Olen 28-vuotias nainen ja seurustellu ja pannu neljän kanssa. Joka kerta olen kuvitellut että elämä lähdee parempaan nousuun. Aikalailla turhaan.
Ekan kanssa oltiin yhdessä n. kolme vuotta. Puhuttiin tulevaisuudesta ja suunniteltiin lapsien nimiä. Loppujen lopuksi erottiin koska ei tahtonu sitoutua ”niin nuorena”. Vietti muutaman villin ja vapaan vuoden. Meni lopulta naimisiin toisen kanssa.
Toisen kanssa oltiin melkein neljä vuotta yhdessä. Mentiin kihloihin ja suunniteltiin häitä. Oltiin onnellisia. Niin luulin. Mies jäi kiinni pettämisestä. Erottiin.
Meni pari vuotta yksin. Tapasin kolmannen miehen. Täydellinen ja suhde eteni nopeesti. Molemmat oli tosissaan. Ruvettiin miettimään aviota ja lapsia. Hän koki tapaturmaisen kuoleman. En ole vieläkään päässy ihan kokonaan yli.
Neljänteen tutustuin kavereiden kautta. Oltiin vuosi yhdessä. Meni humalassa panemaan toista. Erottiin.
Antaa tulla paskaa tuutin täydeltä. Kertokaa miten käytetty huora olen enkä kelpaa kenellekään. Taidatte vain kaikki olla samanlaisia huorpukkeja.
Ekan kanssa oltiin yhdessä n. kolme vuotta. Puhuttiin tulevaisuudesta ja suunniteltiin lapsien nimiä. Loppujen lopuksi erottiin koska ei tahtonu sitoutua ”niin nuorena”. Vietti muutaman villin ja vapaan vuoden. Meni lopulta naimisiin toisen kanssa.
Toisen kanssa oltiin melkein neljä vuotta yhdessä. Mentiin kihloihin ja suunniteltiin häitä. Oltiin onnellisia. Niin luulin. Mies jäi kiinni pettämisestä. Erottiin.
Meni pari vuotta yksin. Tapasin kolmannen miehen. Täydellinen ja suhde eteni nopeesti. Molemmat oli tosissaan. Ruvettiin miettimään aviota ja lapsia. Hän koki tapaturmaisen kuoleman. En ole vieläkään päässy ihan kokonaan yli.
Neljänteen tutustuin kavereiden kautta. Oltiin vuosi yhdessä. Meni humalassa panemaan toista. Erottiin.
Antaa tulla paskaa tuutin täydeltä. Kertokaa miten käytetty huora olen enkä kelpaa kenellekään. Taidatte vain kaikki olla samanlaisia huorpukkeja.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Moi!
Jätät sen etanolin vähemmälle ja lakkaa juoksemasta niissä pubeissa ja yökerhoissa, sieltä mitään kunnollista löydy useimmiten.
Tutustu selvinpäin siihen ihmiseen ja vältä väkivaltaisia narsisteja , psykopaatteja ja muita luonnehäiriöisiä ja käy terapiassa jos siihen on tarvetta, saattaahan sinussakin olla jotain vikana..siis saattaa tai sitten ne miehet oli vain vääriä.
Seurakunnissa, kirjastoissa, lenkkipoluilla, lapissa melkein missä vain voi tutustua siihen unelma kumppaniin, ja taas niitä sekavia katastrofeja löytyy lähinnä niistä päihdepaikoista...
AA:ta voi kokeilla jos etanoli on sinulle ongelma, tosin en tiedä kunhan ehdotin! :)
Suuria tunteita, elämänmakuisia tarinoita... ei syytä huoleen, tulet pärjäämään, uusi kesä edessä - anna palaa:
http://www.youtube.com/watch?v=QTR-ksnwFIA
Ikävä kuulla. Olet kuitenkin vielä melko nuori joten kaikki on mahdollista. Ei kannata hätäillä mutta ei toisaalta suotta viivytelläkään sillä vuodet vierivät petollisen nopeasti. Toivoisin että olisin itsekin vielä tuossa iässä niin mahdollisuudet perhe-elämään olisivat huomattavasti paremmat.
Etköhän parin vuoden päästä työnnä jo lastenvaunuja. Minä taas olen edelleen yksin, kuten koko elämäni. Vaikka elämässäsi on ollut myös vastoinkäymisiä, olet saanut kokea myös onnea. En tiedä, olenko koskaan ollut onnellinen. Et siis tarvitse minun sympatiaani, sillä pärjäät kyllä.
