Tyyntä ja myrskyä

Aurora4

Tähän voivat kirjoitella Taunot ja Tyynet, uudet ja vanhat, pitkää tai lyhyttä. Tyyntä ja myrskyä, sitähän elomme on.

500

713

Vastaukset

  • Vielä aamut tännekkin ja menestystä ketjulle myös.
    Eikös täällä jossain joku Tauno ollut, oliko se viime syksyä, tai alkutalvea?
    Joka käytti vähän sitä ihmeellistä "murretta"? Sen tapainen puhe selvisi että kun olin jossain sellaista kuullut, enkä muistanut missä, niin joulun aikaan kuin vahingossa kuulin vastaavaa lyhyesti.

    Ja sitten se muisti taas "palasi pätkittäin" että sellaista olin kuullut eräältä vaeltajasielulta joka enimmikseen asusteli aikoinaan Näätämö-jokivarrella.

    Nytpä ei myrskyä jos ei liene ihan tyyntäkään, mutta lämpöä pukkaa, ja täytyy asioimaan lähteä.

  • Keväisen luontevan ketjusi avauksen havaitsin..Aurora. Tunnen jo elämässä monia vivahteita mitkä yhdistävät tuttavallisesti myös meidät, jatkamaan juttelua vapaasti ja avoimestikin. Tahi sitten vaan standardeissa rajoissa päiväkuulumisien kertomisissa. Näin teemme; kiitos.

    Ajattelin minäkin hetken tuolla - jonkinlaista elämää - ketjun lopussa noudattaa ystävällistä Ylläpidon kehoitusta, avata uusi ketju. Mutta ei ollut oikein omat intressit voimissaan siihen!

    Mutta hyvä näin.

  • näin onan minenmi ostikossa jas site atellin kertua jota mänimmä polkumis pörilä kaupa-vaunule jao ostima kaikenlasta jap pirka-1oluita. uKoho jäip puhellimaa toithen kansa muyt mie polin kottii jal leivpuisin ja panni leivät uuhnihin ja sitta jumme päivkagfeet uutsi-levän kansa

    • Hyvä, että huomasit nimesi otsikossa, se oli vähän niinkuin tarkoituskin, koska se edellinen ketju loppui siihen 500 kommenttiin. Täällä voidaan kertoa kuulumisia ja puhua vaikka niistä hartauksistakin.

      Kauppa-autoja siis kulkee vielä. Aina lapsena kesällä kipitettiin paljain jaloin maantien varteen odottamaan jo hyvissä ajoin jätskiraha kourassa. Se kulki kaksi kertaa viikossa. No on ukolla hyvät oltavat, kun Tyyne odottaa kyliltä tuoreen leivän kanssa.


  • kansa Kisu -Mitin pömntön jälkhen repimmä kavsi maan reunnatsa rikashenää ja uusia viattupenssas alkhuja kui ne ainas tunkhee essiin

    • Olipas kummallinen aamu. Kuudelta koiralenkillä kädet melkein paleli ilman hanskoja, mutta äsken kauppareissulla tuli hiki ohuessa päällystakissa.


  • Se on totta, että rikkaruohot ovat erittäin elinvoimaisia ja tunkevat esiin enemmän kuin itse hyötykasvit. Ja vattupensaat rehottavat myös aivan väärässä paikassa, jos ovat kasvimaalle itseään tunkemassa. Ovat niin piikkisiäkin. Mutta vatut ovat kyllä hyviä marjoja, vaikka jostain syystä tuppaavat olemaan matoisia.

  • matot olivat uklona tuulentumasa ja hakasin nitä myös. SItte olim tas kavsimalla jak kastelli tulpaaneja jaa siemneieutä enkhä mustannu kok tietikkaa kutsen nuriso sannoo. AMuuhatarvuuessa puhusi pastri miks on kritytty ja JUMMaln poisa olo kumastutttaa jae etä ompi nyttt helluntai jah henki PYHä om uskson pertsa

    • Niinpä. Eihän tämä tietsikka kutsu samalla tavalla kuin talvipimeällä. Mieluummin tuota vihreää luontoa katselee kuin tätä suttuista minikoneen ruutua. Sitä paitsi jossain sanottiin, että ihmiset istuvat ihan liikaa. No ei kasvimaan kimpussa häärätessä sitä vaaraa olekaan. Minulla maattomalla kyllä on.

      Heleätä helluntaita!


  • Olemme päässeet ymmärryksessämme taas tutuille poluille, kuten vaikka että, mattoja, missä ja milloin kuka ihan vimmatusti perkaisikin, ei Hän sentään sitä samaa, herra parata, tekisi maan matosille - Tyyme-neuto...varsinkaan kun Helluntaista jo helliä ajatuksia aistii.

    Kasvimaastani on muuten kolmas osa juuri vatukolla. Joka kesä tulee maukkaita ja suhteellisen puhtaita vaapukoita suoraan syötäviksi ja säilöttäviksi. - Vastahan nautimme kotona äitienpäivänä runsasmarjaisesta juhlakakusta.

    P.s. Olisi takuulla maistunut sullekin Ca; pikku-pakastetuista sattumista huolimatta. Mulla nimittäin sattuu myös olla sellainen ulkomaan ihme kun pakaste. Kaikkeen sitä on sortunna kellarin puuttuessa.

    • Sanoppas muuta Inger. Kyllä pakastin joko jääkaapin alaosan pakastimena, jääkaapin pikkupakastelokerona tai jenkkikaapin hieman isompana pakastelokerona on ehdoton vaatimus nykyään kodeissa, kun ei ole kellareita kaupunkiasunnoissa ollenkaan. Pakastearkut ovat vielä asia erikseen, jollainen on esim sisarellani, jossa on oman puutarhan antimien lisäksi runsaasti hirvenlihaa pitkin vuotta karjalanpaistitarpeiksi.

      Ne pikku sattumat ovat kuulemma hyviä proteiininlähteitä vatuissa. Jos ovat vielä pakastettuja, ovat pysyneet tuoreina.


  • tureita koivvun silmuja pitelin suhuun pönmtö -matkala ja KIsu-miiri astl viressä. Ammuhartavuuessa avdesti arvel etä nyt ompi helundai jai immiset näkhivä Jessuksen ja ryhdityvä puhelimaa kielimaailn kielillä ja mut eppäivät jota ovatte juopuksissa vaika olj aamu 9

    • Täälläkin on niitä helluntain viettäjiä joka aamu yhdeksästä alkaen. Tuolta metsiköstä kaikuu monikielinen puhe ja laulu heti kun kaupan kaljahyllyt ovat auenneet. Siellä ne istuu puunrungolla kuin kanat orrella, mutta ovat sikäli siistejä, että korjaavat hyvin jälkensä, ettei poliiseillakaan ole sanomista. Niillä on oikein varsiluuta, jolla lakaisevat tupakan tumpit pois kun illalla, kaljalaarien sulettua lähtevät kotiin tai mikä minnekin katon alle. Ja punaiset koff-tölkit palauttavat kauppaan.


    • Aurora4 kirjoitti:

      Täälläkin on niitä helluntain viettäjiä joka aamu yhdeksästä alkaen. Tuolta metsiköstä kaikuu monikielinen puhe ja laulu heti kun kaupan kaljahyllyt ovat auenneet. Siellä ne istuu puunrungolla kuin kanat orrella, mutta ovat sikäli siistejä, että korjaavat hyvin jälkensä, ettei poliiseillakaan ole sanomista. Niillä on oikein varsiluuta, jolla lakaisevat tupakan tumpit pois kun illalla, kaljalaarien sulettua lähtevät kotiin tai mikä minnekin katon alle. Ja punaiset koff-tölkit palauttavat kauppaan.

      Niin, tänäänhän oli helluntai-sunnuntai. Ja kaunis olikin, aurinko paistoi täydeltä terältä kun olimme Keski-Suomessa pitopöydän ääressä ulkona syömässä, siis oikeasti ulkona. Silläkin kun on niin monta merkitystä tuolla ulkonasyömisellä suomenkielessä.

      Punaista Koffiakin näkyi kaksi tölkkiä olevan, mikä sattuma Auroran näkemän näyn kanssa! Poliisia ei tarvittu ja paikat siistittiin, joukossa oli 2 tupakoitsijaa, meitä oli kaikkiaan 11 henkilöä yksi koira. Tupakannatsoille oli kaksi ylösalaisin käännettyä saviruukkua savialustan päällä, joten tulipalovaaraa ei ulkona ollut. Grilli oli kaasulla toimiva, joten metsäpalovaaraakaan ei ollut. Kieliäkin oli vain yksi, suomi, sillä nyt emme olleet Karjalanmatkalla vaan aivan Keskisessä Suomessa.

      Luonto oli ihanan vihreä ja näimme myös tervapääskyjä muiden lintujen joukossa.


  • Näihin aikoihin henkisen ja hengellisen keväisen Helluntaisen vaikutuksen...Tuyep-Neito varohan liikaa nauttimasta - ternimaitopaistoksia ja koivun silmujen maiskuttelua. Ettet ihan humaltuisi ja alkaisi puhumaan kielillä. Minä olen kerran tavannut sellaisen ihmeen, kun rouva alkoi puhua " kielillä " - Hän sanoi että se johtui minun herkästä uskostani, vaikka en minä ole uskovaiseksi vieläkään osannut tulla. Paitsi että uskon tähän meidän keskusteluun ja Jumalaan ja Pyhään henkeen tietenkin sekä koivun silmuihin ja - taivaallisen hyvään ternimaito uuni-paistokseen.

    Terve

  • tevreelisseen nokokkos-kethon tein eillispänä JUMMalapalvotukshen jälkjhen. TÄnnää olj het amususela reippas ollo kun mänimmä Kisu-himirun kansa Pömntöln sunthan. ON lysthi herät aikhasi kui valosta ombpi. HAnkgon patsroi pulishi ammuuhartavuesa muta kahtlin samala avviisia enk keksittunyt puhheesen sa

  • Nokkosista ötököihin eli tiedätkö Tyyne, että nyt suositellaan heinäsirkkojen ja muiden hyönteisten syöntiä? Ne ovat kuulemma hyvin terveellisiä. Minua vain nauratti lehdessä ollut resepti jauhomatokeitosta, sillä Itse kävin aikoinaan useinkin ostamassa jauhomatoja eläinkaupasta meidän hamstereille ja muille lemmikkijyrsijöille. Siellä ne kiemurtelivat laatikossa, mutta eivät ihmissilmään kovinkaan herkullisilta näyttäneet. Kuin eläviä nuudelinpätkiä!

  • pättkin maito homrmsmia jaj jotkuts vetäshin jurrinen päivvinneen kukamaan renuslt kui menin pönmtlle jam mitiskellin aammuuhatavuuen jutua kun päätoittaja pulisi afformististeita ja kuin tietto katoaaa doghmiin ja USko varsinnnii

    • Hyvä Tyyne-NEiyo luontotohtori, horsmaheinän pois kitkijä, ja ihmistuntemuksen expertti - ei ehkäpä itkijä.

      Minä lähden nyt kasvimaalle. Koska oma rakas ihana poika oli pyynnöstäni vienyt sinne autolla, kalkki- ja lannoitesäkin. Uskon - ainakin niiden avulla maan paranevan. Ihmiset voimme olla taas iloisia täällä rupatellessamme: näitä niitä ja joskus jotain muuta.


  • mutan pojes nästä kekstusteluista kui on nii vaikhia lötää myrskty tyyni puheluitta

    • Tyyne, älä hyvänen aika muuta pois täältä ja jos muutat, tule tuonne meidän Elämä-keskusteluihin, se pysyy aina täällä melko ylhäällä, vaikka tuo Henrik Ijäs aloittaa välillä kaksikymmentä uutta ketjua, varmaan vain häiritäkseen täällä muita kirjoittajia.


    • Calvados kirjoitti:

      Tyyne, älä hyvänen aika muuta pois täältä ja jos muutat, tule tuonne meidän Elämä-keskusteluihin, se pysyy aina täällä melko ylhäällä, vaikka tuo Henrik Ijäs aloittaa välillä kaksikymmentä uutta ketjua, varmaan vain häiritäkseen täällä muita kirjoittajia.

      Ei eiii..sais Henrik Ijästäkään Calvados kiltti, pistää noin pahasti..Henrik on kai Tyynen sukulainen ja melkein sulhasmies..tiukan paikan tullen. Näillä Elämän saroilla uskoakseni. Kuka täällä ilman Heidän kaltaisia aitoja keskustelujen tuulettajia viihtyisi elämästä elämään ja aina uudestaan samoilla maan päällisllä ja välillä syvien vesien sukeltelemisilla ja kaivanteissa rämpimisillä - Päästäkseen itse pintaan uudelleen -

      Eiii.. Kyllä se melkein kaikki tapahtuu Heidän kaltaisten luonnollisella kauneudella ja henkisellä rikkaudella ja rakkudella..


  • rakkula tulj kätehni kui majha pestenb vireistä sivosiin voi kukaisist jau ukho män kahtomman kadiskan . NYTen olk ylläähä tämä keskutelu

    • Tyyne, hyvä, että löysit taas helposti tämän tyyntä ja myrskyä -ketjun, joka joutuu hetkessä tuonne aivan alas tuon Henrik -nimimerkin kymmenien ketjuavauksien takia, josta mainitsin ja josta Inger minua tuossa moittii.

      Sinulla on varmaan mokkula käytössäsi, minkä takia on hidasta ja vaikeaa löytää kovin alas valunut kirjoitusketju.


  • Helliä kevyitä puhalluksia voikukkien aiheuttamiin kämmen-rakkuloihin..Jään kohtapuolin nk. voikukkalomille minäkin, koska niitä on todella paljon myös omalla kasvimaalla, pakko saada maa vapautettua edes kesä kerrallaan, niiden sitkeältä kasvuinnolta.

  • inolla tas repin rika ruohisi kavsimalta kui olin kunelu KOrhosen tyttösen puhusimist oleleskulu yhtyskunasta. pöytän katamisesta pulisi mie katah kansa kohta amupäevä kagfhvet ja nisuset

  • Olin aivan mahdoton, kun innostuin kiiltäväpunavartisella vahvalla kansallispuukolla mittelöimään voikukkien kanssa. Kyllä lähti juuret kuin työnsin pyöritin ja väänsin ja käänsin kohtuuttoman raivokkaasti. Vielä hakkasin kuin hullu juurta puukolla vallan..Kamalaa. En ikinä tahdo olla yhdellekään kaSVILLE, noin kauhea MUTTA KUN MUUTKIN OVAT voikukille julmia. Paitsi ne ihmiset, jotka keräävät pitkin kasvimaita voi kukkien kukkanuppuja ja valmistavat niistä suolaisia herkullisia piirakoita.

    Nyt väsyttää ja olen heikko ja katuvainen..Ihmekös se, kun melkein 8 tuntia olin sateisessa ilmastossa ja vain vähän lepäsin välillä. Mutta iahanaa oli olla. Korvissakaan ei enää inise eikä tinise..ellei ala?

  • ala olj iso jonkha amusela kahtellin rik ruhoist ja ente kuntellin ammuhattavuuen ja sitheer KAti ouhusi taittestsa ja uksosta. mie pese ehk SAunna tännää

    • Naurattaa...kun taisit olettaa Tyyne-meitu, minun eilen tulleen oman raivoisan maa- työ päiväni päätteeksi kylpemään Teidän vamiiksi lämmitettyyn, ihanan puhtaaseen Saunaan. - Mitä Ukkhos olisi sanonut, jos niin olisi tapahtunut todella, että multaiset vieraan olennon varpaan jäljet olisivat olleet saunan kynnyksellä. Pelkkä olettamus joskus teettää toisella työtä enemmän kuin olisi tarpeenkaan..

      Puhtaus on puoli ruokaa ja ystävyys rakkautta korvaan...


  • tänä ilthana ilt hartuuvessa puhutsiin avioo-mussikista ja onesta jas sitte erotamiseta kui se jätä jlkens. SAUna olj puhas kun psassi ja uinu tule vaika onvaloisuta Öytä hyve anan bielä KIsu-mirile ilt-hekrun

    • Olisi kiva tietää, mikä on kisu-mirrin iltaherkkua. Sisareni kissa on melko kranttu, sille on aina kahta eri herkkua eri kupeissa, toinen on mehevää liha tai kalamössöä, toinen on kovia pyöreitä papuja, joita syödessä kuuluu rouske ja narske. Sillä se putsaa myös tietysti hampaansa. Kolmannessa kupissa on vettä.


    • Calvados kirjoitti:

      Olisi kiva tietää, mikä on kisu-mirrin iltaherkkua. Sisareni kissa on melko kranttu, sille on aina kahta eri herkkua eri kupeissa, toinen on mehevää liha tai kalamössöä, toinen on kovia pyöreitä papuja, joita syödessä kuuluu rouske ja narske. Sillä se putsaa myös tietysti hampaansa. Kolmannessa kupissa on vettä.

      Kävimme eilen kylässä, jossa on kaksi kissaa ja kolme koiraa, joista 2 on pentuja. Leikkivät villisti keskenään purren sellaista punaista kumilelua. Yksi lelu vinkui sitä purressa. Ovat jo tottuneet meihinkin niin etteivät yhtään haukkuneet tullessamme heille, mutta olivat jo eteisessä meitä vastassa. Heitäkin kun pitää tervehtiä jokaista vuorollaan.


  • niiinkkkö

  • mänkköstä kerräsin amusella rijussuja kun laithomme ulko tulen jak kalla safvistimma ahgventa jap pernuran ja valkhoruohuosippiulikastikhen kans hevvee. oLLima kok vikolpusen tytären kjluona ja muallkki kylläimassä ja vasta iltaslela ihtimä koti karthanole jae elMa laito Kismisirille sapukata

  • Ilmankos sinua ei viikonlopulla täällä näkynyt kun olitte kyläilemässä. Ja naapurin Elma antoi kissimirrille ruokaa. Kun on eläimiä, niille pitää aina hankkia hoitaja matkan ajaksi. Ovat kuin lapsia, joita ei voi jättää yksin kotiin.

  • koti karthannon methtän rjalla kui menin mirikisullin kansa pömntöle ni nämpä vasa hirvveen sitta lönstel mehtän suojjaan

  • Tuli mieleen yksi ihmeteltävä asia, kun -40 viiva 50-luvuilla rakennettiin kerrostaloja kivasti aurinkoon päin katselevia isoine puisteluparvekkeineen. Niin miksi nykyisin turhan panttina isojakin parvekkeita ihmisten ei ole sallittua käyttää niitä oleskeluun ja yhteisöllisyyteen; seurusteluun ja sellaiseen hetken oleskeluun siellä edes kauniina kesäaikoina ja -iltoina. - Nythän eivät tupakoitsijat ole enää muotiriesana. Koska heidät on saatu käytösrajattua kiltisti pois haisuttelemasta parvekkeiltakin ja kohta koko maailmasta.

    Minun kerroksessani asuu edelleen muuan ystävä vanhus..jonka kanssa olemme olleet vuorovaikutuksessa kohta 10 vuotta säännöllisesti n. kerran viikossa. Mutta nykyisin hän ei ole liikkunut asunnostaan ainakaan 3. vuoteen yksin mihinkään kuin korkeintaan mun ovelle. Ajattelenkin, että jos yleinen käytäntö olisi, että nk. yhteisparvekkeet; täysin tyhjänpanttina olevat, ihanalle linnun laulutakapihalle aukeavat, voisivat toimia vanhuksen kesäpihana? Mutta sekun on kiellettyä niiden kauan sitten määrättyjen taloyhtiökieltojen tähden..vissiinkin. Minä kyllä käyn siellä päivisin istuksimassa. Aterioimassa ja juomassa päiväkahvit. Istuksin kumolleen käännetyn korkeahkon ÄMPÄRIN päällä. Parvekkeell mennessä sillä on turvallista ja kätevää kuljettaa ruokatarvikkeet, vaikka piripinta kalakeitto lautanen tai muu läikkyvä liemi, kun sankkoa kantaa tarkoituksen mukaisessa asennossa. Kuten hamassa lapsuudessa jo ihminen on opetettu ämpäriä kädessään kantamaan: kuljettamaan myös vettä kuten nykyaikaan kantoveen ollessa joskus.. poikkeuolosuhdantaiden aikaan muodissa. Voihan tulla sekin tapa vielä vakituisemmin muotiin; kuten toivon parvekkeiden sallimisen tulevan, ihmisten käyttöön, eikä ainoastaan piiskattavien mattojen. Joita ei koskaan kukaan järkevä ihminen enää edes käy perkamassa ja hakkaamassa.

    Hyvää parvekkeellista kesäiltaa tahi vaikka ilman, koska eihän kukaan hyvin käyttäytyvä rohkenisi oman ympäristönsä ihmisujouden tähden vissiinkään kuitenkaan - raittiin ulkoilman pelossa ja tähden, omassa pihapiirissään näyttäytymään alkaisi. Voisi joutua kontakteihin tahi joka kommentoimaan jotain jonkun kanssa. - Hirvivasakin löntysteli kyllä jo metsään, sanoi Meiti-Tyyne!

  • tyyni olj jävrein pintha het amusela muta sitta alkho itä tuuul tula taas jaa amusla sitte kullostelin kui prfgresosi HIIlammo puhuisi aammuuhatavuessa Hetsekeelistä ja vipi lanoista jokka pahoita ova köyhhile. JOngu kai omp pako oyttaa pikha laineta

    • Professorin ei kai ole tarvis ottaa pikkuvippejä, siksi ne voi tuomita. Visalla minäkin koirani leikkautin, mites depiitillä niin isoja kertamaksuja suorittais tämmönen eläkeläinen.

      Inger puhui asiaa mattoparvekkeista. Tyhjän panttina ovat. Ne on tehty aikana, jolloin perheillä piiat kävivät tamppaamassa ennen pölynimureiden keksimistä. Lapsuuteni töölöläistalossakin niitä oli joka kerroksessa, tosin synkän takapihan puolelle antavina.

      Rapun puolella mattoparvekkeen oven vieressä olivat roskakuilut. Niihin sai heittää tietyt palavat roskat liukumaan suoraan alas kellarin polttouuniin. Ruoanjätteet, mitä niitä nyt jäi, aika vähän, vietiin synkän takapihan roskikseen matkustelevan rottaperheen ateriaksi.

      Kai huomasitte, että viimeinen lause sisälsi vihjeen päivänkohtaiseen taideaiheeseen. Saako tunnettu designfirma käyttää köyhän itätaiteilijan satumetsää noin vain hyväkseen. Mielestäni ei, jos tietoisesti matkii. Voihan suomalaiskorven ikuistaa Finskin koneiden kylkeen miljoonalla muullakin tavalla.


  • Vipistä puheen olleen, eilen toi posti minulle uuden hohtavan Visan omasta pankista lähetetyn. Myöhemmin tulee uudet nettitunnukset sun muut palvelujutut.

    Ennen kun menin pankkiin pyytämään lainaa rivitaloasunnon ostamista varten; sain 200 000 mk kerralla allekirjoittaa..että siinäpä on kun pyydät! Yleensä en ole muita " vippejä " ottanut paitsi auton tosiaan ostin vekselillä korko 16 %

    No nämä nyt pikku juttuja suurten silmissä.. Mutta täytyy sanoa, että luottamuspulaa ei ole tarvinnut raha-asioissa kokea. Taitaa olla paljolti keksitty koko sana. Kuten HS:n suuresti kunnioittamani päätoimittaja Mikael Pentikäisen kohdalla on väitetty moista -pulaa olleen. Sellaistahan saadaan ihan syntymään pelkästä pahasuopaisuuden hengestä. Jos joku ihminen ei alistu kaikkien toisten kaiken karvaiseen alamaisuuteen, itsensä polkemiseen tahi turhuuden jumalan palvomiseen: siitähän voi kavala maailma vetää johtopäätöksen, että henkilö ei nauti koko lauman luottamusta. Näin luulisin enemmänkin usein asian laidan olevan.

    Mutta mikään ei ole niin kavalaa, kuin käyttää toisen taide- tahi ja identiteettiin liittyvää persoonakohtaista " varallisuutta" - varastamalla, ryöstäen sitä omaksi edukseen, hyödyntäen. Tietenkin jos ei tunne omaavansa itselleen asettamia henkisiä tahi taiteelllisia lahjoja - tai niitä ole olemessakaan, tulee kaikkea mieleen, saada se toisen kautta!

    Kantaakaan ei ehkä asiaan pidä ottaa ,,, kun juuri tässä tapauksessa ei satu kerta kuka itse olla ryöstön kohteena. Mutta tietoa, miten pahalta moinen toiminta voi tuntua. Ja ei siitä tahdo päästä eroon muuta kuin teon tehneelle anteeksi antamalla ja rukoilemalla voimaa unohtaa kärsimänsä vääryys...

  • värys olj aihhena ilthartvuues kui pastri SIIlinjävestältä puhusi kui on väärin usiatsi ja SOli IsokOski laluluteli kaunii viren sitte kävin pömtölä koht paname maata

  • maatta puhisttelin luuala kathannon eestä jas sitta kuntellin ammuuhartavuue kui KOrtelanen pulisi rikkaista ja kilipalukyvkystä. jos om rikkas nii halluu vain enämp rahaa

    • Nyt kauniita unia ja oman kullan kuvia. Hyvää yötä. Kiitos tarinoimisista..Huomenna jatketaan sopii mulle - leikkimieliset ja muutkin - järkevät tarinat. kesäaamua..


  • amusel kävvi pöntlä jak kiva omal pömtöl kui olima ypoloppola julhssa vek edn kutes sani nuoriisi. iltahtavuesa puhuisi nanen pulisois ja rikka ei päse heploti tavasen kui kammli

  • Arvasin, että olet ollut juhlimassa jonkun sukulaisen yo-juhlissa tai muissa koulun päättäjäisissä kun sinua ei näkynyt täällä viikonlopulla.

  • Yksi kirjoitukseni juuri karkasi..Eikö saisi tätä meidän kirjoittelua nimetä metaforaksi?

    Minusta tämä on..profetaallisen puhdasta metaforaa. - Saavathan nuoretkin ylioppilaslakkeja kirjoituksistaan. Miksei vanhalle kansakoulun käyneelle sallittais edes mielikuva kirjoitusta ja sellaista harrastavan keskustelijan seuraa? Ehkä olen karjalaisena liian halpa tähän kirjoitusleikkiin. Sillä olettehan Tyynet ja muut Elma-ystävät Ukhoine ja muine lukeneine perheen jäseninne .. lapsinenne, pstoraalisen teolokisii -- ilman muuta olette. Shamaanina sen verran tiedän ja tunnen, vaistoan yhdestä Isosta Oo:sta koko paljon paljastui peitettyä asiaa. Älkää enää kukaan piilottautuko minulta.

    Mistäkö nyt tuuli puhaltaa. No ei mistään. Tyyntä on ja lämmintä ilmaa.

  • illma om vilentyny jah hele kadosi. mIe kultelin aamuhartvuueen puhisttii lukhemistetsa saataa olla varalistakkii.

  • Mahtanee Jussi Halla-ahostakin tuntua viileeltä kohdata sadistista kiusaa ja halveksuntaa, vaikka kuinka ainakin suurimman osan kansan mielipiteestä päätellen hän on todettu hyväksi ja suureksi suomalaiseksi filosofiksi. - Humanismia on liian vähän minun mielestä nyky maailman menossa varsinkaan meillä Suomessa. - Jotku kellokkaat ja kirjailijat työstävät omia nk. humanistisia tuotteitaan kyllä julki, mutta emotionaalista sydämestä lähtenyttä, vilpitöntä ja lämmintä humaania asennetta saa hakea jostain muualta kuin mistään ainakaan nettikeskusteluistakaan. Vaikka vielä minä silti täällä nytkin tunnen - Toivon päivänä toivon, lämpimän henkisen, ehkä kaukaisen, mutta uskottavan kosketuksen, olevan inhimillisesti toden.

    Juhannus on edessä päin, niin se oli vuonna -61 " muistaakseni " näihin aikoihin kevättä.ja kesäkuuta. - Vielä on nytkin elämässä toivoa kauniin kesän jatkumisesta, myös Tyyne hyvä. LÄMMETKÄÄMME ITSESSÄMME IHMISET! Unohtakaa SÄÄ. Sen säätää meille Luojamme armollinen.

    p.s. Yllä ollut Piiloleikin kirjoitus oli siis oma kirjoitukseni, jos tulee siitä kysymys..kuten tavallisesti muinoin Elämässä tapasi mun kohdalla tulla satikutia, ei kai sentään " sadismiin " asti sentään sitä kiusausta!

  • kiai-mirun kans kastalima kavsimata kui olim entiski kunellu ilta hatsvuuen ja puhuisti isä tärkiydetä. NYt sivoan kustin la ihhalen pelaguita jas sitta mänäme nukuilemmaa

  • nukkuin hävvästi ja amusel rienssin KIsu-Miurun kansa pömntöle ja kahtellin kukkiasi ammuu olj nii kanusni kaik kasva nyte . Aamuhartvyesa ols luontho äänniä ja hauksa puhhee parsi, sannoi jota kumma kui essaa kirkhosa mpanna maata penkgile vaik olisj tillaa ja jottha kirjkhoy ovate egernis tuhjlaajia

    • Juu ei kirkossa sovi nukkua. Ennen oli oikein semmoinen virkakin kuin unilukkari, joka pitkällä kepillä pisteli penkissä nuokkujat hereille. Mahtoi olla kelju tunne, kun näkee kaunista unta alttaritaulun enkelistä, ja äkkiä tulee terävä pisto kylkiluijen välliin ongenvavalla.


  • onghela oli ukho laidurla jaa afhvedita sai aika poli ämprisltä. ILTahartvussa pihusi Joku ANu hyvvistä asoista ja lapstista. lapfset ovate hieno asjia

  • Isät ovat niin ihanii ja tärkeitä, melkein yhtä tärkeitä kuin äidit, etenkin silloin, kun " ovatten " laiturilla onkimassa lapsille kaloja. Mutta voihan Veikkosta Venettä, kun tulee jonkinlainen lauhkea lammen tuoksu sieraimiin asti.

    Mikä lampi mahtaa olla nimeltään. Kalainen ainakin on, kun puoli ämpärillistä ahvenia. - Minä olen syntynyt Kangaslammen kylässä. En veneessä enkä ihan lammen rannallakaan, mutta lammen lähellä kotimme savusaunassa. - Isä ehkä lienee käynyt kalassa sinäkin päivänä..nostamassa verkkoja, rysiä, katiskoita, mutta ei tietenkään mun syntymän hetkellä; syksyisessä säässä eikä muutenkaan, kun äitikin oli jo niin iäkäs synnyttäjänä. Isä taisi olla kyllä vuotta nuorempi..ilmankos!

  • ilima olj hiukka kostgia ku kippasi pömntöle. AAMuhrtvuessa puhtsii rikkomksista jaa antek pydämstä jaf fInairin malauuksista

  • Onko niissä maalauksissa kysymys " papukaija taiteilusta " eli toistosta ensin tehneen perässä ja matkien..Eikö sekin ole nykymaailman mallia, että käytetään toista hyväksi aina kun siihen löytyy saumaa ja mahdollisuus. Syödään toisen piikkiin; lauletaan runoja kuin omina lauluina; soitetaan sävellyksiä omimalla niiden melodiaa, kirjoitetaan toisen ajatukset auki tahi kiinni; saadaan rikosjännäreihin aiheet toisen elämäkerrasta jne..Luonto on monimuotoinen ja kaunis. Kyllä luulisi siitä saatavan itseleen jokainen omat luonnokset ja luovuude. Voisi samalla kokea olevansa puhtaasti luova omine kykyineen ja innovatiivisuuksineen..Siitä puhutaan paljon, että luovuus on lahja. Jokaisen omakohtaisesti saatu ja siitä sitten mahdollisesti kehitetty, ehkä kalliisti ja vaivaa nähden...

    Finnair on antanut joskus kivoja Lentoja ..ihan oikeita kohtalon väritaivaita esitellyt..

  • Hyvää huomenta. Mutta heti on jatkettava juttua kauhistuttavalla ulkomaan huhulla, että naapurin presidentti voi erota vaimostaan. - Nyt tietenkin täällä ruvetaan aattelemaan, että se toinen nainen oon mie! Vaikka elämän päivänä en ole sotkeentunut ukhomiehiin, ainoastaan kaksi kertaa poikamieheen. Jos ei oteta lukuun yhtä uskovaista jehovalaista miestä kerran.

  • kerra kerräsin sirreeni oksisa ja latti vethen. hartuassävele kunteli tarkausti ja ilthahatsvuuen puhistii rakauesrta ja keran ketkesi sähkkö ja palssi smsn tein

  • tempä pienioisen lekgin kui menin pömntöle, olk nii raikkas ilima täymnä tuoksuita jatta ku olsis satu methtässä askeltant sitta kulostlin aamuhartavusen ja HArta sävelle puhisija puhhui Ramathun perustela

  • Raamatun perusteella? - Päivän Tunnussanassa kehoitetaan tänään muuan Leeviä kanssa seuraamaan Jeesusta, koska hän oli kysellyt, mitä polkua lähtisi kulkemaan. Ottikin hän sitten kyllä Hyvästä neuvosta konkreettisen vaarin itseleen, ja jätti kaiken, nousi ja lähti seuraamaan Jeesusta. Mitähän Leeville sitten tapahtui? Jeesuksesta me jo tiedämme kuin hänen kävi.

    Puut huojuvat kesätuulessa nyt ilma on elämää ja lempeyttä täynnä; saa luvan tarttua ihmisiin..sekä heidän paimentamiinsa erilaisiin luppakorviinkin.

  • kovrasa soippi HArtaat sövelet muta enkisski soipi kuikkan laullelou kui männin pömytlle jak kuli kui HIppakimpa patsri puhhui jota autuiiaat ovatat rauhan tekkijäy

  • Autuaita ovat lapsen mieliset, heidän on taivasten valtakunta! Minulla alkoi nyt toinen korva vähän soida..kun muistin miten pastori lauloi komeasti viimeksi kirkossa käydessäni. Täysillä yritti hän antaa oikeaa ääntä ehkäpä metsän puussa laulavalle huuhkajalle.Tahi kutsuiko kasvimaan reunasta pöllön poikaa tulemaan kirkkoon, vaihteeksi vetelemään nuottienkin mukaan.

    Anteeksi linnut!

    • Inger, olet kyllä hauska, että pappi kutsui pöllönpoikaa kasvimaan reunasta tulemaan kirkkoon antamaan hänelle oikea nuotti laulamaansa virteen:-)) Totta, ei kaikille papeille ole laulunääntä suotu, silti urhoollisesti laulavat.


    • Calvados kirjoitti:

      Inger, olet kyllä hauska, että pappi kutsui pöllönpoikaa kasvimaan reunasta tulemaan kirkkoon antamaan hänelle oikea nuotti laulamaansa virteen:-)) Totta, ei kaikille papeille ole laulunääntä suotu, silti urhoollisesti laulavat.

      Huomaa Ca, pyysin linnuilta anteeksi kehoitustani tulla kirkkoon; kuulla miten pappi oikeilla nuoteilla virsiä " vetää ", että mulle sävelet jäävät oikein soimaan vielä jälkeen päinkin - korvassa.

      Leikkipuheellani ei ollut siis mitenkään tarkoitus loukata ketään pappia; veisuuta ja laulua. Päinvastoin!

      P.S. - Ei myöskään Pöllöä eikä Huuhkajaakaan..


  • linthuita hättisteli mie vähä poois kavsimalta, muta mukhavii han nekki ovat ja poikuelle ruoka hakkee. Iltahrtvuesa Jussu kulkhi johki NAtsarehin ja sokiat hyuusivt autta autta ja Jesus kuli ja koski silmlmii ja sokkeus kattioso. Koivn -lehtitetä joma ja nyt maata

  • maa olsk kustea kui mämoim pömntöle eiä Kisu-MIri läteny kustiltha gartannole. aAmuhartvuessa milen kinytousa kapalainen puheli TOtditudkusta jotta TAivvas on olmasa. Aivu-kukirugri aivokuli jam matkktasi taivvaassee ja rakauden ydimme

  • yritme nemmä uimhaan sanusta muta olv ves aikha kylymmää. kuli sitta rahasa harthat sävylyks jai ilthahatrvyuuen ja kaplinen puhelu jotakui Juessu tulee enkheltien kansa nii näkkyy pahhat ja hyvet

  • Jussina ainakin on uskallettava mennä uimaan - heipä hei Tyynekin. Minä meinaan mennä jo aamulla Munkkiniemen rantaan jos on tyyni ja lämmin aamu. Tai vaikka varpaat uppoaiskin kuinka kylmään santaan.. Aijon ostaa ehkäpä kesällä itselleni tynnöriSaunan, uitan sen lähisaareen, uskallan hyvinkin siitä lähtee sitte uimaan - - isoon mereen ja vielä toiseen saareen.

    Hyvää yötä.

  • yönn nukkuin kokhonaa yhthee pukteen jak kylymmä olj kui menima pönthön suunnale kute syssylä AAAmuhtrsuuvess HESlinkin rouva puhu kot ikäbvästä kui mitiskel rati tie vanussa onkgo JUMla sielä vai misä ku hää olj muutanniunna

    • Minäkin nukuin hyvin, koska oli pitkästä aikaa viileämpi yö.

      Se on muuten kummaa, että aina joku raitiovaunussa kaipaa jonnekin muualle. Koskaan ei puhuta että bussissa. Eihän tänne meidän kaukolähiöihin ratikalla edes pääse kaipaamaan mitään.

      Nyt on 12. 6. eli Helsinki-päivä ja jokaisen täkäläisen kait kuuluisi kotiseudullisuuden nimissä mennä riekkumaan johonkin "tapahtumaan".

      Kiitos ei, tuon katollemme pesiytyneen lokin hullu kirkuna riittää tämän merkkipäivän vietoksi. Eikä haise pissa, kuten keskustan Baanoilla.


    • Aurora4 kirjoitti:

      Minäkin nukuin hyvin, koska oli pitkästä aikaa viileämpi yö.

      Se on muuten kummaa, että aina joku raitiovaunussa kaipaa jonnekin muualle. Koskaan ei puhuta että bussissa. Eihän tänne meidän kaukolähiöihin ratikalla edes pääse kaipaamaan mitään.

      Nyt on 12. 6. eli Helsinki-päivä ja jokaisen täkäläisen kait kuuluisi kotiseudullisuuden nimissä mennä riekkumaan johonkin "tapahtumaan".

      Kiitos ei, tuon katollemme pesiytyneen lokin hullu kirkuna riittää tämän merkkipäivän vietoksi. Eikä haise pissa, kuten keskustan Baanoilla.

      Entäpä kiinnostaako Narinkkatorilla Helsinki-lavatanssit lauantaina..koko päivän ilmaiseksi?

      Tavataanko siellä. Tunnetaan myöhemminkin, jos vastaan missä tullaan. Laitetaan sireeninkukka rusetilla tai pinnillä hiuksiin päälaelle keikkumaan, siitä tunnistamme...

      Mutta nyt Tätä-Päivää: Kosketa minua / meitä / Henki, kosketa kirkkaus ja - Helsinki..


  • heslikin vatntasta puhu KOrhosem tuyttö rukkoilemiusetsa ja lalaloiteli AAAMEN. kylymä olj tas aamu

    • Niin oli kylmä aamu.. Siksi en lähtenyt rantaan uimaan. En edes mennyt tuonne wesimiesten ja -naisten keskusteluun - mukaan: Olisi tullut vilu ajan oloon, noin voimakkaan viileistä wesipärskeisistä jutuista. Aina ei vaan mitenkään mahdu sekaan!

      Pidetään ystävyyttä yllä siitä tulee lisää kesäisen lempeää tyyneyttä ja hyvää mieltä. Heij


  • heijkotsi satthoi aa,u varhisella kui mämmin åömtlee. AAmuhatrvuuessa puhu ROVanimen likka jah HEid- nukkesta ja jolha tuokisua minthulta muta se kattoso ja imhinne tarvihee ishmistsiii

  • immeinen otstksidoksi piyti aamuhatrvuuen ja puhusi kreikkan laisest lutaamuksesttä, mie sitene piristyun pömbtölä ja muyta kivvaa kui omp lavankatakki

  • Mikään ei tuota niin paljon hetkessä iloa ja lisää luottamusta kuin luottamuksen osoitus ja sen oikeanlainen vastaanottaminen, eli olemalla toisen luottamuksen arvoinen. Jaa. Mutta voihan niitä toki olla muitakin ilon aiheita.

    • Voi murheen ryyni. Olivatko ne lavatanssit Narikkatorilla tänään? Olin päivissä sekasin. Luulin että eilen! Ja kun satoi, en mennyt edes katsomaan. Nyt mulle soitettiin toisesta kaupungista, että mites hurisee Hesassa, oletko tanssimassa??. Minä onneton tulin juuri kasvimaalta puolipyörryksissä. Ja olen hyvin pettynyt itseeni ja päiviini. Suutuin enkä enää kirjoita koskaan tännekkään. Hyvästi hyvät ystävät. Kiitos. Liikaa elämän ohjelmaa mulla, näin ikäihmisille, kun ei muista milloin pitää mennä tanssimaan, vaikka ensin itse kertoo niistä. Mutta kun ei ole ketäänpaimentamassa, niin ystävällistä ja rehellista, että olisi sanonut: Nyt mennään...


    • Inger1 kirjoitti:

      Voi murheen ryyni. Olivatko ne lavatanssit Narikkatorilla tänään? Olin päivissä sekasin. Luulin että eilen! Ja kun satoi, en mennyt edes katsomaan. Nyt mulle soitettiin toisesta kaupungista, että mites hurisee Hesassa, oletko tanssimassa??. Minä onneton tulin juuri kasvimaalta puolipyörryksissä. Ja olen hyvin pettynyt itseeni ja päiviini. Suutuin enkä enää kirjoita koskaan tännekkään. Hyvästi hyvät ystävät. Kiitos. Liikaa elämän ohjelmaa mulla, näin ikäihmisille, kun ei muista milloin pitää mennä tanssimaan, vaikka ensin itse kertoo niistä. Mutta kun ei ole ketäänpaimentamassa, niin ystävällistä ja rehellista, että olisi sanonut: Nyt mennään...

