiin eri tavoin. Lapsille, joilla on hitaasti tai vaikeasti muutoksiin sopeutuva temperamentti, vanhempien ero on erityisen suuri rasitus.

Lapsella voi olla muitakin yksilöllisiä ominaisuuksia, esimerkiksi vamma, sairaus tai oppimisvaikeus, joiden takia hän tarvitsee tavallista enemmän molempien vanhempiensa jatkuvaa tukea. Eron jälkeen tukea voi olla vaikeampi saada ja siitä aiheutuu lapselle stressiä.

7. Taloudelliset tekijät

Usein eron jälkeen kummankin vanhemman elintaso laskee, mikä voi muodostua rasitteeksi lapsellekin joko suoraan tai epäsuorasti. Tiukkeneva taloudellinen tilanne voi karsia lapsen elämästä mahdollisuuksia, esim. harrastuksiin, joita siihen on aiemmin kuulunut. Saattaa myös olla että toinen tai molemmat vanhemmista joutuvat tekemään lisätöitä rahoittaakseen elämää, mikä vähentää lapsen ja vanhempien välistä yhteistä aikaa ja vanhempien jaksamista.
-------------------

Isät ovat puuttuneet äitien ja saosiaalitoimen mielivaltaa ja tehneet valituksen Tasa-arvovaltuutetulle.

Tasa-arvovaltuutetun tiedoite.

Isilläkin on oikeus vanhemmuuteen - myös eron jälkeen
17.02.2011

- Aika on ajanut vanhemmuutta koskevan lainsäädännön ohi. Tätä kuvaavat tasa-arvovaltuutetulle tulleet, syrjityiksi itsensä kokeneiden isien yhteydenotot, totesi tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen torstaina puhuessaan Tasa-arvoa erovanhemmuuteen - isät pois paitsiosta -projektin avoimessa foorumissa Tampereella.

Lainsäädännön ja viranomaiskäytäntöjen näkökulmasta ongelmalliseksi on muodostunut esimerkiksi etävanhemman, useimmiten isän, asema. Tasa-arvovaltuutettu on tuoreessa lausunnossaan vastannut yhteishuoltajana olevalle etäisälle, joka ei saanut tietoja lapsensa esikoulun aloittamiseen liittyvistä asioista. Päivähoidossa yleisesti käytössä olevassa asiakastietojärjestelmässä ei kysytä tietoja etävanhemmista.

Tasa-arvovaltuutettu pitää tilannetta kestämättömänä.
- Etävanhemmalle on annettava mahdollisuudet myös käytännössä seurata oman lapsensa arkielämää. Asiakastietojärjestelmiä tulee kehittää niin, että ne ottavat huomioon yhteishuoltajuuden edellyttämät käytännön vaatimukset.

Moni valtuutettuun yhteyttä ottanut isä on myös epäillyt, että erotilanteissa sosiaaliviranomaiset suosivat naisia epäasiallisin perustein. Tunnetta on vahvistanut se, että enemmistö sosiaalityöntekijöistä on naisia ja että nykyään yhä useammin myös asiaa tuomioistuimessa käsittelevä tuomari on nainen.

- Mielestäni olisi paikallaan tehdä sosiaaliviranomaisten palvelujen osalta selvitys siitä, onko sukupuolella merkitystä ja suositaanko äitejä viranomaiskäytännöissä, kuten epäillään. Tuomioistuinten huoltajuusratkaisuista on jo olemassa vastaava tutkimus, Pirkko Mäkinen sanoi.

Lisäksi tasa-arvovaltuutettu toteaa, että vanhempainvapaasäännökset kohtelevat äitejä ja isiä eri tavoin. Sairausvakuutuslaissa määritellään, että vanhempainvapaan voi käyttää joko lapsen äiti tai isä, riippuen siitä, mitä vanhemmat keskenään sopivat. Oikeus työntekoon ja vanhempainrahan nostamiseen kuitenkin vaihtelee sukupuolen mukaan. Lapsen isällä on oikeus vanhempainrahaan, jos hän osallistuu lapsen hoitoon eikä ole tänä aikana ansiotyössä tai muussa omassa työssä. Äidille sitä vastoin voidaan maksaa vähimmäismäärän suuruista vanhempainrahaa, vaikka hän on samanaikaisesti ansiotyössä tai omassa työssä taikka opiskelee päätoimisesti ja saa opintotukilain mukaista opintorahaa.

Valtuutettu on useita kertoja vuodesta 2003 lähtien pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriötä selvittämään mahdollisuudet sairausvakuutuslain muuttamiseksi siten, että vanhempainrahasäännökset olisivat samanlaiset isien ja äitien osalta. Asiaan ei kuitenkaan ole saatu muutosta. Kelan ohjeistus perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön, ja moitteet onkin usein suunnattu Kelaa vastaan.
----------------