Mutta jos ongelmaasi analysoidaan. Saat suhteita. Parisuhteet eivät ole kaatuneet sinuun. Ensi kerralla tarvitsee valita paremmin. Ikävää että jouduit kokemaan kumppanin kuoleman, mutta ei elämää ei voi aina hallita, vaikka omalta osaltaan kaiken tekisikin oikein.
No siinä on neidillä ollut paska mäihä miesten suhteen, tavallaan tuossa on kaksi OK miestä joista toinen tosin heitti veivinsä ja toinen päätyi lähtöratkaisuun muttei tehnyt sitä millään lammasmaisella pettämiskaavalla, joten et sinä ole ihan surkea miehiä poimimaan.
Haluat pitkää suhdetta ja olla toisen kanssa ja olet joutunut pettymään - eli sinä olet hoitanut osasi. Mieshistoriasi ei olisi minulle mikään ongelma koska et suhtaudu miehiin noin yleensä ongelmia kerjäten. Ehkä hiukan sinisilmäinen olet, sen verran tuosta voi rivien välistä lukea mutta se ei ole sinänsä ongelma koska olet oikealla asialla.
Noup, sinä et ole tämän palstan sinkkunaishirviökaavan mukainen millään tapaa. Ainakin minä toivotan parempaa onnea jatkossa ja toivon että sinulle käy lopulta hyvin, ilmeisen sitoutuvana ihmistyyppinä olet mielestäni ansainnut sen, mitään lutka-oireita en näe tapauksessasi olevan joten pääset jatkoon täysin puhtain paperein.
sinussa on selvästi terve itsesuojeluvaisto etkä tyydy kompromissiin; tämä ilmenee siitä että et yritä pettäjän kanssa vaan teet siinä johdonmukaisen valinnan ja homma poikki. Siitä selviää että sinulla on terve perusarvomaailma ja olet itse mitä luultavimmin luotettava.
Kertomuksestasi päätellen olet oikeasti hyvä nainen, sääli että tuota draamaa on ollut jo liiankin kanssa. Annan siten myös väliaikaisen kitisemisluvan koska olet ihan oikeasti kokenut sekä ansaitsematonta vääryyttä että surullista tragediaa.
Mikähän on aloituksen pointti?
Ihan hyvinhän sulla on mennyt. On kokemuksia ja draamaa jota muistella kiikkustuolissa. Toista se on meillä runkkareilla joiden muistot liittyy tv-sarjoihin, tietokonepeleihin ja nettikeskusteluihin, niiden vähän ikävämpien koulukiusausmuistojen lisäksi.
LOL @ nettikeskustelujen muistelu kiikkustuolissa :)
No ei sullakaan hyvin mene jos noin pienestä katkeroidut. Maailma on täynnä miehiä joilla ei ole mitään mahdollisuutta koskaan edes kokea parisuhdetta tai rakkautta, joten sinuna olisin erittäin iloinen elämän suomiin mahdollisuuksiin ja oppisin virheistäni hieman paremmin!
Tosin, jotkut eivät ikinä opi...
Niin just. Olen atm ja en koskaan saa seurustella koska naiset ei tykkää minusta.
Suhde kaatu kun aletaan nopesti suunnitelee tulevaisuutta ilman et edes tuntee toista vielä kunnolla. Aviota ja lapsia ei tosiaan kannata alkaa miettiin vuoden jälkeen kun yleensä menee pari vuotta kun ero tulee. Puolet liitoista päättyy eroon kuitenkin. Haluatte kaiken heti ja sit kaik menee vituiks ja sit ihmettelet että et kelpaa.
Osanottoni menehtyneen mieskumppanin puolesta.
Mutta isompi kysymys onkin: onko sitten paljonkin tullut paskaa niskaan vuosien varrella, eli koetko eläneesi huonoa elämää? Sanoit, että olit onnellinen. Olet tuohon ikään ehtinyt jo hämmästyttävän paljon omasta näkökulmastani.
Täällä vuotta nuorempi mies, jolla ei ole teiniseurustelua lukuunottamatta mitään kokemusta, vaikka yritetty on. Ja voin sanoa, että minä en ole ollut aina onnellinen. Joten vaikka sinulla onkin ollut "epäonnea", ja olet kokenut menetyksenkin, väitän, että sinulla ei ole kokemusta siitä minkälaista on olla onneton sen yksinäisyyden/sinkkuuden kanssa. Enkä näin ollen usko, että täältä kauheasti vertaistukea saat.