      Voi voi Inger, kun pääsi se kesän ainut huvi livahtamaan ohi, nimittäin ne Narinkka-torin tanssit.

      Nyt olen niin allapäin, etten jaksa mitään. Sain aamulla huonoja uutisia eläinsairaalasta. Patologi oli tutkinut koiraltani kolme viikkoa sitten leikatun hyvälaatuiseksi oletetun nisäkasvaimen, ja se olikin pahalaatuinen. Kaikkia sairaita soluja ei kirurgi ollut saanut kaavituksi, "marginaaliin" oli jäänyt vielä "jotain".

      Nyt sitten vain odottamaan, meneekö kuukausi vai vuosi kasvin uusiutumiseen. Melkein toivon, että lääkäri ei olisi kertonut tuota minulle.


    • Aurora4 kirjoitti:

      Voi voi Inger, kun pääsi se kesän ainut huvi livahtamaan ohi, nimittäin ne Narinkka-torin tanssit.

      Nyt olen niin allapäin, etten jaksa mitään. Sain aamulla huonoja uutisia eläinsairaalasta. Patologi oli tutkinut koiraltani kolme viikkoa sitten leikatun hyvälaatuiseksi oletetun nisäkasvaimen, ja se olikin pahalaatuinen. Kaikkia sairaita soluja ei kirurgi ollut saanut kaavituksi, "marginaaliin" oli jäänyt vielä "jotain".

      Nyt sitten vain odottamaan, meneekö kuukausi vai vuosi kasvin uusiutumiseen. Melkein toivon, että lääkäri ei olisi kertonut tuota minulle.

      Olen pahoillani lemmikkeläimen tilanteesta. Yritä olla odottamatta mitään sen kasvaimen uusimisen suhteen. Hoitelette toisianne terveellisillä ulkoilureissuillanne. Iloitsette tietosena että apu löytyy jos sitä uudelleen samassa " asiassa " tarvitaan.
      Olisitte voineet tietenkin antaa eläimen nukkua pois siinä vaiheessa leikkauksen kun lääkäri ymmärsi että..No eipähän työ lopu eikä rakkaus lemmikkiä kohtaan vähene. Voimia ja terveyttä .. Hyvää kesän jatkoa Tyyne ja Aurora -- Ketjussa, kuin ketjussa.

      P.S. Olen hämmästynyt millainen bolemiikki syntyi tuolla, kun sanoin eräänä aamuna lystikseni Huomenta numeroilla; 4 ja korjasin sitä sanomalla toisen kerran huomenta 1:sellä. Nyt olen saanut todella kylläkseni jatkuvista nimimerkki- moittimisista ja saarnoista: päällehyökkäämisistä moisen asian tähden, että kyllä minä taas muka arvasin kuka sinä olit ja jne..Yäk mikä raikkaan " valkoviinin " maun muassaan pilannut. Myrkkysapeksi kuohahtelevaksi tyranniksi sisinpänsä -- ajan oloon antanut muuttua. Valtaako? Vai sen himoa?


    • Inger1 kirjoitti:

      Olen pahoillani lemmikkeläimen tilanteesta. Yritä olla odottamatta mitään sen kasvaimen uusimisen suhteen. Hoitelette toisianne terveellisillä ulkoilureissuillanne. Iloitsette tietosena että apu löytyy jos sitä uudelleen samassa " asiassa " tarvitaan.
      Olisitte voineet tietenkin antaa eläimen nukkua pois siinä vaiheessa leikkauksen kun lääkäri ymmärsi että..No eipähän työ lopu eikä rakkaus lemmikkiä kohtaan vähene. Voimia ja terveyttä .. Hyvää kesän jatkoa Tyyne ja Aurora -- Ketjussa, kuin ketjussa.

      P.S. Olen hämmästynyt millainen bolemiikki syntyi tuolla, kun sanoin eräänä aamuna lystikseni Huomenta numeroilla; 4 ja korjasin sitä sanomalla toisen kerran huomenta 1:sellä. Nyt olen saanut todella kylläkseni jatkuvista nimimerkki- moittimisista ja saarnoista: päällehyökkäämisistä moisen asian tähden, että kyllä minä taas muka arvasin kuka sinä olit ja jne..Yäk mikä raikkaan " valkoviinin " maun muassaan pilannut. Myrkkysapeksi kuohahtelevaksi tyranniksi sisinpänsä -- ajan oloon antanut muuttua. Valtaako? Vai sen himoa?

      Kiitos osanotosta. Siinä vain kävi niin, että patologi ei lausuntoa voinut antaa ennen kuin kyseinen möykky oli hänen käsissään, siis vasta leikkauksen jälkeen. Eikös patologin määritelmä olekin, että hän tietää kaiken, mutta liian myöhään.

      Kirurgi kehotti tunnustelemaan kerran viikossa, onko sen arven tienoille noussut mitään uutta paukamaa. Senkin voisi kuulemma sitten leikata, mutta minä en siihen lähde. Olen valmistautunut jäähyväisiin, kerranhan senkin eron pitää tapahtua. Ei ole ensimmäinen koira jonka olen saattanut viimeiselle matkalle. Viimeinen koira se kyllä on.

      Minäkään en ymmärrä, miksi jotkut suuttuvat vieraista nimimerkeistä. Siinä on jotain varsin lapsellista poistyöntämistä, kuin pikkutyttöjen leikissä, "me ei leikitä sun kaa".


    • Inger1 kirjoitti:

      Olen pahoillani lemmikkeläimen tilanteesta. Yritä olla odottamatta mitään sen kasvaimen uusimisen suhteen. Hoitelette toisianne terveellisillä ulkoilureissuillanne. Iloitsette tietosena että apu löytyy jos sitä uudelleen samassa " asiassa " tarvitaan.
      Olisitte voineet tietenkin antaa eläimen nukkua pois siinä vaiheessa leikkauksen kun lääkäri ymmärsi että..No eipähän työ lopu eikä rakkaus lemmikkiä kohtaan vähene. Voimia ja terveyttä .. Hyvää kesän jatkoa Tyyne ja Aurora -- Ketjussa, kuin ketjussa.

      P.S. Olen hämmästynyt millainen bolemiikki syntyi tuolla, kun sanoin eräänä aamuna lystikseni Huomenta numeroilla; 4 ja korjasin sitä sanomalla toisen kerran huomenta 1:sellä. Nyt olen saanut todella kylläkseni jatkuvista nimimerkki- moittimisista ja saarnoista: päällehyökkäämisistä moisen asian tähden, että kyllä minä taas muka arvasin kuka sinä olit ja jne..Yäk mikä raikkaan " valkoviinin " maun muassaan pilannut. Myrkkysapeksi kuohahtelevaksi tyranniksi sisinpänsä -- ajan oloon antanut muuttua. Valtaako? Vai sen himoa?

      Kun sanoit lystiksesi eräänä aamuna nimimerkillä Huomenta4 :

      "Yrittäisitte osuttaa pisuaariin eikä ketjun päälle, vaikka MINKÄS TEILLE ENÄÄ MAHTAA YLIMMÄISENÄ KUNINKAANA kun uskoo saavansa lasketella ja jopa tehdä mitä lystää, aina taputetaan.

      Jotenkin olisit voinut yksilöidä mistä ihmeen kuninkaasta oli kysymys; kuninkaasta, joka saa tehdä mitä lystää ja aina taputetaan. Olisi ihan mukavaa, jos sinä voisit puuttua juuri silloin jonkun kirjoitukseen, kun sinusta tuntuu siltä, että kuningas taas toimii jossain ylhäällä välittämättä muista mitään kuunnellen vain taputuksia muilta.

      Mielenkiintoista on tässä toisessa ketjussa sanomasi, että siellä moititaan sinun nimimerkkiäsi. Erehdys. Moititaan sinun ilmaisuasi, siitä on kysymys. Eikö sinun mielestäsi ilmaisuasi voi moittia? No en tänne olisi tullut, ellet täällä sitä toisen ketjun juttua olisi käsitellyt. Olisihan sielläkin tilaa ollut, siinä ketjussa, mitä täällä moitit.


    • Aurora4 kirjoitti:

      Kiitos osanotosta. Siinä vain kävi niin, että patologi ei lausuntoa voinut antaa ennen kuin kyseinen möykky oli hänen käsissään, siis vasta leikkauksen jälkeen. Eikös patologin määritelmä olekin, että hän tietää kaiken, mutta liian myöhään.

      Kirurgi kehotti tunnustelemaan kerran viikossa, onko sen arven tienoille noussut mitään uutta paukamaa. Senkin voisi kuulemma sitten leikata, mutta minä en siihen lähde. Olen valmistautunut jäähyväisiin, kerranhan senkin eron pitää tapahtua. Ei ole ensimmäinen koira jonka olen saattanut viimeiselle matkalle. Viimeinen koira se kyllä on.

      Minäkään en ymmärrä, miksi jotkut suuttuvat vieraista nimimerkeistä. Siinä on jotain varsin lapsellista poistyöntämistä, kuin pikkutyttöjen leikissä, "me ei leikitä sun kaa".

      Olisit toki voinut tuon surusi siellä toisessakin ketjussa kertoa, kyllä me kaikki tiedämme, että suru ja ilo ovat koko elämämme yksiä seuralaisia. Ja aina on vielä mahdollisuus siinä, ettei niitä etäpesäkkeitä synny.

      Nyt vielä "paljastus" siitä, mikä sinua silloin myös nauratti. Ei pakko, sillä pakko ei oo koskaan kiva juttu.

      "Minäkään en ymmärrä, miksi jotkut suuttuvat vieraista nimimerkeistä."

      Tuskin on kysymys vieraista nimimerkeistä, tai suuttumuksista, vaan pelkästään siitä, jos yritetään tuoda tarpeetonta pahaa verta jutusteluille.

      No ni, ny sain sanottua


    • E.A kirjoitti:

      Olisit toki voinut tuon surusi siellä toisessakin ketjussa kertoa, kyllä me kaikki tiedämme, että suru ja ilo ovat koko elämämme yksiä seuralaisia. Ja aina on vielä mahdollisuus siinä, ettei niitä etäpesäkkeitä synny.

      Nyt vielä "paljastus" siitä, mikä sinua silloin myös nauratti. Ei pakko, sillä pakko ei oo koskaan kiva juttu.

      "Minäkään en ymmärrä, miksi jotkut suuttuvat vieraista nimimerkeistä."

      Tuskin on kysymys vieraista nimimerkeistä, tai suuttumuksista, vaan pelkästään siitä, jos yritetään tuoda tarpeetonta pahaa verta jutusteluille.

      No ni, ny sain sanottua

      Tarkoitat epäilemättä hyvää, mutta mielestäni ei kannata yksityisiä suruja niin hirveästi levitellä näissä ketjuissa. Olen ottanut opikseni, sanotaan vaikka niin. Muuten voi tulla puukkoa selkään. Sellaistakin olen kokenut, en tosin nykyisin paikalla olevilta.

      Naurattava asiakin oli hyvin yksityinen. Voin sen verran paljastaa, että se koskee kaksi vuotta sitten myymääni mökkiä. Nyt sama tönö näyttää olevan uudelleen myynnissä. Jätin sinne aika paljon tavaraa, huonekaluja ja muuta krääsää ostajan luvalla, koska hän aikoi purkaa mökin ja rakentaa uuden. Olisivat romut menneet purkujätteen mukana kaatikselle. Nyt kuitenkin valokuvissa on täsmälleen samat rojut samoissa paikoissa ostajaehdokkaiden ihailtavana netissä. Katto on sentään uusittu.

      Joten voin viettää virtuaalielämää entisessä mökissäni tuttujen mööpeleiden keskellä. Toivottavasti se ei koskaan mene kaupaksi.

      Jos joku elämäläisistä haluaa lukea juttujani, eihän tänne pitkä matka ole. Tietyt fiksut henkilöt löytävät tänne; vieraammista ei ole väliksikään.


    • E.A kirjoitti:

      Kun sanoit lystiksesi eräänä aamuna nimimerkillä Huomenta4 :

      "Yrittäisitte osuttaa pisuaariin eikä ketjun päälle, vaikka MINKÄS TEILLE ENÄÄ MAHTAA YLIMMÄISENÄ KUNINKAANA kun uskoo saavansa lasketella ja jopa tehdä mitä lystää, aina taputetaan.

      Jotenkin olisit voinut yksilöidä mistä ihmeen kuninkaasta oli kysymys; kuninkaasta, joka saa tehdä mitä lystää ja aina taputetaan. Olisi ihan mukavaa, jos sinä voisit puuttua juuri silloin jonkun kirjoitukseen, kun sinusta tuntuu siltä, että kuningas taas toimii jossain ylhäällä välittämättä muista mitään kuunnellen vain taputuksia muilta.

      Mielenkiintoista on tässä toisessa ketjussa sanomasi, että siellä moititaan sinun nimimerkkiäsi. Erehdys. Moititaan sinun ilmaisuasi, siitä on kysymys. Eikö sinun mielestäsi ilmaisuasi voi moittia? No en tänne olisi tullut, ellet täällä sitä toisen ketjun juttua olisi käsitellyt. Olisihan sielläkin tilaa ollut, siinä ketjussa, mitä täällä moitit.

      No johan on alettava pakosti sulle selittää..kun siellä toisessa ketjussa olin ekana kutsunut teitä miehiä vesikeskustelujen tiimoilta : hei vesimiehet! Tuli sieltä seuraavassa vaiheessa Ali Wasserman tilapaisellä uudella nimmarillaan ja kirjoituksellaan. Mitä nikkiä Calvados suomennoksellaan täydensi jotenkin kuppaa sairastavan miehen vertauskuvaksi.

      - Minusta siinä vaiheessa vesikeskustelu muuttui pisuaari tasoiseksi. Jotenkin irvokkaann sairaaksi. Vanha ihminen kun olen. Ja Karjalassa lapsena kuulin kylän rolla-akkojen pahat puheet milloin mistäkin talon isännästä, sairauksista jne. Kuten kuppaa, keuhkotautia, mielisairautta. Ne olivat rolla-aiheita. Jopa omasta rakkaasta isästä pahin kylän rolla, äidin kertoman mukaan, oli valehdellut kylillä, että ei sekään isäntä ole kivärin vahingon lauksessa toista silmäänsä ja nenän päätään metsästys reissulla ampunut: kuppa siinä on ollut. -- Arvaatte miten kamalaa oli olla tuollaisten pahan tahtoisten armoilla jossain kylä pahasessa suuren perheen isänä ja äitinä. Lisäksi uskojen vainoamiset. Silloin todella vainottiin ihmisiä! Tahdommeko yhä olla sillä tasolla, vainoamassa joka tilanteessa ja " vaiheessa " toisia. En tarkoita suoraan yksin Alia vai mikä hänenkin uusi hauskasti vaihtuva Wasserman-nimmarinsa taas oli? anteeksi. - Mutta yhdessä he Ca:n kanssa saivat minut phumaan suoraan vaan pisuaarista eli kaduille ja " ketjuihinsa" kuseksivista -- eikä enää ensinkään puhtaasta juomavedestä. Kyllähän vesissä tauti liikkuu jos missä, mutta viinissä ehkä vähemmän?


    • Inger1 kirjoitti:

      No johan on alettava pakosti sulle selittää..kun siellä toisessa ketjussa olin ekana kutsunut teitä miehiä vesikeskustelujen tiimoilta : hei vesimiehet! Tuli sieltä seuraavassa vaiheessa Ali Wasserman tilapaisellä uudella nimmarillaan ja kirjoituksellaan. Mitä nikkiä Calvados suomennoksellaan täydensi jotenkin kuppaa sairastavan miehen vertauskuvaksi.

      - Minusta siinä vaiheessa vesikeskustelu muuttui pisuaari tasoiseksi. Jotenkin irvokkaann sairaaksi. Vanha ihminen kun olen. Ja Karjalassa lapsena kuulin kylän rolla-akkojen pahat puheet milloin mistäkin talon isännästä, sairauksista jne. Kuten kuppaa, keuhkotautia, mielisairautta. Ne olivat rolla-aiheita. Jopa omasta rakkaasta isästä pahin kylän rolla, äidin kertoman mukaan, oli valehdellut kylillä, että ei sekään isäntä ole kivärin vahingon lauksessa toista silmäänsä ja nenän päätään metsästys reissulla ampunut: kuppa siinä on ollut. -- Arvaatte miten kamalaa oli olla tuollaisten pahan tahtoisten armoilla jossain kylä pahasessa suuren perheen isänä ja äitinä. Lisäksi uskojen vainoamiset. Silloin todella vainottiin ihmisiä! Tahdommeko yhä olla sillä tasolla, vainoamassa joka tilanteessa ja " vaiheessa " toisia. En tarkoita suoraan yksin Alia vai mikä hänenkin uusi hauskasti vaihtuva Wasserman-nimmarinsa taas oli? anteeksi. - Mutta yhdessä he Ca:n kanssa saivat minut phumaan suoraan vaan pisuaarista eli kaduille ja " ketjuihinsa" kuseksivista -- eikä enää ensinkään puhtaasta juomavedestä. Kyllähän vesissä tauti liikkuu jos missä, mutta viinissä ehkä vähemmän?

      Minuunkin särähti se kuppa jotenkin vesikeskusteluun kuulumattomana, mutta mitäs tuosta. Pieni välihuomautus, jollaisesta ei tilille joudu.

      Me sylttytehtailijat kyllä joutuisimme "enemmistön" päätöksellä.


    • Inger1 kirjoitti:

      No johan on alettava pakosti sulle selittää..kun siellä toisessa ketjussa olin ekana kutsunut teitä miehiä vesikeskustelujen tiimoilta : hei vesimiehet! Tuli sieltä seuraavassa vaiheessa Ali Wasserman tilapaisellä uudella nimmarillaan ja kirjoituksellaan. Mitä nikkiä Calvados suomennoksellaan täydensi jotenkin kuppaa sairastavan miehen vertauskuvaksi.

      - Minusta siinä vaiheessa vesikeskustelu muuttui pisuaari tasoiseksi. Jotenkin irvokkaann sairaaksi. Vanha ihminen kun olen. Ja Karjalassa lapsena kuulin kylän rolla-akkojen pahat puheet milloin mistäkin talon isännästä, sairauksista jne. Kuten kuppaa, keuhkotautia, mielisairautta. Ne olivat rolla-aiheita. Jopa omasta rakkaasta isästä pahin kylän rolla, äidin kertoman mukaan, oli valehdellut kylillä, että ei sekään isäntä ole kivärin vahingon lauksessa toista silmäänsä ja nenän päätään metsästys reissulla ampunut: kuppa siinä on ollut. -- Arvaatte miten kamalaa oli olla tuollaisten pahan tahtoisten armoilla jossain kylä pahasessa suuren perheen isänä ja äitinä. Lisäksi uskojen vainoamiset. Silloin todella vainottiin ihmisiä! Tahdommeko yhä olla sillä tasolla, vainoamassa joka tilanteessa ja " vaiheessa " toisia. En tarkoita suoraan yksin Alia vai mikä hänenkin uusi hauskasti vaihtuva Wasserman-nimmarinsa taas oli? anteeksi. - Mutta yhdessä he Ca:n kanssa saivat minut phumaan suoraan vaan pisuaarista eli kaduille ja " ketjuihinsa" kuseksivista -- eikä enää ensinkään puhtaasta juomavedestä. Kyllähän vesissä tauti liikkuu jos missä, mutta viinissä ehkä vähemmän?

      No, voi herran jee sinua Inger, tällaisen sopan olet synnyttänyt siitä minun lystikseni (omaa sanontaasi lainatakseni) sanomasta Ali Wasserman -nimmarista, se oli pelkkä huuli, jonka sinun hoitohenkilönä luulisi tietävän, mikä on Wassermanin koe. Ali itse ei siitä loukkaantunut ollenkaan, tiesi mikä se koe on. Monet kokeethan sairauksien toteamiseksi on nimetty sen lääkärin mukaan, joka sen on keksinyt. Sitten sinä tulet sinne ketjuun eri nimmarilla ivailemaan, olisit tullut omalla nimmarillasi sanomaan, mitä mieltä olet. Mistä ihmeestä minä voisin tietää, että sinun isääsi on kylillä epäilty kuppatautiseksi jne. Voi tsiisus.

      Kai tiedät stadissa jo jonkin aikaa asuneena myös sanonnan: Lähti kuin kuppa Töölöstä.

      Puhuimme vesistä, ei vain puhtaista vesistä, myös harmaasta ja mustasta vedestä, likakaivoista jne.

      Ei voi olla ikinä tietoinen siitä, mitä joku toinen ajattelee ja on mieltä milloin mistäkin sutkauksesta eikä voi tietääkään oikaista asiaa heti koska henkilö tulee ketjuun yhtä äkkiä eri nimmarilla heittämään herjaa ja suorastaan ilkeilemään ns puskan takaa. Ja sitten ihmettelee, millaista palautetta saa, muka lystikkäästä esiintulostaan.

      Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että kirjoittaa eri nimmareilla, kun se asia ei ole heitetty omalta kirjoittajakollegalta salanimellä samaan tai viereiseen ketjuun paheksuakseen tiettyä viestiäni, tässä tapauksessa Alille. Reilua peliä, pyydän.


    • Calvados kirjoitti:

      No, voi herran jee sinua Inger, tällaisen sopan olet synnyttänyt siitä minun lystikseni (omaa sanontaasi lainatakseni) sanomasta Ali Wasserman -nimmarista, se oli pelkkä huuli, jonka sinun hoitohenkilönä luulisi tietävän, mikä on Wassermanin koe. Ali itse ei siitä loukkaantunut ollenkaan, tiesi mikä se koe on. Monet kokeethan sairauksien toteamiseksi on nimetty sen lääkärin mukaan, joka sen on keksinyt. Sitten sinä tulet sinne ketjuun eri nimmarilla ivailemaan, olisit tullut omalla nimmarillasi sanomaan, mitä mieltä olet. Mistä ihmeestä minä voisin tietää, että sinun isääsi on kylillä epäilty kuppatautiseksi jne. Voi tsiisus.

      Kai tiedät stadissa jo jonkin aikaa asuneena myös sanonnan: Lähti kuin kuppa Töölöstä.

      Puhuimme vesistä, ei vain puhtaista vesistä, myös harmaasta ja mustasta vedestä, likakaivoista jne.

      Ei voi olla ikinä tietoinen siitä, mitä joku toinen ajattelee ja on mieltä milloin mistäkin sutkauksesta eikä voi tietääkään oikaista asiaa heti koska henkilö tulee ketjuun yhtä äkkiä eri nimmarilla heittämään herjaa ja suorastaan ilkeilemään ns puskan takaa. Ja sitten ihmettelee, millaista palautetta saa, muka lystikkäästä esiintulostaan.

      Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että kirjoittaa eri nimmareilla, kun se asia ei ole heitetty omalta kirjoittajakollegalta salanimellä samaan tai viereiseen ketjuun paheksuakseen tiettyä viestiäni, tässä tapauksessa Alille. Reilua peliä, pyydän.

      Chauteau - DE LA - Jaubertie, lasillinen maistuis varmaan sullekin ja ilmeisen kiltille ja kaikesta päätellen hieman yksinäiselle miehellesi?


    • Inger1 kirjoitti:

      Chauteau - DE LA - Jaubertie, lasillinen maistuis varmaan sullekin ja ilmeisen kiltille ja kaikesta päätellen hieman yksinäiselle miehellesi?

      Miten niin hieman yksinäiselle miehelleni?


    • Inger1 kirjoitti:

      Chauteau - DE LA - Jaubertie, lasillinen maistuis varmaan sullekin ja ilmeisen kiltille ja kaikesta päätellen hieman yksinäiselle miehellesi?

      Saattaisi maistuakin, jollei olisi jo myöhä, eikä ole ruoka-aika. Katsoin ihan mielenkiinnosta tuon viinin, on Lounais-Ranskasta, kuiva, hapokas, limettinen, hennon herukkainen, kevyen yrttinen. Prosentit 13. Hinta 9,95, eli ei ole ihan kyykkyviini. Varmaan hyvä viini ruuan kanssa. Seurustelujuomana haluan, että on vähintään puolikuivaa tai puolimakeaa.


    • Calvados kirjoitti:

      Miten niin hieman yksinäiselle miehelleni?

      No siitä päätellen, että minusta itsekin taidat olla samassa määrin tavallaan ikävissäsi koska näinkin antaumuksella vuosia jaksat päivittäin - nyt jopa minua ottaa hyvinkin tarkasti huomioosi eri keskusteluissa,,tosin ikävä kyllä, aika torjuvalla asenteella. Miksihän?


    • Inger1 kirjoitti:

      No siitä päätellen, että minusta itsekin taidat olla samassa määrin tavallaan ikävissäsi koska näinkin antaumuksella vuosia jaksat päivittäin - nyt jopa minua ottaa hyvinkin tarkasti huomioosi eri keskusteluissa,,tosin ikävä kyllä, aika torjuvalla asenteella. Miksihän?

      En minä sinua torjuvalla asenteella ottaisi huomioon, mutta itse aina sen aiheutat, vai olitko kovinkin ystävällinen minulle tässäkin lääketieteellisessä asiassa?
      Tässäkin ketjussa olen pitänyt sinua jopa hauskana, kuten siinä papin lauluäänessä.

      Aina valitat, että sinulle ei vastailla tarpeeksi ja kun vastataan, on sekin siis pahasta. Miksiköhän?


    • Calvados kirjoitti:

      Saattaisi maistuakin, jollei olisi jo myöhä, eikä ole ruoka-aika. Katsoin ihan mielenkiinnosta tuon viinin, on Lounais-Ranskasta, kuiva, hapokas, limettinen, hennon herukkainen, kevyen yrttinen. Prosentit 13. Hinta 9,95, eli ei ole ihan kyykkyviini. Varmaan hyvä viini ruuan kanssa. Seurustelujuomana haluan, että on vähintään puolikuivaa tai puolimakeaa.

      Minut useinkin tulkitaan väärin: kun puhuin vaikka linnuista ymmärsit, että puhuinkin papeista..
      Hyvää yötä


    • Calvados kirjoitti:

      No, voi herran jee sinua Inger, tällaisen sopan olet synnyttänyt siitä minun lystikseni (omaa sanontaasi lainatakseni) sanomasta Ali Wasserman -nimmarista, se oli pelkkä huuli, jonka sinun hoitohenkilönä luulisi tietävän, mikä on Wassermanin koe. Ali itse ei siitä loukkaantunut ollenkaan, tiesi mikä se koe on. Monet kokeethan sairauksien toteamiseksi on nimetty sen lääkärin mukaan, joka sen on keksinyt. Sitten sinä tulet sinne ketjuun eri nimmarilla ivailemaan, olisit tullut omalla nimmarillasi sanomaan, mitä mieltä olet. Mistä ihmeestä minä voisin tietää, että sinun isääsi on kylillä epäilty kuppatautiseksi jne. Voi tsiisus.

      Kai tiedät stadissa jo jonkin aikaa asuneena myös sanonnan: Lähti kuin kuppa Töölöstä.

      Puhuimme vesistä, ei vain puhtaista vesistä, myös harmaasta ja mustasta vedestä, likakaivoista jne.

      Ei voi olla ikinä tietoinen siitä, mitä joku toinen ajattelee ja on mieltä milloin mistäkin sutkauksesta eikä voi tietääkään oikaista asiaa heti koska henkilö tulee ketjuun yhtä äkkiä eri nimmarilla heittämään herjaa ja suorastaan ilkeilemään ns puskan takaa. Ja sitten ihmettelee, millaista palautetta saa, muka lystikkäästä esiintulostaan.

      Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että kirjoittaa eri nimmareilla, kun se asia ei ole heitetty omalta kirjoittajakollegalta salanimellä samaan tai viereiseen ketjuun paheksuakseen tiettyä viestiäni, tässä tapauksessa Alille. Reilua peliä, pyydän.

      "Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että kirjoittaa eri nimmareilla, kun se asia ei ole heitetty omalta kirjoittajakollegalta salanimellä"

      Samahan se, millä nimmarilla täällä kirjoittelee, kun te kuitenkin tunnistatte takaa "sylttytehtaan", jota sanaa ystäväkollegasi äskettäin käytti repien tahallaan vanhat haavat esiin.

      Minusta Ingerin ja minunkin tekstien rääppijät ja miinustelijat ovat sydämettömiä ikärasisteja.


  • Inger ja Aurora

    Ensiksikin kiitti Ingerille siitä selostuksesta, sen se vaati. Nimittäin en olisi näillä salapoliisi-eväillä pystynyt kyllä yhdistämään puhdasta juomavettä kusiveteen ja kuppaan, saati sitten sinun kokemiisi muistoihin menneiltä ajoilta. Luulenpa, että olisit saanut Alilta asianmukaisen kommentin, jos sitä heti häneltä olisit kysynyt. No ne meittin jututhan laukkaavat helpostikin sivuraiteille, enkä oikein jaksa Ca:n Wasserman tulkintaa sen kummemmin miettiä. Joskus varmaan juttu voisi kyllä vähän pidempään pysyä, veteen liittyen, uomissaankin. Vain yhden tapauksen muistan tähän hätään omalta kohdaltani. Se oli silloin, kun puhuttiin kerjäläisistä. Minä en ottanut sitä romanien järjestäytyneenä toimintana, vaan muistin äitini kertoneen 1920-30 luvuilla tekemistään kerjuureissuista.

    Aurora, tekö sylttytehtailijoita? Ja enemmistön päätökselläkö tilille? Äsh, elekäähän ny. Tuohan oli tietysti yksityisasia tuo naurua sinulle aiheuttanut mökki-juttu. Tavallaan mukavakin virtuaalimatka, tekisin samanlaisen aivan taatusti, jos edellinen kotimme näkyisi netissä. Uteliaana katselisin, mitä rakenteellisia muutoksia on tehty. Vanhoja mööpeleitä en varmaan löytäisi, koska kaikki piti viedä mennessään. Paitsi tallissa olevaan pitkää työpöytää ja sellaista yhtä peltistä jatkuvalämmitteistä kevyttakkaa. Tosin meidät on kutsuttu kahveillekin ja itse olen käynyt sisällä pari kertaa vuosien varrella. Varsin innokkaana mies näytti, missä vaiheessa mikäkin kohta oli saneerauksen alla.

  • Lukuisista miinuksista päätellen tähänkin ketjuun on soluttautunut käärme. Mutta vaikka on elukaksi viisas, alkukantainen järki ei kuitenkaan riitä järin loogiseen ajatukseen. "Pukkeja" huiskitaan kenelle sattuu.

    Otanpa vankan kepin ja liiskaan sen pään.

  • päää tullee vethväm kätttheen Joun laksemaa lskutehtbvän paperila kut laskru tasksku hävöksisä ompi

    • Onneksi entisajan kouluissa opetettiin laskentoa eikä pelkkää laskukoneen käyttöä. Minusta on suorastaan hauska istua ja laskeskella paperille tulojani ja menojani, mutta ne ovatkin hyvin yksinkertaisia tehtäviä ja pieniä numeroita;)


  • Millaisia tulkintoja mahtaa tulla jos uskaltaa vielä kerran näin Juhannuksen merkeissä kirjoittaa näissä ketjuissa sanan Vesimies. - Olen nimittäin ollut kerran elämässäni naimisissa vesimiehen kanssa. Itse olen horoskooppimerkiltä Vaaka. Ja Vesimies ja Vaaka ne hyvin yhteen soppii.. niin sanottiin jossain.. joskus. Aamen.

    Vaaka ja Vesimies siispä menivät kerran vihille Juhannuksena. Ja olivat onnellisesti naimisissa niin kauan kuin sallimus heidät yhdässä salli olla. Mutta ovat he edelleenkin hyvissä ihmissuhteissa keskenään, vaikka Vesimies on mennyt uusiin naimisiin ja elää varmaan onnellisena vaimonsa kanssa elämänsä loppuun asti.

    Rakas hyvä isänikin oli Vesimies..Anteeksi Isä, että jouduit täällä ketjuissa kummallisiin maallisiin ja mataliin seikkailuihin. Pyydän älkäätte ihmiset alkako välttämättä enää tekemään näistä " minun hyvistä miehistäni " mitään Tohtori Wasssssermanneja. Kiitos. - Vaikka huutelisinkin tietämättömyyttäni vielä joskus hei hei missä olette maailman parhaat vesimiehet.

  • mies hilamo puhis ammuhatvuessa jota Jessus sano etä köyhhiii on aina

  • - Varmaan siitä syystä " aina " läsnä, kun köyhyyttä on perus olemukseltaan ja esiintymältään tavattoman - monen sorttista.

  • Sotrti asemala käuytihiin amusela ja ammuhatrsvuuesa puhusi kapilainen rikoskista ja elMa ja Kalvello pyysi meitin heiän hyuvikllaale juhanus uhtuliin

    • Oikein hauskaa juhannusta siellä Elman huvilalla! Minä täällä nautin hiljaisesta kaupungista, josta ihmiset ovat karanneet maalle. Kaunista ilmaa on luvattu vähän joka puolelle maata.


  • Oikein hyvää yötä hauskalle Sortin-sakille. Juhannus senkun tuntuu paranevan - jopa omista Lähtökohdistaan lukien ja kirjoittaen..Tuhat vuotisine ja Raamatullisine perinteineen. Johannes Kastaja on ollut ja on edelleenkin Paras tiennäyttäjä myös nykyiselle elämällemme.

    Kiitos Kastaja, kun emme ole hukkuneet, vaikka vesi on ollu houkuttelevan kirkas ja lämmin - aina Kotikyläni läpi virtaavassa joessa -

  • joesa mie ja kaiki uiva juhanstusena kui eLma ja kalervirion uphia huvvila onjävren ja joien litymäsä ja tikhi Juhanes Kastja toiphi valon ja valvoimma ja mie jo tännä menin Kealevron kansa viemään tyhmät pullot kaupaan muta oljipas hauasuka Juhannnys kuin nuoret tulvat aksa ja laloimma ja pellasuma

    • Nauramatta en voinut, Tyyne, lukea kirjoitustasi. Mekin veimme kauppaan tänään muutaman tyhjän pullon ja voi, että siellä palautusautomaatilla oli ruuhkaa. Automaatit huusivat suoraa huutoa, että apuuuuva ja kovaääniset toistivat. että palautusautomaatille tarvitaan hoitajaa. Kolmesta automaatista kaikki olivat tukehtuneet pullomäärään ja tilttasivat ja stopit vain vilkkuivat näytöillä. Lattia palutusautomaattien edessä oli aivan kurainen, vaikka ei tänään ole satanut mitään.


  • Lapsirakkaita ja -rikkaita olivat tunnelmat myös Mustasaaren Aaton juhlassa. Sitä suven suloisuutta tahdittivat vielä myöhemmin illassa yhteislaulut saaren oman "Juhannusheilat" Orkesterin ja solistin johdolla. Hienoa.. Meren rantakalliolla kokon palaessa ja valaistessa kilpaa auringon kanssa. Yhteislaulu toi virkistävästi mieleen kesäisen hetken jostain kaukaa Juhannuksista maalla..Kiitos myös Anni Kajos kauniista solistilaulannasta. - Kun laulujen sanatkin annettiin meille kaikille käteen, että sai siinä rinnalla laulaa tuttuja lauluja koko sydämestä jos siltä tuntui. Ja kyllähän se tuntui.

    Kiitos Mustasaari taas kerran ihanasta Juhannnusjuhlasta.

    • Älkäätte kertoilkaan mulle osattomalle, kuinka ihania jusseja sitä on vietetty ja vietelty. Mutta minullapa on vanhusystävä, jolle pieni puhelinsoitto toi juhlan. Itse toistaiseksi odotan sitä puhelinsoittoa, mutta ehkä kahdenkymmenen vuoden päästä, kun olen samanikäinen kuin hän, joku soittaa säälistä. Toivossa on hyvä elää.

      Minä ajattelen niin, että vaikka juhannus, joulu, pääsiäinen ja kaikki muukin kansanjuhla on minulle muuttunut vieraaksi, on niitä hauskoja juhlia ollunna ihan tarpeeksi elämän varrella.

      Itse kullakin osansa elämän riemusta. Ei sovi rohmuta muiden iloja.


    • Aurora-autisti kirjoitti:

      Älkäätte kertoilkaan mulle osattomalle, kuinka ihania jusseja sitä on vietetty ja vietelty. Mutta minullapa on vanhusystävä, jolle pieni puhelinsoitto toi juhlan. Itse toistaiseksi odotan sitä puhelinsoittoa, mutta ehkä kahdenkymmenen vuoden päästä, kun olen samanikäinen kuin hän, joku soittaa säälistä. Toivossa on hyvä elää.

      Minä ajattelen niin, että vaikka juhannus, joulu, pääsiäinen ja kaikki muukin kansanjuhla on minulle muuttunut vieraaksi, on niitä hauskoja juhlia ollunna ihan tarpeeksi elämän varrella.

      Itse kullakin osansa elämän riemusta. Ei sovi rohmuta muiden iloja.

      Hei oletko viettänyt Juhannusta tai muuten useinkaan käynyt kesäisin Helsingin eri saarissa. Minusta niissä käynti on tuonut vaihtelevuutta kaupunki-elämääni.

      Terveppä Teille jos jaksatte viestini pienen vielä näin myöhään lukaista..


    • Inger1 kirjoitti:

      Hei oletko viettänyt Juhannusta tai muuten useinkaan käynyt kesäisin Helsingin eri saarissa. Minusta niissä käynti on tuonut vaihtelevuutta kaupunki-elämääni.

      Terveppä Teille jos jaksatte viestini pienen vielä näin myöhään lukaista..

      Aika vähiksi ovat saarireissut jääneet. Siihen on parikin syytä: koiraa ei saa viedä mukana kaupungin saarille ja toiseksi ihoni ei kestä aurinkoa, ei varsinkaan jos vesi kimmeltää lähellä.

      Olen siis auringonpalvojien vastakohta, varjojen rakastaja. Seurasaareen pääsee kyllä suht koht varjoisia reittejä pitkin taiteillen ja sinne saa koirankin ottaa mukaan. Ei vain ole tullut tänä kesänä lähdetyksi.

      Yhden huvin olen keksinyt, ettei tarvitse ahtaan kämpän kuumuudessa kärvistellä. Varaan keskipäiväksi tunnin tai pari omaa ulkoiluaikaa, jolloin risteilen busseilla ympäri kaupunkia. Täältähän pääsee poikittaissuuntiin, itään tai länteen oikein sujuvasti. Vaihdan busseja mielen mukaan sen tunnin vaihtoajan puitteissa ja odotusajat istuskelen pysäkkien varjoisilla penkeillä.

      Aika helppo kotiseuturetki, varusteina vain matkakortti ja vähän rahaa, jos sattuisi jossain mansikkatori näkymään.

      Kyllä sitä kesätekemistä keksii, kunhan tottuu siihen, että ei ole enää sitä mökkiä missä viettää aikaa.


  • lukhisimpa vähhäsen avviisia, muta en jaskanu ja pömtöllä mie kahtelilin ovi aukisellaan kuinl linupoojat savat rukhaa emosssilta. AAAmyhartvuessa puhusi jäbvernpästä mies kui mannserlattat likuvat ja poltikka ja sekhä uskmnto mutuu kovvast

    • Muuttuu kaikki muuttuuu, jotain joskus myös hyvään suuntaan. Kuten virret saavat kuulema pian uutta melodista ja kulttuurillista vaihtelevuutta.

      Moniääniset ketjulaulut. Kanon virsilaulanta. se olisi minusta oikein mukavaa. Saisi tulla vaikka körttirytmiäkin siinä samassa vähän lisää musiikilliseen, hengelliseen ja kirkolliseen sävel-poljentoon ja Saundiin.

      Ihanko totta! että mannerlaatat alkaa seurata poliittista suuntaa ja valtaa. Volttii sinne voltti tänne ? Vai mitä se mies puhui. Kiitos kuitenkin että tietää tässä pysytellä kiltisti enemmän näin nikkää - vesien tuntumassa ja niien kannattelemassa vuorovaikutuksessa.


  • kuorrpo lallteli ammuhattvuuesa ja batmanisti puhusi. mie jo aamu thuimma kahtellin kisu-mirin kansa laitdurila kalapoikkii kui ne uivatte laigurin alithe

    • Minä taas seurasin sorsapoikuetta, joka ihan pelottomasti viipelsi nurmikolla pikku lammen rannalla. Äiti olisi halunnut niiden pysyvän vedessä, mutta ne mieluummin ajoivat varpusia takaa.

      Samaan "seurueeseen" kuului uros- ja naaras-sorsapari, joka kovasti tarkkaili untuvikkojen liikkeitä, olisikohan olleet niiden mummo ja vaari?


    • Aurora4 kirjoitti:

      Minä taas seurasin sorsapoikuetta, joka ihan pelottomasti viipelsi nurmikolla pikku lammen rannalla. Äiti olisi halunnut niiden pysyvän vedessä, mutta ne mieluummin ajoivat varpusia takaa.

      Samaan "seurueeseen" kuului uros- ja naaras-sorsapari, joka kovasti tarkkaili untuvikkojen liikkeitä, olisikohan olleet niiden mummo ja vaari?

      Kyllä ne taisivat olia rakastavat isovanhemmat, mitkä seurailivat poikueita..rannalla ja sillalla.. Rakkaus on ihana ja kaikkein tärkein asia maailmassa. Minulle tuli Tyynen kirjoituksesta mieleen muuan suloinen pikku-Batman poika mikä innostui kerran kodissaan leikkivarusteistaan niin kovasti, että lauloi koko pitkän päivän lähes yhtäkyytiä samaa ...batmaan-batmaan-batmaan..Lapsi oli kuullut tietenkin sen laulun ensin televisiosta tai jostain - ja 4 vuotiaan innostuksella antoi laulun soida vielä hoitotädillekin..Eipähän tullut päivästä ikävä meille kummallekaan.

