Minna Säävälä: Rakkautta yli rajojen?
5.4.2012
Ihmiset liikkuvat yhä enemmän eri puolilla maailmaa työn, opintojen ja lomamatkojen vuoksi, ja suhteita yli rajojen syntyy jatkuvasti enemmän. Yli 58 000 suomalaisessa avo- tai avioliitossa puoliso on syntynyt ulkomailla ja vuosittain vajaat neljätuhatta suomalaista avioituu ulkomaan kansalaisen kanssa.
Toisaalta myös avioerot ovat yleisiä: eroaminen on noin kolme kertaa niin yleistä kuin kahden Suomessa syntyneen välisissä liitoissa. Moni suhtautuukin kahden kulttuurin liittoihin pessimistisesti. Epäilykset liittyvät toisinaan siihen, että toinen on köyhemmästä maasta tuleva altavastaaja. Moni ajattelee, että eriarvoisista lähtökohdista solmitussa liitossa toista voi käyttää rahallisesti, seksuaalisesti tai henkisesti hyväksi. Eräs ulkomailta Suomeen avioitunut ja sittemmin eronnut nainen kärjisti syyn eroihin olevan ”naisten orjuus”.
”Naisten orjuuden” ohella yleisesti arkipuheessa mainittu selitys on se, että jotkut ulkomaalaiset menevät naimisiin vain päästäkseen pois lähtömaastaan ja eroavat niin pian kuin se on oleskelulupien kannalta mahdollista. Palaamme hyväksikäyttötematiikkaan – hyväksikäyttäjä ei olisi suomalainen vaan ulkomaalainen, jolle liitto olisi vain astinlauta eteenpäin elämässä.
Näiden ajatusten vastapainoksi on hyvä huomata, että avo- ja avioliitot tai ylipäänsä parisuhteet eri maista olevien välillä tai erikielisten välillä ovat hyvin monimuotoisia. Vaikka Thaimaasta ja Venäjältä tulee suhteessa paljon morsiamia ja Turkista ja Britanniasta sulhasia, puolisoiden lähtömaiden kirjo on valtava. Liittoja ulkomaalaisten kanssa solmivat niin pikkukylän maanviljelijät kuin korkeasti koulutetut kosmopoliitit ja kaikki siltä väliltä.
Syitä erojen yleisyydelle on etsitty myös kulttuurieroista ja niiden ylittämättömyydestä. Moni eroon päätynyt voi kertoa ongelmien juontuneen kulttuurieroista. Näitä selityksiä on kuitenkin syytä tarkastella kriittisesti, sillä kukin etsii ongelmilleen helpoimpia selityksiä oloaan ja syyllisyyden tunnettaan helpottaakseen. Mies ehkä syyttää ongelmista sitä, että naiset ovat Venuksesta ja miehet Marsista. Kahden kulttuurin liitossa oleva syyttää sitä, että toinen on suomalainen tai vaikkapa gambialainen.
Yksiöiden väliset erot ovat missä tahansa ryhmässä suurempia kuin erilaisuus ryhmien välillä keskimäärin. ”Suurin erojen lähde ei ole meidän kulttuurit, vaan se että hän on insinööri ja minä en!”, kuvasi yksi ystäväni avioliittonsa arkea. Hänen kommenttinsa kiteyttää sen, ettei kansallisuus tai kieli aina selitä kaikkea, parisuhteissakaan.
Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos toteuttaa tänä vuonna Perhebarometritutkimuksen kahden kulttuurin avioliitoista Suomessa. Vuoden loppupuolella saamme ensimmäistä kertaa tarkempaa, yleistettävää tietoa näiden liittojen synnystä, onnesta ja onnistumisen ehdoista. Rakkaus yli kansallisten ja kielirajojen on yhtä mahdollinen kuin rakkaus yli muidenkin rajojen, mutta on tärkeää tietää enemmän rakkauden elinehdoista.
Minna Säävälä
erikoistutkija, Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos
« Takaisin
Palvelut
Tietoa parisuhteesta
5.4.2012
Ihmiset liikkuvat yhä enemmän eri puolilla maailmaa työn, opintojen ja lomamatkojen vuoksi, ja suhteita yli rajojen syntyy jatkuvasti enemmän. Yli 58 000 suomalaisessa avo- tai avioliitossa puoliso on syntynyt ulkomailla ja vuosittain vajaat neljätuhatta suomalaista avioituu ulkomaan kansalaisen kanssa.
Toisaalta myös avioerot ovat yleisiä: eroaminen on noin kolme kertaa niin yleistä kuin kahden Suomessa syntyneen välisissä liitoissa. Moni suhtautuukin kahden kulttuurin liittoihin pessimistisesti. Epäilykset liittyvät toisinaan siihen, että toinen on köyhemmästä maasta tuleva altavastaaja. Moni ajattelee, että eriarvoisista lähtökohdista solmitussa liitossa toista voi käyttää rahallisesti, seksuaalisesti tai henkisesti hyväksi. Eräs ulkomailta Suomeen avioitunut ja sittemmin eronnut nainen kärjisti syyn eroihin olevan ”naisten orjuus”.
