Olemme tässä miettineet porukalla, että miten ihmeessä voisimme varoittaa exiemme uusia nais/miesystäviä miehestå/naisesta, joka on narsisti? Ei vain haluaisi kenenkään kokevan enää samaa hirveyttä, minkä me ja monet muutkin ovat kokeneet! Vasta eron hetkellä ovat naapurit, tutut ja sukulaiset tulleet sanomaan, että tiesin jo mennessänne kihloihin, että kumppanisi on narsisti, mutta en sanonut mitään, kun et kuitenkaan olisi uskonut.
Minä pohdin lyhyeksi jääneen suhteemme alussa, että mikä mättää.... mutta en osannut löytää sitä oikeata punaista lankaa. Kaikki tuntui jollain lailla ihanalta ja hyvältä, mutta jossakin syvällä tunsin, että teen virheen! Ja virhe oli todella suuri! Kiire oli kihloihin ja naimisiin ja talon ostoon. Kaiken nyt läpikäyneenä haluaisin varoittaa teitä erityisesti naiset: Mieti, miksi tämä ihana mies, jonka juuri löysit, on eronnut jo 2-3 kertaa?? Vaikka hän on niin ihana! Lue narsismista täältä netistä ja harkitse! Narsisti ei parane koskaan!
Minä pohdin lyhyeksi jääneen suhteemme alussa, että mikä mättää.... mutta en osannut löytää sitä oikeata punaista lankaa. Kaikki tuntui jollain lailla ihanalta ja hyvältä, mutta jossakin syvällä tunsin, että teen virheen! Ja virhe oli todella suuri! Kiire oli kihloihin ja naimisiin ja talon ostoon. Kaiken nyt läpikäyneenä haluaisin varoittaa teitä erityisesti naiset: Mieti, miksi tämä ihana mies, jonka juuri löysit, on eronnut jo 2-3 kertaa?? Vaikka hän on niin ihana! Lue narsismista täältä netistä ja harkitse! Narsisti ei parane koskaan!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kaikki ei edes huomaa missään vaiheessa että mikä mättää. Aina parempi mitä nopeammin sen punaisen langan löytää.
Ei monta kertaa eronneessa miehessä voi olla mitään hyvää. Vaikka se tyypillisesti haukkuu kaikki exänsä että niissä oli vikaa.
Kaikissa ihmisissä on hyvää.
Aina kaikki sanovat, että exissä oli vikaa. Täysin inhimillinen piirre, kuuluu siis ihmisyyteen.
Yhtä paljon on varmaan eronneita naisia kuin miehiäkin.
Nykyelämän meno vain on sellaista, että harvan tarvitsee olla ainakaan taloudellisten pakotteiden takia yhdessä, ja jos oikeasti suhde ei toimi, niin sittenhän on parempi erota.
Moni oppii edellisistä suhteista jotakin, ja seuraavan kanssa yleensä on kypsempi ja kouluttautuneempi suhdeasioissa. Itse olen kiitollinen nykyisen mieheni edellisille kumppaneille, että ovat auttaneet häntä kasvamaan kumppanuuteen. Minullahan on vain helpompaa hänen kanssaan, kun ei tarvitse samoja alamäkiä ja kuoppia käydä läpi, vaan elämä on nyt tasaisempaa ja seesteisempää.
Ja mikä onni minulla olikaan olla naimissa kaksi vuosikymmentä narsistin kanssa! Parempaa elämänkoulua en tiedäkään, kuin kasvattaa sisäistä mielenrauhaa ja onnellisuuden tunnetta jokapäiväisen helvetintulen kärvennyksessä.
Ei monta kertaa eronnut ole välttämättä narsisti. Saattaa hyvinkin olla tossukka, joka on aina päätynyt kaltoin kohtelevan kainaloon.
Mutta miten erottaa nämä kaksi tyyppiä toisistaan, siinä pulma...
Ehkä kumminkin on parempi, jos naiset vaan oppivat itse käyttämään omia aivojaan. Kiire on merkki huijauksesta, sen tietää jo autokaupoista. Pitäisi enemmän kuunnella kun sokeasti hössöttää omien vaaleanpunaisten unelmiensa perässä.
Ja jos se mies on jo 3 kertaa eronnut, niin ehkä jokaisen aikuisen pitää itse miettiä onko 4. ero vaan jatkoa edellisille vai mikä ihme on. Voisiko opetella kuuntelemaan? Rauhoittua tutustumaan?
Sinäkin tunsit että joku mättää ja väärin menee. Mutta miksi jonkun toisen täytyisi aikuiselle tulla sanomaan, että jos joku mättää ja väärin menee, älä mene kihloihin kiireellä, eikös se ole ihan sinun asiasi se tajuta? Syytät miestäsi (ex) narsismista ja kaikkia tuttujasi etteivät he puuttuneet sinun suhteeseesi, eli vika on kaikissa muissa, muttei sinussa? Nyt haluat ruveta levittämään sitten tätä ilosanomaa kaikille, sinänsä, jos mies/nainen on väkivaltainen olisi hyvä varoittaakin ehkä... Muttei se uusi kumppani kuuntele.
Lisäksi kun se teidän analyysinne ei ole ammattilaisen tekemä. Narsisteja ei kuitenkaan ole ihan noin paljon, ja teillä jokaisella ex on narsisti? Tuon kertomuksen ja muiden syyttelyn perusteella, kyseenalaistan aika kovasti sen ja kehottaisin MYÖS katsomaan peiliin. Jos peiliin katsominen tuntuu kohtuuttomalta, tai itsesi kritisoiminen hermostuttaa kovin, tiedät että oli mies mitä tahansa... Niin olet sinäkin.