      Kuten ei ole tullut aika pitkäksi - täällä meidän jutuissammekaan, hauskaa on ..


  • haskaa ompi metilä kui ukonenn on katselut kuivan maan jak KIsu-miri tathoo vain suyylliin kui jyrhttelle. Aamumuhartvuus olj aamurkkhous ja puhis taassen jogu JÄvrenp ääst jap pAAvalikin kirjiutuksita lähimäiserakkauvesta

  • rakkas kijrja olj EMrutius PIpsalle Huottarile DOsvjenskin kija KrAmtsovin velejet ja hän puhusi ammuuhatrvusessa. ikkää kuin ihmisen persssonallusuksita. olj miellen kintoissa

    • Kirjat ovat joskus lukijalleen hyvinkin paljon antavia, mielenkiintoisia ja sielua virkistäviä. - Kuten oletettavasti on tuo ulkona tapahtuva verkkainen sadepisarointi maalle..

      Hyvää huomenta piti tietenkin toivottaa!


    • Inger1 kirjoitti:

      Kirjat ovat joskus lukijalleen hyvinkin paljon antavia, mielenkiintoisia ja sielua virkistäviä. - Kuten oletettavasti on tuo ulkona tapahtuva verkkainen sadepisarointi maalle..

      Hyvää huomenta piti tietenkin toivottaa!

      Huomenta huomenta

      Ylen nurmikoilla näytti pisaroivan, mutta ei varjon alla istuvien Jälkiviisaiden päälle, vaikka he juuri olisivat viilennystä tarvinneet puhuessaan pahaa suomalaisesta äitiyspakkauksesta, jota Kela on ideoinut peräti vientituotteeksi.

      Vanha murjottajamursu KI pilkkasi että mikä suomalainen vientituote sellainen on, jonka sisältö ja itse taara eli loora ovat kiinalaista alkuperää. Mutta ideaahan siinä Kela oli myymässä.

      Ei muuta; verenpaine nousi jo tuostakin.


  • www.youtube.com/watch?v=JAzzqFz5OR8‎

    Ja iltaa, iltaa ja uutta aamua runon ja suven päivän merkeissä. 6. 7. on myös Eino Leinon päivä.

    • No eipä tullut musiikkia, joten lauletaan ja veisataan mitä itse kuttain huvittaa ja kutkuttaa.


    • Aurora4 kirjoitti:

      No eipä tullut musiikkia, joten lauletaan ja veisataan mitä itse kuttain huvittaa ja kutkuttaa.

      Helkavirsien balladeja ja legendojako olisit tahtonut Aurora esittää..Ovat voimakasta kuvausta ihmisestä... ihmeestä ja armosta. Kansallisromanttiseen taustaan liittyvät, Niissä runoissa elävät perikansalliset ja yleisinhimilliset aiheet - käsi kädessä...

      Kuin Me elämässä. Hyvää yötä ja hyvää viikon vaihdetta kesäisissä merkeissä.


    • Inger1 kirjoitti:

      Helkavirsien balladeja ja legendojako olisit tahtonut Aurora esittää..Ovat voimakasta kuvausta ihmisestä... ihmeestä ja armosta. Kansallisromanttiseen taustaan liittyvät, Niissä runoissa elävät perikansalliset ja yleisinhimilliset aiheet - käsi kädessä...

      Kuin Me elämässä. Hyvää yötä ja hyvää viikon vaihdetta kesäisissä merkeissä.

      Niin uhmakkaita mieskuvia kuin Leinon Helkavirsissä ei juuri tapaa muussa runoudessa, aivan ihmeellisiä jääräpäitä.

      Kuten nyt se Ylermi ylpeä isäntä, joka menetettyään hulluuttaan niin vaimonsa kuin poikansa ajoi orhin alttarille ja kirosi keskiristiltä, että "tässä mies tämännäköinen, ei kadu tehtyä tekoa".

      Tai Kouta, Lapin tietäjistä suurin, joka vasta pakon edessä taipui antamaan periksi vanhuuden heikkoudelle:

      "Tuo oli Kouta, kolkko mies,
      tunsi kaikki tietävänsä,
      astui rotkohon Rutimon,
      kulki kuolon porraspuita
      niinkuin pitkän pilven lonka,
      niinkuin jäisen kosken kopru;
      ei hän taakse katsahtanut,
      katsoi kohden Kalman usta,
      ei hän kilvan kiirehtinyt,
      astui askel askeleelta,
      kun oli tuima Tuonen kulku,
      elo kuoloa kovempi."

      Elämä ja tietäjyys jäivät sittenkin voitolle. Tuonen kulku on tuima, mutta elo kuitenkin kuoloa kovempi, voimakkaampi.

      On siellä myös Sykkö, joka sairaana katuu, että lähti maailmalle seikkailemaan.

      "Miksi vierin vieno peura
      Repolasta rikkahasta?
      Oli tuolla tuttu seura,
      maanitteli maammo lasta.
      Miksi heitin heimon kannat,
      vierin maalle vierahalle,
      heitin heljät heinärannat,
      punapurret rannan alle?

      Outo tääll' on urhon olla,
      korpi kolkko, kansa karu,
      kaihi eessä auringolla,
      soi ei kannel eikä taru,
      eipä kaiu hemme helske
      rantamilla rahkasoiden,
      kaikuu täällä miekan melske,
      tanhujuoksut tapparoiden."

      Näissä säkeissä on tosiaankin paljon tuttua, juuri perikansallista ja yleisinhimillistä käsi kädessä. Auringon "kaihin" alta erottaa nykymiesten tuntoja, ehkä myös vieraista kulttuureista tulleiden koti-ikävää.


  • merkkit ksäsä ovatt kaunhiita kaiki kukii lindusset vil lalaltteluu. AAmuuhatrvuesja helutaimihinen puliusihi kungas tdabitsita jak kui olj hään silmäi palo smmunut jak kui ovat silimät siluhun pelili.. tnnä onkgii markhina päivä jomgilane

    • Ihan hyvä valssi!

      Meidän takapihan Leino-piknik katkesi tunnin päästä ukkoskuuroon. Juuri olimme ehtineet kuunnella Leino ykkösen kokonaan ja puolet Leino-kakkosesta, siis näistä Loirin klassikoista.

      Radiossa alkaa romantiikan heinäkuu.


    • Aurora4 kirjoitti:

      Ihan hyvä valssi!

      Meidän takapihan Leino-piknik katkesi tunnin päästä ukkoskuuroon. Juuri olimme ehtineet kuunnella Leino ykkösen kokonaan ja puolet Leino-kakkosesta, siis näistä Loirin klassikoista.

      Radiossa alkaa romantiikan heinäkuu.

      Takapihan piknik.

      Onkos teillä jokin perinne vai syntyykös nuo piknikit ihan extempore, tiettyjen päivien mukaan ehkä? Ja musiikit mukana. Kuulostaa mukavalta tavalta viettää iltapäivää.

      Katselin piiiitkästä aikaa radio1:n ohjelmatarjontaa. Sehän on varsin monipuolista. Tätä kirjoittaessani laitoin eilisen yhden ohjelman päälle ja heti liki alussa ohjelmassa muistutettiin Leinon piikikkyydestä runossa 'Kuldyyri'. En tiedä, onko tuo runo noin otsikoitu.


    • E.A kirjoitti:

      Takapihan piknik.

      Onkos teillä jokin perinne vai syntyykös nuo piknikit ihan extempore, tiettyjen päivien mukaan ehkä? Ja musiikit mukana. Kuulostaa mukavalta tavalta viettää iltapäivää.

      Katselin piiiitkästä aikaa radio1:n ohjelmatarjontaa. Sehän on varsin monipuolista. Tätä kirjoittaessani laitoin eilisen yhden ohjelman päälle ja heti liki alussa ohjelmassa muistutettiin Leinon piikikkyydestä runossa 'Kuldyyri'. En tiedä, onko tuo runo noin otsikoitu.

      Näinhän se runo on otsikoitu: " KYLTYYRI " ja on lainausmerkeissä Runon juhlaa kirjassa, mikä sattuu olla mulla omassa kirjahyllyssä. Siinä ovat ymmärtääkseni kaikki Leinon runot. On se niin iso kooltaan. Tahdotteko helsinkiläisinä lukea sen kertaalleen tässä:

      Helsingin murteella

      " Kyltyyri! Kyltyyri! Kyltyyri! "
      Tuo huuto on Suomessa syyri,
      Mut mikä se on tuo kyltyyri?
      Kas, siinäpä pulma jyyri.

      Se on yhdelle ooppera-kyyri,
      taas toiselle Tukholma-tyyri,
      Duncan, Forsselin figyyri
      tai Parisin polityyri.

      Tuhatkarvainen on kyltyyri -
      se on Kiinassa Kiinaan myyri -
      mut Suomessa Suomen kyltyyri
      tuon kaiken on karrikatyyri.


    • E.A kirjoitti:

      Takapihan piknik.

      Onkos teillä jokin perinne vai syntyykös nuo piknikit ihan extempore, tiettyjen päivien mukaan ehkä? Ja musiikit mukana. Kuulostaa mukavalta tavalta viettää iltapäivää.

      Katselin piiiitkästä aikaa radio1:n ohjelmatarjontaa. Sehän on varsin monipuolista. Tätä kirjoittaessani laitoin eilisen yhden ohjelman päälle ja heti liki alussa ohjelmassa muistutettiin Leinon piikikkyydestä runossa 'Kuldyyri'. En tiedä, onko tuo runo noin otsikoitu.

      Takapihan piknik pruukaa olla pari kertaa kesässä ja aina ex-tempore. Elinen oli talomme näyttelijättären idea, hän kun sattui löytämään Leino-kasetin ja minulla sattui olemaan toinen Leino-kasetti. Kasettinauhuri vedettiin alakerran ikkunasta pitkällä sähköroikalla ja ei muuta kuin vot, Loirin tunnelmointia kuuntelemaan. Lisäksi oli jotain pientä jolla skoolattiin runon ja suven päivälle, ja mitä snacksiä sattui kullakin kotona olemaan tai mansikoita.

      Taivaan ukko päätti puolestamme, että juhlat loppuvat kun ne ovat parhaimmillaan. Eli kesän ainoa rankkasade lankesi yllemme sopivasti skoolimaljan tyhjennyttyä. Eli eivät olleet kalliit laulujen lunnaat, joten hyvä mieli jäi. Lyhyestä virsi kaunis!


  • Nii onkkii ihan mukavii lallateltu, kukkain kanssa Haartahuttahii kuulleltu eli harrastettu

    Nyt mua toden totiset tottuuvet ja runollisetkin rinnastukset täälläkin enemmän vaan alkoivat naurahuttelemaan. Siispä olen hyvällä tuulella ja kuin voiton puolella. Sitä tahdon jakaa iloisella sydämellä teillekin:

    Että kun sain todeta, miten presidentti Niinistökin kai tahtomattaan on tavallaan asettunut mun puolelle, mielipiteessään, että ei mm demokraatisesti valittua presidentti Mursia olisi saanut sotilaihen tulla kaatamaan ja vielä kansalaisia vahingoittamaan, jopa saattamaan heitä kuoleman tilaa. Hui sentään mitä Kouta ja Ylermii siellähi ovat.

    Pois se meistä.

  • Morot tännekin

    Harmitti, kun annoin periksi "matkaohjelmalle" Madventures. Liiaksi minulle muka älämölöä. No nyt olen seurannut jokaisen jakson sohvasurffaajista. Kunhan uusivat sen Madventuresin, niin...

  • Huomenta nimenomaan tänne!

    Juurti ennen Matti Kekkosen kuolinuutista sain loppuun kirjastosta lainaamani Marja Linnankiven muistelman Kekkosten miniänä. Jos ei ollut miniöiden osa ruusuinen vanhassa kansanrunoudessa, ei se ollut täällä palatsienkaan suojissa. Siitä piti huolta tarmokas anoppi, joka hallitsemishalussaan tunki jopa nuorenparin häämatkalle mukaan.

    Ei silti, hyvin monipuolisen ja kiinnostavan kuvan saamme valtakunnan ensimmäisen perheen elämästä. Aikaisemmat "miniätietommehan" ovat perustuneet enimmäkseen sen toisen, värikkäämmän miniän eli Brita Kekkosen kuvauksiin.

  • kuvvauus körtillisuuesta olj johto langa ammuuhatsvueesa kui muistelhi virhien lallatuliula pirthissä. Amula olj jo pivesä ja kylymkki on.pÖnmtölä

    • Nyt kyllä Tyyne-Mieti vähän jo itsekin, miten saat hetken aikayksikössä häkellyttävän naurun ilmoille. - On sanottu että siitä ihmisen tuntee, mille nauraa. Niin ollen ja tullen minut saa tuntea sitten tästä vapaasti kÖrttiläiseksi. Sillä reilusti paljon kummempaa olisi lukea päivän kimaltavia -säkeitä, suu mutturassa?


  • Aamuhartaudesta tuli paljon iloisia asioita mieleen. Helsinkiläispastorin lievästi savonvoittoinen puhe muistutti äitivainajani puhetyyliä, joka oli säilynyt hänen elämänsä murroksissa Iisalmesta Turun kautta Helsinkiin ja Kouvolaan.

    Nuorison yhteislaulu Aholansaaren pirtissä taas muistutti mieleen omat, ei ehkä järin kirkolliset mutta muuten hartaat kokemukset niin tyttökoulun laulutunneilta kuin erilaisten leirien illanistujaisista nuotion ääressä.

    Körttiläisyys on aina vedonnut minuun vaatimattomuudellaan. Oulunkylän entisen rovastin vaimon, runoilija Rakel Liehun runo tulkitsee mielestäni kauniisti tätä arkisen pyhää tunnelmaa:

    "Olin unohtanut pilvet. Kymmenen vuoden jälkeen
    matkustin pohjoiseen, siellä taivas lainehtii laidasta
    laitaan, lepää kuin meri avarien kylien päällä. Katsoin
    pilviä, ne elivät ja liikkuivat, jonakin päivänä ne
    putoaisivat runsaudessaan lauhoina tähtinä arktisen
    maan ylle. Oli syksy, viljapellot sängellä, viistossa
    auringonvalossa putoili viimeisiä lehtiä kuin kultaisia
    pisaroita jokeen. Harmaat talot kohosivat lakeudelta
    juhlallisina, ikkunasta kuului vanha
    virsi. Se kertoi matkamiehen ikävästä pilvien alla,
    se virsi."

  • Minua nauratti ja samalla ärsytti uusi ohjelma, jossa kaksi komeaa telkkarinaista kyöräsi keskellään eläkeläisrouvaa kuin lasta valitsemaan tälle uutta kotia, koska edellisen vuokra oli noussut tähtiin.

    En tiedä, mikä rollaattoritehdas tämän Kotia kohti -ohjelman oli sponsoroinut. Sillä joka asunto arvioitiin lähinnä sen perusteella, mahtuuko siellä liikkumaan rollaattorin kanssa. Omilla jaloillaan reippaasti kävelevä, alle seitsenkymppinen rouvakin nyökytteli, että juu, on se tärkeää että rollaattorilla pääsee ovista.

    Rollaattorikelpoisin asunto on tietysti uusi senioriasunto, mutta miksi niitä rakennetaan niin ikäville paikoille? Tämäkin luontorakas rouva kissoineen päätyi hyisen meren rannalle, entiselle satamalueelle katsomaan ikkunasta ankeata näkymää jättiläismäisiin toimistotaloihin, ei ruohonplänttiä tai puita missään - ja vain siksi että hän joskus kahdenkymmenen vuoden päästä mahdollisesti joutuisi käyttämään rollaattoria.

  • rulalanakeräselä leikki kIsu.miru jam mie juksin pömntöllr ja sitta kunhellin aammuhatvueen kui puhisi unista ja jUMMALSLTA

  • Kuuletteko karjankellot ja heinäsirkan sirityksen. Heinkuussa sellaiset ääneet ovat parasta vielä kuulla -

    Tälläinen oli meidän tavallisin karjan kutsunta Huuto: ptruii kottii tptrui kottii ptrui pihaan noooo! Tulukaa kottii - kottii noo! - prtuitan Helunaa truit Mansikkii - Omena kotii noo..Tanss tanssee tulukee pihaan noo, ja pianhan vastauksia alkoi korviin jostain kaukaa kuulua - ammuuu !!!

  • Kävin juuri Ateneumissa katsomassa linnan aarteita. Paljon metsämaisemia siellä oli, mutta ei ainuttakaan lehmätaulua. Liekö Kekkosen aikana ollut.

    • Voi sinua...kun sait minut tuntemaan ikävää kesälehmää..Lehmän lämmintä rauhallista olemusta, hyvää puhdasta tuoksua täyden lämpimän mahan ja selän, kaulan ryntyykisen seuduilta. Koskettaessa ja silitellessä sileää selän säkää..Seurata märehtimisen liikettä, kun uusi märe nousee lehmän suuhun ruokatorvea pitkin uudestaan kuin paraskin postilähetys - hienonnettavaksi jne.

      Kekkosen aikaan kyllä lehmät olivat läsnä - kesällä varmasti Ateneumin tauluissakin!


    • Inger1 kirjoitti:

      Voi sinua...kun sait minut tuntemaan ikävää kesälehmää..Lehmän lämmintä rauhallista olemusta, hyvää puhdasta tuoksua täyden lämpimän mahan ja selän, kaulan ryntyykisen seuduilta. Koskettaessa ja silitellessä sileää selän säkää..Seurata märehtimisen liikettä, kun uusi märe nousee lehmän suuhun ruokatorvea pitkin uudestaan kuin paraskin postilähetys - hienonnettavaksi jne.

      Kekkosen aikaan kyllä lehmät olivat läsnä - kesällä varmasti Ateneumin tauluissakin!

      Ihana oli kuvauksesi lehmästä! Ja lisään vielä lapsuuden kokemuksen: pehmeän kostean turvan sisältä tuli merkillisen karhea kieli nuolaisemaan silittävää kättä.

      Eipä lehmää parempia olentoja maan päältä löydykään. Uhrautuvia ja hyödyllisiä elämänsä joka käänteessä!


  • Morot kaikille

    Voin vain aavistaa, kuinka kova paikka se oli aikoinaan pienviljelijän emännälle lähettää niitä lehmiään teuraaksi. Paikka, mistä vaimoni on kotoisin, luopui viimeisestä lehmästään vuotta ennen kuin tapasimme.

    Erottamattomat saattoivat olla myös hevonen ja isäntä. Ko. paikasta lähti appiukon monivuotinen työtoveri 60- luvulla hevosten taivaaseen.

    • " Maamies peltpoon pehmeään, kylvää kyntää siementään.."

      Satoakin on jo saatavissa. Marjoja, sipulia. salaattia ja kukkia: lauletaan vaan..että me pieniä ollaan ja kainoja vaan. Mutt Luoja ei unhoita kukkiakaan..

      Hyviä öitä, toivotaan kauniita kesäisiä päiviä myös tällekin viikon vaihteelle.


    • Inger1 kirjoitti:

      " Maamies peltpoon pehmeään, kylvää kyntää siementään.."

      Satoakin on jo saatavissa. Marjoja, sipulia. salaattia ja kukkia: lauletaan vaan..että me pieniä ollaan ja kainoja vaan. Mutt Luoja ei unhoita kukkiakaan..

      Hyviä öitä, toivotaan kauniita kesäisiä päiviä myös tällekin viikon vaihteelle.

      Kasvatatko avomaalla myös tomaattia?

      Nimittäin tuota noin. Alan vähitellen itse epäillä tuota kasvihuoneen hyödyllisyyttä. Pojalla on jossain Konalan lähellä palstaviljelmä ja hän kertoi kasvattavansa tomaatit siellä muiden kasvien joukossa avomaalla ja jo punertavat tuotokset. Meillä on joka kasvukauden lopussa tilanne tomaattien suhteen se, että suuri osa rahdataan raakoina sisälle kypsymään.

      PS. äsken juuri istutettiin kaksi tainta suurempaan astiaan ja nostettiin samalla talon seinän viereen, pois kasvihuoneesta.


    • E.A kirjoitti:

      Kasvatatko avomaalla myös tomaattia?

      Nimittäin tuota noin. Alan vähitellen itse epäillä tuota kasvihuoneen hyödyllisyyttä. Pojalla on jossain Konalan lähellä palstaviljelmä ja hän kertoi kasvattavansa tomaatit siellä muiden kasvien joukossa avomaalla ja jo punertavat tuotokset. Meillä on joka kasvukauden lopussa tilanne tomaattien suhteen se, että suuri osa rahdataan raakoina sisälle kypsymään.

      PS. äsken juuri istutettiin kaksi tainta suurempaan astiaan ja nostettiin samalla talon seinän viereen, pois kasvihuoneesta.

      Kasvatan tomaattia, menestyi viime kesänä erittäin hyvin ja riitti kotitarpeiksi syksyyn asti, vielä myöhäänkin oli kypsymässä paperiin käärittynä. Maukkaita! Tänä kesänä ei ole tomaatteja eikä avomaakurkkujakaan, mitkä myös kasvoivat omalla palstalla hyvin. Ei sitä kaikkea joka kesä jaksa kasvattaa. Kun taimien saanti on vähän tuurin peliä.


  • Lehmien, samoin hevosten tärkeydestä vanhemman polven ihmisille kertoo semmoinenkin seikka kuin että minun isoäitini joka oli maalaistalosta kotoisin, muisti vielä vanhanakin mitä ja minkänimisiä eläimiä kotona oli. Minulla on tallella hänen nuoruuden päiväkirjansa, jossa hän kaupunkiin muutettuaan usein kaipailee näitä eläimiä. Mitähän sille ja sille Mansikille mahtaa kuulua, onko poikiminen onnistunut ja niin edelleen. No, tavallaanhan siinä oli eläinrakkauden lisäksi huoli siitä, miten kotona talouspuoli sujui eli jaksoiko vanheneva kotiväki hoitaa karjaa tai hevosta entisellä tavalla.

    Erityisen rankkaa eläimistä luopuminen on kai ollut silloin, jos se on merkinnyt koko entisen elämänmuodon päättymistä. Kun viimeinen ammu tai polle viedään teurasautoon, se on yhden luvun loppu niille ihmisille ja uutta lukua ei ole vielä kirjoitettu.

    • Uuden luvun kirjoituksia.

      Onhan se melkoinen myllerrys Suomessa ja maataloudessa ollut jo 50 vuotta. Moni on menettänyt uskonsa, jotkut ovat kirjoittaneet sitä "uutta lukua". Osin on kait aika tarkoituksenmukaista ollut tilojen kokojen suurentaminen eli tehdä tiloista itsestään kannattavia. Jotkut sitten ovat lähteneet siihen mukaan, jotkut sinnittelevät juuri ja juuri pärjätäkseen ja jotkut keksivät uusia tapoja, ehkä uusia viljeltäviä kasveja. Jotain pienimuotoisempaa, millä pärjätä ja tässä on mukana kait myös luonnonmukainen viljely ja eläinten pito. Tekis mieli väittää, että hieman pitäisi purkaa liian tiukkaa lainsäädäntöä ja antaa ihmisille enemmän uskoa ja mahdollisuuksia kuin lakipykäliä.

      Kaupunkiyhteisötkin ja alueet pitäisi suunnitella paremmin ja kauaskantoisemmin. Ihmisiä varten. Ei pelkästään ajatellen asuntoja nukkumispaikkoina, pakollisina suojina säitä vastaan, vaan kokonaisvaltaisina elämisen paikkoina, missä on tarjolla lähellä palvelut, mahdollisuus pitää pieniä kasvimaita jne. Toivon hartaasti, että 50 vuoden kuluttua asuntoalueet kaupungeissa ovat laadukkaampia. Katsoin eilennä jotain ohjelmaa, missä kolme ihmistä puhuivat juuri näistä asioista. Isosta kaupunkialueesta, missä sulassa sovussa huomioidaan myös vanhusten ja nuorten tarpeet. Ohjelmassakin nähtiin osin esteenä ehkä liian tiukka lainsäädäntö plus kaavoitus, päättäjät ja rakentajat. Joku ohjelmassa puhui pienten keskieurooppalaisten kylien ja kaupunkien puolesta eli eri yhteiskuntaluokat ja sukupolvet sulassa sovussa keskenään ja seassa ja lähellä tarpeelliset palvelut. Hyi hitto noita maximarketteja jossain huitsin nevadassa.


    • E.A kirjoitti:

      Uuden luvun kirjoituksia.

      Onhan se melkoinen myllerrys Suomessa ja maataloudessa ollut jo 50 vuotta. Moni on menettänyt uskonsa, jotkut ovat kirjoittaneet sitä "uutta lukua". Osin on kait aika tarkoituksenmukaista ollut tilojen kokojen suurentaminen eli tehdä tiloista itsestään kannattavia. Jotkut sitten ovat lähteneet siihen mukaan, jotkut sinnittelevät juuri ja juuri pärjätäkseen ja jotkut keksivät uusia tapoja, ehkä uusia viljeltäviä kasveja. Jotain pienimuotoisempaa, millä pärjätä ja tässä on mukana kait myös luonnonmukainen viljely ja eläinten pito. Tekis mieli väittää, että hieman pitäisi purkaa liian tiukkaa lainsäädäntöä ja antaa ihmisille enemmän uskoa ja mahdollisuuksia kuin lakipykäliä.

      Kaupunkiyhteisötkin ja alueet pitäisi suunnitella paremmin ja kauaskantoisemmin. Ihmisiä varten. Ei pelkästään ajatellen asuntoja nukkumispaikkoina, pakollisina suojina säitä vastaan, vaan kokonaisvaltaisina elämisen paikkoina, missä on tarjolla lähellä palvelut, mahdollisuus pitää pieniä kasvimaita jne. Toivon hartaasti, että 50 vuoden kuluttua asuntoalueet kaupungeissa ovat laadukkaampia. Katsoin eilennä jotain ohjelmaa, missä kolme ihmistä puhuivat juuri näistä asioista. Isosta kaupunkialueesta, missä sulassa sovussa huomioidaan myös vanhusten ja nuorten tarpeet. Ohjelmassakin nähtiin osin esteenä ehkä liian tiukka lainsäädäntö plus kaavoitus, päättäjät ja rakentajat. Joku ohjelmassa puhui pienten keskieurooppalaisten kylien ja kaupunkien puolesta eli eri yhteiskuntaluokat ja sukupolvet sulassa sovussa keskenään ja seassa ja lähellä tarpeelliset palvelut. Hyi hitto noita maximarketteja jossain huitsin nevadassa.

      Kaikki mitä kirjoitit oli oikeata ja järkevää. Saatan palata siihen myöhemmin.

      Mutta huitsin nevadoista olen eri mieltä. Nehän ovat huikeita mestoja. Autonomistajna olet tietysti käynyt niissä ja kyllästynyt. Tällainen autoton, joka on joskus harvoin päässyt jonkun kyydissä näitä american style ihmemaita katsomaan, on ihan lääpällään tavaroiden paljoudesta.

      Itsehän en koskaan osta mitään, mutta seikkailua syntyy silti. Joko eksyy portaissa, juuttuu hissiin tai muuten vain joutuu kiertämään kehää ja huomaa tulleensa just samaan kymmenestä Ikea-keittiöstä jonka äsken jätti jälkeensä.

      En yhtään ihmettele, että se yksi ukko viihtyy siellä Moskovan terminaalissa. Ne vasta ovat kokonaisia kaupunkeja. Mekin lapsen ollessa pieni käytiin aina Seutulassa katsomassa lentokoneita. Paremman puutteessa kelpasi myös Huopalahden asema pari kertaa tunnissa ohiviheltävine junineen.

      Niin mitä mun pitikään sanoa? Joo, että hyvää sunnuntaita vaan kaikille - teille kolmelle!


    • Aurora4 kirjoitti:

      Kaikki mitä kirjoitit oli oikeata ja järkevää. Saatan palata siihen myöhemmin.

      Mutta huitsin nevadoista olen eri mieltä. Nehän ovat huikeita mestoja. Autonomistajna olet tietysti käynyt niissä ja kyllästynyt. Tällainen autoton, joka on joskus harvoin päässyt jonkun kyydissä näitä american style ihmemaita katsomaan, on ihan lääpällään tavaroiden paljoudesta.

      Itsehän en koskaan osta mitään, mutta seikkailua syntyy silti. Joko eksyy portaissa, juuttuu hissiin tai muuten vain joutuu kiertämään kehää ja huomaa tulleensa just samaan kymmenestä Ikea-keittiöstä jonka äsken jätti jälkeensä.

      En yhtään ihmettele, että se yksi ukko viihtyy siellä Moskovan terminaalissa. Ne vasta ovat kokonaisia kaupunkeja. Mekin lapsen ollessa pieni käytiin aina Seutulassa katsomassa lentokoneita. Paremman puutteessa kelpasi myös Huopalahden asema pari kertaa tunnissa ohiviheltävine junineen.

      Niin mitä mun pitikään sanoa? Joo, että hyvää sunnuntaita vaan kaikille - teille kolmelle!

      Huitsin nevadat

      Aikoinaan minulle riitti Laajasalon ostarin kaupat ja jopa bussikyyti sinne tai fillari. Jotkut ryntäsivät Itäkeskukseen kahvitarjouksen perään.
      Täällä joskus joutuu muiden asioiden takia ajamaan lähimpään pikkukaupunkiin, mutta hankalaa on minua saada niihin SuperMarketeihin. Vaikka niissä olisi sisäänvetotarjouksena 400 gr paistijauhelihaa, josta paistin osuus 5 %. Odotan mieluummin kassan lähellä olevassa pikkukahvilassa ja tarjoan vain kanto-apua.

      PS. minua ei saisi edes maksua vastaan Keskisen Tuuriin, missä kait voisi jopa levätä hotellissa, jotta sitten taas jaksaa seuraavana päivänä; vaikka matkakin sinne olisi suunnilleen sama kuin Helsinkiin. Mieluummin tutustuisin Wotkinsin tehtaanmyymälään Helsingissä. Ja kirpputoreihin. No Ikea on ihan oma juttunsa, kait. Pari kertaa olen käynyt ja ihmetellyt sitä, että joidenkin viitseliäisyys riittää. Ostoskassissa voi kolmen tunnin kiertelyn jälkeen olla halvat salaattiottimet, pussillinen kertakäyttömukeja ja pari rullaa elmukelmua (en tiedä onko siellä niitä). Uhrasimme kyllä itsemme Ikealle, kun katsastimme muutama hetki sitten liuku-ovellisia vaatekaappeja. Nyt pidämme peukkua, kestääkö mekanismit vai olisiko pitänyt uhrata vastaavan kokoiseen systeemiin puolitoista tonnia enempi.


    • E.A kirjoitti:

      Huitsin nevadat

      Aikoinaan minulle riitti Laajasalon ostarin kaupat ja jopa bussikyyti sinne tai fillari. Jotkut ryntäsivät Itäkeskukseen kahvitarjouksen perään.
      Täällä joskus joutuu muiden asioiden takia ajamaan lähimpään pikkukaupunkiin, mutta hankalaa on minua saada niihin SuperMarketeihin. Vaikka niissä olisi sisäänvetotarjouksena 400 gr paistijauhelihaa, josta paistin osuus 5 %. Odotan mieluummin kassan lähellä olevassa pikkukahvilassa ja tarjoan vain kanto-apua.

      PS. minua ei saisi edes maksua vastaan Keskisen Tuuriin, missä kait voisi jopa levätä hotellissa, jotta sitten taas jaksaa seuraavana päivänä; vaikka matkakin sinne olisi suunnilleen sama kuin Helsinkiin. Mieluummin tutustuisin Wotkinsin tehtaanmyymälään Helsingissä. Ja kirpputoreihin. No Ikea on ihan oma juttunsa, kait. Pari kertaa olen käynyt ja ihmetellyt sitä, että joidenkin viitseliäisyys riittää. Ostoskassissa voi kolmen tunnin kiertelyn jälkeen olla halvat salaattiottimet, pussillinen kertakäyttömukeja ja pari rullaa elmukelmua (en tiedä onko siellä niitä). Uhrasimme kyllä itsemme Ikealle, kun katsastimme muutama hetki sitten liuku-ovellisia vaatekaappeja. Nyt pidämme peukkua, kestääkö mekanismit vai olisiko pitänyt uhrata vastaavan kokoiseen systeemiin puolitoista tonnia enempi.

      Huvittaa että tietty Mrs. Vihamieli kumppaneineen vaivautuu omasta perhepiiristään tännekin heittämään sitä rakastamaansa paskaa miinusten muodossa. Kiltin oloiset ihmiset voivat olla niitä kaikkein vaarallisimpia.

      Toimii minullakin näppäinsormi.


  • nefaddan huitsii män firfelin ustin kun väävtvy-poikaha heitti ja koeti kallastela. MIe kunthellen tuota ammupalvlust , mutta tain mänä pihagarthanole ja juuan kahfet

    • Onko sinulla tänään syntymäpäivä..ajattelin vaan, kun yhdellä Toisella kivalla henkilöllä on. Hän kyllä täyttää aika kivan paljon: Pyöreät 80 v.Oli hänestä Päivän -HS:ssa iso ihana kuva sepustuksineen siksi uskottavasti on hän ilokseni oikea tuntemani henkilö. Eikä näytä mitenkään liian pyöreeltä, vaan pikemminki terävän jäntevältä ilman dobinkia tietenkin..terveeltä mieshenkilöltä. - Satunpa vaan tuntemaan hänet pitkältä ajalta. Siis jopa 50-luvulta asti. Nuorukainen Ylioppilaslehden toimittaja! Vei minua kattomaan suomalaisia Elokuvia ajatteli kai Linnanmäellä tavatessamme, että tuostahan maalais tytöstä voisi tulla vaikka elokuvatähti..Koska joka ilta viikkojen ajan jaksoi ottaa miut mukaan suomalaisiin elokuviin joista hänen piti tehdä vissiinkin lehteen arvostelu. Oli hän niin fiksu tyyppi jo silloin saatikka NYT. Satutaan vaan nääs olla karjalaisii -33 lukulaisii..Ihanaa!

      Sydämelliset Onnittelut Kari, Syntymäpäiväsi johdosta - Tänään!

      Tyyne Nauti kanssamme kafeista Kartanolla. Kiitos Teille molemmille hyvästä seurasta taas kerra.


  • kerro se verran jottha aamuhatrvusesa puhuissi HANkon patsri ja ilrlantlaiseti prneNtadnits jokha ehti ja ehti 40 päeviä PARratisia. MIUL ompi paratisi garthanola.

  • Vietin tänään aamupäivän omassa paratiisissani, Helsingin Seurasaaressa. Hiljaisia metsäpolkuja kulkiessa tuli mieleen sinne tehdyt lukemattomat retket. Lapsena hiihdettiin meren yli Hietaniemestä laskemaan "seitsemän kukkulan mäkeä". Myöhemmin sinne on menty pyörillä, autolla, bussilla, joskus käveltykin kotoa koirien kanssa. Ulkomuseon talot on tullut kolutuksi moneen kertaan, ja juuri siksi ne ovatkin niin rakkaita minulle. Jos kaikki muu tässä kaupungissa muuttuu, niin Seurasaari ei koskaan.

    Istuin pitkään laivalaiturilla (niiden Kekkosen harppomien kiviportaiden vierellä). Vesi oli aivan tyyni. Rantapolun varrella ruusut kukkivat ja vadelmat alkoivat kypsyä. Oikaisin juhlakentälle, jossa ennen vanhaan, ehkä 60-luvulla, sai kokeilla puujaloilla kävelyä. Olin siinä aika hyvä, sillä kesäisin maalla se oli ollut meidän kylän kakaroiden lempiharrastuksia.

    Kun tulin siltaa pitkin takaisin bussipysäkille, lokit jotka olivat tuntia aikaisemmin lekotelleet aamuauringossa sillan kaiteilla maaten, olivat heränneet vartiotehtäväänsä. Ne tekivät niin vaarallisen tuntuisia syöksyjä ihmisiä kohti, että jotkut pikkulapset rupesivat parkumaan.

    Vanhan kukkahattutädin mielessäni ajattelin, että kunpa ne lasten jätskit ostettaisiin vasta paluumatkalla ja sillankorvaan laitettaisiin varoitustaulu: Älkää syökö lokkien nähden. Vaikka hullulta semmoinenkin rajoittaminen tuntuisi.

    • Jos haluaisin tehdä Helsingissä lapsuuden maisemiin vastaavan retken kuin sinä teit Seurasaareen, niin ainoat paikat, mitkä vähän ovat pysyneet entisillään, ovat Villinki ja lähisaaret ja luodot.


    • E.A kirjoitti:

      Jos haluaisin tehdä Helsingissä lapsuuden maisemiin vastaavan retken kuin sinä teit Seurasaareen, niin ainoat paikat, mitkä vähän ovat pysyneet entisillään, ovat Villinki ja lähisaaret ja luodot.

      Minulle ne ovat täysin tuntemattomia saaria. Ei ole ollut tilaisuutta harrastaa veneilyä näillä vesillä. Pitkäaikaisella kesäpaikallani Hämeessä minulla oli jopa oma soutuvene, mutta siitä on jo kymmeniä vuosia. Kalastusharrastus meidän perheessä oli sitä, että istuskeltiin tyynenä kesäiltana ongella toivossa saada kissoille syötävää.

      Suloinen Amadeus laulaa telkkarissa Mustalaisviulua. Hän ja Jari ovat parhaat tangolaulajat Olan, Eikan ja Reiskan jälkeen. Muilla ei mitään jakoo...


    • Aurora4 kirjoitti:

      Minulle ne ovat täysin tuntemattomia saaria. Ei ole ollut tilaisuutta harrastaa veneilyä näillä vesillä. Pitkäaikaisella kesäpaikallani Hämeessä minulla oli jopa oma soutuvene, mutta siitä on jo kymmeniä vuosia. Kalastusharrastus meidän perheessä oli sitä, että istuskeltiin tyynenä kesäiltana ongella toivossa saada kissoille syötävää.

      Suloinen Amadeus laulaa telkkarissa Mustalaisviulua. Hän ja Jari ovat parhaat tangolaulajat Olan, Eikan ja Reiskan jälkeen. Muilla ei mitään jakoo...

      Mustalaisviulu,
      tulee mieleen Harri Marstio. Osaksi juuri tämän takia petyin Babloon, mutta Harrilla on lisäksi kantavampi ääni. Eikasta pidän ja jos olisi mahdollista, niin haluaisin kuulla Remun laulavan vaikka Täysikuun tangon sovituksena. Tai jonkun muun tangona. Tai ihan vaan tangon. Äsh.

      Nuo lapsuuden vedet, luodot ja saaret. Niihin liittyi uimista, telttailua, seikkailua, no vähän kalastustakin. Villinki oli myös meidän talvinen Ylläs mäkineen. Tai Lahti hyppyreineen. Viimeinen miellyttävä muisto oli retkestä 1990- luvun puolessa välissä Pihlajaluodolle. Juniori ja minä optimistijollalla ja retkeilykaverini kanootilla. Telttayö. Poika oli jotain 5-6 vuotias ja muistaa retken vieläkin. Minä muistan luodon kauniit luonnonkasvit, vaikka en nimiä muistakaan.

      Etsikkoaikoinani tämän kaverin kanssa meillä oli suunnitelma soutaa Inari ympäri. Viettää matkalla koko kesä ja syödä vain kalaa ja muuta luonnon antia. Ottaa mukaan karitsa ja syöttää se matkalla, ja tehdä siitä matkan päätteeksi rosvopaisti. Jos olisin nuorempi, niin hankkisin kajakin. Veneilyn harrastaminen aivan veden pinnan tasolla on herkkää mielelle. Soutuveneelläkään ei pääse samoihin tuntemuksiin. Äsh, taas lähti mieli sinne jonnekin.


    • E.A kirjoitti:

      Mustalaisviulu,
      tulee mieleen Harri Marstio. Osaksi juuri tämän takia petyin Babloon, mutta Harrilla on lisäksi kantavampi ääni. Eikasta pidän ja jos olisi mahdollista, niin haluaisin kuulla Remun laulavan vaikka Täysikuun tangon sovituksena. Tai jonkun muun tangona. Tai ihan vaan tangon. Äsh.

      Nuo lapsuuden vedet, luodot ja saaret. Niihin liittyi uimista, telttailua, seikkailua, no vähän kalastustakin. Villinki oli myös meidän talvinen Ylläs mäkineen. Tai Lahti hyppyreineen. Viimeinen miellyttävä muisto oli retkestä 1990- luvun puolessa välissä Pihlajaluodolle. Juniori ja minä optimistijollalla ja retkeilykaverini kanootilla. Telttayö. Poika oli jotain 5-6 vuotias ja muistaa retken vieläkin. Minä muistan luodon kauniit luonnonkasvit, vaikka en nimiä muistakaan.

      Etsikkoaikoinani tämän kaverin kanssa meillä oli suunnitelma soutaa Inari ympäri. Viettää matkalla koko kesä ja syödä vain kalaa ja muuta luonnon antia. Ottaa mukaan karitsa ja syöttää se matkalla, ja tehdä siitä matkan päätteeksi rosvopaisti. Jos olisin nuorempi, niin hankkisin kajakin. Veneilyn harrastaminen aivan veden pinnan tasolla on herkkää mielelle. Soutuveneelläkään ei pääse samoihin tuntemuksiin. Äsh, taas lähti mieli sinne jonnekin.

      Lisäys

      Äskeisestä huomaan, etten ole ihan vielä "tyytyväinen" olooni, vaikka siinä ei mitään vikaa olekaan. Vuosi vuodelta tämä, tässä ja nyt, maistuu kuitenkin paremmalta ja esimerkiksi tämänpäiväinen mustikkareissu korvaa yhä enemmän monet muut asiat.