En nyt ajatellut ihan noilla sanoilla kehua,mutta otahan rennosti
siellä. Men vaiks lomal tai jotain.
No onhan tuossa useampikin ikävä kokemus, mutta keskimäärinhän sinulla on mennyt aika hyvin. Olet ollut valituksissa parisuhteissa yli puolet aikuisiästäsi. Ollut neljä kertaa tosissasi rakastunut ja seurustellut omasta mielestäsi täydellisen miehen kanssa.
Täällä on kymmeniä miehiä joita kukaan ei ole rakastanut ja jotka eivät ole päässeet yhteenkään pitkään parisuhteeseen. Olisitko sinä ennemmin ollut koko ikäsi yksin kuin ensin rakastanut ja sitten pettynyt?
4 miestä tuohon ikään mennessä on vähän ja olen vielä sen verran nuori että kyllä se elämäsi rakkaus ja pitkä parisuhdekin vielä joku päivä löytyy, kunhan et vain jää liian pitkäksi aikaa passiiviseksi tai luovuta kokonaan.
Kaikki aiemmat suhteesi ovat ilmeisesti olleet hyvin vakavia jo ihan alusta saakka, joten sekin saattaa osaksi olla syynä siihen miksei ole vielä tärpännyt. Se että suhteessa aletaan puhumaan yhteisistä lapsista yms. tulevasta perhe-elämästä hyvin nopeasti (toki saa kysyä että haluaako toinen lapsia/naimisiin yms.) voi alkaa pelottamaan kumppania, varsinkin jos ikää on se alle 30. Silloin sitä helposti lähdetään "pakoon" tai kokeilemaan sitä että olisikohan se ruoho sittenkin vihreämpää aidan toisella puolella.
Olet nyt 28, joka on hyvä ikä naiselle joka haluaa sitoutua ja perustaa perheen. Älä kuitenkaan katsele ihan niitä oman ikäisiä tai nuorempia miehiä, vaan suuntaa katseesi johonkin 30-35 vuotiaaseen mieheen, jolla on jo koulutus hankittuna, vakaa työpaikka, "jouksut juostuna" ja elämä muutenkin sillä mallilla että perheen perustaminen on ajankohtaista.
Mistä aloittaja on noin traumatisoitunut, että uskoo saavansa neljästä miehestä haukut?
Ja miksi tätä ei saa sanoa ilman, että kurppasensuuri iskee?
Eiköhän AP tarkoita sitä, että tällä palstalla miehet kitisee siitä, miten naiset ei osaa valita miehiä, vaan tatuoiduille ähkijäkarjuille vaan annetaan ja sitten jälkikäteen itketään, kun naiset on niin tyhmiä, etteivät valitse kunnon miehiä. Jos AP olisi ehtinyt tehdä lapsen, hänet tuomittaisi täysin riippumatta siitä, mistä noista neljästä miessuhteesta hän olisi sen lapsen ehtinyt tehdä. Miehet täällä myös hyvin herkästi arvostelevat sitä, jos naisella on enemmän kuin kumppaneita kuin miehellä, joten jollekulle neljä seurustelusuhdetta kävisi egon päälle.
AP:lle toivotan onnea elämään. Itse olen häntä vanhempi, mutta olen päässyt vakavissa suhteissa vasta kolmeen.
Eli AP on traumatisoitunut palstan hörhöimmistä teksteistä. Kannattaisikohan harrastaa tämän palstan sijasta jotain muuta jos noin koville ottaa? Muutenkin suosittelen rennompaa otetta elämään, ei jokaisen kahjon juttuja kannata ottaa itseensä.
Kuulut sille miehele jolle annoit puhtaan rakkautesi ja neitsyytesi.
Syytä itseäsi, tiedät kyllä että me miehet emma koskaan arvosta käytettyä naista.
minun näkökulmastani olet todella käytetty, olet ollut miesten kanssa about kymmenen vuotta ja reikääsi on sinä aikana varmaan höylätty ainakin kaksi kertaa viikossa eli vuodessa about sata kertaa, yhteensä tuhat kertaa, taitaa olla mäntä aika kulunut jo.aivan kuten autoissa, jos on mahdollisuus saada vähän ajettu niin miksi ottaisin loppuun ajetun.