Et ole yksin narsistin pettämä vaan myös itsesi pettämä. Ja niin kauan kun et tajua omaa osuuttasi asiaan, olet helppo uhri.
En syyttänyt ketään, etteivät tulleet varoittamaan, vaan totesin itsekin, että he sanoivat etten olisi kuitenkaan uskonut - tuskin olisinkaan. Rakastunut ihminen on vain sokea!
Toiseksi en syytä miestäni narsismista, vaan hänellä on siitä myös psykiatrin lausunto, jota hän itse ei kuitenkaan uskonut! Miksi olisikaan, hänhän on narsisti!
Tunnut kiihtyvän kirjoituksestani, oletko itse katsonut peiliin?? Kukahan siellä luuraa? Ei kai vaan narsisti!
Puoli vuotta sitten eronneena olen miettinyt tässä samaa. Exällä on uusi kumppani. En häntä tunne, mutta säälin jo valmiiksi. Tällä hetkellä tietysti elää sitä onnen huumaa, kun ei tajua, mihin itsensä laittaa... :( Toivottavasti tajuaa nopeasti. Mun on turha mitään sanoa, koska exä on tietysti leimannut minut "hulluksi" nykyiselleen. Aivan kuten leimasi minulle minua edeltäneen vaimonsa. Niinpä.
Ei voi kuin yrittää jatkaa itse eteenpäin.
Löysin, josta tuli täysi kusipää sanan varsinaisessa merkityksessä, kun en ollutkaan se kiltti lypsylehmä. Mä itse olin tyhmä, idiootti ja erittäin sinisilmäinen, typerä tampio. Mua varoiteltiin ihan hemmetisti, ja mä typerys en uskonu. Mä syytän itteeni miltei päivittäin, kuinka saamarin idiootti mä olin. Mua suututtaa minä itse, ei niinkään enää exä - mä vaan nauran sille ja syytän itseeni. Mä en huomannut mitään erikoista. Jälkikäteen sain tietää, että oli pettäny mua sen 3kk joka yhdessä oltiin.
Lopputulos? En usko rakkauteen omalla kohdallani, ihastumiset pysyy siinä eikä juttu luista enempää. En uskalla edetä ja sen kerron, mikäli tällainen tilanne käy. Toisin sanoen miehen pitäis voittaa se mun luottamus, etten mä epäilis häntä tjsp. Koska kyllä se pettäminen sattuu.
Ei ole mitään rasittavampaa kuin tyypit jotka yrittävät tunkea nokkaansa exiensä uuteen suhteeseen. Jatka elämääsi äläkä häiriköi ihmisiä. Ihan sama miten suhteessanne meni ja kuka petti ketä, se on nyt ohi ja exä ei ole omaisuuttasi.
Ei narsismissa ole kyse vain pettäisestä. Ei narsisti aina petä. Mutta sellaisen kanssa joutuu elämään tuskaisessa henkisessä helvetissä, josta ulos pääseminen on vaikeaa... Itse elin narsistin kanssa 11 vuotta. En toivoisi sitä edes pahimmalle vihamiehelleni.
Varoittelin yhtä naista kerran yhdestä miehestä mut ei se mitään uskonut. Ja itkuhan siinä tuli naiselle loppujen lopuksi kun mies hakkasi naisen.
totta, narsisti ei aina petä. mutta elämä on täyttä helvettiä. vaikka rakastuisit narsistiin, ota ero heti kun tajuat virheesi. äläkä missään nimessä tee lapsia sellaisen kanssa, ellet sitten halua itsellesi kanssakärsijöitä. Vanhempani erosivat kun olin kymmenen , eli melkein10 vuotta sitten. Elämä ennen eroa oli rankkaa; narsisti-isämme mielestä me lapset ja äitini olimme turhia , hän oli ainoa joka oikeasti teki talossa jotakin ja ainoa joka ansaitsi kiitoksia ja kunniaa. emme saaneet näkyä, emmekä kuulua. Uskoin ja toivoin että elämä helpottaisi eron jälkeen. Toisin kävi. Isä, joka ei ollut ikinä välittänyt, halusi huoltajuuteni, vain tehdäkseen kiusaa äidilleni. Kuinka julma on ihminen, joka käyttää viatonta tytärtään aseenaan? Veljeni olivat sentään jo täysi-ikäisiä ja säästyivät siltä riepottelulta, sossukäynneiltä ja jatkuvalta taistelulta.
Vaikka en olekaan ollut isäni kanssa tekemisissä pariin vuoteen, entinen elämäni jätti minuun pysyvät arvet. 8 vuotta taistelin masennuksen kanssa ja sain vihdoin selätettyä sen, mutta paniikkihäiriö, se ei katoa.
Veljilläni sama kohtalo. Molemmat selvisivät masennuksesta, mutta joutuvat syömään lääkkeitä pitääkseen paniikkihäiriön kurissa.
Äidillämmekin ilmeni masennus, hänkin jo toipunut siitä uuden miehensä avulla, mutta ikuinen pelko ivaamisesta, haukkumisesta ja jatkuvasta arvioimisesta ja arvostelusta on säilynyt. Vaikka uusi mies onkin ihan erilainen.