    • E.A kirjoitti:

      Lisäys

      Äskeisestä huomaan, etten ole ihan vielä "tyytyväinen" olooni, vaikka siinä ei mitään vikaa olekaan. Vuosi vuodelta tämä, tässä ja nyt, maistuu kuitenkin paremmalta ja esimerkiksi tämänpäiväinen mustikkareissu korvaa yhä enemmän monet muut asiat.

      Onkohan kukaan koskaan täysin tyytyväinen oloonsa. Minulla "menee" muuten joten kuten, mutta kesä on "siinä ja siinä", varsinkin tällainen, että aurinko porottaa päivästä ja viikosta toiseen ilman sateen antamaa helpotusta. Ei ole kivaa kerrostalossa, kun on viettänyt elämänsä useimmat kesät maalla ihan viime vuosiin saakka. Sateella, syysmyrskyllä, pakkasella kaupunki on kodikas, mutta ei silloin kun kuumat kiviseinät tuntuvat vankilalta.

      "Mä lasken tiiltenpäät" ei oikein sopinut Bablolle, se on naisen laulu!

      Vanhat hyvät ajat

      Ennen meillä tyttären kanssa oli tapana loman jokaisena aamun varhain ponkaista jollekin ex tempore -reissulle. Jos ei saatu aamu-unista isää kuskiksi, lähdimme kahdestaan polkupyörillä ajamaan jonnekin kauas. Tai päätimme kiertää koko järven koirien kanssa, parikymmentä kilsaa. Jotain tuntuvaa "seikkailua" piti olla. Yksikään lomapäivä ei saanut mennä hukkaan.

      Tosin jo silloinkin, nelikymppisenä, kaipasin hyvin ansaitulta kesälomaltani joskus myös rauhallista oleilua, ettei tarvitsisi tehdä tai mennä minnekään. Nyt kun elämä on pelkkää oleilua ja yksinäisyyttä, nuo ainaiset vauhdikkaat menemiset tuntuvat elämän parhaalta ajalta.

      Älä sinäkään haikaile ikuista tyytyväisyyttä. Se meille kaikille kyllä koittaa, mutta siihen asti tyytykäämme siihen, että aina jotain jää vajaaksi. "Kylläpä hän näyttää onnelliselta ja rauhalliselta" sanotaan sitten kun me itse emme ole enää sitä kuulemassa...

      .


    • Aurora4 kirjoitti:

      Onkohan kukaan koskaan täysin tyytyväinen oloonsa. Minulla "menee" muuten joten kuten, mutta kesä on "siinä ja siinä", varsinkin tällainen, että aurinko porottaa päivästä ja viikosta toiseen ilman sateen antamaa helpotusta. Ei ole kivaa kerrostalossa, kun on viettänyt elämänsä useimmat kesät maalla ihan viime vuosiin saakka. Sateella, syysmyrskyllä, pakkasella kaupunki on kodikas, mutta ei silloin kun kuumat kiviseinät tuntuvat vankilalta.

      "Mä lasken tiiltenpäät" ei oikein sopinut Bablolle, se on naisen laulu!

      Vanhat hyvät ajat

      Ennen meillä tyttären kanssa oli tapana loman jokaisena aamun varhain ponkaista jollekin ex tempore -reissulle. Jos ei saatu aamu-unista isää kuskiksi, lähdimme kahdestaan polkupyörillä ajamaan jonnekin kauas. Tai päätimme kiertää koko järven koirien kanssa, parikymmentä kilsaa. Jotain tuntuvaa "seikkailua" piti olla. Yksikään lomapäivä ei saanut mennä hukkaan.

      Tosin jo silloinkin, nelikymppisenä, kaipasin hyvin ansaitulta kesälomaltani joskus myös rauhallista oleilua, ettei tarvitsisi tehdä tai mennä minnekään. Nyt kun elämä on pelkkää oleilua ja yksinäisyyttä, nuo ainaiset vauhdikkaat menemiset tuntuvat elämän parhaalta ajalta.

      Älä sinäkään haikaile ikuista tyytyväisyyttä. Se meille kaikille kyllä koittaa, mutta siihen asti tyytykäämme siihen, että aina jotain jää vajaaksi. "Kylläpä hän näyttää onnelliselta ja rauhalliselta" sanotaan sitten kun me itse emme ole enää sitä kuulemassa...

      .

      "Tyytyväinen oloonsa"

      Niinpä. Vain harvat ja valitut ja hekään eivät ... Se olotila, ei ikuinen sellainen, tuntuu kuitenkin tavoittelemisen arvoiselta ja silloin, kun tyytymättömyys vaanii, niin minun sopii kysyä itseltäni, että miksi. Ainakin joskus kysyn ja saan päänvaivoja vastauksista. "Jumanpliut, tuollainenko olen"- tyyliin. Varmaan olen käsittänyt väärin filosofiset pohdinnat elämän merkityksestä tai tarkoituksesta. Merkityksen olen jo unohtanut, mutta vuosien myötä tarkoituksenhakuisuus tyytyväisyyteen on kait kasvanut. Pikkuasiatkin riittävät. Tähän varmaan liittyy muutamia henkisiä ymmärryksen hetkiäkin. Tällaisen tarkoituksen ja sanonnan "tarkoitus pyhittää keinot" välillä on kauhea kuilu.

      Mä lasken tiilenpäät.

      En saanut selvää Bablon esityksessä juuri näistä sanoista. Ja kun löysin sanat muusikoiden.net- sivuilta, en edelleenkään pystynyt niitä sanoja selvästi sukupuolittamaan.

      Todennäköisesti seikkailu odottaa ensi viikonloppuna. Olen pääsemässä kahdeksi päiväksi ja yhdeksi yöksi Helsinkiin ja illalla ajamme raitiovaunulla muutamat reitit. Ehkä.

      PS. mikä helpotus on meille ihmisille suotu. Muistamme niitä nuoruuden parhaita aikoja.


    • E.A kirjoitti:

      "Tyytyväinen oloonsa"

      Niinpä. Vain harvat ja valitut ja hekään eivät ... Se olotila, ei ikuinen sellainen, tuntuu kuitenkin tavoittelemisen arvoiselta ja silloin, kun tyytymättömyys vaanii, niin minun sopii kysyä itseltäni, että miksi. Ainakin joskus kysyn ja saan päänvaivoja vastauksista. "Jumanpliut, tuollainenko olen"- tyyliin. Varmaan olen käsittänyt väärin filosofiset pohdinnat elämän merkityksestä tai tarkoituksesta. Merkityksen olen jo unohtanut, mutta vuosien myötä tarkoituksenhakuisuus tyytyväisyyteen on kait kasvanut. Pikkuasiatkin riittävät. Tähän varmaan liittyy muutamia henkisiä ymmärryksen hetkiäkin. Tällaisen tarkoituksen ja sanonnan "tarkoitus pyhittää keinot" välillä on kauhea kuilu.

      Mä lasken tiilenpäät.

      En saanut selvää Bablon esityksessä juuri näistä sanoista. Ja kun löysin sanat muusikoiden.net- sivuilta, en edelleenkään pystynyt niitä sanoja selvästi sukupuolittamaan.

      Todennäköisesti seikkailu odottaa ensi viikonloppuna. Olen pääsemässä kahdeksi päiväksi ja yhdeksi yöksi Helsinkiin ja illalla ajamme raitiovaunulla muutamat reitit. Ehkä.

      PS. mikä helpotus on meille ihmisille suotu. Muistamme niitä nuoruuden parhaita aikoja.

      Filosofiset pohdinnat... no niitä saa pohtia ja pohtia eikä sittenkään tule hullu hurskaammaksi. Ainakaan toisten elämän tarkoituksesta on paha mennä sanomaan mitään.

      Tiilenpäistä (laulussa 'tiiltenpäät' ) olen kuullut naislaulajalta niin hyytävän hyvän esityksen, että miellän sen siitä syystä juuri naisvangin lauluksi. "Mietin millaiset ois olleet meidän häät", tämä säe ei jotenkin vain sovi Bablon kaltaisen "karjun" suuhun.

      Kuulostaa hyvältä se teidän kaupunkimatka ratikka-ajeluineen. Eiköhän sinne Hietalahteenkin kannata mennä kutosella, kun sinne purjehdustapahtumaan kuitenkin menette. Itseänikin on alkanut hitsisti kiinnosta niiden laivojen näkeminen. Oliko se niin, että Pirpan äiti laulaa sillä päälavalla lauantaina?

      Ties vaikka törmättäisiin;)


    • Aurora4 kirjoitti:

      Filosofiset pohdinnat... no niitä saa pohtia ja pohtia eikä sittenkään tule hullu hurskaammaksi. Ainakaan toisten elämän tarkoituksesta on paha mennä sanomaan mitään.

      Tiilenpäistä (laulussa 'tiiltenpäät' ) olen kuullut naislaulajalta niin hyytävän hyvän esityksen, että miellän sen siitä syystä juuri naisvangin lauluksi. "Mietin millaiset ois olleet meidän häät", tämä säe ei jotenkin vain sovi Bablon kaltaisen "karjun" suuhun.

      Kuulostaa hyvältä se teidän kaupunkimatka ratikka-ajeluineen. Eiköhän sinne Hietalahteenkin kannata mennä kutosella, kun sinne purjehdustapahtumaan kuitenkin menette. Itseänikin on alkanut hitsisti kiinnosta niiden laivojen näkeminen. Oliko se niin, että Pirpan äiti laulaa sillä päälavalla lauantaina?

      Ties vaikka törmättäisiin;)

      Pienistä hetkistä ne tyytyväisyydet tulevat, ei liioista pohdinnoista. Ja niin kuin aiemmin kirjoitit, harvoin vainajalla suu on mutrussa.

      Kyllä yleisiä kulkuneuvoja Hietalahden suunnassa kannattaa lauantaina käyttää ja varmaan koko viikon on kannattanut. Ja muutenkin. Meillä on yöpymispaikalta, Ruoholahdesta, lyhyt kävelymatka sinne.

      Kyllä se niin oli, että siellähän se Pirpan äiti silloin laulaa. Taisin aiemmin kirjuuttaa jotain bändin laulujen sisällöstä ja niiden perusteella löytää ohjelmasta laulajan ja ajankohdan. Jääköön laulaja salaisuudeksi, mutta aika on 13. Tarjoon jätskit, jos törmätään, hymiö.

      PS. tämä aavikon Ali saattais mennä sinne laivojen takiakin, minä en jaksaisi ihan täältä asti, vaikka komea näky varmaan onkin.


  • Seurasaari kiva Helsingin sydämessä - Mainaun saari Bodenjärven rannalla - kukin meistä omassa Paratiisissa ja sannalla tahi Karthanolla käyskentellee ja kafeita nautiskellee - gingkopuustossa Linnan karthanoissa - ajattelin mielessäni minäkin kesäillassa hissutellen hiipiellä.

  • hipelin tännää polkuspöryllä kaupa audole ja aamushartvuessa puhitiin ripilerist kui poikha ajelli mometila ja maalas suvi viren väreilä ja mutoi mala musthaaa

  • Tämä on varmasti 100. kerta kun " mainostan " lähi pyöräkorjaamoani.. Nyt ääni muuttui kellossa! - Kun viimeksi hain pyörän uusine renkainensa, en heti tajunnut että hän olikin laittanut sellaiset paljon painavammat kuin mitä oli entiset, Nämä ovat kuin maastopyrässä, leveät ja syväkuvioiset. Jotenka ihanasta City-pyörästäni tuli painava ja kömpelö käsiteltävä.

    En jaksa edes reippaasti taluttaa pikku ylämäkiä, mitkä ajoin aijemmin kevyesti ylös asti. Mitä minä teen sen korjaamon " ukon " kanssa. Kun kesä tarjoaa ihanuuttaan. Nauttia merenranta ajeuluista ja muista huvi- ja kasvimaallakin käymisistä.

    Mikä hätä tässä olisi, jos vois mennä vaihdattamaan heti paikalla kesärenkaat takaisin alle. Mutta kun Hällä ovessa lukee h y v ä ä k e s ä ä

    Mikäs on Tyynesein - kauppa-autolle hilppeästi omalla kesäpolkupyörällä - ajella.

  • Jatkan ..kun unohtui äsken mainita, miten minusta tuntuu, että rippileirillä nuoret saavat tuollaisia hyviä mieleensä vaikuttavia kokemuksia, kuten kauniin suvivirren ja laulujen kautta. - Koskapa musta - oli pojan mielenmaisemassa vaihtunut monivärisemmäksi ja luonnollisesti samalla siksi myös iloisammaksi - maalatessaankin.

  • Kolme viidesosaa päivän viidestä hoitotyöstä hoidettu. Oma koira ulkoilutettu kaksi kertaa, naapurin koira kerran. Illalla vuorossa toisen naapurin koira ja vielä kerran oma koira.

    Ja huom! Mitkään kaksi ei tule toimeen keskenään, joten on taluteltava erikseen.

    Siinähän tämäkin kesäpäivä sujuu - eläimellisessä ja hyvässä seurassa.

    • Mittee sie niiku tollee, että eläimellisessä ja hyvässä seurassa päivä sujuu..Sujuu ja sujuu.

      Mulle tuli pikku-lasku mistä en tajua, että milloin olen sellaisen asian jotenkin netin kautta, ihme Visage D OR:n tilannut. Mitä se on. Sano sinä. Olenko sen syönyt tahi laittanut ulkoiseen käyttöön. Nyt kyllä naurattaa. Lasku olisi 3,90 mutta koska siitä tuli muistutus, on se 8,90. Sehän muistuttaa myös numeraaliselta muodoltaan sen yhdennii hammastohtorin laskua..floorauksesta. Maksan kyllä heti tämänkin etten joudu Käräjille. Tulkaa todistajiksi jos kuitenkin joutuisin...


    • Inger1 kirjoitti:

      Mittee sie niiku tollee, että eläimellisessä ja hyvässä seurassa päivä sujuu..Sujuu ja sujuu.

      Mulle tuli pikku-lasku mistä en tajua, että milloin olen sellaisen asian jotenkin netin kautta, ihme Visage D OR:n tilannut. Mitä se on. Sano sinä. Olenko sen syönyt tahi laittanut ulkoiseen käyttöön. Nyt kyllä naurattaa. Lasku olisi 3,90 mutta koska siitä tuli muistutus, on se 8,90. Sehän muistuttaa myös numeraaliselta muodoltaan sen yhdennii hammastohtorin laskua..floorauksesta. Maksan kyllä heti tämänkin etten joudu Käräjille. Tulkaa todistajiksi jos kuitenkin joutuisin...

      Jostain kultaisista kasvoista siinä on kysymys. Olet sellaiset ostanut vajaat neljällä eurolla. Kristallipalloni sanoo, että se korotettu hinta kannattaa maksaa, ettet tosiaan joudu käräjille. Jury saattaisi arvioida kultaisten kasvojesi hinnan korkeammiksikin nähdessään sinut syytetyn penkillä. Tulos on sen verran hyvä, että kateellisiksi tulevat.

      Joten viisasta maksaa het kohta ennen oikeuskäsittelyä.


    • Aurora4 kirjoitti:

      Jostain kultaisista kasvoista siinä on kysymys. Olet sellaiset ostanut vajaat neljällä eurolla. Kristallipalloni sanoo, että se korotettu hinta kannattaa maksaa, ettet tosiaan joudu käräjille. Jury saattaisi arvioida kultaisten kasvojesi hinnan korkeammiksikin nähdessään sinut syytetyn penkillä. Tulos on sen verran hyvä, että kateellisiksi tulevat.

      Joten viisasta maksaa het kohta ennen oikeuskäsittelyä.

      Noudatin kehoitustasi, kiitos siitä. Nyt tunnen kultaista nostatusta olemuksessani. Näin se toimii ystävillä neuvon- ja avunanto sopimuskin.. sujuvasti. Mutta kenen mahtoi olla Test i-viesti ei auennut ainakaan minulle. Se kulkee kuin virta..mikä venhettä vie - mihin päättyvi tie..


  • www.youtube.com/watch?v=Iq0XJCJ1Srw‎

    Test

  • Terveisiä Hietalahdesta, isojen purjelaivojen satamasta. Kaikki paatit olivat upeita, mutta merirosvolaivan näköinen Götheborg teki tällaiseen romantikkoon suurimman vaikutuksen.

    Aamulla oli vielä ihanan vilpoista eikä tungoskaan ollut sietämätön. Hauskaa, että osa yleisöstäkin oli pukeutunut merihenkisesti; näkyi poikkiraitaa, sinivalkoista yhdistelmää, merimieslakkeja ym. itse laitoin valkoiset housut ja sinisen takin sekä raidalliset nilkkurit. Harmi että Leningradista muinoin ostamani aito matruusin päähine on kadonnut aikojen saatossa.

    Olen tänä kesänä innostunut tekemään monenlaisia parin kolmen tunnin trippejä nähtävyyksiä katsomaan. Meiltä kun pääsee julkisilla helposti ja nopeasti joka puolelle kaupunkia. Ja koira pärjää hyvin sen aikaa kotivahtina.

    • "Olen tänä kesänä innostunut tekemään monenlaisia parin kolmen tunnin trippejä nähtävyyksiä katsomaan"

      Varmaan kesä-Helsingissä riittää monenlaista katsottavaa. Kuinkas paljon se eläkeläisen kuukausikortti julkisiin maksaa? Ei varmaan paljoakaan. Oikeastaan voisin tietty tarkistaa HKL:n sivuilta, sillä viikonloppuna tulee hankittua se vuorokausilippu ulkopaikkakuntalaisille kuitenkin.


    • E.A kirjoitti:

      "Olen tänä kesänä innostunut tekemään monenlaisia parin kolmen tunnin trippejä nähtävyyksiä katsomaan"

      Varmaan kesä-Helsingissä riittää monenlaista katsottavaa. Kuinkas paljon se eläkeläisen kuukausikortti julkisiin maksaa? Ei varmaan paljoakaan. Oikeastaan voisin tietty tarkistaa HKL:n sivuilta, sillä viikonloppuna tulee hankittua se vuorokausilippu ulkopaikkakuntalaisille kuitenkin.

      Katso vaan HSL :n (Helsingin Seutuliikenne)sivuilta, niin huomaat, että ei meillä työeläkeläisillä mitään alennuskortteja ole. Maksamme saman kuin muutkin aikuiset.

      Minulla on Helsingin sisäinen henk. koht. matkakortti, johon lataan arvoa noin 30 e kuukaudessa. Käytän bussia 3-4 päivänä viikossa. Arvolipulla yksi matka suuntaansa on 1,84 euroa. Tämänaamuinen Hietalahden reissu tuli maksamaan 2 x 1, 84 e. Pidän aina huolen siitä, että vaihdan bussista toiseen tai ratikkaan/metroon niin suoraan, että tunnin vaihtoaika pysyy voimassa.

      On niitä kalliimpiakin harrastuksia olemassa. Jo Espoossa tai Vantaalla käynti verottaa matkakorttia paljon enemmän.Heh, onneksi ei niihin provinssikaupunkeihin ole asiaakaan.

      Eläkealennuksen antavat vain VR (50%) ja kaukoliikenteen bussit (30%).

      Pitäkääpä hauskaa siellä laivajuhlissa. ties vaikka piipahdan siellä uudestaankin, oli se niin komiaa.


    • Aurora4 kirjoitti:

      Katso vaan HSL :n (Helsingin Seutuliikenne)sivuilta, niin huomaat, että ei meillä työeläkeläisillä mitään alennuskortteja ole. Maksamme saman kuin muutkin aikuiset.

      Minulla on Helsingin sisäinen henk. koht. matkakortti, johon lataan arvoa noin 30 e kuukaudessa. Käytän bussia 3-4 päivänä viikossa. Arvolipulla yksi matka suuntaansa on 1,84 euroa. Tämänaamuinen Hietalahden reissu tuli maksamaan 2 x 1, 84 e. Pidän aina huolen siitä, että vaihdan bussista toiseen tai ratikkaan/metroon niin suoraan, että tunnin vaihtoaika pysyy voimassa.

      On niitä kalliimpiakin harrastuksia olemassa. Jo Espoossa tai Vantaalla käynti verottaa matkakorttia paljon enemmän.Heh, onneksi ei niihin provinssikaupunkeihin ole asiaakaan.

      Eläkealennuksen antavat vain VR (50%) ja kaukoliikenteen bussit (30%).

      Pitäkääpä hauskaa siellä laivajuhlissa. ties vaikka piipahdan siellä uudestaankin, oli se niin komiaa.

      Enhän minäkään olisi koko aikaa polkupyörän kanssa urheilemassa kaupunkiliikenteessä, jos saisi yleisillä liikkuessa sitä ns. lippualennusta. - Emmehän ole edes pikkulottia - minäkään kahden sodan kokemuksista huolimatta. Vähitellen pyöräilijänä kyllä voi vaikka lottaantua mutta toivottavasti ei littaantua.

      Minulla on samaten kuten sinulla Aurora, arvolippu. Lataan sitä kuin parastakin ladattavaa ja sitten vaan rauhallisesti liikenteen sekaan. Ja sateen sattuessa Merinäyttelyyn...Oi purjeet oi purjeet...Helsingin rannoilla niin upeat.


  • www.youtube.com/watch?v=EvZNyqT-Wo4

    Pakko yrittää, vaikkei tämäkään linkitys luultavasti onnistu. Älkää huolestuko ystävät näistä testeistä. Vika on ilmeisesti koneessani.

    Katsotaan, sanoi lääkäri...

    • Vastaan itselleni: JIHUU...


  • Vielä noista bussilipuista

    Joillakin ihmisillä on tieto hallussaan. Talomme "melkein-asukas" eli yhden naisen poikaystävä, joka asuu muualla mutta käyskentelee pihallamme kuin isäntämies ainakin, neuvoi kun joku meistä eläkeläisleskistä mainitsi bussimatkojen kalleudesta.

    - Meet vaan kelan luukulle ja pyydät sieltä sellasen paperin, jolla saat sen alennuksen.

    Eihän me miehettömät muijaraukat tuotakaan ilman häntä olisi osanneet edes ajatella.

    • Tarkistin todella sen, että normaalin suuruista (mikä se sitten onkaan) eläkettä nauttivat eivät saa mitään eläkeläislippua HSL:ltä. Sikamaista. Silloin saa, jos on takuueläkeläinen eli eläke on noin 750 ekua. Silloin saa 50 % alennuksen. Huh mikä alennus, hih hih.

      Tallinnassahan kait kokeillaan kaikille ilmaista julkista liikennettä. Vaihto-oikeus ainakin saisi olla helsinkiläiselle eläkeläiselle vaikka vuorokausi, sillä me landetkin voidaan tunnin sisällä matkustaa 2.2 ekun edestä. No teidän kunnallisia asioitahan hoitaa myös vihreät ja hih hih päälle. Ovat kuulemma julkisen liikenteen kannattajia.

      Vähintään ison tötterön tarjoon, jos ... tai saat valita. Hymiö.

      http://www.youtube.com/watch?v=wbSbEkhOGdo


    • E.A kirjoitti:

      Tarkistin todella sen, että normaalin suuruista (mikä se sitten onkaan) eläkettä nauttivat eivät saa mitään eläkeläislippua HSL:ltä. Sikamaista. Silloin saa, jos on takuueläkeläinen eli eläke on noin 750 ekua. Silloin saa 50 % alennuksen. Huh mikä alennus, hih hih.

      Tallinnassahan kait kokeillaan kaikille ilmaista julkista liikennettä. Vaihto-oikeus ainakin saisi olla helsinkiläiselle eläkeläiselle vaikka vuorokausi, sillä me landetkin voidaan tunnin sisällä matkustaa 2.2 ekun edestä. No teidän kunnallisia asioitahan hoitaa myös vihreät ja hih hih päälle. Ovat kuulemma julkisen liikenteen kannattajia.

      Vähintään ison tötterön tarjoon, jos ... tai saat valita. Hymiö.

      http://www.youtube.com/watch?v=wbSbEkhOGdo

      "Tallinnassahan kait kokeillaan kaikille ilmaista julkista liikennettä."

      No se nyt olisi yksi pirun keksintö Joka vanhus ryöstettäisi dösässä alta aikayksikön. Ja likat raiskattaisiin yöbusseissa. Ja kuskit sais turpiinsa.

      "No teidän kunnallisia asioitahan hoitaa myös vihreät ja hih hih päälle. Ovat kuulemma julkisen liikenteen kannattajia."

      Niin kauan kuin minä olen tässä kaupungissa liikkunut, se on tapahtunut useimmiten julkisella liikenteellä. Kai sitä on joku muukin puolue siis kannattanut?


    • Aurora4 kirjoitti:

      "Tallinnassahan kait kokeillaan kaikille ilmaista julkista liikennettä."

      No se nyt olisi yksi pirun keksintö Joka vanhus ryöstettäisi dösässä alta aikayksikön. Ja likat raiskattaisiin yöbusseissa. Ja kuskit sais turpiinsa.

      "No teidän kunnallisia asioitahan hoitaa myös vihreät ja hih hih päälle. Ovat kuulemma julkisen liikenteen kannattajia."

      Niin kauan kuin minä olen tässä kaupungissa liikkunut, se on tapahtunut useimmiten julkisella liikenteellä. Kai sitä on joku muukin puolue siis kannattanut?

      En minä ilmaista julkista liikennettä kannata, vaan alennusta eläkeläisille. Tuskin kuitenkaan vaikkapa puoli-ilmainen eläkeläislippu ryöstöjä lisäisi. Kyllä siellä "ilmaisilla" kaduilla nuo maalaamasi kauheudet tehdään. Päästäisiköhän näistä raiskauksista ja ryöstöistä, jos Helsinki alkaisi pyytää kävelystä maksuja?

      Helsingissähän kait on kohtalaisen hyvä julkinen liikenne ollut kautta aikain. Ennen vihreiden tuloa jo. Tarkoitin lähinnä sitä, että hehän voisivat yrittää "kohtuullistaa" ainakin eläkeläislippujen hinnat. Pidän kohtuullisena sitäkin, että saan 8 eurolla matkustaa vuorokauden ristiin rastiin julkisilla, vaikka en hesalainen olekaan.


    • E.A kirjoitti:

      En minä ilmaista julkista liikennettä kannata, vaan alennusta eläkeläisille. Tuskin kuitenkaan vaikkapa puoli-ilmainen eläkeläislippu ryöstöjä lisäisi. Kyllä siellä "ilmaisilla" kaduilla nuo maalaamasi kauheudet tehdään. Päästäisiköhän näistä raiskauksista ja ryöstöistä, jos Helsinki alkaisi pyytää kävelystä maksuja?

      Helsingissähän kait on kohtalaisen hyvä julkinen liikenne ollut kautta aikain. Ennen vihreiden tuloa jo. Tarkoitin lähinnä sitä, että hehän voisivat yrittää "kohtuullistaa" ainakin eläkeläislippujen hinnat. Pidän kohtuullisena sitäkin, että saan 8 eurolla matkustaa vuorokauden ristiin rastiin julkisilla, vaikka en hesalainen olekaan.

      Olisihan se ilmainen tai puoli-ilmainen matkustelu ihan reteetä meille eläkeläisille. Osa meistä, tosin vähän nuoremmat eläkeläiset, ne vasta nauttisivatkin, kun saisivat päivät pitkät asustella ratikoissa eväitään nautiskellen. Meno olisi aika hulvatonta ja vielä haisevampaa kuin nykyään, jolloin lippujen hinnat sentään jotenkin rajoittavat paikallisten turismia.

      Voisihan se hinnanalennus meille eläkeläisille olla hyvä siitäkin syystä, että yleisen käsityksen mukaan me joka tapauksessa olemme muiden elättejä ja yhteiskunnan vapaamatkustajia. Se nuorempien "tulppa" olisimme, vaikka maksaisimme rumuus & vanhuus-ekstraakin naamamme näyttämisestä julkisissa kulkuneuvoissa. Heh.

      Joten, pidettäköön lippujen hinnat vaan ennallaan, että ainakin itse tunnemme olevamme tasa-arvoisia muiden kanssa.

      Minnehän seikkailuun tänään suuntaisi kuononsa? Ehkäpä lähikirjastoon. Ei maksa matka eikä palvelu. Ja kun hyvän kirjan valitsee, jää jopa saamapuolelle.


    • Aurora4 kirjoitti:

      Olisihan se ilmainen tai puoli-ilmainen matkustelu ihan reteetä meille eläkeläisille. Osa meistä, tosin vähän nuoremmat eläkeläiset, ne vasta nauttisivatkin, kun saisivat päivät pitkät asustella ratikoissa eväitään nautiskellen. Meno olisi aika hulvatonta ja vielä haisevampaa kuin nykyään, jolloin lippujen hinnat sentään jotenkin rajoittavat paikallisten turismia.

      Voisihan se hinnanalennus meille eläkeläisille olla hyvä siitäkin syystä, että yleisen käsityksen mukaan me joka tapauksessa olemme muiden elättejä ja yhteiskunnan vapaamatkustajia. Se nuorempien "tulppa" olisimme, vaikka maksaisimme rumuus & vanhuus-ekstraakin naamamme näyttämisestä julkisissa kulkuneuvoissa. Heh.

      Joten, pidettäköön lippujen hinnat vaan ennallaan, että ainakin itse tunnemme olevamme tasa-arvoisia muiden kanssa.

      Minnehän seikkailuun tänään suuntaisi kuononsa? Ehkäpä lähikirjastoon. Ei maksa matka eikä palvelu. Ja kun hyvän kirjan valitsee, jää jopa saamapuolelle.

      Olivathan aamu-Jälkiviisaatkin sitä mieltä, että mitä enemmän saamapuolella, sen parempi. - Isokallio oli pakotettu virkeässä tyttöseurassa - ainoana miesvoimana ottamaan vakavasti oikein kantapään kautta tulta, todetakseen että saanti on taatusti taattua ja niin hyväksi myös Suomelle saati itselle heinäkuiselle Loma-kauppa-matkustajalle.


    • Aurora4 kirjoitti:

      Olisihan se ilmainen tai puoli-ilmainen matkustelu ihan reteetä meille eläkeläisille. Osa meistä, tosin vähän nuoremmat eläkeläiset, ne vasta nauttisivatkin, kun saisivat päivät pitkät asustella ratikoissa eväitään nautiskellen. Meno olisi aika hulvatonta ja vielä haisevampaa kuin nykyään, jolloin lippujen hinnat sentään jotenkin rajoittavat paikallisten turismia.

      Voisihan se hinnanalennus meille eläkeläisille olla hyvä siitäkin syystä, että yleisen käsityksen mukaan me joka tapauksessa olemme muiden elättejä ja yhteiskunnan vapaamatkustajia. Se nuorempien "tulppa" olisimme, vaikka maksaisimme rumuus & vanhuus-ekstraakin naamamme näyttämisestä julkisissa kulkuneuvoissa. Heh.

      Joten, pidettäköön lippujen hinnat vaan ennallaan, että ainakin itse tunnemme olevamme tasa-arvoisia muiden kanssa.

      Minnehän seikkailuun tänään suuntaisi kuononsa? Ehkäpä lähikirjastoon. Ei maksa matka eikä palvelu. Ja kun hyvän kirjan valitsee, jää jopa saamapuolelle.

      "Ehkäpä lähikirjastoon. Ei maksa matka eikä palvelu."

      Eli olepa varovainen. Vitsi vitsi. Eilen kävin lainaamassa ensimmäisen Beckini. Tänään tulee taas Luther. Jotenkin on sellainen fiilis, että "suojelusenkeli" selviää, mutta paljon pitää vettä virrata jaksoissa, jotta näin käy.

      Katselen ne jälkiviisaat aina jälkijunassa eli siinä aamuteeveen lyhytversiossa. Jokos Isokallio taas vetosi johonkin lakiin?


    • E.A kirjoitti:

      "Ehkäpä lähikirjastoon. Ei maksa matka eikä palvelu."

      Eli olepa varovainen. Vitsi vitsi. Eilen kävin lainaamassa ensimmäisen Beckini. Tänään tulee taas Luther. Jotenkin on sellainen fiilis, että "suojelusenkeli" selviää, mutta paljon pitää vettä virrata jaksoissa, jotta näin käy.

      Katselen ne jälkiviisaat aina jälkijunassa eli siinä aamuteeveen lyhytversiossa. Jokos Isokallio taas vetosi johonkin lakiin?

      Kalle puhui oikein hauskoja, minä tykkään siitä miehestä! Ne tytöt ovat aina niin asiallisia, eivät satsaa huumoriin yhtään. Voi Ritva Santavuori, yleinen syyttäjä ja hauskuuttaja, tulisit takaisin Jälkiviisaisiin! Kyllä se Obaman mummon ulkonäön arvostelu on varmasti kaikilta unohtunut, joten sinut voitaisiin ihan hyvin rehabilitoida.

      Otin aika vaarattomia kirjoja lainaksi. Yksi dekkarintapainen saattaa olla pelottava, mutta Tuomas Kyrön "Miniä" ei ehkä, vaikka mistä senkään tietää;)

      Hyvä löytö oli minulta ennen lukematon J. M. Coetzeen "Kesä", jossa nobelisti leikittelee elämäkerran genrellä ja asettuu ulkopuolisena tutkimaan kirjailijanuransa alkuvaiheita 1970-luvun Etelä-Afrikassa.

      Se Lutherin Alice, vaikka onkin tietyssä mielessä kauhea ihminen, soisi tulla kohdelluksi hyvin eli happy endiä heille toivon, nyt kun Zoe-parkakin on jo poissa. Olenkohan vähän moraaliton?


    • Aurora4 kirjoitti:

      Kalle puhui oikein hauskoja, minä tykkään siitä miehestä! Ne tytöt ovat aina niin asiallisia, eivät satsaa huumoriin yhtään. Voi Ritva Santavuori, yleinen syyttäjä ja hauskuuttaja, tulisit takaisin Jälkiviisaisiin! Kyllä se Obaman mummon ulkonäön arvostelu on varmasti kaikilta unohtunut, joten sinut voitaisiin ihan hyvin rehabilitoida.

      Otin aika vaarattomia kirjoja lainaksi. Yksi dekkarintapainen saattaa olla pelottava, mutta Tuomas Kyrön "Miniä" ei ehkä, vaikka mistä senkään tietää;)

      Hyvä löytö oli minulta ennen lukematon J. M. Coetzeen "Kesä", jossa nobelisti leikittelee elämäkerran genrellä ja asettuu ulkopuolisena tutkimaan kirjailijanuransa alkuvaiheita 1970-luvun Etelä-Afrikassa.

      Se Lutherin Alice, vaikka onkin tietyssä mielessä kauhea ihminen, soisi tulla kohdelluksi hyvin eli happy endiä heille toivon, nyt kun Zoe-parkakin on jo poissa. Olenkohan vähän moraaliton?

      "Moraaliton" ihminen

      Monasti kysyn itseltäni jonkun sarjan jakson tai filmin nähtyäni, mikä oli se aihe, minkä ympärille tarina kehitettiin? Liian monta kertaa löydän aiheeksi aivan kelpaamatonta roskaa. Hyvät näyttelijätyöt ja kohtaukset sitten luovat sen katseltavuuden. Silloin, kun leffa saa neljä tähteä, voi jo alkaa odotella jotain pikkaisen riman ylittävää aihettakin.
      Yksi esimerkki. Likainen Harry. Sekopää tappaja vastaan moraalinvartija ilman lakia. Kuinkahan moni ihastui juuri Harryyn, kun hän kesken hampurilaisen, suu täynnä ruokaa, ryntää ampumaan pahat keskelle katua. Tai Bronson "Väkivallan vihollisessa". Kolme vai neljä osaa väkivaltaa "Väkivallan vihollisessa".

      Lutherissa, sen ensimmäisessä jaksossa, oli ainakin hieman samaa. Ainakin silloin, kun Luther ei pelastanut sitä konnaa, joka tunnustettuaan tippui alas ja loukkaantui vakavasti. Alicen motiivit omiin vanhempiin on jäänyt minulle epäselviksi jotenkin. Siitä huolimatta taisi jo toisessa jaksossa minullekin herätä happy end fiilis tai ainakin silloin, kun Alice sai Lutherin epäröimään ensimmäistä kertaa.


    • E.A kirjoitti:

      "Moraaliton" ihminen

      Monasti kysyn itseltäni jonkun sarjan jakson tai filmin nähtyäni, mikä oli se aihe, minkä ympärille tarina kehitettiin? Liian monta kertaa löydän aiheeksi aivan kelpaamatonta roskaa. Hyvät näyttelijätyöt ja kohtaukset sitten luovat sen katseltavuuden. Silloin, kun leffa saa neljä tähteä, voi jo alkaa odotella jotain pikkaisen riman ylittävää aihettakin.
      Yksi esimerkki. Likainen Harry. Sekopää tappaja vastaan moraalinvartija ilman lakia. Kuinkahan moni ihastui juuri Harryyn, kun hän kesken hampurilaisen, suu täynnä ruokaa, ryntää ampumaan pahat keskelle katua. Tai Bronson "Väkivallan vihollisessa". Kolme vai neljä osaa väkivaltaa "Väkivallan vihollisessa".

      Lutherissa, sen ensimmäisessä jaksossa, oli ainakin hieman samaa. Ainakin silloin, kun Luther ei pelastanut sitä konnaa, joka tunnustettuaan tippui alas ja loukkaantui vakavasti. Alicen motiivit omiin vanhempiin on jäänyt minulle epäselviksi jotenkin. Siitä huolimatta taisi jo toisessa jaksossa minullekin herätä happy end fiilis tai ainakin silloin, kun Alice sai Lutherin epäröimään ensimmäistä kertaa.

      Katsotko koskaan Criminal Mindia? Se tulee nyt kesällä keskiviikkoisin ja torstaisin. Kaiken järjen mukaan se on täysin idioottimainen sarja - henkilöt puupökkelöitä, replikointi naurettavaa - mutta joku siinä vetää.

      Viimeisin Beck oli hyvä, vaikka aihe, viisivuotiaan lapsen kuolema, epäilytti minua suuresti. Yleensä en katso mitään, missä voi pelätä olevan lasten tai eläinten pahoinpitelyä.

      Lutherin katsominen jää huomiseen. Sillan katselun jätin toiseen jaksoon, ei vain jaksanut kiinnostaa, niin paljon kuin sitä on hehkutettukin.


    • E.A kirjoitti:

      "Moraaliton" ihminen

      Monasti kysyn itseltäni jonkun sarjan jakson tai filmin nähtyäni, mikä oli se aihe, minkä ympärille tarina kehitettiin? Liian monta kertaa löydän aiheeksi aivan kelpaamatonta roskaa. Hyvät näyttelijätyöt ja kohtaukset sitten luovat sen katseltavuuden. Silloin, kun leffa saa neljä tähteä, voi jo alkaa odotella jotain pikkaisen riman ylittävää aihettakin.
      Yksi esimerkki. Likainen Harry. Sekopää tappaja vastaan moraalinvartija ilman lakia. Kuinkahan moni ihastui juuri Harryyn, kun hän kesken hampurilaisen, suu täynnä ruokaa, ryntää ampumaan pahat keskelle katua. Tai Bronson "Väkivallan vihollisessa". Kolme vai neljä osaa väkivaltaa "Väkivallan vihollisessa".

      Lutherissa, sen ensimmäisessä jaksossa, oli ainakin hieman samaa. Ainakin silloin, kun Luther ei pelastanut sitä konnaa, joka tunnustettuaan tippui alas ja loukkaantui vakavasti. Alicen motiivit omiin vanhempiin on jäänyt minulle epäselviksi jotenkin. Siitä huolimatta taisi jo toisessa jaksossa minullekin herätä happy end fiilis tai ainakin silloin, kun Alice sai Lutherin epäröimään ensimmäistä kertaa.

      " Tippui alas ja loukkaantui vakavasti " Aurorako tippui. Vai kenestä meistä puhut? Vaiko puhutkin TV-sarjoista?

      Otan esimerkkiä, siirryn katselemaan niitä tv-kanavianne minäkin. En nimittäin pysy yhtään muuten keskustelunne väkivaltaisessa sarjojen juonessa ja vauhdissa mukana. Kertokaa, kun voin tulla tänne takasin?


  • saunna poullela vamessala läks hauka lentho ja plksin jotha viep kIsu-mirin kui aammuhattavyessa puhi pohjossen oma poika kapaline sus vatehista ihmiseistä jokka aihutapi vains harmi.

  • Eipä taija meressä laivaa seuraavasta hai-kalastakaan olla samaa harmia.. kuin esim on oikeasti, saunapolkunne yläpuolella - vasemmalta, tahikka oikealtakaan puolelta kaarteilevasta haukasta: hui sentään varokaatte - kisu-mirin kanss.

  • Hei anteeksi nyt tiedän mistä puhutte. Elikkä ei tästä elämästä..Vain mehän itse olemme täällä ja täältä oikeita ihmisiä ihmisten vaatteissa -- eikä niitä sussiunatkoo lampaan naamioisia susii..

    • Eihän tämä mikään Elämä-ketju pyri olemaankaan, joten täällä saa puhua tekoelämästäkin eli jännitysviihteestä.

      Ei se haukkakaan varsinaisesti Elämän asialla ollut vaaniessaan kisimirriä. Tai miten sen ottaa. Toisen elämä on toisen surma - luonnossa luonnollisesti ja ihmisten kesken luonnottomasti.

      Kiitos koiralleni, kun herätti minut katsomaan aamun valkenemista. Uusi ihana päivä tulossa. Sää raikas ja tuulinen, helppo hengittää.

      Satuitko Inger kuulemaan eilen iltapäivällä hirveän pamauksen, tuntui kuin talokin olisi järähdellyt. Olen koettanut kuunnella uutisista, mitä se vihtahousu on sieltä vuorestaan lennättänyt. Tai jos se oli ukkonen, salama takuulla iski johonkin isoon kohteeseen.

      Hyvää lauantaita jokaiselle, kunne kuljettekin.


    • Aurora4 kirjoitti:

      Eihän tämä mikään Elämä-ketju pyri olemaankaan, joten täällä saa puhua tekoelämästäkin eli jännitysviihteestä.