”Naisten orjuuden” ohella yleisesti arkipuheessa mainittu selitys on se, että jotkut ulkomaalaiset menevät naimisiin vain päästäkseen pois lähtömaastaan ja eroavat niin pian kuin se on oleskelulupien kannalta mahdollista. Palaamme hyväksikäyttötematiikkaan – hyväksikäyttäjä ei olisi suomalainen vaan ulkomaalainen, jolle liitto olisi vain astinlauta eteenpäin elämässä.
Näiden ajatusten vastapainoksi on hyvä huomata, että avo- ja avioliitot tai ylipäänsä parisuhteet eri maista olevien välillä tai erikielisten välillä ovat hyvin monimuotoisia. Vaikka Thaimaasta ja Venäjältä tulee suhteessa paljon morsiamia ja Turkista ja Britanniasta sulhasia, puolisoiden lähtömaiden kirjo on valtava. Liittoja ulkomaalaisten kanssa solmivat niin pikkukylän maanviljelijät kuin korkeasti koulutetut kosmopoliitit ja kaikki siltä väliltä.
Syitä erojen yleisyydelle on etsitty myös kulttuurieroista ja niiden ylittämättömyydestä. Moni eroon päätynyt voi kertoa ongelmien juontuneen kulttuurieroista. Näitä selityksiä on kuitenkin syytä tarkastella kriittisesti, sillä kukin etsii ongelmilleen helpoimpia selityksiä oloaan ja syyllisyyden tunnettaan helpottaakseen. Mies ehkä syyttää ongelmista sitä, että naiset ovat Venuksesta ja miehet Marsista. Kahden kulttuurin liitossa oleva syyttää sitä, että toinen on suomalainen tai vaikkapa gambialainen.
Yksiöiden väliset erot ovat missä tahansa ryhmässä suurempia kuin erilaisuus ryhmien välillä keskimäärin. ”Suurin erojen lähde ei ole meidän kulttuurit, vaan se että hän on insinööri ja minä en!”, kuvasi yksi ystäväni avioliittonsa arkea. Hänen kommenttinsa kiteyttää sen, ettei kansallisuus tai kieli aina selitä kaikkea, parisuhteissakaan.
Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos toteuttaa tänä vuonna Perhebarometritutkimuksen kahden kulttuurin avioliitoista Suomessa. Vuoden loppupuolella saamme ensimmäistä kertaa tarkempaa, yleistettävää tietoa näiden liittojen synnystä, onnesta ja onnistumisen ehdoista. Rakkaus yli kansallisten ja kielirajojen on yhtä mahdollinen kuin rakkaus yli muidenkin rajojen, mutta on tärkeää tietää enemmän rakkauden elinehdoista.
Minna Säävälä
erikoistutkija, Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos
« Takaisin
Palvelut
Tietoa parisuhteesta
Vastaukset 2
Vanhimmat
http://www.vihrealanka.fi/uutiset/maahanmuuttajanaiset-kohtaavat-piilotorjuntaa-arjessa
Esimerkiksi Venäjältä muuttaneet naiset kertoivat haastatteluissa, että näennäisestä suvaitsevaisuudesta huolimatta miehelleen omistautuvaa tai näkyvästi erilaista naista katsotaan helposti kieroon", tutkija Minna Säävälä Väestöliitosta kuvaa.
Maahan muuttaneet naiset voivat kokea suomalaisten naisten ylpeyden vapaudestaan ja tasa-arvostaan alentuvuudeksi toisenlaisesta taustasta tulevia kohtaan. Säävälän mukaan arjen torjuntaan liittyy erilaisia elementtejä riippuen maahanmuuttajien taustasta. Tunto oli kuitenkin yhteinen eri maista muuttaneille.
Ja mitä sitten selvisikään:
Lehdistötiedote
Julkaisuvapaa tiistaina 6.11.2012 klo 10
Uusi Perhebarometri luo katsauksen kaksikulttuurisiin liittoihin
Parisuhde kukoistaa, vaikka kotitöistä riidellään
Tutkijat Minna Säävälä ja Lassi Lainiala pyrkivät tutkimuksen avulla valottamaan kaksikulttuuristen liittojen arkea ja luonnetta.
Vaimot tulevat yleisimmin Venäjältä, Virosta ja Thaimaasta. Ulkomaalaistaustaiset miehet tulevat tasaisemmin eri lähtömaista. Tulijat eivät ole erityisen nuoria, eivätkä vähän koulutettuja kuten usein kuvitellaan.
Pika-avioliittoja, eli alle 3 kuukautta ennen avioitumista seurustelleita, on vain kolme prosenttia kaikista pareista.
– Pika-avioliitot näyttävät yllättäen olevan yhtä lailla kestäviä kuin muutkin liitot, kertoo Minna Säävälä.
Kaksikulttuurisissa avioliitoissa elävät ovat vähintään yhtä tyytyväisiä elämäänsä ja parisuhteisiinsa kuin muutkin suomalaisparit. Seksuaalista haluttomuutta esiintyy näissä liitoissa hieman tavanomaista vähemmän.