      Ei se haukkakaan varsinaisesti Elämän asialla ollut vaaniessaan kisimirriä. Tai miten sen ottaa. Toisen elämä on toisen surma - luonnossa luonnollisesti ja ihmisten kesken luonnottomasti.

      Kiitos koiralleni, kun herätti minut katsomaan aamun valkenemista. Uusi ihana päivä tulossa. Sää raikas ja tuulinen, helppo hengittää.

      Satuitko Inger kuulemaan eilen iltapäivällä hirveän pamauksen, tuntui kuin talokin olisi järähdellyt. Olen koettanut kuunnella uutisista, mitä se vihtahousu on sieltä vuorestaan lennättänyt. Tai jos se oli ukkonen, salama takuulla iski johonkin isoon kohteeseen.

      Hyvää lauantaita jokaiselle, kunne kuljettekin.

      Löysin nyt kysymyksesi, mikä pätkähti mieleen aamulukemisen jäljeltä, ja mihinkä olen unohtanut vastata!

      Siis iso pamaus? En ole sattunut kuulla, muuta kuin joskus aina talon päällä tuntuu outo täristys-jyristys. Olen ajatellut sen tulevan lentoliikenteestä, ilmanpaineesta tahi jostain lähiseudun kallioräjäytyksestä. Se kyllä on tuon sorttinen kuin mitä kuvasit. Ukkos-merkkejä en ole kuullut. Tervetuloa " ukkoset " kun heinäkuu on sähköisiä liikuskelijoita täynnään kuitenkin. Minne heitä tuulet vienevät.

      Tänään poimin kypsiä vaapukoita omalta viljelmltä noin 3 kg. Nyt illalla valmistin rapean ja raikkaan salaattiherkun mm tuoreitten sipulien kera. Hyvä on olla ja tässä ajatella, että mitähän teitille muille - kultaiset ihmiset kuuluupi. - Marjat vien pojan pakkaseen. Kesälomansa lopuksi hän lähti viikoksi varma lämpimään ilmastoon..

      Entä Tyyneee. Missäpä hän käyskelleepi. Onkokaan kisu-mirri pysytellyt vierellä saunapolulla vai lähtenyt saalistamaan lähi ojanpientareelta, ruohikosta villinä vilistävää, hauskasti vikisevää kesähiirtä? Jaa a. Iloista iltaataas - huomiseen..


  • Huomenta kaikille

    Aamu valkeni myös täällä hienona. Olen sellainen yökukkuja, että nykyään harvoin herään aikaisin. Nytkin minun koiranani oli herätyskello. Joskus oli kyllä kukkokin. Ja työ.

    Moni on todennut, että kirjallisuus ja elokuvat eivät pysty välittämään sitä karseaa kuvaa, mitä todellisessa elämässä tapahtuu. En haluaisi olla sieluntohtori.

    Minunkin puolestani kaikille hyvää lauantaita.

  • Minusta on tärkeintä että keskusteluissa päästään edes hipaisemaan laajempiakin sielunmaisemia. Kuten juuri näissä viimeisimmissä puheissa on näyttänyt käyneen - puolivahingossa ja ehkä tarkoituksellakin.. Se on henkistä kehitystä ja rohkeutta oppia olemaan ihmisenä kaikkienkin ihmisten kesken. Mikä tässä juuri elettävässä elämässämmekin on parhaillaan tarjolla - Luojan suomassa kesän lämpimässä..

  • lämphö ol eillen lavataikhi saunasa nyta on villuisaa ja menasin kunela KEmi kihkgosta JUmmalpalveluksi muta menenkih oihale kavsimale

  • Ulkona on oikein raikas ja mukava tuuli, mutta sisällä asunnossa liian kuumaa viikkojen jatkuvan auringonpisteen jäljiltä. Kasvimailla on varmasti sopiva sää puuhailla.

    Jännitän yhtä synnytystä tuttavapiirissä, ei vaan meinaa tulla ne neloset, viitoset, kuutoset tai koko kymppiparvi.

    Arvaatte kai että kysymys ei ole ihmisen jälkeläisistä.

  • Tänään minulle sattui aika monta hauskaa asiaa, niin että mieleni tekee kertoa niistä jotain vielä teille: Jos jaksatte kuunnella.

    Samalla kadulla pienhkön matkan päässä, on juuri minulle sopiva lounasruoka -Palvelutalo *folkhälsan. En kylläkään kovin usein siellä käy, mutta tänään tuntui kivalta mennä valmiille hyvälle aterialle.

    Ruokasalissa oli vapaina pitkiä- ja tavallisia pöytiä. Minusta oli kiva mennä pitkän pöydän keskivaiheelle, rennon väljästi hyvään tuoliin istumaan. - Kohta tuli samaan pöytään pariskunta melkein viereeni. Hekin talon ulkopuolelta. Tuntuivat ihanilta ja seurallisisltakin ihmisiltä. Rouva oli tumma bulgarialainen, laulajatar kaunotar punaisessa lierihatussaan. Miehensä herrasmiesi suomalainen. Viiksin sekä pulisongein ehdottomin. - Keskusteluherkkyys meillä keskenämme oli kaikin kohta ilmeinen. Kunnes edettiin niihin minun vattuihin ja viljelmiini..Tuli nimittäin esiin että herrasväki sattui olla nimeltänsä Vattulainen.

    Voi ei, olisin voinut puhua vaapukoista...No kyllä siitä hillitysti selvittiin. Rouva luuli sitten kyllä myös minun nimeä ulkomaiseksi. Mutta kerroin, että karjalainen, karjalainen se vaan niinkuin karjan kellot jne.

    Taitelija pariskunta oli ollut naimisissa 50 vuotta. - Uskon, että onnellisesti. He tahtoivat saada lähettää minulle oman laulukasettinsakin jossa mm Paimenlaulu, Soutelin soutelin, Heijastus, Jo Karjalan kunnailla.

    Niin suloisia ihmisystävällisiä olivat nämä kansainväliset taiteilijasielut: Eleonora Lambeva ja Heino Vattulainen.

  • vatuja kahthelin kui menin pmntölle muta olvat viellä valkhosii oskaski. AAmuhatrvuessa sanosi Hankon parstssi jota Jummalla on Musta Ratsas ketosiu sen

  • Niinkös näyttivät marjat, vielä pohjoisen valkosilta kuin pienet kolfpalloset ikään - kyllä ne pian kypsyvät ja saavat purppuraisen värin ja vaapukkaisen miedon, makean marjan maun..

  • Teret tänne kaikille

    En oikein keksi kirjoitettavaa, mutta matkustusinnon puuskassa lähetin tännekin pari kuvaa.

    PS. kuis monta niitä koiranpentuja parhaimmillaan on kerrasta syntynyt?

    • Jotain tuttua niissä kuvissa oli, tuon tummemman päälaen olen nähnyt ennenkin, kuvassa meinaan. Ja blondihkon rattaiden työntelijän muistan nähneeni kuvassa lakki päässä ja oliko suksetkin jalassa?

      Vai pääsi pikkutyttö oikein raitiovaunuun? Taisitte kulkea kutosella jos Ruoholahdessa yövyitte. Entäs näkikö hän äitinsä lauantaina tuolla isolla lavalla? Torikuva lienee otettu sunnuntaina, jolloin puolimiljoonaa laivojenkatsojaa oli jo poistunut paikalta?

      Minua olisi kovasti kiinnostanut tulla kuulemaan musikaalista miniääsi. Mukavan näköinen "rokkimimmi" nettikuvista päätellen. Kaikkea menestystä hänen bändilleen!

      No, koiranpentuja syntyy miten sattuu. Ei kai koskaan masun koosta arvaa, montako tulee. Veikkaus lienee viisi tai kuusi. Tämän emän sisko pullautti kolme vuotta sitten täydet kymmenen, mutta oli se tuossa loppuvaiheessa hirveän paljon paksumpikin.


    • Aurora4 kirjoitti:

      Jotain tuttua niissä kuvissa oli, tuon tummemman päälaen olen nähnyt ennenkin, kuvassa meinaan. Ja blondihkon rattaiden työntelijän muistan nähneeni kuvassa lakki päässä ja oliko suksetkin jalassa?

      Vai pääsi pikkutyttö oikein raitiovaunuun? Taisitte kulkea kutosella jos Ruoholahdessa yövyitte. Entäs näkikö hän äitinsä lauantaina tuolla isolla lavalla? Torikuva lienee otettu sunnuntaina, jolloin puolimiljoonaa laivojenkatsojaa oli jo poistunut paikalta?

      Minua olisi kovasti kiinnostanut tulla kuulemaan musikaalista miniääsi. Mukavan näköinen "rokkimimmi" nettikuvista päätellen. Kaikkea menestystä hänen bändilleen!

      No, koiranpentuja syntyy miten sattuu. Ei kai koskaan masun koosta arvaa, montako tulee. Veikkaus lienee viisi tai kuusi. Tämän emän sisko pullautti kolme vuotta sitten täydet kymmenen, mutta oli se tuossa loppuvaiheessa hirveän paljon paksumpikin.

      Pientä selvitystä

      "Blondihko" rattaiden työntäjä = aito harmaahiuksi. Ja joskus olen hänestä pääsiäiskuvan pipo päässä tänne laittanutkin, kävelylenkiltämme.
      Tuosta "rokkimimmistä". Musiikki on sentapaista, että eipä tietä "menestykseen" oikein ole edes hakusessa tai se leivänpäällinen on ainakin kovassa. On iloinen, kun pääsee joskus esiintymään ja saa harrastaa musiikin parissa ja vain sellaisen musiikin, mistä itse pitää. Ja sitä paitsi, nyt kun on astunut työhönkin, niin jos keikkoja tulisi lisää, niin mummo saisi jatkuvasti siellä juosta. Vastustan.

      Kyllä minä vähän odotin, että olisit siellä pistäytynyt. Pikkulikka tosin oli mummon kanssa ikävä kyllä kotona nukkumassa. Olin vain likan isän ja vanhimman poikani kanssa liikkeellä ja se repapöksykuva on esityksen jälkeen siitä lavan läheltä.

      PS. olin jo katsastanut sen jäätelökiskankin, hih. Taidan kyllä olla vähän lapsellinen näitten kuvien lähettämisen suhteen. Sanoinkin pojalleni, että käyn hakemassa yhden tötterön ja annetaan sen sulaa kädessäni ja sitten hän ottaa kuvan. Ihmetteli ja pyöritti päätään, koska enhän hänelle mitään kertonut.

      PS. kymmenen pentuu. Jos olisin ... huh huh, vastustan, vaikka eipä se auta luonnon vastustaminen.


    • E.A kirjoitti:

      Pientä selvitystä

      "Blondihko" rattaiden työntäjä = aito harmaahiuksi. Ja joskus olen hänestä pääsiäiskuvan pipo päässä tänne laittanutkin, kävelylenkiltämme.
      Tuosta "rokkimimmistä". Musiikki on sentapaista, että eipä tietä "menestykseen" oikein ole edes hakusessa tai se leivänpäällinen on ainakin kovassa. On iloinen, kun pääsee joskus esiintymään ja saa harrastaa musiikin parissa ja vain sellaisen musiikin, mistä itse pitää. Ja sitä paitsi, nyt kun on astunut työhönkin, niin jos keikkoja tulisi lisää, niin mummo saisi jatkuvasti siellä juosta. Vastustan.

      Kyllä minä vähän odotin, että olisit siellä pistäytynyt. Pikkulikka tosin oli mummon kanssa ikävä kyllä kotona nukkumassa. Olin vain likan isän ja vanhimman poikani kanssa liikkeellä ja se repapöksykuva on esityksen jälkeen siitä lavan läheltä.

      PS. olin jo katsastanut sen jäätelökiskankin, hih. Taidan kyllä olla vähän lapsellinen näitten kuvien lähettämisen suhteen. Sanoinkin pojalleni, että käyn hakemassa yhden tötterön ja annetaan sen sulaa kädessäni ja sitten hän ottaa kuvan. Ihmetteli ja pyöritti päätään, koska enhän hänelle mitään kertonut.

      PS. kymmenen pentuu. Jos olisin ... huh huh, vastustan, vaikka eipä se auta luonnon vastustaminen.

      Lapsellista kuvien lähettämistä? Ei suinkaan. Ei kai tänne ihan tavallisia jäykkiä potretteja ole tapana lähettääkään. Sulava jätskitötterö aikuisen miehen kädessä olisi ollut hyvä idea. Se olisi herättänyt ajatuksen että mitä hittoa? Valokuvassakin pitää olla jokin yllätystekijä, mielellään ihan tarina.

      Sukunne muusikkonaisesta en sano mitään, kun en tunne häntä enkä tiedä, miten hänen keikkansa vaikuttavat teidän muiden elämään. Aikuisen naisen ja äidin uskoisin ymmärtävän, mikä on harrastuksen ja leipätyön ero. Esiintyi minun basistimiehenikin joskus Tavastialla asti, mutta pelkäksi harrastukseksi se jäi, kun se alkoi nakertaa liikaa aikaa ansiotyöltä. Näinhän se tapaa käydä, mutta ainahan jammailuun sen verran tilaisuuksia tulee jotta soiton ja laulun tarve tulee tyydytetyksi.


    • Aurora4 kirjoitti:

      Lapsellista kuvien lähettämistä? Ei suinkaan. Ei kai tänne ihan tavallisia jäykkiä potretteja ole tapana lähettääkään. Sulava jätskitötterö aikuisen miehen kädessä olisi ollut hyvä idea. Se olisi herättänyt ajatuksen että mitä hittoa? Valokuvassakin pitää olla jokin yllätystekijä, mielellään ihan tarina.

      Sukunne muusikkonaisesta en sano mitään, kun en tunne häntä enkä tiedä, miten hänen keikkansa vaikuttavat teidän muiden elämään. Aikuisen naisen ja äidin uskoisin ymmärtävän, mikä on harrastuksen ja leipätyön ero. Esiintyi minun basistimiehenikin joskus Tavastialla asti, mutta pelkäksi harrastukseksi se jäi, kun se alkoi nakertaa liikaa aikaa ansiotyöltä. Näinhän se tapaa käydä, mutta ainahan jammailuun sen verran tilaisuuksia tulee jotta soiton ja laulun tarve tulee tyydytetyksi.

      Valokuvaus

      Olisi todella kiva keskittyä kuvien otossa johonkin tarinallisuuteen ja eri kuvakulmiin. Nämä nykyiset vehkeet kun sallivat kuvien otossa ainakin määrän kasvun ilman kukkaron kevenemistä. Varsinaiseen valokuvaukseen ei minulla ole taitoa eikä oikein malttiakaan.

      Miniän kanssa homma pelaa, kun rehellisesti sanoo, ettei oikein viitsi lähteä ihan pikkujutun takia matkustelemaan. Ja sitä paitsi likka on sen verran menevän sorttinen, että kumppani väsyy aika lailla hänen kanssaan. Miniällä on siinä mielessä kiva tilanne, että voi työskennellä kolme-neljä päivää viikossa ja pikkulikka alkaa käydä kohta viisi päivää perhepäivähoidossa. Näin jää yksi päivä ainakin sille harrastukselle ja vuorotellen he sitten sumplivat toisilleen niitä omiakin hetkiä. Muuten, perhepäivähoitajalla on neljä hoidettavaa ja kaikki tuossa parin vuoden iässä. Sanoisinko, että huh huh. On kuitenkin napakka nainen ja niin sitä neljän "torvi-Orvokin" kanssa täytyy ollakin.


    • E.A kirjoitti:

      Valokuvaus

      Olisi todella kiva keskittyä kuvien otossa johonkin tarinallisuuteen ja eri kuvakulmiin. Nämä nykyiset vehkeet kun sallivat kuvien otossa ainakin määrän kasvun ilman kukkaron kevenemistä. Varsinaiseen valokuvaukseen ei minulla ole taitoa eikä oikein malttiakaan.

      Miniän kanssa homma pelaa, kun rehellisesti sanoo, ettei oikein viitsi lähteä ihan pikkujutun takia matkustelemaan. Ja sitä paitsi likka on sen verran menevän sorttinen, että kumppani väsyy aika lailla hänen kanssaan. Miniällä on siinä mielessä kiva tilanne, että voi työskennellä kolme-neljä päivää viikossa ja pikkulikka alkaa käydä kohta viisi päivää perhepäivähoidossa. Näin jää yksi päivä ainakin sille harrastukselle ja vuorotellen he sitten sumplivat toisilleen niitä omiakin hetkiä. Muuten, perhepäivähoitajalla on neljä hoidettavaa ja kaikki tuossa parin vuoden iässä. Sanoisinko, että huh huh. On kuitenkin napakka nainen ja niin sitä neljän "torvi-Orvokin" kanssa täytyy ollakin.

      Perhepäivähoito on varmasti Pirpan ikäiselle sopiva hoitomuoto. Hän saa leikkiseuraa samanikäisistä, mutta ryhmä on kuitenkin sen verran pieni, että hoitaja ehtii ottaa jokaisen huomioon. Ja hoitaja lienee ammatti-ihminen?

      Vähän sosiaalipolitiikkaa

      Minun tyttäreni kävi perhehoidoissa viisi vuotta ennen kouluikää. Meni ekaan paikkaan 7 kk ikäisenä ja ehti olla viidessä paikassa ennen kouluunmenoa. Tiheä vaihtuvuus johtui siitä, että 70-luvulla lasten yksityinen perhehoito oli lähinnä kotirouvien lisätienestien hakua. Se ei ollut samalla tavalla sitoutunutta työtä mitä kunnallisella puolella vaadittiin. Hoitaja saattoi ilmoittaa aamulla, että huomenna lasta ei tarvitsekaan tuoda; perhe muuttaa isän työn vuoksi Pohjois-Karjalaan!

      No ei muuta kuin puhelimet kuumina mummien suuntaan ja laittamaan ilmoitusta kaupan seinälle kuin huutolaislapsesta ikään.

      Kunnalliseen perhehoitoon tai päiväkotiin lasta ei ollut toivoakaan saada näiden liian matalan tulorajan takia. Käytännössä oli niin, että keskituloisen, työssä käyvän pariskunnan tulot olivat aina liian korkeat, vaikka olisi ollut asuntolainakin maksettavana kuten meillä.

      Kuka saa lapsen hoitoon ja minne

      2000-luvun alussa sain seurata naapurini, nuoren yh-äidin lapsenhoitohuolia. Hän sai kyllä parivuotiaalleen päiväkotipaikan, mutta se oli kaukana, kahden bussinvaihdon päässä. Työmatkaan piti aamuin illoin varata puolitoista tuntia.

      Samaan aikaan toinen naapuri, vaikkei käynyt edes työssä, sai lapselleen kokopäiväpaikan kotimme vieressä olevasta päiväkodista.

      Tuli hyvä kakku, kun taas toiselle paha kakku.

      En tiedä yhtään, millainen päivähoitotilanne on tänään, mutta yleisöosastokirjoituksista päätellen maailma ei ole siltäkään osin täysin valmis. Nuorilla perheillä on jatkuvasti monenlaista säätämistä "kakkujensa" kanssa. Ja samassa taikinassa uivat sukulaiset. Ilman esim. isovanhempien apua koko "perhepizza" voisi lässähtää kokonaan.

      piti lastaan meitä viereisessä korttelissa olevassa päiväkodissa, ja lekotteli itse kotona


    • Aurora4 kirjoitti:

      Perhepäivähoito on varmasti Pirpan ikäiselle sopiva hoitomuoto. Hän saa leikkiseuraa samanikäisistä, mutta ryhmä on kuitenkin sen verran pieni, että hoitaja ehtii ottaa jokaisen huomioon. Ja hoitaja lienee ammatti-ihminen?

      Vähän sosiaalipolitiikkaa

      Minun tyttäreni kävi perhehoidoissa viisi vuotta ennen kouluikää. Meni ekaan paikkaan 7 kk ikäisenä ja ehti olla viidessä paikassa ennen kouluunmenoa. Tiheä vaihtuvuus johtui siitä, että 70-luvulla lasten yksityinen perhehoito oli lähinnä kotirouvien lisätienestien hakua. Se ei ollut samalla tavalla sitoutunutta työtä mitä kunnallisella puolella vaadittiin. Hoitaja saattoi ilmoittaa aamulla, että huomenna lasta ei tarvitsekaan tuoda; perhe muuttaa isän työn vuoksi Pohjois-Karjalaan!

      No ei muuta kuin puhelimet kuumina mummien suuntaan ja laittamaan ilmoitusta kaupan seinälle kuin huutolaislapsesta ikään.

      Kunnalliseen perhehoitoon tai päiväkotiin lasta ei ollut toivoakaan saada näiden liian matalan tulorajan takia. Käytännössä oli niin, että keskituloisen, työssä käyvän pariskunnan tulot olivat aina liian korkeat, vaikka olisi ollut asuntolainakin maksettavana kuten meillä.

      Kuka saa lapsen hoitoon ja minne

      2000-luvun alussa sain seurata naapurini, nuoren yh-äidin lapsenhoitohuolia. Hän sai kyllä parivuotiaalleen päiväkotipaikan, mutta se oli kaukana, kahden bussinvaihdon päässä. Työmatkaan piti aamuin illoin varata puolitoista tuntia.

      Samaan aikaan toinen naapuri, vaikkei käynyt edes työssä, sai lapselleen kokopäiväpaikan kotimme vieressä olevasta päiväkodista.

      Tuli hyvä kakku, kun taas toiselle paha kakku.

      En tiedä yhtään, millainen päivähoitotilanne on tänään, mutta yleisöosastokirjoituksista päätellen maailma ei ole siltäkään osin täysin valmis. Nuorilla perheillä on jatkuvasti monenlaista säätämistä "kakkujensa" kanssa. Ja samassa taikinassa uivat sukulaiset. Ilman esim. isovanhempien apua koko "perhepizza" voisi lässähtää kokonaan.

      piti lastaan meitä viereisessä korttelissa olevassa päiväkodissa, ja lekotteli itse kotona

      Viimeinen lause on ylimääräinen mutta pelkkää runoutta sekin.


  • tyduksesti kunthelin kui ammuhartvuessa sanoip rovvasti jota vili-aassikin saip syoöthavaa jas sit mie laukasin pömntle

    • Minäkin olen tainnut syödä villiaasin ruokaa eli ahminut liikaa "rehuja", koska tuli niin kiire pönthölle. Tai sitten vain jännitän kamalasti yhtä synnytystä, joka ei oikein ota sujuakseen.


  • Rohkenen Tyyne hyvä, suositella pikimmiten arvoisan sihteerisi, ja ehkäpä myös kokin vaihtoa? Jos alkaa heidän toimesta - noin äkisti laukasuttella, oikein aasinlaiseen laukkaan pistellä, muutoin niin puhtoisilla ihmisen makuisilla rauhanKarthanon polkusilla.

  • Kerronpa, mitä harmaan, tylsähkön päiväni iltapuolella sattui lähtiessäni koiraa ulkoiluttamaan.

    Tarkoitus oli tehdä normaali lenkki, mutta heti alkumetreillä alkoi tapahtua. Vastaan juoksi yksi talomme rouva, joka varoitti, että nyt ei saa missään nimessä viedä koiraa takapihalle, koska siellä on lankoihin sotkeutunut lokki. Hän on soittanut siitä hätänumeroon.

    No eihän me mentykään, vaan sorsapuistoon suunnattiin. Siellä pikku koira leikkiessään onnistui keplottelemaan irti pannastaan. Sen kujeilevaan luonteeseen kuuluu, että vaikka se seuraa minua kuin hai laivaa, se ei anna ottaa kiinni vapaaksi päästyään, modernin kasvatuksen tuote kun on.

    Siispä etenimme lähiöpuskien kautta, peräkkäin vaikkakin erillämme kohti kotitaloamme, yhden ison tienkin ylittäen. Kunnes tulimme, minä hengästyneenä, hän iloisena kipittäen takapihallemme. Pelästyin, että ryntääkö se nyt suoraan lanka-ansaan joutuneen lokin kimppuun.

    Mitään lokin tapaista uhria ei kuitenkaan näkynyt, sen sijaan kaksi turhautuneen näköistä brankkaria pahvilaatikon kanssa harhaili isolla pihalla. Lokista ilmoittanut rouva ei tietenkään vastannut puhelimeen kertoakseen, missä tarkalleen oli lokin nähnyt. Palomies totesi lakonisesti että ihmiset ovat niin hätäisiä.

    Siinä sitten kolmistaan haravoimme loputkin pusikot, koira innokkaana perässä kuin ajatellen, että vielä tämmöisenkin kivan etsintähomman päivä toi mukanaan.

  • Heipä hei Teille ystävät.

    Tarinasi kokosi hajamielisen päiväni, kuin olisin ollut mukana seikkailuissanne..

    Kiitos. - Kai minäkin jotain olen touhunnut - lukenut ainakin lehtiä ja hakenut tilliä, salaattia ja 5 perunaa kasvimaalta. Ehkä kaapissa on vähän silliä pöytään panna kyytipojaksi...

    Illan tullen harmeneepi hämärtyypi - mutta ilma kyllä Lämpeni illansuussa.

  • suuusa maikutelm bannania kui sin eLman ukhon kyyissä kaupamatktan ja amusela pömtölämitiskli kui naine amuhtsvues puhiuis lUTterun synistä ja musta

  • Voi että tykkään Jörn Donnerista. Nyt paljon enemmän kuin nuorena. En vain siksi että hänellä on samanlaiset pensasmaiset kulmakarvat kuin isälläni: vanhan miehen persoonallinen itsevarmuus on vastustamatonta - tänä aikana jolloin korkeaa ikää pidetään säälittävänä heikkoutena.

  • Päivää kaikille

    Tässä on "unohdettu" Donnerit ja Isokalliot ja olen ollut taas haavematkalla Norjaan ja ruotsin kielen kautta norjan kieleen. Uskoisin, että haaveet Espanjan reissuista talvella voin unohtaa, samoin ne espanjan kielen alkeet. Adiós a España. Näyttää riittävän nämä Pohjoismaat.

    Vær hyggelig ja käykää joskus myös tuolla toisessa ketjussa.

    PS. "sain" ensimmäisen ystävän kasvokirjaankin, kun päätimme pitää yhteyttä aina silloin tällöin kuvien ja tervehdysten kautta. Siis Lofoottien lähelle Senjan saareen. Upeaa. Vähän kavahdin kyllä tuota FaceBookia ja kunhan näen nuoren parin, niin ehdotan sähköpostilla viestintää.

    Ha en fin dag

  • En ole paljon osallistunut sos.mediaan, vähän heitellyt "kompia" joihinkin ketjuihin, salanimellä tietenkin. Sekä FB:ssä kannustanut tytärtäni, jolla on tällä hetkellä tietty hankala tilanne siellä koiratarhassaan. Ehkä se ratkeaa jo viikonloppuna, kirjaimellisesti. On nimittäin yksi poikiminen menossa huolestuttavasti yli ajan. Omistaja hermona.

    Näkyyhän teillä se Elämä toimivan joidenkin uskollisten varassa.

    Hyvää kesää

    • Pystyykös tuollaista poikimisen pitkittymistä mitenkään edesauttaa siis "käynnistää" synnytystä? Entä eläinlääkäri?

      No tuli vaan mieleen, sillä kait se koirilla saattaa olla sama juttu, että emä ja poikaset ovat vaarassa.

      Kesän jatkoa sinnekin.


    • E.A kirjoitti:

      Pystyykös tuollaista poikimisen pitkittymistä mitenkään edesauttaa siis "käynnistää" synnytystä? Entä eläinlääkäri?

      No tuli vaan mieleen, sillä kait se koirilla saattaa olla sama juttu, että emä ja poikaset ovat vaarassa.

      Kesän jatkoa sinnekin.

      Varmaankin on tehtävä sektio tai sitten viimeistäänkin hätäsektio, jos eivät ala pentuset tulemaan...Toivotaan onnea!


    • Inger1 kirjoitti:

      Varmaankin on tehtävä sektio tai sitten viimeistäänkin hätäsektio, jos eivät ala pentuset tulemaan...Toivotaan onnea!

      Siitä onkin ollut puhe, että maanantaina sektio tehdään, jollei sitä ennen tule valmista. Nyt on jo kyselty usealta eläinlääkäriltä neuvoa, mutta vastauksissa on ollut kahdenlaista ilmaa.

      Minäkin täällä elän hengessä eläinparan mukana.

      Toivotaan onnea, kerron sitten miten kävi.


  • Leikkaus tehty. Pieni tyttö tullut maailmaan, yksi ainoa. Nyt vain odotetaan, alkaako maito herua. Heillä on lääkäristä vielä pitkä automatka kotiin, jossa vierihoidon voi toden teolla aloittaa. Emä ei onneksi ollut ensikertalainen, joten ennestään tuttu ääni, pienen pennun piipitys, voi hyvinkin herättää sen äidinvaistot.

    Hienoa, että koko ison läänin ainoa päivystäjä ehti ottaa tämänkin potilaan, vaikka hyötyeläimiäkin on varmasti sunnuntaisin odottamassa apua. Onneksi sattui pieni rako muiden potilaskäyntien välissä. Kunnioitan suuresti noita vastuullisia maaseutulääkäreitä.

    • Hienoa

      Minulla on vain vähän kokemusta eläinlääkäreistä, mutta aivan varmaan on tietty ero maaseudulla toimivien kautta kaupunkilääkäreiden suhteen. Ovat ne potilaatkin erilaisia, ainakin osittain. Kaupunkilääkäri saattaa tuntea ehkä paremmin pieneläimet ja erikoiset sellaiset.

      PS. olen astunut avaraan sosiaaliseen mediaan ja juniorikin toivotti kaverikseen , samoin kuin tyttöystävänsä. Toivottivat myös tervetulleeksi 2000 luvulle. Höh. Missähän ne luulevat meidän elävän?

      Miten Aurora koet paremmaksi facebookin sähköpostiin verrattuna, kun viestität tyttärellesi? Omaan bookkiini en ole tunnistautumisia laittanut kuin kuvan selästä ja syntymäaikani. Mutta jotain kyllä keksin. Siellä saa laittaa mielimusiikit, mielikirjallisuuden ja jotain harratuksiakin. Eli A.Aimo, Seitsemän veljestä ja ötököiden ja kasvien tutkiminen ja weepelimäisesti mieliruokani on villisika kiinni juostuna ja karvoineen käristettynä.

      Mutta näitäkään ketjuja en jätä, vaikka moitteita tulisikin.


    • E.A kirjoitti:

      Hienoa

      Minulla on vain vähän kokemusta eläinlääkäreistä, mutta aivan varmaan on tietty ero maaseudulla toimivien kautta kaupunkilääkäreiden suhteen. Ovat ne potilaatkin erilaisia, ainakin osittain. Kaupunkilääkäri saattaa tuntea ehkä paremmin pieneläimet ja erikoiset sellaiset.

      PS. olen astunut avaraan sosiaaliseen mediaan ja juniorikin toivotti kaverikseen , samoin kuin tyttöystävänsä. Toivottivat myös tervetulleeksi 2000 luvulle. Höh. Missähän ne luulevat meidän elävän?

      Miten Aurora koet paremmaksi facebookin sähköpostiin verrattuna, kun viestität tyttärellesi? Omaan bookkiini en ole tunnistautumisia laittanut kuin kuvan selästä ja syntymäaikani. Mutta jotain kyllä keksin. Siellä saa laittaa mielimusiikit, mielikirjallisuuden ja jotain harratuksiakin. Eli A.Aimo, Seitsemän veljestä ja ötököiden ja kasvien tutkiminen ja weepelimäisesti mieliruokani on villisika kiinni juostuna ja karvoineen käristettynä.

      Mutta näitäkään ketjuja en jätä, vaikka moitteita tulisikin.

      Facebookissa voi ilman kommervenkkejä alkaa chatata keskenään, kun molemmat, sinä ja kaverisi, olette paikalla. Paikalla olon eli on-line tilan näette sivun vasemmalla puolella alhaalla olevista pikkuprofiileista. Jos näet kaverisi kuvan siellä rivissä, näppäät vain kuvaa, niin eteen avautuu kirjoitusruutu. Sitten vain vaihtamaan ajatuksia näppärästi näpytellen!

      Jos taas haluat lähettää viestin kaverille joka ei ole juuri paikalla, sitä varten on ylhäällä pieni "postilaatikko". Näppäät keskimmäistä kolmesta merkistä, jolloin se avautuu ja kysyy kaverin nimeä. Sitten vain kirjoittamaan viestiä. Samaan postilaatikkoon ilmestyy numero, kun hän on vastannut.

      Kun me tyttären kanssa näin chatataan päivittäin, ei asiakaan riittäisi sähköpostiksi asti. Tsättäilyn ilmaisukin voi olla kielellisesti rennompaa. Itselläni kun näppiksen kirjaimet ovat jo aika risat ja usein teksti heittää äkkiä versaalille, likka kyllä ymmärtää mitä koetan sanoa. Tai vaikka jäisi kirjaimia välistä poiskin.

      Melkein tekisi mieli ehdottaa sulle Facebook-kaveruutta, niin voisin "opettaa" konkreettisemmin. Mulla on vain 30 kaveria, niistäkin suurin osa liki tai täysin passiisivisia minun suhteeni ja toisin päin. Tyttären kanssa FB on tärkeä viestikanava, eikä vähiten siksi että näen heti tuoreeltaan hänen sinne laittamansa valokuvat.

      Nyt ilouutinen (varovainen): pentu on jo kotona ja emo alkanut imettää!!!


    • Aurora4 kirjoitti:

      Facebookissa voi ilman kommervenkkejä alkaa chatata keskenään, kun molemmat, sinä ja kaverisi, olette paikalla. Paikalla olon eli on-line tilan näette sivun vasemmalla puolella alhaalla olevista pikkuprofiileista. Jos näet kaverisi kuvan siellä rivissä, näppäät vain kuvaa, niin eteen avautuu kirjoitusruutu. Sitten vain vaihtamaan ajatuksia näppärästi näpytellen!

      Jos taas haluat lähettää viestin kaverille joka ei ole juuri paikalla, sitä varten on ylhäällä pieni "postilaatikko". Näppäät keskimmäistä kolmesta merkistä, jolloin se avautuu ja kysyy kaverin nimeä. Sitten vain kirjoittamaan viestiä. Samaan postilaatikkoon ilmestyy numero, kun hän on vastannut.

      Kun me tyttären kanssa näin chatataan päivittäin, ei asiakaan riittäisi sähköpostiksi asti. Tsättäilyn ilmaisukin voi olla kielellisesti rennompaa. Itselläni kun näppiksen kirjaimet ovat jo aika risat ja usein teksti heittää äkkiä versaalille, likka kyllä ymmärtää mitä koetan sanoa. Tai vaikka jäisi kirjaimia välistä poiskin.

      Melkein tekisi mieli ehdottaa sulle Facebook-kaveruutta, niin voisin "opettaa" konkreettisemmin. Mulla on vain 30 kaveria, niistäkin suurin osa liki tai täysin passiisivisia minun suhteeni ja toisin päin. Tyttären kanssa FB on tärkeä viestikanava, eikä vähiten siksi että näen heti tuoreeltaan hänen sinne laittamansa valokuvat.

      Nyt ilouutinen (varovainen): pentu on jo kotona ja emo alkanut imettää!!!

      Päivää kaikille

      "Mulla on vain 30 kaveria, niistäkin suurin osa liki tai täysin passiisivisia minun suhteeni ja toisin päin."

      Vain 30? Kuule, se on paljon se ja jos minä alkaisin aktiivisemmaksi, niin joutuisin kullekin ilmaisemaan, ettei sitten loukkaannuta, jos ei heti vastaa tai ole edes linjoilla läheskään joka päivä. Monet nuoret taitavat pitää facea auki aina, kun ovat netissä, jolloin kait jokin äänimerkki kertoo, että viestiä pukkaa ja näin huomaavat, vaikka ovatkin toisilla sivuilla. Ymmärrän tuon selvityksesi facebookin eduista. Voi heittää lyhyttä lausetta ja välittää juuri sen hetken tärkeät kuulumiset. Skypessä joskus kiusasi kuva, no saihan sen pois, ja se, että saattoi lipsahtaa puhumaan päällekäin. Skype oli meille silloin hieno juttu, kun juniori oli Saksassa ja pikkulikka eli ensimmäisiä kuukausiaan. Nyt skypen korvaa melkein yksinomaa puhelin ja kuvien suhteen sähköposti.

      Tuohon ehdotukseesi facebook- kaveruudesta. Sopii minulle muussakin kuin opetustarkoituksessa. Kirjaudu taas hetkeksi ainakin tänne kaksneloseen, niin vaihdetaan tietoja. Huom. en koe mielipahaa, vaikka et näin teekään. Turha huomautus, mutta katsoin sen tarpeelliseksi.

      Eilen illalla oli taas mukavat hetket, kun kumppanin serkku ja hänen vaimonsa sattuivat olemaan samaan aikaan meillä, kun tämä norjalainen pariskuntakin. Juttua riitti ja verestimme englannin kielen ja ruotsin sanastoa. Mää oon arka puhuja, mutta kumma kyllä, sanoja alkaa pikkuhiljaa pulpahdella mieliin. Ei tartte edes välittää lauserakenteista.

      Tuo emon ja pennun tilanne on hyvä juttu. Kuinkahan harvinainen tilanne on se, että "kokeneelle" synnyttäjälle tulee vain yksi pentu?


    • E.A kirjoitti:

      Päivää kaikille

      "Mulla on vain 30 kaveria, niistäkin suurin osa liki tai täysin passiisivisia minun suhteeni ja toisin päin."

      Vain 30? Kuule, se on paljon se ja jos minä alkaisin aktiivisemmaksi, niin joutuisin kullekin ilmaisemaan, ettei sitten loukkaannuta, jos ei heti vastaa tai ole edes linjoilla läheskään joka päivä. Monet nuoret taitavat pitää facea auki aina, kun ovat netissä, jolloin kait jokin äänimerkki kertoo, että viestiä pukkaa ja näin huomaavat, vaikka ovatkin toisilla sivuilla. Ymmärrän tuon selvityksesi facebookin eduista. Voi heittää lyhyttä lausetta ja välittää juuri sen hetken tärkeät kuulumiset. Skypessä joskus kiusasi kuva, no saihan sen pois, ja se, että saattoi lipsahtaa puhumaan päällekäin. Skype oli meille silloin hieno juttu, kun juniori oli Saksassa ja pikkulikka eli ensimmäisiä kuukausiaan. Nyt skypen korvaa melkein yksinomaa puhelin ja kuvien suhteen sähköposti.

      Tuohon ehdotukseesi facebook- kaveruudesta. Sopii minulle muussakin kuin opetustarkoituksessa. Kirjaudu taas hetkeksi ainakin tänne kaksneloseen, niin vaihdetaan tietoja. Huom. en koe mielipahaa, vaikka et näin teekään. Turha huomautus, mutta katsoin sen tarpeelliseksi.

      Eilen illalla oli taas mukavat hetket, kun kumppanin serkku ja hänen vaimonsa sattuivat olemaan samaan aikaan meillä, kun tämä norjalainen pariskuntakin. Juttua riitti ja verestimme englannin kielen ja ruotsin sanastoa. Mää oon arka puhuja, mutta kumma kyllä, sanoja alkaa pikkuhiljaa pulpahdella mieliin. Ei tartte edes välittää lauserakenteista.

      Tuo emon ja pennun tilanne on hyvä juttu. Kuinkahan harvinainen tilanne on se, että "kokeneelle" synnyttäjälle tulee vain yksi pentu?

      Ihan mukavaa, että koet myös Facebook-kaveruutemme mahdolliseksi, mutta olen itse asiassa jo aika ulkona siitä maailmasta. Lähinnä siellä nuoret ja nuorekkaat seurustelevat vilkkaasti keskenään. Tärkeintä siellä tuntuu olevan kuvien vaihto ja niistä "tykkääminen". Omat kuvani ovat niin vähiä ettei niissä ole juuri näyttämistä, enhän omista kameraakaan.

      Tyttareni hyörii siellä "minunkin edestäni". Hänellä on aina hauskoja tilannetiedotuksia kerrottavana kaveripiirilleen siitä eksoottisesta korvessa asumisestaan. Hän on hyvä ja innostunut kirjoittaja ja ottaa päivittäin valokuvia. Eilenkin kun hän julkaisi ensimmäiset kuvat iloisesta perhetapahtumasta, tykkäyksiä, näitä suosion merkkejä, oli tullut hetkessä yli puolensataa.

      Vaikka tuo nyt on tuollaista hulabaloota, se merkitys FB:llä on, että sen kautta ainakin saa elonmerkkejä kaukaisesta omaisesta ja jopa merkkejä siitä, onko kaikki hyvin. Kyllä äiti osaa lukea lapsensa voinnin rivienkin välistä, vaikka ne rivit olisivatkin kirjoitettu yhteisesti kahdellesadalle muullekin kaverille. Täydellinen FB-hiljaisuus hänen taholtaan saisi kuvittelemaan ties mitä, varsinkin kun en tunne ketään sieltä hänen elämänpiiristään, jolta voisi kysyä, mitä omaiselleni kuuluu.

      Teillähän tuntuu kumppanin kanssa olevan kesäisen hauskaa seuraelämää ja pääsette vieraitakin kieliä puhumaan. Mitä äfbeetä te tarvitsette, kun sosiaalinen elämä on noin kivaa ja vilkasta muutenkin!


    • Aurora4 kirjoitti:

      Ihan mukavaa, että koet myös Facebook-kaveruutemme mahdolliseksi, mutta olen itse asiassa jo aika ulkona siitä maailmasta. Lähinnä siellä nuoret ja nuorekkaat seurustelevat vilkkaasti keskenään. Tärkeintä siellä tuntuu olevan kuvien vaihto ja niistä "tykkääminen". Omat kuvani ovat niin vähiä ettei niissä ole juuri näyttämistä, enhän omista kameraakaan.

      Tyttareni hyörii siellä "minunkin edestäni". Hänellä on aina hauskoja tilannetiedotuksia kerrottavana kaveripiirilleen siitä eksoottisesta korvessa asumisestaan. Hän on hyvä ja innostunut kirjoittaja ja ottaa päivittäin valokuvia. Eilenkin kun hän julkaisi ensimmäiset kuvat iloisesta perhetapahtumasta, tykkäyksiä, näitä suosion merkkejä, oli tullut hetkessä yli puolensataa.

      Vaikka tuo nyt on tuollaista hulabaloota, se merkitys FB:llä on, että sen kautta ainakin saa elonmerkkejä kaukaisesta omaisesta ja jopa merkkejä siitä, onko kaikki hyvin. Kyllä äiti osaa lukea lapsensa voinnin rivienkin välistä, vaikka ne rivit olisivatkin kirjoitettu yhteisesti kahdellesadalle muullekin kaverille. Täydellinen FB-hiljaisuus hänen taholtaan saisi kuvittelemaan ties mitä, varsinkin kun en tunne ketään sieltä hänen elämänpiiristään, jolta voisi kysyä, mitä omaiselleni kuuluu.

      Teillähän tuntuu kumppanin kanssa olevan kesäisen hauskaa seuraelämää ja pääsette vieraitakin kieliä puhumaan. Mitä äfbeetä te tarvitsette, kun sosiaalinen elämä on noin kivaa ja vilkasta muutenkin!

      Samoin

      eli olen ulkona face maailmasta, vaikka sisällä olenkin. Tämä 24 maailma on siitä kiva, että voi heittää jotain päivän menoistaan, yllätyksistä, kokemuksista tai mistä nyt pistää kirjoittamaan. Nuo kuvat ja niistä tykkäämiset siellä facessa vieroksuttivat minua, muun muassa ne, vaikka näillekin palstoille jotain kuvaa joskus laitan. Ja on siinä facen alkusivulla muutakin sälää siinä vasemmalla. Ja oikealla.

      Tyttäresi yksi suuri facemaailma on varmaan koiraharrastajat. Luulisin, että olisin vastaavassa maailmassa, jos minulla olisi joku suuri elämän kantava harrastus tai työ.

      Meidän kesäinen seuraelämä, hih. Sitä innostuu vieläkin aika nopeasti, kun jokin normaalista, hiljaisesta päivästä saa hieman lisäväriä. Jos tässä joka päivä olisi vilskettä, niin häippäisin äkkiä kannon nokkaan metsään.


    • E.A kirjoitti:

      Samoin

      eli olen ulkona face maailmasta, vaikka sisällä olenkin. Tämä 24 maailma on siitä kiva, että voi heittää jotain päivän menoistaan, yllätyksistä, kokemuksista tai mistä nyt pistää kirjoittamaan. Nuo kuvat ja niistä tykkäämiset siellä facessa vieroksuttivat minua, muun muassa ne, vaikka näillekin palstoille jotain kuvaa joskus laitan. Ja on siinä facen alkusivulla muutakin sälää siinä vasemmalla. Ja oikealla.

      Tyttäresi yksi suuri facemaailma on varmaan koiraharrastajat. Luulisin, että olisin vastaavassa maailmassa, jos minulla olisi joku suuri elämän kantava harrastus tai työ.

      Meidän kesäinen seuraelämä, hih. Sitä innostuu vieläkin aika nopeasti, kun jokin normaalista, hiljaisesta päivästä saa hieman lisäväriä. Jos tässä joka päivä olisi vilskettä, niin häippäisin äkkiä kannon nokkaan metsään.

      Mistä kirjasta?

      "Konsta Pylkkänen odotti hetkeä, jolloin jättiläishaavassa ja nuoressa haavikossa olisi taas lehti. Silloin hän istuisi aamuisin ja iltaisin piipulla vanhalla kannolla haapapuun alla. Hän koettaisi ymmärtää mitä lipisevällä haavanlehvistöllä on sanomista.

      Silloin hän muistelisi kaikkia päiviään Pohjoisen saloilla."

      (Vastaus seuraavassa numerossa.)


    • Aurora4 kirjoitti:

      Mistä kirjasta?

      "Konsta Pylkkänen odotti hetkeä, jolloin jättiläishaavassa ja nuoressa haavikossa olisi taas lehti. Silloin hän istuisi aamuisin ja iltaisin piipulla vanhalla kannolla haapapuun alla. Hän koettaisi ymmärtää mitä lipisevällä haavanlehvistöllä on sanomista.

      Silloin hän muistelisi kaikkia päiviään Pohjoisen saloilla."

      (Vastaus seuraavassa numerossa.)

      Arvaus

      No Konsta on seikkaillut ja ajatellut monessa paikassa eli kirjassa. Varmaan kotonaankin, tämä tekijä. Löytyisikö myös Sinisissä ajatuksissa?

      Muuten. Kirjallisuus mm. luo sellaisia kuvia, mitkä piintyvät mieliin. Minäkin käytän tätä kannon nokkaa varmaan tietämättäni, että lainaan mielikuvistani, mitkä eivät tietystikään omassa päässä ole syntyneet. Jos funtsin, niin metsä, kanto, kivi, kaatunut puun runko tai mätäs ovat olleet pelkkiä levähdyspaikkoja, ei koskaan pakopaikkoja. Voi olla, että joskus on tullut hetkellinen muu tuntemuskin. Meri sen sijaan on enemmänkin luonut omakohtaisia fiiliksiä. Järvi ei koskaan, ei edes iso järvi. Metsä on jotenkin piilo, kun meri on taas mahdollisuus. Järvi jotain siltä väliltä. Äsh.


  • imu käsrä olj kopakurisella kui se maitseli horsma kukaa ja ammu vahraisella amuuhatrvuuessa Kati Pirtimaa pulisi jota HERRRa on minun PAimennei

  • ..Vihreille niityille hän vie minut lepäämään - eikä minulta mitään puutu - on vettä mitä juoda ja leipää mitä haukata. Pari kolme hyvää ystävää seurana tahi vaan mielessä. kapakalaa, mitä onkaan muuta ja tuoreita vihanneksia ja juureksia sekä kesälukemista, mutta ei nyt satu olla Donnerii Auroran mieliksikään. Ammuuta ammuu niin ihanasti kesäinen mielikuvitus kun Tyyne onnekkaasti herutteli - lämmintä maitoo horsman kukkaselle - mettiäisen tahi koppakuoriaisen juoda.

    Onnellisen hyvää päivää kaikille 29.7...

  • Huomenta

    Nyt on kaikenlaisia luontoelämyksiä nähtävillä joka puolella, elämänvietti jyllää niin koppakuoriaisilla kuin koiranpennuilla. Eilen syntynyt imee jo ahnaasti maitoa jalat harallaan, etusten kynnet tomerasti mamman kylkeen kaivautuen.

    Mikähän egoisti siitä peijoonasta tuleekaan, kun ei tarvitse kilpailla äidinrakkaudesta ison sisaruslauman kanssa. Ainoat lapsethan ovat "tunnetusti" hirveän vaativia. Tosin he onneksi vaativat paljon myös itseltään, sillä ainokaisuuteen liittyy usein se ominaisuus, että on pärjättävä yksin maailmassa. Jääräpäisyyteen saakka.

    En minä niitä D:n mammutteja jaksa lukea, 1000 sivua itsepaljastelua on sentään liikaa, mutta onhan hän ilmiönä aivan eriskummainen ja hauska. Ikä tekee hyvää monille ihmisille, kun alun alkaen jo oraalla ollut erikoisuus puhkeaa täyteen kukkaan.

    Olen tarkkaillut sitä Räikkösen poikaakin. Hänestähän on tullut ihan miehen näköinen ja oloinen, ei mikään jetset-sankari enää vaan totinen moottorimies. Vähän pientä nöyryyttäkin olen ollut näkevinäni. Kakkossijojen putki kehittää luonnetta.

    Taas on sellainen helle, että parempi vain tarkkailla kaikkea ikkunasta tai muun ruudun takaa. Koiraanikaan ei kiinnosta liikkua paljonkaan pihapiirin ulkopuolelle.

    Vanhoja ja väsyneitä ollaan, vaikka joskus muuta esitämmekin. Mutta kunhan elokuun raikkaat tuulet tuovat ilmaan syksyn puraisua, kierimme kuin punaposkiset omenat siellä täällä.

  • Lainaus on Veikko Huovisen viimeiseksi jääneestä romaanista Konsta Pylkkänen etsii kortteeria. Se on mielestäni kauneimpia loppulauseita, mitä kirjassa voi olla.

    Vuonna 2004 ilmestyneessä tarinassa tuttu korpifilosofi on palannut työmailtaan kansaneläkeläiseksi kotiseudulleen. Havukka-ahon torppa, jota Konsta nuorempana piti tukikohtanaan, on mennyt muille, joten edessä on uuden vuokrapaikan haku. Konsta ei toivo sen ihmeempiä kuin että saisi lämpimän kamarin ja ruokaa syödäkseen.

    Loppulauseen toiveikas sävy johtuu siitä, että hän on pitkän, seikkailurikkaan vaelluksensa jälkeen löytänyt kodin ystävällisen vanhan pariskunnan mökistä. Hauskoja juttuja kertova ja käsistäänkin taitava vanha tukkilainen on tervetullut sinne olemaan ja auttelemaan.

    Mutta ei Konsta mitenkään liikaa ole kesyyntynyt. Kevätkesällä on pakko päästä taas vaeltelemaan. Hän aikoo jättää kimpsunsa ja kampsunsa mökin komeroon ja sitten vain reppu selkään. Ties vaikka tapaisi sivistysihmisiäkin, joiden kanssa pääsisi väittelemään tieteestä, kumoamaan näiden käsitykset yhden kerrallaan.

    • "Loppulauseen toiveikas sävy johtuu siitä, että hän on pitkän, seikkailurikkaan vaelluksensa jälkeen löytänyt kodin ystävällisen vanhan pariskunnan mökistä. Hauskoja juttuja kertova ja käsistäänkin taitava vanha tukkilainen on tervetullut sinne olemaan ja auttelemaan."

      Kirjoissa on hienoja loppuja ja alkuja ja haasteita välillä. Ja moni kappale ja tilanne voi olla tunnistettavissa elävästä elämästä. Olisikohan Huovinen ottanut omaan kortteeriinsa kulkurin? Ja sellaisen oppineen kulkurin, joka olisi veistellyt "lastujaan" Huovisen rappusilla. Enpä tiedä, miksi minulle tuli mieleen nämä asiat.


    • E.A kirjoitti:

      "Loppulauseen toiveikas sävy johtuu siitä, että hän on pitkän, seikkailurikkaan vaelluksensa jälkeen löytänyt kodin ystävällisen vanhan pariskunnan mökistä. Hauskoja juttuja kertova ja käsistäänkin taitava vanha tukkilainen on tervetullut sinne olemaan ja auttelemaan."

      Kirjoissa on hienoja loppuja ja alkuja ja haasteita välillä. Ja moni kappale ja tilanne voi olla tunnistettavissa elävästä elämästä. Olisikohan Huovinen ottanut omaan kortteeriinsa kulkurin? Ja sellaisen oppineen kulkurin, joka olisi veistellyt "lastujaan" Huovisen rappusilla. Enpä tiedä, miksi minulle tuli mieleen nämä asiat.

      Täytyypä katsoa, mitä Huovinen muistelmissaan ("Muina miehinä") on kertonut Konsta-kirjojen synnystä ja vaikutteiden antajista. Varmaan hän jo nuoruudessaan, metsänhoitajavuosinaan Kainuun saloilla tapasi Konstan jos toisenkin. Muistaakseni Havukka-ahon ajattelij esiintyi jo novellikokoelmassa Hirri vuonna 1951.

      Lastuista puheenollen, sen uuden keskuskirjaston nimeksi äänestettiin juuri Lastu vaalean, pitkulaisen, vähän kaareutuvan muotonsa takia.

      Mitä mieltä olette, onko se liian yksinkertainen, "maalainen". Tai niin kuin eräs Lastun vastustaja sanoi, että Juhani Ahohan kirjoitti lastuja vain välitöinään, joten nimi ei ehkä olisi tarpeeksi arvokas Helsingin keskustassa sijaitsevalle arkkitehtien modernille taidonnäytteelle.

      En muista mitä kaikkia ehdokkaita nimikilpailussa oli, mutta ainakin yksi suosittu oli Biblu. Sitä pidettiin kansainvälisenä ja samalla stadilaisena nimenä.

      Minulle Biblu tuo kyllä mieleen jotain tippuvaa, lapsellista. Pelkään, että Biblu vääntyisi kansan suussa vähintään Pipluksi, ellei muuksikin.

      Ja liikaa toisi mieleen Biblian, joka ei kaikkien mielessä yhdisty varsinaisesti kirjallisuuteen.


    • Aurora4 kirjoitti:

      Täytyypä katsoa, mitä Huovinen muistelmissaan ("Muina miehinä") on kertonut Konsta-kirjojen synnystä ja vaikutteiden antajista. Varmaan hän jo nuoruudessaan, metsänhoitajavuosinaan Kainuun saloilla tapasi Konstan jos toisenkin. Muistaakseni Havukka-ahon ajattelij esiintyi jo novellikokoelmassa Hirri vuonna 1951.

      Lastuista puheenollen, sen uuden keskuskirjaston nimeksi äänestettiin juuri Lastu vaalean, pitkulaisen, vähän kaareutuvan muotonsa takia.

      Mitä mieltä olette, onko se liian yksinkertainen, "maalainen". Tai niin kuin eräs Lastun vastustaja sanoi, että Juhani Ahohan kirjoitti lastuja vain välitöinään, joten nimi ei ehkä olisi tarpeeksi arvokas Helsingin keskustassa sijaitsevalle arkkitehtien modernille taidonnäytteelle.

      En muista mitä kaikkia ehdokkaita nimikilpailussa oli, mutta ainakin yksi suosittu oli Biblu. Sitä pidettiin kansainvälisenä ja samalla stadilaisena nimenä.

      Minulle Biblu tuo kyllä mieleen jotain tippuvaa, lapsellista. Pelkään, että Biblu vääntyisi kansan suussa vähintään Pipluksi, ellei muuksikin.

      Ja liikaa toisi mieleen Biblian, joka ei kaikkien mielessä yhdisty varsinaisesti kirjallisuuteen.

      Ahas, näin vähän seuraan yleisiä asioita. En tiennyt Lastusta mitään. Nimi noin äkkipäätään kuulostaa korviini tosi hyvältä.

      Lastuun mahtuu välityötkin, lastut ja muut kertomukset. Olisikohan ammuttu hieman yli, jos oltaisiin mietitty kirjallisuuden kaanonia. Ja sitä paitsi Ahon kalalastut, olkoot vain välitöitä... Onko sitten nimi modernille arkkitehtuurille liian kevyt? Voikos näin edes miettiä? Ainakin se on kansallinen, liittyy kertomukseen ja sehän ainakin minulle riittää ja omat arvothan sitten on sillä rakennuksella ja kun muotokin on ehkä kevyen lastun tapainen jne. Huh huh, pitipäs nyt ... jos olisi kysytty jonkun musiikkitalon nimeä, en olisi äännähtänytkään.

      PS. jos guggenheim tulee tänne, niin veikkaan, että se saa liikanimiä. Muuten, eikös Katajanokalle ole jo päätetty laittaa iso maailmanpyörä, joten kukkenheimi ei mahu enää millään tänne.


    • E.A kirjoitti:

      Ahas, näin vähän seuraan yleisiä asioita. En tiennyt Lastusta mitään. Nimi noin äkkipäätään kuulostaa korviini tosi hyvältä.

      Lastuun mahtuu välityötkin, lastut ja muut kertomukset. Olisikohan ammuttu hieman yli, jos oltaisiin mietitty kirjallisuuden kaanonia. Ja sitä paitsi Ahon kalalastut, olkoot vain välitöitä... Onko sitten nimi modernille arkkitehtuurille liian kevyt? Voikos näin edes miettiä? Ainakin se on kansallinen, liittyy kertomukseen ja sehän ainakin minulle riittää ja omat arvothan sitten on sillä rakennuksella ja kun muotokin on ehkä kevyen lastun tapainen jne. Huh huh, pitipäs nyt ... jos olisi kysytty jonkun musiikkitalon nimeä, en olisi äännähtänytkään.

      PS. jos guggenheim tulee tänne, niin veikkaan, että se saa liikanimiä. Muuten, eikös Katajanokalle ole jo päätetty laittaa iso maailmanpyörä, joten kukkenheimi ei mahu enää millään tänne.

      "Helsingissä hakataan, tänne lastut lentelevät"

      Tämäntapaisia kompakysymyksiä harrastettiin lapsuudessani.

      Ja vastaus on...

      (liittyy mediaan, joskin sitä sanaa ei silloin tiedetty. Meedioita kyllä oli kuten Aino Kassinen)

      Kukkenheimit saisivat minun puolestani pitää näppinsä irti meidän kukkaroistamme ja katajanokistamme. Jo maailmanpyörä on tarpeeksi hullunkurinen.

      Entä se merivesiuimala sen juurelle? Hahhah, sanon minä.

      Tosin "Kutsetin virman miehet" on jo Skattan profiilin aikaa sitten pilanneet, joten loppujen lopuksi: mitä välii.


    • Aurora4 kirjoitti:

      "Helsingissä hakataan, tänne lastut lentelevät"

      Tämäntapaisia kompakysymyksiä harrastettiin lapsuudessani.

      Ja vastaus on...

      (liittyy mediaan, joskin sitä sanaa ei silloin tiedetty. Meedioita kyllä oli kuten Aino Kassinen)

      Kukkenheimit saisivat minun puolestani pitää näppinsä irti meidän kukkaroistamme ja katajanokistamme. Jo maailmanpyörä on tarpeeksi hullunkurinen.

      Entä se merivesiuimala sen juurelle? Hahhah, sanon minä.

      Tosin "Kutsetin virman miehet" on jo Skattan profiilin aikaa sitten pilanneet, joten loppujen lopuksi: mitä välii.

      "Ja vastaus on... "

      Jotain ärripurria Helsingissä lehdistössä ehkä ja maaseudulle roippeet eli lastut sananväännöstä.
      Sananlaskut ja puheenparret eivät kuuluneet meittin kaveripiirin harrasteisiin, mutta kaikenlaista omaa vääntöä syntyi.

      Tuo maailmanpyörä. Saattaisi olla hieno näkymä merelle sieltä ylhäältä. Joskus olen nähnyt jostain maailman kaupungista kuvan, missä tällainen maailmanpyörä pyörii kaupunkinäkymässä. En pidä pahana, mutta eiks Kolera-allas riitä merivesiuimalaksi? Ai niin, sieltähän sai maistuvia sipoolaisia uusia perunoita ja mihins ne silakkamarkkinat sitten?


    • E.A kirjoitti:

      "Ja vastaus on... "

      Jotain ärripurria Helsingissä lehdistössä ehkä ja maaseudulle roippeet eli lastut sananväännöstä.
      Sananlaskut ja puheenparret eivät kuuluneet meittin kaveripiirin harrasteisiin, mutta kaikenlaista omaa vääntöä syntyi.

      Tuo maailmanpyörä. Saattaisi olla hieno näkymä merelle sieltä ylhäältä. Joskus olen nähnyt jostain maailman kaupungista kuvan, missä tällainen maailmanpyörä pyörii kaupunkinäkymässä. En pidä pahana, mutta eiks Kolera-allas riitä merivesiuimalaksi? Ai niin, sieltähän sai maistuvia sipoolaisia uusia perunoita ja mihins ne silakkamarkkinat sitten?

      Ennen tutkittiin ahkerasti sellaisia kirjoja kuin Antero Vipunen ja Joka pojan pikkujättiläinen, joissa oli paljon hauskaa ja hyödyllistä tiedonjyvää ja ajanvietettä nuorisolle. Äskeisen kompakysymyksen vastaus oli yksinkertaisesti sanomalehti. Valtakunnallinen sanomalehti painettiin Helsingissä, josta se levisi koko maahan "lastuina".

      Vanhan ajan huvituksista tulee mieleen eilinen tv-uutinen, jossa nuoret miehet pelasivat uudelleen muotiin tulleita lautapelejä. "Peli saattaa kestää tuntikausia", sanottiin. Meidän perheessä juuri lautapelit olivat vakituista ajanvietettä. Muistan erityisesti sunnuntai-illat, kun istuttiin keittiön pöydän ääressä siirtelemässä nappuloita Hotellin tai Monopolin tyyppisissä pitkissä peleissä.

      Ei siis mitään uutta auringon alla. Paitsi että noissa uusissa näyttää olevan kaikenlaisia örkkejä lisärekvisiittana. Fantasiakirjallisuus ja -elokuvat olivat lapsenkengissään vielä 80-luvulla.


    • Aurora4 kirjoitti:

      Ennen tutkittiin ahkerasti sellaisia kirjoja kuin Antero Vipunen ja Joka pojan pikkujättiläinen, joissa oli paljon hauskaa ja hyödyllistä tiedonjyvää ja ajanvietettä nuorisolle. Äskeisen kompakysymyksen vastaus oli yksinkertaisesti sanomalehti. Valtakunnallinen sanomalehti painettiin Helsingissä, josta se levisi koko maahan "lastuina".

      Vanhan ajan huvituksista tulee mieleen eilinen tv-uutinen, jossa nuoret miehet pelasivat uudelleen muotiin tulleita lautapelejä. "Peli saattaa kestää tuntikausia", sanottiin. Meidän perheessä juuri lautapelit olivat vakituista ajanvietettä. Muistan erityisesti sunnuntai-illat, kun istuttiin keittiön pöydän ääressä siirtelemässä nappuloita Hotellin tai Monopolin tyyppisissä pitkissä peleissä.

      Ei siis mitään uutta auringon alla. Paitsi että noissa uusissa näyttää olevan kaikenlaisia örkkejä lisärekvisiittana. Fantasiakirjallisuus ja -elokuvat olivat lapsenkengissään vielä 80-luvulla.

      Juu menin turhan "pitkälle" siinä arvuuttelussa, pelkkä sanomalehtihän hyvinkin. Mutta kuinkas ne lyödyt ja ladotut kirjaimet nyt lastuiksi muuttuvat maaseudulla? Tulee mieleen , että ne koettiin kevyiksi "todellisuuden" rinnalla.

      Antero Vipusen muistan, vaikka en juuri kait lukenutkaan. Pikku Jättiläinen saattaisi löytyä vielä pahvilaatikosta vintiltä.

      Me pelattiin kotona korttia, äiti oli halukas kovinkin iskemään viimeistä tikkiä ja maijaa. No joitain lautapelejä myös, afrikan tähteä sun muuta. Sain sanapelin muutama vuosi sitten joululahjaksi, se täytyisi kaivaa esiin.

      Muuten. Kuuklasin lastu ja sain siitä kirjaston liepeiltä yhteen sopivan sivuston. Ravintola Lastu Manskun toisella puolen. Arkkitehtuurikoulu nimeltä Lastu löytyy myös, kuten Sibeliustalon ravintola Lastu. Tosin toisilta paikkakunnilta, mutta kiinteä yhteys kirjasto-Lastuun ja tällaiseen kulttuuriin laajemminkin.


    • E.A kirjoitti:

      Juu menin turhan "pitkälle" siinä arvuuttelussa, pelkkä sanomalehtihän hyvinkin. Mutta kuinkas ne lyödyt ja ladotut kirjaimet nyt lastuiksi muuttuvat maaseudulla? Tulee mieleen , että ne koettiin kevyiksi "todellisuuden" rinnalla.

      Antero Vipusen muistan, vaikka en juuri kait lukenutkaan. Pikku Jättiläinen saattaisi löytyä vielä pahvilaatikosta vintiltä.

      Me pelattiin kotona korttia, äiti oli halukas kovinkin iskemään viimeistä tikkiä ja maijaa. No joitain lautapelejä myös, afrikan tähteä sun muuta. Sain sanapelin muutama vuosi sitten joululahjaksi, se täytyisi kaivaa esiin.

      Muuten. Kuuklasin lastu ja sain siitä kirjaston liepeiltä yhteen sopivan sivuston. Ravintola Lastu Manskun toisella puolen. Arkkitehtuurikoulu nimeltä Lastu löytyy myös, kuten Sibeliustalon ravintola Lastu. Tosin toisilta paikkakunnilta, mutta kiinteä yhteys kirjasto-Lastuun ja tällaiseen kulttuuriin laajemminkin.

      Lisäys

      ja aivan muusta asiasta.

      Oletko katsonut muistaakseni kakkosella pyörivää "Parittomat" sarjaa? Eilen sattui telkku olemaan päällä ja kuis ollakaan, jäin katselemaan. Helsinki kuulemma täynnänsä kolmekymppisiä sinkkuja jne. Vallan vänkiä naisia olivat nämä sarjassa esiintyvät.


    • E.A kirjoitti:

      Lisäys

      ja aivan muusta asiasta.

      Oletko katsonut muistaakseni kakkosella pyörivää "Parittomat" sarjaa? Eilen sattui telkku olemaan päällä ja kuis ollakaan, jäin katselemaan. Helsinki kuulemma täynnänsä kolmekymppisiä sinkkuja jne. Vallan vänkiä naisia olivat nämä sarjassa esiintyvät.

      Toivottavasti tämä ei osu kenenkään asianomaisen silmiin, mutta se ruskettunut vaalea kikkaratukka asuu meidän talossa. Hyvin reipas lenkkeilijänainen, joka myöhään yöhön istuu tietokoneen ääressä, tekemässä kirjallista leipätyötään suomentajana.

      Noissa sinkkugeimeissä on kai sellainen epäsuhta, että naiset jäävät helposti ilman kumppania, koska he pärjäävät taloudellisesti ilmankin. Mitä enemmän ikää karttuu, sitä krantummaksi he tulevat. Jos ei kolmeenkymppiin mennessä osu oikeaa kohdalle, valinnanvara alkaa supistua. Moni mies on silloin jo varattu tai toisella kierroksella.

      Taas toivon, ettei tämä osu tuttujen silmiin, mutta minulle läheinen naisihminen ei yksinkertaisesti sopeutunut kakkosäidiksi toisen lapsille, mistä osittain hänen suuri elämänmuutoksensa saikin alkunsa. Vähän pakoreaktion tuntua, mutta toisaalta ratkaisu oli viisasta tehdä ajoissa, koska se oli kuitenkin tullakseen. Parempi tehdä selvä pesäero kuin roikottaa osapuolia, varsinkaan pieniä lapsia epävarmassa, huonossa tilanteessa. Jos ei suju, ei sitä vuosikausien säätämisellä saa sujumaankaan.


    • Aurora4 kirjoitti:

      Toivottavasti tämä ei osu kenenkään asianomaisen silmiin, mutta se ruskettunut vaalea kikkaratukka asuu meidän talossa. Hyvin reipas lenkkeilijänainen, joka myöhään yöhön istuu tietokoneen ääressä, tekemässä kirjallista leipätyötään suomentajana.

      Noissa sinkkugeimeissä on kai sellainen epäsuhta, että naiset jäävät helposti ilman kumppania, koska he pärjäävät taloudellisesti ilmankin. Mitä enemmän ikää karttuu, sitä krantummaksi he tulevat. Jos ei kolmeenkymppiin mennessä osu oikeaa kohdalle, valinnanvara alkaa supistua. Moni mies on silloin jo varattu tai toisella kierroksella.

      Taas toivon, ettei tämä osu tuttujen silmiin, mutta minulle läheinen naisihminen ei yksinkertaisesti sopeutunut kakkosäidiksi toisen lapsille, mistä osittain hänen suuri elämänmuutoksensa saikin alkunsa. Vähän pakoreaktion tuntua, mutta toisaalta ratkaisu oli viisasta tehdä ajoissa, koska se oli kuitenkin tullakseen. Parempi tehdä selvä pesäero kuin roikottaa osapuolia, varsinkaan pieniä lapsia epävarmassa, huonossa tilanteessa. Jos ei suju, ei sitä vuosikausien säätämisellä saa sujumaankaan.

      Sinkkugeimit ja nainen.

      Luulenpa yhdeksi syyksi sen, että naiset ovat astuneet typerän ( huono sana kun liittyy myös kulttuurihistoriaan) roolituksen ulottumattomiin. Tai ainakin pieni, mutta kasvava osa. Onko niin, että suuri osa miehistä junnaa paikoillaan? En tiedä. Lasken itseni junnaajiin, koska tarkistusten varaa on ollut ja joskus tulee eteen vieläkin. Myös muissa asioissa.

      Nämä parisuhdejutut ovat kuitenkin niin henk.kohtaisia, ettei kait niistä voida mitään kauheita johtopäätöksiä vetää. Ja ne ovat myös arkoja juttuja, joita suojellaan. Sääli, että niiden vuoksi myös saatetaan menettää koko oma elämä.

      Tuo sopeutuminen toisen lapsiin ei ole varmaan helppoa. Ja ehkä on myös eroa sillä, onko "toisen lapset" naisen vai miehen. En tiedä.


    • E.A kirjoitti:

      Juu menin turhan "pitkälle" siinä arvuuttelussa, pelkkä sanomalehtihän hyvinkin. Mutta kuinkas ne lyödyt ja ladotut kirjaimet nyt lastuiksi muuttuvat maaseudulla? Tulee mieleen , että ne koettiin kevyiksi "todellisuuden" rinnalla.

      Antero Vipusen muistan, vaikka en juuri kait lukenutkaan. Pikku Jättiläinen saattaisi löytyä vielä pahvilaatikosta vintiltä.

      Me pelattiin kotona korttia, äiti oli halukas kovinkin iskemään viimeistä tikkiä ja maijaa. No joitain lautapelejä myös, afrikan tähteä sun muuta. Sain sanapelin muutama vuosi sitten joululahjaksi, se täytyisi kaivaa esiin.

      Muuten. Kuuklasin lastu ja sain siitä kirjaston liepeiltä yhteen sopivan sivuston. Ravintola Lastu Manskun toisella puolen. Arkkitehtuurikoulu nimeltä Lastu löytyy myös, kuten Sibeliustalon ravintola Lastu. Tosin toisilta paikkakunnilta, mutta kiinteä yhteys kirjasto-Lastuun ja tällaiseen kulttuuriin laajemminkin.

      Kyllähän sanomalehti lastua muistuttaa ilman salattuja tarkoituksiakin. Sellainen puusta tehty kevyt lempare. Amerikoissa tiukaksi rullattu lehti muistuttaa taas kalikkaa, jonka postipoika heittää pyöränsä päältä jonnekin talon suuntaan. On nähty elokuvissa.

      Niin, ja kaikkihan tunnemme yksinlaulun: "Onpa lastu lainehilla, pilske pieni aallonpäällä - - virran vettä vaeltamassa."

      Puhumattakaan siitä muinaistimpurin lastusta, joka tiedotti alavirran isännälle, että on täällä ennen sua ollut muitakin.


    • Aurora4 kirjoitti:

      Kyllähän sanomalehti lastua muistuttaa ilman salattuja tarkoituksiakin. Sellainen puusta tehty kevyt lempare. Amerikoissa tiukaksi rullattu lehti muistuttaa taas kalikkaa, jonka postipoika heittää pyöränsä päältä jonnekin talon suuntaan. On nähty elokuvissa.

      Niin, ja kaikkihan tunnemme yksinlaulun: "Onpa lastu lainehilla, pilske pieni aallonpäällä - - virran vettä vaeltamassa."

      Puhumattakaan siitä muinaistimpurin lastusta, joka tiedotti alavirran isännälle, että on täällä ennen sua ollut muitakin.

      Sinähän aamu-yöstä olet taas miettinyt.

      Täytyy myöntää, että joskus mieli etsii liian herkästi salattuja merkityksiä ja sitten kun taas niitä pitäisi oivaltaa, niin eipä huomaa.

      Sitä "kalikkaa" ja sen lentoa olen usein huvittuneena katsellut. Eräs salattu merkitys voi olla siinä, että lehdenjaossa paljastuu kapitalismin syvin olemus. Se ei huomioi sadepäiviä, pelkästään tilausluvut.

      Timpurin lastu virrassa. Sinun tulkintasi, että "on täällä ennen sinua ollut muitakin" on ehkä varhaissuomalaisten ensi yrityksiä sanoa, että terve. Minulla oli siitä synkempi kuva. Eli virran alajuoksulle tiedoksi, että häivy, nämä ovat alueitamme.

      Nyt siivoamaan ja muihin puuhiin. Taas painetta, kun juniorin tyttökaverin isä ja äiti tulevat kylään. Hieman helpottaa, kun juniori soitti äsken ja sanoi, että siellä sitä vasta jännitetään. Minulla on sellainen fiilis, että viikonloppuna jäät sulavat.


    • E.A kirjoitti:

      Sinähän aamu-yöstä olet taas miettinyt.

      Täytyy myöntää, että joskus mieli etsii liian herkästi salattuja merkityksiä ja sitten kun taas niitä pitäisi oivaltaa, niin eipä huomaa.

      Sitä "kalikkaa" ja sen lentoa olen usein huvittuneena katsellut. Eräs salattu merkitys voi olla siinä, että lehdenjaossa paljastuu kapitalismin syvin olemus. Se ei huomioi sadepäiviä, pelkästään tilausluvut.

      Timpurin lastu virrassa. Sinun tulkintasi, että "on täällä ennen sinua ollut muitakin" on ehkä varhaissuomalaisten ensi yrityksiä sanoa, että terve. Minulla oli siitä synkempi kuva. Eli virran alajuoksulle tiedoksi, että häivy, nämä ovat alueitamme.

      Nyt siivoamaan ja muihin puuhiin. Taas painetta, kun juniorin tyttökaverin isä ja äiti tulevat kylään. Hieman helpottaa, kun juniori soitti äsken ja sanoi, että siellä sitä vasta jännitetään. Minulla on sellainen fiilis, että viikonloppuna jäät sulavat.

      "Timpurin lastu virrassa. Sinun tulkintasi, että "on täällä ennen sinua ollut muitakin" on ehkä varhaissuomalaisten ensi yrityksiä sanoa, että terve. Minulla oli siitä synkempi kuva. Eli virran alajuoksulle tiedoksi, että häivy, nämä ovat alueitamme."

      Vaikka ei kai se yläjuoksun äijä mitään tarkoittanut tiedottaa, kunhan joen töyräällä jotain veisteli. Alavirran ukko kuitenkin otti viattomasti tontilleen ajautuneen lastun haasteena. Niin kuin aito suomalainen kaiken haasteena ottaakin. Jopa koiran vääränlaisen katseen tai lapsen itkun metrossa, kuten kerroit, hih hih.

      No ne teidän nuoret ovat sitten ihan tosissaan, koska vanhemmatkin pannaan tutustumaan toisiinsa. Meille tuli oikein hyvät välit tyttären miehen vanhempien kanssa ja pidimme yhteyttä monta vuotta senkin jälkeen, kun nuoret olivat eronneet. Sain käsityksen, että tytär oli ollut heille jopa mieluisampi miniä kuin pojan uusi kumppani, vaikka tämä teki heille heti lapsenlapsenkin.

      Se hiton metro...Naapurini kertoi, että hänen pojanpojaltaan oli ryöstetty kallis uusi puhelin metrossa eikä kukaan ollut auttanut. Siellä liikkuu sellaisia gangstereita, ettei kukaan aikuinen uskalla puuttua niiden touhuihin, vaikka näkisi rikoksen tapahtuvan ihan vieressä. Eikä siellä ole henkilökuntaakaan, jolle valittaa.

      Kun ne lapsukaiset vaan malttaisivat pitää kalliin puhelimensa visusti jemmassa sen lyhyen metromatkan. Miksi sitä on koko ajan näpelöitävä siinä sylissä? Näyttämisen halu toisille nuorille on kai niin kova.


    • Aurora4 kirjoitti:

      "Timpurin lastu virrassa. Sinun tulkintasi, että "on täällä ennen sinua ollut muitakin" on ehkä varhaissuomalaisten ensi yrityksiä sanoa, että terve. Minulla oli siitä synkempi kuva. Eli virran alajuoksulle tiedoksi, että häivy, nämä ovat alueitamme."

      Vaikka ei kai se yläjuoksun äijä mitään tarkoittanut tiedottaa, kunhan joen töyräällä jotain veisteli. Alavirran ukko kuitenkin otti viattomasti tontilleen ajautuneen lastun haasteena. Niin kuin aito suomalainen kaiken haasteena ottaakin. Jopa koiran vääränlaisen katseen tai lapsen itkun metrossa, kuten kerroit, hih hih.

      No ne teidän nuoret ovat sitten ihan tosissaan, koska vanhemmatkin pannaan tutustumaan toisiinsa. Meille tuli oikein hyvät välit tyttären miehen vanhempien kanssa ja pidimme yhteyttä monta vuotta senkin jälkeen, kun nuoret olivat eronneet. Sain käsityksen, että tytär oli ollut heille jopa mieluisampi miniä kuin pojan uusi kumppani, vaikka tämä teki heille heti lapsenlapsenkin.

      Se hiton metro...Naapurini kertoi, että hänen pojanpojaltaan oli ryöstetty kallis uusi puhelin metrossa eikä kukaan ollut auttanut. Siellä liikkuu sellaisia gangstereita, ettei kukaan aikuinen uskalla puuttua niiden touhuihin, vaikka näkisi rikoksen tapahtuvan ihan vieressä. Eikä siellä ole henkilökuntaakaan, jolle valittaa.

      Kun ne lapsukaiset vaan malttaisivat pitää kalliin puhelimensa visusti jemmassa sen lyhyen metromatkan. Miksi sitä on koko ajan näpelöitävä siinä sylissä? Näyttämisen halu toisille nuorille on kai niin kova.

      Huomenta

      Minulla meni kyllä ylä ja alavirta ihan sekaisin. Siis jos perinnetarinassa pysytellään eli uhkaksihan se alavirran ihminen ne lastut koki ja ylävirran veistelijä ei kun veisteli.

      Ehkä tuo sekoittamiseni johtuu siitä, että mielikuvissani ajattelin aikoinani lähettää virtaa pitkin alajuoksulle yhdelle tyypille tervehdyksen. Tyyppiä en tuntenut kuin teosten kautta eli hatarahan se tuntemus oli.


  • Morot kaikille

    "Kehuskelin" nauttivani tuolla toisaalla joskus salakuuntelusta ja olen jopa nauhoittanut joitain juttuja. Hyi hyi.
    Voi, kun tulin iloiseksi, kun katselin haastattelua Henning Mankellista ja hän sanoi nauttivansa salakuuntelusta.

    Ja hän sanoi myös, että kaikki ihmiset maapallolla ovat suunnilleen perus-samanlaisia. Perusteli sanomaansa sillä, että jos näyttää Chaplinin elokuvaa "sysimustassa" Afrikassa, niin he nauravat iloisesti. Kuulemma tämä on myös yksi peruste nk. suuremmalle taiteen määritelmälle. Se uppoaa joka paikassa. Samalla tavalla on perusteltu Shakespearen suuruutta, muunmuassa häntä.

    Salakuuntelulla ja salavalokuvaamisella lienee kuitenkin eroja? Mankell ei pidä kuulemma valokuvan otosta. Ihmettelin miksi, sillä valokuvakin on oikein käytettynä mielenkiintoinen.

  • Moro vaan, no kuuntelitteko aamuhartavuuven. Minä en osaa olla täällä muuten, kun että joku, ja se Joku on ollut Tyyne, kun on kuunnellut hartavuuven, että kaikki voi alkaa sitten vähän niinkun siltä pohjalta uuden päivän, uuden viikon ja tässä tapauksessa uuden kalenterikuukauden: Elokuun.

    - Niin että mitä ne mahtoivat ratiossa puhua? Minulla ei ole sellaista radiota, mikä aukeaisi itsestään ja alkaisi pitää aamutoimitustaan minulle sanomalla: Kuuntele minua..

    Muuten loppuikin tähän, mun tämän päiväinen moron morotukseni..riittikö.


    • Voi kun mulla ei oo ratiota ollenkaan. Joskus Tyynen innostamana olen kuunnellut aamuhartauvven tämän tietotokone-rakkineen kautta. Jaakkolan saarnan kuuntelen myös, mutta vasta aamulla, ettei koira herää.

      Varhaisherännyt täti-ihminen

      Niin, ja hyvää elonkorjuuta teitillen!


    • E.A kirjoitti:

      Hieman pastorin sanaa Tainionkosken kirkosta 30.6 kuluvaa vuotta

      http://www.youtube.com/watch?v=thtEdqLWlAc&feature=player_embedded

      Tässä on Sanaa useammallekin päivälle.

      No, nyt kuuntelin koko saarnan. Aika voimakas ulostulo, sanoisin. Ainakaan imatralaiset eivät tarvinneet unilukkaria herättelemään. En allekirjoita kaikkia kohtia, mutta sain minäkin vanha syntinen siitä myös ajattelemisen aihetta ehdottomasti. Niin paatunut en ole, etteikö jokin siinä palopuheessa olisi koskettanutkin.

      Nykyaika on arvoiltaan sekalaista ja pehmeääkin. Kaikki on sallittua, kenellekään ei saisi sanoa "pahasti". Mutta mistä niitä varoituksen sanoja sitten kuulisi ellei kirkon saarnastuolista. Kirkon perinteinen tehtävä on ottaa kantaa uskonkysymyksiin, eikä vain laulattaa kauneimpia joululauluja tai askarteluttaa kerhoissa mummoja ja pikkulapsia.

      Kuvaavaa on, että itse kyseinen seurakunta ei ole kuulemma pahemmin ärähtänyt pappinsa palopuheesta (sanoi jumaluusoppiakin lukenut toimittaja Perttu Häkkinen Jälkiviisaissa). Ulkopuoliset kirkon vastustajat sen sijaan riemuitsevat saadessaan uuden todisteen uskovaisia vastaan nyt kun Päivi R:n tapauksesta ei enää riitä suunpieksentää.

      Itse en ole varsinaisesti uskovainen, muttä kyllä tietty hengellisyys ja henkisyys viehättävät minua kaikkialta tulvivan materialismin ja järkeisuskon vastavoimana.


    • Aurora4 kirjoitti:

      No, nyt kuuntelin koko saarnan. Aika voimakas ulostulo, sanoisin. Ainakaan imatralaiset eivät tarvinneet unilukkaria herättelemään. En allekirjoita kaikkia kohtia, mutta sain minäkin vanha syntinen siitä myös ajattelemisen aihetta ehdottomasti. Niin paatunut en ole, etteikö jokin siinä palopuheessa olisi koskettanutkin.

      Nykyaika on arvoiltaan sekalaista ja pehmeääkin. Kaikki on sallittua, kenellekään ei saisi sanoa "pahasti". Mutta mistä niitä varoituksen sanoja sitten kuulisi ellei kirkon saarnastuolista. Kirkon perinteinen tehtävä on ottaa kantaa uskonkysymyksiin, eikä vain laulattaa kauneimpia joululauluja tai askarteluttaa kerhoissa mummoja ja pikkulapsia.

      Kuvaavaa on, että itse kyseinen seurakunta ei ole kuulemma pahemmin ärähtänyt pappinsa palopuheesta (sanoi jumaluusoppiakin lukenut toimittaja Perttu Häkkinen Jälkiviisaissa). Ulkopuoliset kirkon vastustajat sen sijaan riemuitsevat saadessaan uuden todisteen uskovaisia vastaan nyt kun Päivi R:n tapauksesta ei enää riitä suunpieksentää.

      Itse en ole varsinaisesti uskovainen, muttä kyllä tietty hengellisyys ja henkisyys viehättävät minua kaikkialta tulvivan materialismin ja järkeisuskon vastavoimana.

      Kiitos hyvästä kirjoituksesta

      Oikeastaan en piiiiitkääään aikaan ole halunnut enkä välittänyt sanoa tai kirjoittaa sanaakaan uskonnoista. Lievä "ärsyke" kuitenkin sai taas "iskemään". Räsäskä taas pani ajattelemaan sitä, mikä oikeus hänellä on määritellä näitä aborttikysymyksiä. Satanen vetoa siitä, että jos tapaisimme ja haluaisin tarjota hänelle kasvispohjaista, kesäistä ruokaa, erilaisia kotoisia kaloja ym. missä olisi keitettyjä, halkaistuja ankan tai viiriäisenmunia somasti lehtisalaatin vierellä, niin hänellä ei ehkä hetkeäkään kävisi mielessä, että tulipas syötyä mahdollisesti hedelmöittynyt muna, alkio. Räsäskät puhuvat vain ihmisen elämästä ja suojelevat ihmiselämän, alkion, koskemattomuutta isoon kirjaan vedoten.

      Minulla on liian monta estettä uskoa mihinkään perinteiseen uskontoon ja heidän sakramentteihinsä. Tai paremminkin, niiden tulkitsijoihin. Kuuntelen mieluummin uskovaisista tehtyjä paljastuksia (wikileaks muut ) ja hykerrän käsiäni sillä ajatuksella, että tapaan helvetissä tuttuja kristittyjä poliitikkoja kaikkialta maailmasta. Siis jos on olemassa...

      Ne vaatimattomat omat mietintöni henkisyydestä mahtuvat jonkun järjellisen vierelle. Ne eivät kinaa keskenään sisälläni enää. Joskus ovat kinanneetkin. Mitä tulee rahan palvontaan, niin sillä paatoksella, millä pastori saarnasi Tainionkosken kirkossa, niin tuli kumma fiilis. Ikään kuin kirkon ulkopuolella on se rahanpalvojien suuri joukko harhailemassa materian perässä.

      Palaillaan.


    • E.A kirjoitti:

      Kiitos hyvästä kirjoituksesta

      Oikeastaan en piiiiitkääään aikaan ole halunnut enkä välittänyt sanoa tai kirjoittaa sanaakaan uskonnoista. Lievä "ärsyke" kuitenkin sai taas "iskemään". Räsäskä taas pani ajattelemaan sitä, mikä oikeus hänellä on määritellä näitä aborttikysymyksiä. Satanen vetoa siitä, että jos tapaisimme ja haluaisin tarjota hänelle kasvispohjaista, kesäistä ruokaa, erilaisia kotoisia kaloja ym. missä olisi keitettyjä, halkaistuja ankan tai viiriäisenmunia somasti lehtisalaatin vierellä, niin hänellä ei ehkä hetkeäkään kävisi mielessä, että tulipas syötyä mahdollisesti hedelmöittynyt muna, alkio. Räsäskät puhuvat vain ihmisen elämästä ja suojelevat ihmiselämän, alkion, koskemattomuutta isoon kirjaan vedoten.

      Minulla on liian monta estettä uskoa mihinkään perinteiseen uskontoon ja heidän sakramentteihinsä. Tai paremminkin, niiden tulkitsijoihin. Kuuntelen mieluummin uskovaisista tehtyjä paljastuksia (wikileaks muut ) ja hykerrän käsiäni sillä ajatuksella, että tapaan helvetissä tuttuja kristittyjä poliitikkoja kaikkialta maailmasta. Siis jos on olemassa...

      Ne vaatimattomat omat mietintöni henkisyydestä mahtuvat jonkun järjellisen vierelle. Ne eivät kinaa keskenään sisälläni enää. Joskus ovat kinanneetkin. Mitä tulee rahan palvontaan, niin sillä paatoksella, millä pastori saarnasi Tainionkosken kirkossa, niin tuli kumma fiilis. Ikään kuin kirkon ulkopuolella on se rahanpalvojien suuri joukko harhailemassa materian perässä.

      Palaillaan.

      Minulle Raamattu ja uskontokin kuuluvat samaan olevaista järkielämää rikastavaan, kiehtovaan rinnakkaistodellisuuteen kuin sadut, unet ja taide, musiikki, samoin luonnon salaisuudet. Niitä voi yrittää tulkita, mutta perimmäinen sisältö jää hämäräksi - niin kuin pitääkin jäädä, ettemme luulisi itseämme ylivertaisen viisaiksi.

      Jos kaikki olisi vain tätä ympärillä näkyvää, käsin kosketeltavaa, voisi kuolla ikävään. Ja kuoleekin, jos tulee niin sairaaksi, ettei näe mitään toivoa elämässään, eli sairaus, miksei myös siihen annettu lääkitys tekee ihmisestä mekaanisen nuken. Näin tapahtui läheiselleni.

      Kyllä se Jaakkolan saarna herätti ajatuksia moneen suuntaan, kirkon, uskonnon ja Pyhien kirjojen ulkopuolellekin. Osaisipa vain pukea ne sanoiksi.

      Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo ja rakkaus. Mutta suurin niistä on... toivo. Vaikkei uskoisi eikä rakkauttakaan niin paljon olisi, jää toivo pitämään elämää yllä.


  • Olen kuunnellut esittämältäsi nauhalta, ihan tavallisen, perinteisin näkemyksin pidetyn Jumalanpalvelukseen kuuluvan saarnan. Entä sitten?

    Joku häirikkö siellä riehui, huuteli, keskeyttäen kai pahastikin - pappien kesken tehdyn kyselyn, oman seurakuntaväen edessä? Oliko se Siionnin vai Luteril.? Kai siellä ei harrasteta avointa keskustelua Palveluksen aikaan. Kuten me täällä netissä palvelemme toisiamme keskustelemalla. - Vaikka kyllähän täälläkin joskus kyselevät toisiltaan, että ootkos ottanut lääkkeesi, jos joku puhuu niin, ettei sanoma ole toisen mieleen tai tuttua. - Mutta Jaakkolan puhe oli alusta loppuun asiallinen ja virkistävä henkisessä mielessä. Nyky-hengellisessä ja valtiollisessakin sekavassa seurakuntaelämässä. - Kun kuitenkin kaikki tärkeät valtiolliset asiat siunataan valtiopäivilläkin Jumalan nimeen ja käsi Raamatulla valat ja muut ministerienkin uskollisuuslupaukset. - Ristiriitaistahan elämä on.

    Mutta en voisi ajatella elää ilman omaa uskoani Jumalaan. Ja siksi tarvitsen tuollaisia saarnoja omaksi tuekseni - johonkin sisäiseen mietiskelyyn ja yksinäisyydenkin siltoja ja suuntia tähyillessä - Mutta kävellessä eteenpäin elämässä ja ajatuksissa. Myös vastaanottavaisella mielellä.

    • "Mutta en voisi ajatella elää ilman omaa uskoani Jumalaan."

      Omalta kohdaltani muutan lausettasi itselle sopivampaan muotoon. "Elän mielelläni tietoisena uskostani johonkin itseäni korkeampaan".

      Pari tulkintaa kirjoituksestasi.

      Toinen on se lääkkeenottokehoitus, mikä ei nyt niin asiallista ole. Mutta ehkä vanhan testamentin 'silmä silmästä, hammas hampaasta' antaa siihen muka oikeutuksensa. Aivan samoin tämän pastorin saarnassa jumala antoi oikeutukset...moneen pastorin sanaan. Mm. hänelle välittyi oikeus mainita nimeltä ne kirkon viholliset, vääräuskoiset, harhapolulla kulkevat.

      "Entä sitten" kysymyksesi sisältää enemmän kuin kysymyksen tai paremmin, ei kysymystä ollenkaan. Ikään kuin saarnan sanomaa hyväksymättömät ovat lavealla tiellä. Olen törmännyt ihmisiin, jotka eivät pääse yli omien käsitystensä ja siksi kysyvät - so what ja se ei ole edes kysymys eikä ansaitse kysymysmerkkiä.


    • E.A kirjoitti:

      "Mutta en voisi ajatella elää ilman omaa uskoani Jumalaan."

      Omalta kohdaltani muutan lausettasi itselle sopivampaan muotoon. "Elän mielelläni tietoisena uskostani johonkin itseäni korkeampaan".

      Pari tulkintaa kirjoituksestasi.

      Toinen on se lääkkeenottokehoitus, mikä ei nyt niin asiallista ole. Mutta ehkä vanhan testamentin 'silmä silmästä, hammas hampaasta' antaa siihen muka oikeutuksensa. Aivan samoin tämän pastorin saarnassa jumala antoi oikeutukset...moneen pastorin sanaan. Mm. hänelle välittyi oikeus mainita nimeltä ne kirkon viholliset, vääräuskoiset, harhapolulla kulkevat.

      "Entä sitten" kysymyksesi sisältää enemmän kuin kysymyksen tai paremmin, ei kysymystä ollenkaan. Ikään kuin saarnan sanomaa hyväksymättömät ovat lavealla tiellä. Olen törmännyt ihmisiin, jotka eivät pääse yli omien käsitystensä ja siksi kysyvät - so what ja se ei ole edes kysymys eikä ansaitse kysymysmerkkiä.

      Ehkäpä emme " ansaitse " kahden välistä keskustelua. Soudamme ja huopaamme kuitenkin kohtaamatta toisen mielipiteessä edes hituisen vertaa, omaan näkemykseen viittaavaakaan. Se on juuri sitä törmäämistä, mikä ei kannattele yhteishenkistä keskustelua eteenpäin. Mutta eihän se paljon haitannekaan.


    • Inger1 kirjoitti:

      Ehkäpä emme " ansaitse " kahden välistä keskustelua. Soudamme ja huopaamme kuitenkin kohtaamatta toisen mielipiteessä edes hituisen vertaa, omaan näkemykseen viittaavaakaan. Se on juuri sitä törmäämistä, mikä ei kannattele yhteishenkistä keskustelua eteenpäin. Mutta eihän se paljon haitannekaan.

      PS.

      Äläkää hyvät immeiset noita miinuksianne.


    • E.A kirjoitti:

      PS.

      Äläkää hyvät immeiset noita miinuksianne.

      Ehkäpä saavat siitä viivan vedosta jonkinlaisen "tytytyksen " ja ikään kuin kosketuksen toiseen ihmiseen; ehkä oman perheen naisiin, omaan äitiin, siskoon, tätiin ja myös lopulta itseensä. Koska miinus-mielenilmaus kohdistuu täällä vaan naispuolisiin.

      Älä sinä E.A. välitä. - Kiitos kuitenkin huomaavaisuudestasi. Voithan tietenkin poistaakin turhia miinuksia, kun milloin näet että huomiota haetaan ja kiinnitetään turhaan.


    • Inger1 kirjoitti:

      Ehkäpä saavat siitä viivan vedosta jonkinlaisen "tytytyksen " ja ikään kuin kosketuksen toiseen ihmiseen; ehkä oman perheen naisiin, omaan äitiin, siskoon, tätiin ja myös lopulta itseensä. Koska miinus-mielenilmaus kohdistuu täällä vaan naispuolisiin.

      Älä sinä E.A. välitä. - Kiitos kuitenkin huomaavaisuudestasi. Voithan tietenkin poistaakin turhia miinuksia, kun milloin näet että huomiota haetaan ja kiinnitetään turhaan.

      Miinukset ovat näissä piireissä kärsineet inflaation. Vetäkää vaan kät...


    • Aurora4 kirjoitti:

      Miinukset ovat näissä piireissä kärsineet inflaation. Vetäkää vaan kät...

      Täytyy oikein lisätä puuttuva osuus miinushaukoille. Naiset, täällä stadissa on useampia alan liikkeitä, että voitte käyttää sähköä hyväksenne muuhunkin kuin ikuiseen siivoamiseen.


  • Katos vaan, koko Elämäkin on herännyt. Pistäkää huomenna tuplat, niin menee toiselle kymmenelle.

  • Wau.

    Se että kolmen-neljän kirjoittajan voimin aikaan saatu ketju on aloittajien sarjassa näinkin korkealla, on melkoinen voitto, jota kateelliset miinushaukat eivät sanottavasti pysty himmentämään.

    Noloa teille, ei meille. Jotain kuitenkin piti sanoa moisesta "antisuosiosta".

    Jatkakaa, alokkaat

  • Huolimatta viime aikaisista etumerkeistä haluan viestittää kaikille hyvää kesän jatkoa.

    Älkää ihmetelkö, miksi nimenä on Lassin kamerasta. Nimeni ei ole Lassi, mutta en huomannut muuttaa videon nimeä, kun latasin tubeen ensimmäisen oman videoni. Itse sen olen kuvannut kännylläni

    http://www.youtube.com/watch?v=OCDKTmAboBY

    PS. palaan, kunhan mökkimme hiljenee. On ollut ihan kivaa

    • Kiitos.

      Tulee syksy ja metsät vihreä vie, tulee talvi ja lumen ne peittelee. Koskenniemeä mukaillen.

      Etumerkit menettävät merkityksensä ajan mittaan. Hyvää kesän jatkoa.

      Kivaa on ollut, mutta toivon että tämä ketju hautautuu hiljaisuudessa.

      Uskon että saattoväkeäkin tulee leimakirves kourassaan.


    • Aurora4 kirjoitti:

      Kiitos.

      Tulee syksy ja metsät vihreä vie, tulee talvi ja lumen ne peittelee. Koskenniemeä mukaillen.

      Etumerkit menettävät merkityksensä ajan mittaan. Hyvää kesän jatkoa.

      Kivaa on ollut, mutta toivon että tämä ketju hautautuu hiljaisuudessa.

      Uskon että saattoväkeäkin tulee leimakirves kourassaan.

      "Kivaa on ollut, mutta toivon että tämä ketju hautautuu hiljaisuudessa."

      Selitä vähän. Ei pakko, ei pakko, mutta...


    • E.A kirjoitti:

      "Kivaa on ollut, mutta toivon että tämä ketju hautautuu hiljaisuudessa."

      Selitä vähän. Ei pakko, ei pakko, mutta...

      Tulihan niitä kirveen heiluttajia ennen kuin ruumis ehti kylmetä.

      Lutherin viime jakso oli aika raju. Alice sais vähän terästäytyä, vai mitä? Haisee sovinnaiselta romantiikalta se ulkomaille pakoehdotus.

      Justin selvisi vähän liian hyvin plastiikkahupustaan. Ei ollut ihan tarkka se Pell, ikään kuin se olisi halunnutkin, että J pääsee vapaaksi.

      Hulluista ei koskaan tiedä. Eikä näistä puolisairaista miinushaukoistakaan.


    • Aurora4 kirjoitti:

      Tulihan niitä kirveen heiluttajia ennen kuin ruumis ehti kylmetä.

      Lutherin viime jakso oli aika raju. Alice sais vähän terästäytyä, vai mitä? Haisee sovinnaiselta romantiikalta se ulkomaille pakoehdotus.

      Justin selvisi vähän liian hyvin plastiikkahupustaan. Ei ollut ihan tarkka se Pell, ikään kuin se olisi halunnutkin, että J pääsee vapaaksi.

      Hulluista ei koskaan tiedä. Eikä näistä puolisairaista miinushaukoistakaan.

      Moi

      Mulla ei ajatus nyt kulje (normaalia) kun on ollut sellaista menoa, että... Nauhalla vielä kait Lutherkin.
      Palataan


    • E.A kirjoitti:

      Moi

      Mulla ei ajatus nyt kulje (normaalia) kun on ollut sellaista menoa, että... Nauhalla vielä kait Lutherkin.
      Palataan

      Ketju on r... risutettu. Voipas ihmettä. Ei olisi uskonut. Kun olimme kuitenkin kiitollisia toisillemme jokaisesta vuoropuheesta. - Näin minä ainakin kuvittelin asian olevan, muidenkin kuin omasta mielestäni.

      Ei ihme jos korva hiukka taas soi..Auroraa avaa vaan uusi ystävällismielinen vuorokeskustelu vaikka parille kolmelle keskustelijalle, joiden olis helpomi jatkaa siitä, mitä toinen on juuri sanonut tai vaikka edellisessäkin puheenvuorossaan. Sillä seikallahan juuri on suuri merkitys. Että saa jonkinlaisen jatkon joskus sanomiseensa.Tyynen sanomisiin oli mahdoton olla vastaamatta tai ottamatta kantaa. Koska aina tuntui, että oli jotain uuttaa. Liikumme ja siirryimme samoilla aaltopituuksilla, myös arvaillen ja nauraenkin.. oli hauskaa, kuten Aurora jo loppukanetissaan sanoi ja E.A senkuns.. vahvisti. Ja vahvisti..Kiitos.
      :


    • Inger1 kirjoitti:

      Ketju on r... risutettu. Voipas ihmettä. Ei olisi uskonut. Kun olimme kuitenkin kiitollisia toisillemme jokaisesta vuoropuheesta. - Näin minä ainakin kuvittelin asian olevan, muidenkin kuin omasta mielestäni.

      Ei ihme jos korva hiukka taas soi..Auroraa avaa vaan uusi ystävällismielinen vuorokeskustelu vaikka parille kolmelle keskustelijalle, joiden olis helpomi jatkaa siitä, mitä toinen on juuri sanonut tai vaikka edellisessäkin puheenvuorossaan. Sillä seikallahan juuri on suuri merkitys. Että saa jonkinlaisen jatkon joskus sanomiseensa.Tyynen sanomisiin oli mahdoton olla vastaamatta tai ottamatta kantaa. Koska aina tuntui, että oli jotain uuttaa. Liikumme ja siirryimme samoilla aaltopituuksilla, myös arvaillen ja nauraenkin.. oli hauskaa, kuten Aurora jo loppukanetissaan sanoi ja E.A senkuns.. vahvisti. Ja vahvisti..Kiitos.
      :

      Saahan tänne kirjoittaa edelleen, kuka haluaa. Koska en ole rekisteröitynyt kirjoittaja, en voi poistaakaan ketjua kesken kaiken.

      Ystävällismielinen vuorokeskustelu jatkukoon. Ennuste tosin näyttää enemmän myrskyä kuin tyyntä. En näe ansainneeni kaikkea miinusroiskeita, osan kyllä, mutta jos puhun vaikka omista perheasioistani, niistä kenenkään ventovieraan on turha ottaa pultteja. Tai edes piikitellä.

      Olipa komeaa katsottavaa se Hamina Tattoo, siitä varsinkin turkkilaisten janitsaarien osuus, jossa miekat lentelivät.

      Ja nyt kun siellä täällä on taas tätivaino alkanut, voin suositella puoli neljältä alkavaa Hyacinthin uusintaa. Siinä vasta tanttojen tantta oikealla asenteella.


    • Aurora4 kirjoitti:

      Tulihan niitä kirveen heiluttajia ennen kuin ruumis ehti kylmetä.

      Lutherin viime jakso oli aika raju. Alice sais vähän terästäytyä, vai mitä? Haisee sovinnaiselta romantiikalta se ulkomaille pakoehdotus.

      Justin selvisi vähän liian hyvin plastiikkahupustaan. Ei ollut ihan tarkka se Pell, ikään kuin se olisi halunnutkin, että J pääsee vapaaksi.

      Hulluista ei koskaan tiedä. Eikä näistä puolisairaista miinushaukoistakaan.

      Viimeinen Luther

      Juu, jo jokin aika on vaivannut pieni yliolkaisuus sarjassa. Liian helppoja ratkaisuja. Luthet on jokin ihmemies, kun käsi naulataan pöytään, niin jo vain mies nappaa naulan ja jatkaa touhujaan. Ja se Alicen ehdotus ja lähtö...kirjoitit oikein, mutta eikös se Luther jäänyt "salaperäisesti" kaipaamaan, joten jaksot voivat jatkua.

      Jos nyt johonkin ehkä olen mieltynyt näissä tv- sarjoissa, niin tuo Silta, senhän jätit kesken. Kiinnostavia poliiseja. Vähän ehkä rönsyilee liiaksi ja joutuu miettimään, miten muutamat sivuhaarat liittyisivät vaikkapa niihin murhiin. No eihän niiden tarvitsekaan liittyä.

      Luen ensimmäistä Sjöwallin & kirjaa Beckistä ja alku tuntui laahaavalta ja yksinkertaiselta kerronnalta. Pikkuhiljaa lauseissa on koettavissa jotain ja kirjan loppuvaiheilla Beck yhdellä lauseella vie jalat altani. Tulee fiilis, että missä kadotin etsittävän henkilön.

      Summasummarum yhteen pötköön. Nyt pienelle kävelylle.


  • "Saahan tänne kirjoittaa edelleen, kuka haluaa. Koska en ole rekisteröitynyt kirjoittaja, en voi poistaakaan ketjua kesken kaiken."

    Muistuupa mieleen, joo. Se on aika jyrkkä liike jotenkin, jos pyyhkäisee taivaan tuuliin. No se siitä, jokainen kait tekee, minkä parhaakseen näkee.

    Viimeistä viikkoa en voi pyyhkäistä mielestäni pois, tietenkään en edes halua sitä tehdä. Jos olisin nuori, olisin rakastunut. Nyt tunnen vain pientä kaipausta ja odotusta seuraavasta kohtaamisesta ja aavistan, että kohtaan myös muutaman muun ihanan ihmisen. Katse ja kosketus kertovat paljon ja hyvästit. Ei edes kieli"muuri" ole esteenä. En yksilöi kohdetta / kohteita. Enpä olisi uskonut, että tuntisin vielä...

    Albumin tunnussävel ja muutama siellä oleva kappale kuvaa tämän päivän tunteitani

    http://www.youtube.com/watch?v=u4oGVZA56dg

    • Kiitos EA, tuo kappale on parasta Kasevaa.

      "Kun maailma elää ja kellot käy ihmisten aikaa,
      ei kukaan enää sinunlaistas kaipaa."

      Miten ihanaa ja haikeata nuoruuden paatosta. Kuuntelin jo 70-luvulla tuonkin levyn "puhki", koska se vastasi hyvin tunnetilojani, vaikken silloin erityisen yksinäinen ollutkaan.

      "Kaipaus etsii kohdettaan." Mistä tuollainenkin lause tuli mieleen? Sinä olet sen kohteesi löytänyt . Onnittelen. On kiva että on jossain joku jota ajatella intensiivisesti. Vieras kieli tuo lisämausteen kaukorakkauteen - voiko niin sanoa?

      Laila Kinnusella on yksi sentimentaalinen laulu, valssi, joka minulle on tulkinnut joidenkin satunnaisten mutta sykähdyttävien tapaamisten jälkitiloja, sen nimi on Carmen Sylva.

      "Sä kaukaa saavuit maasta vieraiden. Vain vaiti ollen mä sinua katselin.
      Ja silloin tunsin, kuinka silta katseiden yhdistää toivojaa,
      vaikka sanat ois vieraitakin."


    • Aurora4 kirjoitti:

      Kiitos EA, tuo kappale on parasta Kasevaa.

      "Kun maailma elää ja kellot käy ihmisten aikaa,
      ei kukaan enää sinunlaistas kaipaa."

      Miten ihanaa ja haikeata nuoruuden paatosta. Kuuntelin jo 70-luvulla tuonkin levyn "puhki", koska se vastasi hyvin tunnetilojani, vaikken silloin erityisen yksinäinen ollutkaan.

      "Kaipaus etsii kohdettaan." Mistä tuollainenkin lause tuli mieleen? Sinä olet sen kohteesi löytänyt . Onnittelen. On kiva että on jossain joku jota ajatella intensiivisesti. Vieras kieli tuo lisämausteen kaukorakkauteen - voiko niin sanoa?

      Laila Kinnusella on yksi sentimentaalinen laulu, valssi, joka minulle on tulkinnut joidenkin satunnaisten mutta sykähdyttävien tapaamisten jälkitiloja, sen nimi on Carmen Sylva.

      "Sä kaukaa saavuit maasta vieraiden. Vain vaiti ollen mä sinua katselin.
      Ja silloin tunsin, kuinka silta katseiden yhdistää toivojaa,
      vaikka sanat ois vieraitakin."

      "Kaipaus etsii kohdettaan."

      Usko...toivo...kaipaus...kauneus...

      Ainakin näiden soisi olevan ihmisten sisällä. Jos jonkin näistä menettää, niin menettää paljon. Joskushan ne piiloutuvat, mutta sitten jostain kumman syöveristä taas tulevat esiin.

      No joo, nyt arkisempiin askareisiin. Sienten perkuuseen.

      PS. tykkäsin viimeisestäkin "Parittomista". Mistä ihmeestä jotkut netin rääväsuut ... no en niitä ryhtynyt etsimään, törkyä riittää.


    • E.A kirjoitti:

      "Kaipaus etsii kohdettaan."

      Usko...toivo...kaipaus...kauneus...

      Ainakin näiden soisi olevan ihmisten sisällä. Jos jonkin näistä menettää, niin menettää paljon. Joskushan ne piiloutuvat, mutta sitten jostain kumman syöveristä taas tulevat esiin.

      No joo, nyt arkisempiin askareisiin. Sienten perkuuseen.

      PS. tykkäsin viimeisestäkin "Parittomista". Mistä ihmeestä jotkut netin rääväsuut ... no en niitä ryhtynyt etsimään, törkyä riittää.

      Mitä ne voisivat olla? Maallikon analyysia pienellä arkisella tasolla...

      Usko

      Että jotain hyvääkin tapahtuu

      Toivo

      Että se hyvä tapahtuisi itselle läheisten asioiden suhteen

      Kaipaus

      Kyynisyyden vastakohta; on jotain enemmän kuin tämä tässä ja nyt

      Kauneus

      Liittynee näkökykyyn; että näkee kauneutta sielläkin missä monet eivät. Kauneus ei ole ainakaan virheettömyyttä. Maisemassa tai ihmiskasvoissa pitää olla jokin särö, ennen kuin voi sanoa: kaunis.

      Sienet

      Epäilyttävän näköisiä petkuttajia, mutta herkullisia jos niihin oppii tutustumaan.

      Parittomat

      Hyvä ohjelma. Mutta ei ne miehet tai naiset etsimällä löydy, vaan sattumalta jos ovat löytyäkseen. Sinkkunakin voi elää. Minun nuoruudessani äiti leikillään varoitteli, että parasta löytyä ennen 25-vuotispäivää, koska sen jälkeen tulee vanhanpiianvero. Ja meikälikka otti tosissaan.


    • Aurora4 kirjoitti:

      Mitä ne voisivat olla? Maallikon analyysia pienellä arkisella tasolla...

      Usko

      Että jotain hyvääkin tapahtuu

      Toivo

      Että se hyvä tapahtuisi itselle läheisten asioiden suhteen

      Kaipaus

      Kyynisyyden vastakohta; on jotain enemmän kuin tämä tässä ja nyt

      Kauneus

      Liittynee näkökykyyn; että näkee kauneutta sielläkin missä monet eivät. Kauneus ei ole ainakaan virheettömyyttä. Maisemassa tai ihmiskasvoissa pitää olla jokin särö, ennen kuin voi sanoa: kaunis.

      Sienet

      Epäilyttävän näköisiä petkuttajia, mutta herkullisia jos niihin oppii tutustumaan.

      Parittomat

      Hyvä ohjelma. Mutta ei ne miehet tai naiset etsimällä löydy, vaan sattumalta jos ovat löytyäkseen. Sinkkunakin voi elää. Minun nuoruudessani äiti leikillään varoitteli, että parasta löytyä ennen 25-vuotispäivää, koska sen jälkeen tulee vanhanpiianvero. Ja meikälikka otti tosissaan.

      Arkisen tason analyysi, jep. Kirjoitin taas isoja sanoja peräkkäin ja lopuksi vain toivomuksen, että ne löytyisivät ihmisten sisältä. Eihän me olla täydellisiä ja joskus voi epätoivo ja kyynisyyden poikanen koputtaa ovella. Kaipauskin saattaa viedä jalat maan pinnalta, ainakin hetkeksi.

      Kauneus, ja rakkaus varsinkin, sanoja, joita joskus tulee vieläkin heiteltyä vähän löysin rantein. Tuolla aiemmin ihastus olisi sopinut paremmin.

      Parittomien juontajakin oli hyvä. Rohkeita naisia he olivat ja oikeastaan oli kiva kuunnella sinkkuuden analyysejä.


    • E.A kirjoitti:

      Arkisen tason analyysi, jep. Kirjoitin taas isoja sanoja peräkkäin ja lopuksi vain toivomuksen, että ne löytyisivät ihmisten sisältä. Eihän me olla täydellisiä ja joskus voi epätoivo ja kyynisyyden poikanen koputtaa ovella. Kaipauskin saattaa viedä jalat maan pinnalta, ainakin hetkeksi.

      Kauneus, ja rakkaus varsinkin, sanoja, joita joskus tulee vieläkin heiteltyä vähän löysin rantein. Tuolla aiemmin ihastus olisi sopinut paremmin.

      Parittomien juontajakin oli hyvä. Rohkeita naisia he olivat ja oikeastaan oli kiva kuunnella sinkkuuden analyysejä.

      Mitä minä olen perhe-eämää ja avioliittoja seurannut, paremmin niihin heittäytyminen rohkeutta vaatii kuin sinkkuna eläminen. Vakiintunut sinkku harvemmin joutuu mukaan mustasukkaisuusdraamoihin tai lapsenhuoltokähinöihin.

      "Ruma" ja "miehille kelpaamaton" (etenkin akateemisia sinkkuja halveksivien mielestä) kun vielä on, elelee rauhassa itsekseen ja turvallisissa tyttöporukoissa seurustelee.

      Nykyään ihmiset eivät edes tuijota "sormuksetonta", koska on niin paljon erilaisissa on off -suhteissa ja muuten vain "vaiheissa" olevia, että yhden naisen siviilisääty (mikä vanhentunut sana sekin!) tuskin ketään kiinnostaa.

      Siis yksittäiset sinkut eivät ärsytä, mutta jos sinkkuus tuodaan televisiossa esille positiivisena elämänmuotona eikä vain säälittävänä luuseriutena, se toki ärsyttää, jopa nykyaikaisina itseään pitäviä ihmisiä.


    • Aurora4 kirjoitti:

      Mitä minä olen perhe-eämää ja avioliittoja seurannut, paremmin niihin heittäytyminen rohkeutta vaatii kuin sinkkuna eläminen. Vakiintunut sinkku harvemmin joutuu mukaan mustasukkaisuusdraamoihin tai lapsenhuoltokähinöihin.

      "Ruma" ja "miehille kelpaamaton" (etenkin akateemisia sinkkuja halveksivien mielestä) kun vielä on, elelee rauhassa itsekseen ja turvallisissa tyttöporukoissa seurustelee.

      Nykyään ihmiset eivät edes tuijota "sormuksetonta", koska on niin paljon erilaisissa on off -suhteissa ja muuten vain "vaiheissa" olevia, että yhden naisen siviilisääty (mikä vanhentunut sana sekin!) tuskin ketään kiinnostaa.

      Siis yksittäiset sinkut eivät ärsytä, mutta jos sinkkuus tuodaan televisiossa esille positiivisena elämänmuotona eikä vain säälittävänä luuseriutena, se toki ärsyttää, jopa nykyaikaisina itseään pitäviä ihmisiä.

      Tää onkin aiheena kiintoisa. Perhe, parisuhde, sinkkuus jne.

      Kun kirjauduin kasvokirjaan, laitoin vahingossa ensin "vapaassa parisuhteessa". Nyt vain "parisuhteessa". Miksi tämän täällä mainitsen? Karsastin sanaa vapaa ja siksi otin sen pois. Koin siis itse sanan vapaa liian laveasti ja taisin jopa pelästyä. Juniorin tyttöystävä kun näki profiilini, niin nauroi. Minua ei naurattanut, vaikka todennäköisesti käsitämme vapauden samoin. Ei se ole meittin suhteessa vapaus kuin taivaan lintujen lento, mutta pyrkimys on sellaiseen vapauteen, missä toinen ei tuo omia juurtuneita elämänmuotojaan kettingiksi elämälle. Mukamas ohjenuoraksi. Mutta yhteisten asioiden tietty vastuu on hoidettava, vaikka ei aina niin kiinnostaisikaan. En tiedä, saiko "sönkötyksestäni" mitään tajua? Yhteiselämä on se sitten millä nimikkeellä tahansa on paraassa tapauksessa elämän koulua. En ymmärrä mustasukkaisuutta, en riitoja lapsista, sormuksista ja muista killuttimista...enää. Minä kuvittelen niin, että parisuhteen rikkoutuessa on silloin helpompaa. Mm silloin.

      "Maajussille morsian" ja "Napakymppi". No tämä Parittomat oli minulle mielenkiintoisempi ohjelma, huomattavasti. Jotenkin tämä lasta odottava nainen ja hänen tilanteensa, jäin odottamaan jatkoa. No tietty muiden naisten kohdalla sama juttu. Mutta kun muistaakseni hän sanoi, ettei ikinä insinööriä ja jos oikein kuulin, niin lapsen isä viljelijän lisäksi on insinööri. Ja jäihän se tämän naisen tulevan kodinkin osoite vähän epäselväksi.

      Olenkohan jo tarpeekseni...


    • E.A kirjoitti:

      Tää onkin aiheena kiintoisa. Perhe, parisuhde, sinkkuus jne.

      Kun kirjauduin kasvokirjaan, laitoin vahingossa ensin "vapaassa parisuhteessa". Nyt vain "parisuhteessa". Miksi tämän täällä mainitsen? Karsastin sanaa vapaa ja siksi otin sen pois. Koin siis itse sanan vapaa liian laveasti ja taisin jopa pelästyä. Juniorin tyttöystävä kun näki profiilini, niin nauroi. Minua ei naurattanut, vaikka todennäköisesti käsitämme vapauden samoin. Ei se ole meittin suhteessa vapaus kuin taivaan lintujen lento, mutta pyrkimys on sellaiseen vapauteen, missä toinen ei tuo omia juurtuneita elämänmuotojaan kettingiksi elämälle. Mukamas ohjenuoraksi. Mutta yhteisten asioiden tietty vastuu on hoidettava, vaikka ei aina niin kiinnostaisikaan. En tiedä, saiko "sönkötyksestäni" mitään tajua? Yhteiselämä on se sitten millä nimikkeellä tahansa on paraassa tapauksessa elämän koulua. En ymmärrä mustasukkaisuutta, en riitoja lapsista, sormuksista ja muista killuttimista...enää. Minä kuvittelen niin, että parisuhteen rikkoutuessa on silloin helpompaa. Mm silloin.

      "Maajussille morsian" ja "Napakymppi". No tämä Parittomat oli minulle mielenkiintoisempi ohjelma, huomattavasti. Jotenkin tämä lasta odottava nainen ja hänen tilanteensa, jäin odottamaan jatkoa. No tietty muiden naisten kohdalla sama juttu. Mutta kun muistaakseni hän sanoi, ettei ikinä insinööriä ja jos oikein kuulin, niin lapsen isä viljelijän lisäksi on insinööri. Ja jäihän se tämän naisen tulevan kodinkin osoite vähän epäselväksi.

      Olenkohan jo tarpeekseni...

      "Miksi Saara nauroi" eli ymmärrän juniorisi tyttöystävää.

      Minustakin tuo vapaa parisuhde on hauska, olisit vaan antanut olla Facebookissa. Pelkkä parisuhde on liiankin totisen, sitovan oloinen sana. Se "vapaa" tarkoittaa, että voi antaa toiselle vähän enemmän liekaa.

      Esimerkiksi jos on erilaiset harrastukset, "vapaa parisuhde" sallii vaikka viikkojen eron, "parisuhde" ei välttämättä, ainakaan ilman kontrollia. Vapaa parisuhde voi joissain tapauksissa perustua paremmalle luottamukselle.

      Minulla taisi olla aluksi Facebook-tittelinä leski, mutta koska se on niin perin ankea nimitys, vaihdoin sen sinkuksi. Sitten ajattelin, että sinkku on tämänikäiselle jotenkin hölmön kevytmielinen, joten otin senkin pois.

      Rehellisintä vaihtoehtoa "selibaatissa elävä vanhus" tuskin oli edes tarjolla niin nuorekkassa mediassa. Hymiö.


    • E.A kirjoitti:

      Tää onkin aiheena kiintoisa. Perhe, parisuhde, sinkkuus jne.

      Kun kirjauduin kasvokirjaan, laitoin vahingossa ensin "vapaassa parisuhteessa". Nyt vain "parisuhteessa". Miksi tämän täällä mainitsen? Karsastin sanaa vapaa ja siksi otin sen pois. Koin siis itse sanan vapaa liian laveasti ja taisin jopa pelästyä. Juniorin tyttöystävä kun näki profiilini, niin nauroi. Minua ei naurattanut, vaikka todennäköisesti käsitämme vapauden samoin. Ei se ole meittin suhteessa vapaus kuin taivaan lintujen lento, mutta pyrkimys on sellaiseen vapauteen, missä toinen ei tuo omia juurtuneita elämänmuotojaan kettingiksi elämälle. Mukamas ohjenuoraksi. Mutta yhteisten asioiden tietty vastuu on hoidettava, vaikka ei aina niin kiinnostaisikaan. En tiedä, saiko "sönkötyksestäni" mitään tajua? Yhteiselämä on se sitten millä nimikkeellä tahansa on paraassa tapauksessa elämän koulua. En ymmärrä mustasukkaisuutta, en riitoja lapsista, sormuksista ja muista killuttimista...enää. Minä kuvittelen niin, että parisuhteen rikkoutuessa on silloin helpompaa. Mm silloin.

      "Maajussille morsian" ja "Napakymppi". No tämä Parittomat oli minulle mielenkiintoisempi ohjelma, huomattavasti. Jotenkin tämä lasta odottava nainen ja hänen tilanteensa, jäin odottamaan jatkoa. No tietty muiden naisten kohdalla sama juttu. Mutta kun muistaakseni hän sanoi, ettei ikinä insinööriä ja jos oikein kuulin, niin lapsen isä viljelijän lisäksi on insinööri. Ja jäihän se tämän naisen tulevan kodinkin osoite vähän epäselväksi.

      Olenkohan jo tarpeekseni...

      "Ei ikinä insinööriä"

      Kun tein vuosia sitten jonkinlaista pikku yritystä mahdollisen uuden ihmissuhteen löytämiseksi, törmäsin jatkuvasti insinööreihin. Samoin kävi tyttärelleni hänen avioeronsa jälkeen, jokainen ehdokas paljastui joko DI- tai opistoinssiksi.

      Tästä päättelen, että insinöörejä riittää joka junaan eli he ovat vilkkaasti liikenteessä myös naisseuramarkkinoilla teknistä ylivertaisuuttaan ja totista, luotettavaa järkevyyttään kauppaamassa. Ja koska kaikille insseille ei riitä omaa sisar hellä valkoista, muutkin kelpaavat hätätilassa.


    • Aurora4 kirjoitti:

      "Ei ikinä insinööriä"

      Kun tein vuosia sitten jonkinlaista pikku yritystä mahdollisen uuden ihmissuhteen löytämiseksi, törmäsin jatkuvasti insinööreihin. Samoin kävi tyttärelleni hänen avioeronsa jälkeen, jokainen ehdokas paljastui joko DI- tai opistoinssiksi.

      Tästä päättelen, että insinöörejä riittää joka junaan eli he ovat vilkkaasti liikenteessä myös naisseuramarkkinoilla teknistä ylivertaisuuttaan ja totista, luotettavaa järkevyyttään kauppaamassa. Ja koska kaikille insseille ei riitä omaa sisar hellä valkoista, muutkin kelpaavat hätätilassa.

      "Tästä päättelen, että insinöörejä riittää joka junaan eli he ovat vilkkaasti liikenteessä myös naisseuramarkkinoilla teknistä ylivertaisuuttaan ja totista, luotettavaa järkevyyttään kauppaamassa."

      Niinpä. Eihän sitä tietysti tarvi aatella kun sitä, kuinka eri sortin tekniikoita on; sairaanhoito ...

      Mua vaan huvitti, kun ohjelmassa sairaanhoitaja lyöttäytyi insinöörin matkaan ja mietin oman juniorin samaa tilannetta. Myös rentut ovat suosittuja suhdemarkkinoilla, hih.


  • www.youtube.com/watch?v=ZiiofXKSlEM

    Lisäys

    Valssi josta puhuin onkin nimeltään Kaipaus. Kokeillaan, onnistuuko vai lähteekö "tanko" pyörimään. Esittäjänä kuitenkin Metro-tytöt.

    • Apua

      eri sanat kuin Lailalla, pliisummat sanoisin.


  • sannosin jotha katthano olj vilintyny kui olima par vikhua RUOthin pulela sukhulomasa NYt p' onmp paljlon putargrhatyötitä ku kuljiskeli pömntöle kIsumirin kanans . ELma hooiti hyvälä häntää. Tain vithä karthanolsa enghä kirjutstela ja puuyyyä ukhoa niithämmän ketosen

    • Kivaa Tyyne, että tulit takaisin! Arvaanko oikein, että Ruothin puolelle ei teiltä aivan kauhian pitkä matka olekaan? Minä taas olen matkustamassa enempi tuonne susirajalle päin vai iso karhuko siellä on vastassa naapurina. Mut ei meillä pelätä, kun on pikkuinen mutta pätevä "karhukoira" seurana ja perillä oottaa parisen susikoiraakin.

      Kyllä se kartano villiintyy näin kesällä, jos on vähänkin aikaa poissa. Ukkohan se näppärästi ketosen niittää niin ehit tänne kirjuutella aamu-uutisia.

      Kisimirri oli varmasti iloinen, kun isäntäväki tuli kotiin, vaikkei Elmankaan hoidossa mitään vikaa ollut.


  • oluta RUosilista mella ollutta sunasa ilthasela maitalima kui olj mukhavat kot-saunaan kylpiä. VIliki karthanno om kaunis kui amusela sitä pömnthölytä kahtelllin ompi rumnssas

    • Eikö Tyyne, Ukhosi leikannutkaan ketosta puhtaaksi eilen. Vaikka sai kehoituksen tehdä niin. Taitaapi olla tottelematon hänkin, kuin on koko maailma, tottelematon ja hurjan villi.
      Ei se mitään kai, ainakaan vielä toistaiseksi...

      Mietin tässä, että miksi yhä viivyn kotona, miksi en jo mene tuonne kesäiseen luontoympäristöön ulos uudestaan. - Nyt tiedän miksi. Siksi...kun minun täytyi saada nähdä juuri kadun toisella puolella kulkevat ratsupoliisien Ratsut: niin luonteikkaan rauhallisessa eteenpäin menossa. Hurja miten hienoa.

      Samalla tuli tässä mieleen mahdollisuus voida lähettää tämä pieni tervehys, yhtälailla " luonteekkaalle " ja sanoisiko vielä että tyyneyden ketjuperheellemme!


    • Inger1 kirjoitti:

      Eikö Tyyne, Ukhosi leikannutkaan ketosta puhtaaksi eilen. Vaikka sai kehoituksen tehdä niin. Taitaapi olla tottelematon hänkin, kuin on koko maailma, tottelematon ja hurjan villi.
      Ei se mitään kai, ainakaan vielä toistaiseksi...

      Mietin tässä, että miksi yhä viivyn kotona, miksi en jo mene tuonne kesäiseen luontoympäristöön ulos uudestaan. - Nyt tiedän miksi. Siksi...kun minun täytyi saada nähdä juuri kadun toisella puolella kulkevat ratsupoliisien Ratsut: niin luonteikkaan rauhallisessa eteenpäin menossa. Hurja miten hienoa.

      Samalla tuli tässä mieleen mahdollisuus voida lähettää tämä pieni tervehys, yhtälailla " luonteekkaalle " ja sanoisiko vielä että tyyneyden ketjuperheellemme!

      Hevoset ovat parasta Helsingissä. Ennen täällä Keskuspuiston tienoilla niitä näki usein, kadulta kuului tuttua kopsetta, äärimmäisen viehättävää ääntä.

      Usein kävimme koko perhe Ruskiksen talleilla niitä ihailemassa. Vantaalla lapsemme 'ridasi', ja toki isänkin joka kuskasi tyttöä Ponihakaan, piti päästä ratsastamaan isolla pollella.

      Yksi vallan hauska hevostarina pitää kertoa. Seitsenvuotiaan suruksi hänen vakituinen ratsunsa sieltä Itä-Vantaan tallilta katosi salaperäisesti. Luultiin että jo vanhahko poni oli viety lopullisesti pois, turhana, liian hitaana vaativille pääkaupungin asiakkaille.

      Mutta kuinka ollakaan! Kesäpaikallemme Hämeeseen ilmestyi laitumelle samannäköinen ratsu. Ja sama se olikin. Jälleennäkemisen ilo oli suunnaton. Tuttu tilallinen oli tuntiratsun pelastanut ikuisesta kehän kiertämisestä ja ostanut sen ratsuksi omille tyttärilleen.

      Vihreille niityille hän vie minut lepäämään...


  • Onpa mukavaa, että Tyyne ja Inger ovat täällä taas. Vanha tuttu trio. Käytetään tämä ketju ensin loppuun, mitä sen jälkeen, on ajan kysymys.

    Joko keskustellen tai monologeina. Vaihtoehtoketjumme ei tunne sääntöjä.

  • Mukavaahan tämä tälläinen elämä on, kun on kavereita ja pitkäaikaisempia tuttuus suhteita. Ja facebookissa vielä 10 juttukaveria, He ovat enimmäkseen Sosiaalisen Median kautta enemmän kaikkienkin " tuttuja." Siellä mä puhun vaan politiikkaa. Saa olla mukana ja yhteydessä koko maailman kanssa: Vaikka sitten saisi sielullensa vahingon? Mutta voihan vahingon saada aikaan pienemmissäkin yhteyksissä jos ne ovat hyvin konstikkaita, tahi liiankin yksinkertaisia, mutta toisaalta turhan ja vaativia. - Luoja auttaa, kun muistaa rukoilla pikku rukouksiaan, niin heti selviää, mistä kulloinkin oli ja on vaan lopulta kysymys. Eikä tarvitse jäädä kantamaan syyllisyyttä siitä että on omalla suulla ja omalla puhumisen oikeudellaan ilmaissut asioita. - Harmonia palautuu henkilöitten kesken tälläisessä pienessä tuttuudessa helpommin ennalleen, jos jotain katkoja sattuukin. Voi vaan parantua entisestäänkin. Hyvät ihmissuhteet ovat tärkeät ja välttämättömät elämän rikastuttajat. Siksi annan kunnian ystävyydelle, avoimmuudelle, suhdeälykkyydelle ja moraalille, keskinäiselle huomaavaisuudelle kanssakäymisessä.

    Niin on hyvä. Ja näin on hyvä: eli tie yhteiseen hyvään on moniarvoinen ja monenlainen.

  • moni laissti ukkho eillen fikaatela leikas enne saeta kokho niitysen omp se oikia niity kui siell ä on kaikik nitykukkat jak ku nytt ovten kukinet nin hytve leikkata kerräsin varrrret komputstiin AAmuhatrvuessa pulihisi ROivaniemn pastor-tytö ja om vamma patstri ja ptsygologista testejä lkokennut PÖmntllä tem ihellein pikusen tsykolissen testhin

  • Keto on minusta kauniimpi kuin tasainen, lyhyeksi nyrhitty nurmikko eikä vaadi hikoilua. Kukkimisen jälkeen kertaniitto, siinä se melkein on. Minua harmitti entisellä kesämökkiseudulla se että heti kun autotien reunalle alkoi nousta kuin pitsinauhana nättejä päivänkakkaroita ja sinikelloja, kunnan mies tuli jollain isolla härvelillä ja ajoi kukkaset matalaksi.

    Olen sen verran iäkäs ja olin aina samassa työpaikassa, että selvisin kuin koira veräjästä; kertaakaan en joutunut psykologiseen testiin. Onneksi.

  • Muistui tässä mieleen V.A. Koskenniemen "Planeettain laulusta" keväinen runosäe:

    Ylitse nurmien päivä paistaa.
    Läntinen kenttien tuoksuja kerää.
    Mettiset kukkien mehua maistaa.
    Tanssivat kullassa auringon, pikkupaanit piiriä nopsaa.
    Pienet pukin jalat kiviiin kopsaa...
    - Kaukokumpuja auer peittää.
    Purojen pärskeet helmiä heittää: Ilma leikkii ja ilakoi, ilmanharput ja huilut soi. Piirihin kevään karkelon.
    Kiire on kiire on.

    Kesä on. Kesä on..
    Rypäle paisuu viinipuussa.
    Lehdossa lempeän illan suussa:

    " Luisit, Raimot, Pitsimekot, Pyhännät ja Kesä naiset: Viettävät häitä........."

    Purppuramereen Auringon.
    Aamut herää ja illat hukkuu.
    Uneliaina tuulet nukkuu.
    -- Kulkee valppaana lemmentyössä Aamor-jumala kesä yössä.

    Kaikki hehkuu ja heilimöi.
    Kaikki kaihoo ja ikävöi.
    Suvi ei oo loputon..Kiire on......

    P.S. Kerran kai olen ollut virallisessa psykologisissa testeissä, Mikkelin Sairaanhoito oppilaitokseen pyrkiessä, ja myös läpäissyt ne. Vuosi taisi olla - 68 Kaikki kypsyy tässä niittylemmikissä ihmeenkin - myöhään. Mutta parempi myöhään kun ei -- enää milloinkaan?

    • Aivan ihanan kesäsinfonian sävelsit, Niittylemmikki. Jospa vastaisi täältä Ranunculus. Hän esiintyy Koskenniemen runossa kuninkaan hahmossa, kultakukka kun on, eikä siedä syksyn tuloa, koska syksy kalventaa kruunun loiston.

      Ei sittenkään anneta Ranunculukselle puheenvuoroa. Mieluummin vähän hiljaisemmalle eli Lehdokille (Koskenniemen lemmikeitä hänkin ):

      En joukoin kulkevalle näy,
      mun piiloon lehto sulkee,
      Ken ilomiellä yksin käy,
      myös ohitseni kulkee.

      Vain joskus aikaan kesäkuun
      kun maat ja metsät nukkuu
      ja suviyöhön lumottuun
      kun käen kaihot hukkuu,

      voi olla etttä poikasen
      tie metsän peittoon johtaa,
      hän miettivä on, murheinen
      h ä n katseheni kohtaa.

      ,


  • Miten voikaan olla kaunis runo. Ja aina niin ajankohtainen..Kiitos.

  • kitoos kui melki halla käv öyllä karthannola muta pömntölä kansa olj bviluissa ja metsdti parstis puhui ammuahatvuuessa jota DAvtivit hyppeli ja pompi ja rouva ei saant lapsosisi kui ei ussnkonuyt oikheela tavala. Empä usko tolaseen

    • Eipä kiinnosta liioin minuakaan kaiken maailman vanhan ajan kadotukseen saarnat. Hassut runoilijat sen enmpää - Enää!!


  • Olipa ankara saarna! Kai moni muukin vaimo nauraisi tuollaista miehen puolialastonta hyppelyä, oli sen tarkoitus kuinka pyhä tahansa.

    Aila Meriluoto on tehnyt samasta aiheesta runon, jossa kertojana on juuri Miikal, Daavidin suvusta pois heitetty "hedelmätön oksa". Kova oli lapsettomaksi jääneen kuninkaanvaimon kohtalo raamatunajan maailmassa.

    Lainaisin runonkin ellei se olisi niin pitkä. Miikal ilmestyi 1952 Meriluodon toisessa kokoelmassa Sairas tyttö tanssii, joka oli aikansa myydyimpiä runoteoksia ja vieläkin kaikkien meidän "liki-aikalaisten" ikityttöjen muistissa.

  • Sain tänään ottaa yllättäin vastaan tutut ystävät. He tulivat näyttämään minulle pientä 2 kk -poikavauvaa. Isä ei ollut mukana. Mutta alun alkainkin ovat nämä hengen sisaret käyneet kodissani kahdestaan. Tulin hyvin iloiseksi heistä.Tarjosin vierailleni sokerista tuoremarjahilloa kermavaahtoa päällä. Vauva nautti äitinsä sylissä tuore-ravintoa hänkin.. Olimme onnellisia ja kiitolllisia kaikki.. ilmapiirissä oli helppo hengittää.

    Toisaalta Me naiset olisimme voineet olla alun alkain jo kokonaan tapaamatta toisiamme, jos usko ja Jumala - mihin nyt kukin sattuu uskoa, olisi annettu tulla väliin ihmissuhteisiimme. kuin politiikka, minkä kyllä usein hyvin valitettavasti annetaan niin vaikuttaa. Mutta " meille " sellaisella ei ole missään tapauksessa mitään vaikutusta. Sitäkö vielä puuttuisi, että jumalista alettaisiin tehdä kenraaleita keskinäisiin ihmissuhteisiin. Huh hu..kapeaa olisi näkemykseltään ja katsomukseltaan sellainen elämän tie.

  • Koulun alkua on ilmassa, asunhan kahden koulun vieressä. Lapset ja nuoret ovat tulleet kesälaitumiltaan ja liikkuvat iloisina pyöräillen ja skettaillen, pikku ryhminä jutellen kotikadullamme. Tällainen vanhempi ihminenkin saa juttuseuraa lapsista, ei ehkä muuten saisi mutta kun on tuo ihana pikkukoira, jota kaikki haluavat silittää.

    Väistämättä tämä aika tuo mieleen klassisimman koulurunon, Koskennientä taas, kuinkas muuten, klassikoiden ystävä kun olen ja suosiolla vanhanaikaiseksi tunnustaudun:

    "Olen unessa useasti sinun kaduillas koulutie
    - - ja enköhän hautahan asti myös koululainen lie".

    Tämän ikuisen koululaisuuden/yliopistolaisuuden/työpaikkalaisuuden tunnistan siitä näin eläkeläisenäkin, että kokiessani stressiä, tiedostettua tai tiedostamatonta, yöunessa olen aina myöhästymässä koulusta/tentistä/ duunin aikatauluista.

    Ja aina myös pelkissä alusvaatteissa, kuten Daavid...

  • Hei mistä saittekaan päähänne alkaa puhua alastomuudesta ja alusvaatteista?Kun minähän se juuri olen männä viikolla sellaisa asioita esille tuonut omissa puhelin keskusteluissa ja nolannut vissiin itseni pahan päiväisesti. Erään: lähes tulkoon täysin tuntemattoman, sivistyneen herras sankarini edessä: alkanut puhumaan omista vierailuun liittyvistä, jopa alusvaate kerroistani; että kun pitäisi kaikkea vähän hankkia, ennenkuin voisi lähteä kylämatkalle....Ei voi olla tottakaan! Varmaan alitajuisest sain itseni sillä konstilla estettyä.. ja ottamasta vastaan ihanaa kutsua. Hyvin mielenkiintoiseen kyläilyn kohteeseen. - Ei siis enää ihme., että olen vanhapiika...

    Mutta miten te saitte tänne tuotua sen raamatullisen Daavidin juuri nyt.. kuin tahallaan kekkelehtimään minun silmieni edessä..ties miten alastomana..??

    On yhtä sarkastista..kuin jos puhuisitte Grimmin sadusta Hannu Ja Kerttu? Ei. Pyydän. Ei niin kamalaa takaa ajoa - täällä ihanassa kesän ajassamme. Daavidin alastomuuden vielä sulattaa..eikä se pahaa tekisi jos vaikka näkisi vilauksen..Tänään ajattelinkin mennä ostamaan valmiiksi itselleni muutamia kivoja ja kauniita alusvaatte kertoja. - Mutta vierailukutsu myös Daavidilta pitäisi tulla uudestaan. - Voi olla että sulatteluaika on pitkäkin. Kenties vasta kevät hankien siintäessä jos..

    • Nyt tulee paha...
      Tunnustaisit vaan reilusti Ink... eikun Inger1, että sinustakin olisi kiva nähdä vielä ihan ilkosen alaston mies.... ihan elävänä, ja varsinkin jos SE vielä seisoo täydessä komeudessaan SINUN edessä ja voimalla.... ei mikään tarujen David tai jotain sellaista. Höpö höpöjä. Heheheh


    • hhriitus kirjoitti:

      Nyt tulee paha...
      Tunnustaisit vaan reilusti Ink... eikun Inger1, että sinustakin olisi kiva nähdä vielä ihan ilkosen alaston mies.... ihan elävänä, ja varsinkin jos SE vielä seisoo täydessä komeudessaan SINUN edessä ja voimalla.... ei mikään tarujen David tai jotain sellaista. Höpö höpöjä. Heheheh

      Hyvä on sinä vielä satuit tulla sopivasti puhaltamaan koko pallean voimalla naurua ja hassutusta - Kohta otetaan kiinni - yksissä tuumin, mistä heistä hyvän otteen saaneekaan. Ole valmis. Milloin olen mielestäsi kieltänyt näkemästä alastonta " Davidia."

      Minä sain kyllä todella kutsun.. ja puhuin todellisesta mahdollisuudesta matkustaa jne..En mistään taruolennosta suinkaan. Täällä sellaisia kutsuja ei voi saada..on uskallettava olla tuolla toisilla areenoilla keskustelemassa ja ystävystymässä myös.
      Hauskaa illan jatkoa....


    • Inger1 kirjoitti:

      Hyvä on sinä vielä satuit tulla sopivasti puhaltamaan koko pallean voimalla naurua ja hassutusta - Kohta otetaan kiinni - yksissä tuumin, mistä heistä hyvän otteen saaneekaan. Ole valmis. Milloin olen mielestäsi kieltänyt näkemästä alastonta " Davidia."

      Minä sain kyllä todella kutsun.. ja puhuin todellisesta mahdollisuudesta matkustaa jne..En mistään taruolennosta suinkaan. Täällä sellaisia kutsuja ei voi saada..on uskallettava olla tuolla toisilla areenoilla keskustelemassa ja ystävystymässä myös.
      Hauskaa illan jatkoa....

      Tarkotit varmaan tuota FBuukkia. Olisikohan nyt ihan todella rekisteröidyttävä (vaikee sana, tavailin tätä mielessäni, tuliko oikein) sinne, kun siellä on noin hyvät mahikset.
      Mutta siellä voi olla myös monenlaista auer-vaaraa, pidä huolta itsestäsi, ettet joudu petkutettavaksi, ties mistä löytävät sitten sinut...
      Pitäsi minunkin sitten alkaa kattelee noita alusvaatevarastoja, ei kelpaa enää "Liebestöterit" pitkälahkeiset valkoiset puuvillapöksyt.

      Mutta eikös tuo Davidin alastonpatsas ole se hyvin kuuluisa oliko se Rafaellon vai kenen, veistämä. Aika pienet ne sen pelit on, ei niistä kiinni saa. Vai muistanko ihan väärin koko jutun.

      Hyviä öitä ja kauniita unia uljaista ratsumiehistä.


  • Sen päivän mie muistan niin nuukaan
    kuin eilen se ollunna ois,
    kun Ellin kans seilattiin Juukaan,
    Koli-laivalla Lieksasta pois.

    Näissä merkeissä

    Goodbye!

  • www.youtube.com/watch?v=uUN5vMIkIeM‎

    En sentään laivalla koko matkaa...

    • Kerrankin sopi tuo pyörivä tanko aiheeseen. Sehän on selvä juna! Mä istun tossa ekassa vaunussa parin tunnin kuluttua.

      Kiinnostaisipa muuten tietää, miksen saa juutuupista enää linkkejä läpi.


    • Aurora4 kirjoitti:

      Kerrankin sopi tuo pyörivä tanko aiheeseen. Sehän on selvä juna! Mä istun tossa ekassa vaunussa parin tunnin kuluttua.

      Kiinnostaisipa muuten tietää, miksen saa juutuupista enää linkkejä läpi.

      Juutuupista en tiedä, mutta hyvää matkaa. Kerro sitten terveisiä ja kuulumiset, kunhan palaat.

      PS. harjoiteltu on täällä linkityksiä, mutta facebookkiin enempi.


    • E.A kirjoitti:

      Juutuupista en tiedä, mutta hyvää matkaa. Kerro sitten terveisiä ja kuulumiset, kunhan palaat.

      PS. harjoiteltu on täällä linkityksiä, mutta facebookkiin enempi.

      Kiitos, EA, matka meni hyvin. Palasimme hetki sitten. Erityisesti kiitän matkaseurani mukautuvuutta. 10 tuntia junissa, autoissa, kulkuneuvoja odotellessa ym. koettelisivat monen hermoja, mutta mehän ollaankin tottuneita reppureissaajia. Siis minä ja vaihtuvat ystäväni, jotka minulla on ehtinyt kuudentoista vuoden aikana olla.

      Kyllä ne ihmisetkin siellä päin ovat toista maata kuin täällä, jossa tietty viileys ja toisten asioihin puuttumattomuus vasta tekee kaupunkilaisen: oikein mieltä lämmitti ihmisten välittömyys, puheliaisuus, auttavaisuus. Junamatkoillekin sain apua raskaan kantamukseni ja koiran kanssa ihan pyytämättäkin. Kaupoista ym. palveluista jäi oikein hyvä maku suuhun. Uteliaita he ovat, mutta se on juuri sitä rajaseutulaisten opittua "valppautta"; halutaan tietää mikä kukin kulkija on miehiään.

      Ja silmiin jäi se Karjalan suurjärvi, jonka vastarannalla lukemattomien saarien ja niemien takana kohoaa mahtava Koli. Luin illalla tyttären retkeilyoppaasta, että Koli on samanikäinen kuin se Amerikan Grand Canyon ja vanhempi kuin Euroopan Alpit!

      Minulla on taipumus rakastua maisemiin ja palaan niiden luokse, maksoi mitä maksoi. Eli idänreissuni oli vain osittain sukulaisvierailu.


    • Aurora4 kirjoitti:

      Kiitos, EA, matka meni hyvin. Palasimme hetki sitten. Erityisesti kiitän matkaseurani mukautuvuutta. 10 tuntia junissa, autoissa, kulkuneuvoja odotellessa ym. koettelisivat monen hermoja, mutta mehän ollaankin tottuneita reppureissaajia. Siis minä ja vaihtuvat ystäväni, jotka minulla on ehtinyt kuudentoista vuoden aikana olla.

      Kyllä ne ihmisetkin siellä päin ovat toista maata kuin täällä, jossa tietty viileys ja toisten asioihin puuttumattomuus vasta tekee kaupunkilaisen: oikein mieltä lämmitti ihmisten välittömyys, puheliaisuus, auttavaisuus. Junamatkoillekin sain apua raskaan kantamukseni ja koiran kanssa ihan pyytämättäkin. Kaupoista ym. palveluista jäi oikein hyvä maku suuhun. Uteliaita he ovat, mutta se on juuri sitä rajaseutulaisten opittua "valppautta"; halutaan tietää mikä kukin kulkija on miehiään.

      Ja silmiin jäi se Karjalan suurjärvi, jonka vastarannalla lukemattomien saarien ja niemien takana kohoaa mahtava Koli. Luin illalla tyttären retkeilyoppaasta, että Koli on samanikäinen kuin se Amerikan Grand Canyon ja vanhempi kuin Euroopan Alpit!

      Minulla on taipumus rakastua maisemiin ja palaan niiden luokse, maksoi mitä maksoi. Eli idänreissuni oli vain osittain sukulaisvierailu.

      Morot reppureissaajallekin

      Ennen kuin unohdan. Tänään tulee 11:15 tv2:sta kivasti tehty luonto-ohjelma.

      Tyttären retkeilyopas? Henk.kohtainen retkipäiväkirja mahdollisesti, vai onko hän julkaissut?

      Kun saa apua pyytämättäkin, niin Helsingissä täytyy palata ajassa ... ei vaan. Meittin mummi on kertonut siitä, kuinka ystävällisiä ovat hänelle olleet maahanmuuttajanuoret. Auttaneet ovien avauksissa, kun hän on tuupannut lastenvaunuja. No eiks koira ja lapsi ole niitä "välineitä", joiden kanssa pääsee ehkä tutustumaankin?
      Tuo "uteliaisuus" on omalla laillaan mukavaa. Tietysti esimerkiksi maaseudulla ehditään olla uteliaita, ei ole aina toinen esimerkiksi tuuppimassa kaupan kassalla selkään jne. Luulen, että ihmisen kiire (mistä lie tullut) on yksi syy siihen, ettei tuo ystävällisyys pukkaa esiin. No tietty on eroja ihan alueiden erityispiirteissäkin. Kuinkahan paljon ihminen "muuttuu" välillä Lieksa-Vaasa? Tai Kontula-Espoo. Meillä ei välillä koti-kylänraitti eroja huomaa. Morjenstaminen on täällä tapana ja parasta nostaa vaan käsi pystyyn, oli kyseessä sitten tuttu tai tuntematon. Muuten kuulee baarissa palautteen.


    • E.A kirjoitti:

      Morot reppureissaajallekin

      Ennen kuin unohdan. Tänään tulee 11:15 tv2:sta kivasti tehty luonto-ohjelma.

      Tyttären retkeilyopas? Henk.kohtainen retkipäiväkirja mahdollisesti, vai onko hän julkaissut?

      Kun saa apua pyytämättäkin, niin Helsingissä täytyy palata ajassa ... ei vaan. Meittin mummi on kertonut siitä, kuinka ystävällisiä ovat hänelle olleet maahanmuuttajanuoret. Auttaneet ovien avauksissa, kun hän on tuupannut lastenvaunuja. No eiks koira ja lapsi ole niitä "välineitä", joiden kanssa pääsee ehkä tutustumaankin?
      Tuo "uteliaisuus" on omalla laillaan mukavaa. Tietysti esimerkiksi maaseudulla ehditään olla uteliaita, ei ole aina toinen esimerkiksi tuuppimassa kaupan kassalla selkään jne. Luulen, että ihmisen kiire (mistä lie tullut) on yksi syy siihen, ettei tuo ystävällisyys pukkaa esiin. No tietty on eroja ihan alueiden erityispiirteissäkin. Kuinkahan paljon ihminen "muuttuu" välillä Lieksa-Vaasa? Tai Kontula-Espoo. Meillä ei välillä koti-kylänraitti eroja huomaa. Morjenstaminen on täällä tapana ja parasta nostaa vaan käsi pystyyn, oli kyseessä sitten tuttu tai tuntematon. Muuten kuulee baarissa palautteen.

      Huomenia

      Minullakin on hyvä käsitys maahanmuuttajien ystävällisyydestä, lähinnä nuorten miesten, (mikäli eivät ole jo jengiytyneet meikäläisten poikien kanssa ja oppineet heiltä huonoja tapoja.) Aina antavat tilaa mummoille pysäkkien penkillä ym. arjen huomaavaisuutta. Tytöt vastaavat kauniilla hymyllä, jos heitä tervehtii. Lapsista puhumattakaan. Muutenkin tuntuu, että ainakin täällä meidän vihreässä lähiössä vllitsee suhteellisen hyvä sopu kanta-asujien ja tulokkaiden kesken. En ole kuullut suurempia ilmiriitoja olevan. Pientä nahistelua toki, jos sama a pyykkitupaa käyttävät, mutta sellaista sattuu ihan meikäläistenkin kesken, väärinkäsityksiä mitä lie.

      Koira onkin kuten arvelit hyvä tutustumisväline, mutta lähinnä nuoremmalle ikäpolvelle. Vanhemmilla maahanmuuttajilla kestänee hivenen kauemmin hyväksyä lemmikin kanssa kävelijät; koirathan ovat tietyissä uskonnoissa saastaisia olentoja. Pakolaisleireillä niitä tuskin on lellitelty lemmikkeinä, paremminkin saatu vihaisina vahtikoirina pelätä.

      Luulisin, että minä koirani kanssa herätän lähinnä huvittunutta hämmästystä, että eikö tuolla ole miestä tai lapsenlapsia joita hyysätä ettei tarvitse jotain karvakasaa talutella. Ehkä juuri perheiden pienuus ja Suomessa yleinen sinkkuilmiö ovat sukurakkaille tulokkaille yksi vaikeimmin tajuttavista kulttuurieroista.

      Jos vielä kärjistäisin vähän havaintojani itä- ja länsisuomalaisista: Hämeessä jossa tuli lapsesta asti vietettyä kymmeniä kesiä, tervehdittiin vain tuttuja. En muista että minua, kaupunkilaista, olisi koskaan tultu puhuttelemaan ilman asiaa. Tai tarjoamaan kyytiä kaupalle, vaikka naapureina asuttiin ja naapurissa oli viisi autoa. Kaikki koko ajan käytössä. Kai se kyydin tarjominen olisi ollut sopimatonta tuttavallisuutta, puuttumista toisen asioihin. Ja tärvääntyisihän siinä kallista tiiseliäkin ...

      Tai sitten heillä ei koskaan sytyttänyt sillä hetkellä, kantahämäläisiä kun olivat. (En tarkoita janakkalalaisia... hymiö)


    • Aurora4 kirjoitti:

      Huomenia

      Minullakin on hyvä käsitys maahanmuuttajien ystävällisyydestä, lähinnä nuorten miesten, (mikäli eivät ole jo jengiytyneet meikäläisten poikien kanssa ja oppineet heiltä huonoja tapoja.) Aina antavat tilaa mummoille pysäkkien penkillä ym. arjen huomaavaisuutta. Tytöt vastaavat kauniilla hymyllä, jos heitä tervehtii. Lapsista puhumattakaan. Muutenkin tuntuu, että ainakin täällä meidän vihreässä lähiössä vllitsee suhteellisen hyvä sopu kanta-asujien ja tulokkaiden kesken. En ole kuullut suurempia ilmiriitoja olevan. Pientä nahistelua toki, jos sama a pyykkitupaa käyttävät, mutta sellaista sattuu ihan meikäläistenkin kesken, väärinkäsityksiä mitä lie.

      Koira onkin kuten arvelit hyvä tutustumisväline, mutta lähinnä nuoremmalle ikäpolvelle. Vanhemmilla maahanmuuttajilla kestänee hivenen kauemmin hyväksyä lemmikin kanssa kävelijät; koirathan ovat tietyissä uskonnoissa saastaisia olentoja. Pakolaisleireillä niitä tuskin on lellitelty lemmikkeinä, paremminkin saatu vihaisina vahtikoirina pelätä.

      Luulisin, että minä koirani kanssa herätän lähinnä huvittunutta hämmästystä, että eikö tuolla ole miestä tai lapsenlapsia joita hyysätä ettei tarvitse jotain karvakasaa talutella. Ehkä juuri perheiden pienuus ja Suomessa yleinen sinkkuilmiö ovat sukurakkaille tulokkaille yksi vaikeimmin tajuttavista kulttuurieroista.

      Jos vielä kärjistäisin vähän havaintojani itä- ja länsisuomalaisista: Hämeessä jossa tuli lapsesta asti vietettyä kymmeniä kesiä, tervehdittiin vain tuttuja. En muista että minua, kaupunkilaista, olisi koskaan tultu puhuttelemaan ilman asiaa. Tai tarjoamaan kyytiä kaupalle, vaikka naapureina asuttiin ja naapurissa oli viisi autoa. Kaikki koko ajan käytössä. Kai se kyydin tarjominen olisi ollut sopimatonta tuttavallisuutta, puuttumista toisen asioihin. Ja tärvääntyisihän siinä kallista tiiseliäkin ...

      Tai sitten heillä ei koskaan sytyttänyt sillä hetkellä, kantahämäläisiä kun olivat. (En tarkoita janakkalalaisia... hymiö)

      Koirat ja kulttuurierot

      Vähän matkustaneena tunnen kuitenkin itseni eli jos menisin sellaiseen kulttuuriin, missä koiria syödään, ajattelisin että so what. Mutta jos joku turisti Suomessa näkee koirasi ja kuolaa, niin lähettäisin paluupostina het takasin.

      Sinkkuilmiö

      Onkohan se jatkoa sille, kun aikoinaan selvitettiin perheiden pienenemistä sillä, että elintason noustessa väki tuvassa vähenee?

      Jos tarttee kyytiä hämäläiseltä, niin kannattaa kysyä viikkoa ennen. Ehtii märehtii asioitaan ensin. Tulipa mieleen Nopolan jutut.


  • läppi pävien ollaan ukhon kans katotu MOksotva urhelukissoja jak kivvaa , pönmtöllä välist käyääa

    • Niin mekin.

      Mitäs T-neito tykkäs kisoista? Kukas oli "söötein" mies-urheilija? Shelly-Ann Fraser-Pryce oli ehoton ykkönen naisista


  • Kiva on kivempaa kuin jos ei olisi kivaa laisinkaan. - Sehän vasta olisi ikävänlaista ja ikävämpää. Täällä juna liikkuu ja kissat kiipeilevät puissa ja kuissa...mielimaisemissaan muissa!

  • Puhumaton

    Tahdoit sanoa silloin..
    Enemmän.

    Mutta et enää voinut..

    Tänään sanomatta jääneitä
    ajatuksiasikin - kuuntelen.
    Ja Kuulen: niiden Hiljaisen tunnustuksen.

  • tunustamma jota kahtelemme telekarsti uhreiluaita kui ne juksee ja viskaapho kiekoa ja kylymä om oluta pömthollä. kohti tas alkha mosKKovsta jah jumena ombi keihästys mihet

  • Huomenna suojaudutaan kun keihästys miehet heittää - tänne ja tuonne Sos-Mediaan asti? Tyyne neity, oli hyvä, kun kerroit. Varo siis istumasta liian huolettomana pömthöllä-kään. - Minulla ei ole ollut kovin paljoa intressissä seurata, mutta aina kun olen paikalla kotona avaan television Kisojen vuoksi. Iso kaupunki on tuo MotsKova. En ole vielä siellä käynyt. Ihme ja kumma. Vaikka olen käynyt Turussa ja Tampereellakin..

    Pitäisikös nyt jotain tunnustaa? - Olisi mulla yksi asia, että tilasin puhelinposti lähetyksenä erään Runokirjan, mikä saattaa kertoa puhtaasta Rakkaudesta ja Auringosta. Eikö ole ihmeellistä. Tilaatteko tekin. Minä saatan osata myös neuvoa, miten se tilaaminen tulee tehdä tässä ajassa ja Maailmassa.

  • malimassamtsruus kissoisa pÖkimko jav RUUkine lophetus kilippailun päsivätte VIrkula ei ..puhm keihstysmetruuvest. Pömnthoölllä kui Mirriin kansa amusel kävin niiiin otihin piku heinäsen päktän jav viskksin sen niithyyn laiyhan

    • Huomenna on maailmanmestaruus kisoissa meille jännittävää seurattavaa. Toivotaan toivotaan ...

      Hain tänään perunoita maalta. Jo parista kolmesta juuresta nousi kopallinen vaaleita puhdaspintaisia, yllättävän isoja kuin mitäkin hedelmiä.. Keväällä tehdyllä maan kalkkiamisella oli selvästi hyvä vaikutus kasvien kasvamiseen ja laatuun.

      Vois verrata ... minkä hyvän voiman lisäyksen myös itse sain, tässä pehmenevässä elokuisessa kesän ajassani: Se tuli ihanan uuden RakkausRunokirjan muodossa. Säkeissä: Aurinko Valo Ystävyys ja Rakkaus ylsivät siitä hyvällä tavalla vaikuttamaan sydämeeni asti: Yhä kesäisesti, mikä myös kaikesta päätellen saa jatkua - kauniisti ja rakkaasti.


  • Tyyne ja Mirri, teilläkin oli kilpailu heinän heittämisestä niittylaihoon esimerkillisen kevyesti vaan viskaamalla maahan lahoamaan. - Mutta Moskv:ssa Rukiisesta voiman seivästyksestä ei kai täällä sen enempää! Hyvää päivän jatkoa heinäisin virkkuisin terveisn hip hei!

  • Voi urheilumme rappiota,
    Teron kymmenen sentin tappiota!

    • Täytyis olla jotain solidaarisuutta: Etenkin kultamitalin suhteen, puoliks-jakavuutta. Kun vain senteistä on kysymys: 7 m pituista keihästä ---------- kilpaa heittäessä.


  • Morot kaikille

    Auroran runosuonelle : väännetään jotain positiivista urheiluhengestä ja urheilun eräästä tarkoituksesta. Saada aikaan leikkimieltä ja liikunnan iloa. Ei naama irveessä voittamispakkoa (keinolla millä hyvänsä). Ylivoimaisesti herttaisin kisailija MM-kisoissa on ollut Shelly-Ann Fraser-Pryce. Selostaja sanoi, että Bolt on vienyt kaikkien huomion. Erehtyi pahasti, sillä Shelly-Ann vei minun huomioni.

    Kumppanin kanssa katsottiin kesällä näitä kotomaan eliittikisoja ja odotetaan syksyn Suomi-Ruotsi (tai Ruotsi-Suomi, en tiedä) maaottelua. Henk.kohtaisesti odotan weepelin paluuta ja pulujen lentoa, hih. Vaikka köyhtyisinkin.

    PS. katsoitko Aurora sitä vihjaamaani luontodokkaria?

  • En tullut katsoneeksi luonto-ohjelmaasi, oli kaikenlaista puuhaa sekä kauhea väsy siitä matkasta, lähinnä kai kimpsujen ja kampsujen raahaamisesta paikasta toiseen. Sinkkunaisen tarmo tehdä matkoja on kovempi kuin ruumiinvoimat tässä iässä. Yöllä sain käsittämättömän krampin ja turvotuksen jalkaani.

    Rappio - tappio oli vain niin vastustamaton riimipari. En tarkoittanut pilkata sinivalkoista urheiluamme, pois se minusta.

    Mutta myös sen kenialaisen heitto oli niin mainio, että olisin suonut hänelle pronssinväristä kaulaan.

    Maailman nopein hiusmalli oli suloinen tyttö mutta jotenkin ihastuin siihen pieneen jäntevään voimanpesään, joka voitti pitkän juoksun.

    Monta hienoa suoritusta jäi minulta kisoissa näkemättä ja kuulematta, pidin nimittäin koko viikon mediapaastoa. Nyt voikin sitten katsoa nauhalta Sillat, Lutherit, Banksit ja muut "roskat", ettei aivan putoa... sillalta.

  • En ihmettele yhtään sitä, että väsymys matkasta painoi ja painaa.

    Rappio-tappio oli ihan jees riimi ja yleensähän nuo varsinaiset urheiluhullut jaksavat puhua pitkään siitä 10 sentistä, mikä jäi uupumaan. Eilenkin joku selitti, että jos Pitkämäen toinen heitto olisi jne. jne. jne....

    Mediapaastoa minunkin pitäisi tämän taas aloitetun karppaamisen yhteydessä harrastaa. Nyt kun on lisäksi tullut tuo Face. Banks on niiiiin, nyyh. Sillassa on monia kiharoita, Luther on jautaa eli rautaa. Jossain jaksossa sen käden läpi lyötiin rautanaula ja mies vaan nykäisi naulan pois, kietoi käden pyyhkeeseen ja lähti jahtaamaan konnia.

    PS. symppasin kanssa sitä kenialaista keihäriä. Pitääpäs tarkistaa tuo "jäntevä, pieni voimanpesä".

  • vitcoria pirinssesaa mittikselin pömntlä jas sitta ammuuhatvuutta josa etlä ssssuoMein patsri puhusi pyhäst ja kaikeuvesta

    • Prinsessa Victoriaa, Danielia ja pikku-Estelleaa minäkin tahdon rakastaa, koska heissä on paljon, myös ulospäin säteilevää: sydämellistä lämpöä ja Rakkautta.


  • rakautta mnule omp pömntöle aamukatseessa kävfely kui ainna näkkypi kaunnis ihhme

    • Eilen oli täällä kesän hienoin ilta. Oli lämmintä muttei kuumaa, pieni syksyn tuulonen jo ilmassa. Olisin kävellyt koiran kanssa vaikka miten kauan.

      Viime viikko, jolloin olin kesän tai koko vuodenkin ainoalla "tärkeällä" matkalla, meni sään osalta harakoille. Joka päivä satoi, usein yhtämittaa lorotellen.

      Päivisin olisin mielellään nähnyt hienot maisemat myös auringonpaisteessa, sen sijaan yöt korpimökin peräkammarissa olivat unettavan vilpoisia ja tunnelmallisia sateen ropistessa kattoon.

      Paluu kaupunkiin noinkin lyhyen reissun jälkeen oli yhtä tuskaa. Unettomuus hyökkäsi kimppuun heti ensimmäistä yötä hikoillessa. Ehkä en oikein sovi kivitaloasujaksi. Pitäisikö pystyttää teltta tuonne takapihalle?

      Mutta yöt puumökin peräkammarissa olivat mukavan vilpoisia ja sateen ropina kattoon kuin parasta unimusiikkia. Lähistöltä kuuluva eläimellinen "kuorolaulu" sopi sekin korpiseudun yötunnelmaan.


  • Luonto aamulla ja illalla myös keskipäivällä - antaa meille ihmisille ihanan kauneuden ihmeen itsestään. - Kuin Runoilija runoissaan kokemastaan Suuresta rakkaudesta. Vaikka vain muutamien hentoisten heinän korsien avulla: Ottamalla niitä sydämellään mukaan elävästä luonnosta: Piirtämällä niistä rakkauden vapaasti kaartuvia, kaikkivoipia kauneuden liikkeitä, kirjoittamiensa runojen sitomiseksi hurmaavasti yhteen.

    Rakkauden Runoissa on kaikkien siispä mahdollista olla Yhtä.

  • Luonto antoi minulle myös puolukoita. Mättäät punaisina, kenenkään poimimatta. On se elämisen laatua niille harvoille, jotka siellä korvessa jaksavat asua sinnitellä.

    Olet Inger tosi Runoilija. Mutta luitko Hesarista päivän uutisen, että nyt on muodikasta erota ja vaihtaa puoliso uuteen "kypsillä kymmenillä"? Siinä vasta rakkauden korkeaa veisua - toivottavasti ei heti kohta vaihdu virrenveisuuseen jomman kumman uusrakkaan puupalttoon äärellä.

  • Luen enimmäkseen Sunnuntai-Hesarin käytännöllisistä syistä. Kiva että kerroit päivän Sanomissa olleesta naimisiin pääsemisen uus-aalloista. - Vai että muotia? Ilmankos muuan hauska keskustelija sanoi minulle tuolla SOS-Mediassa ihan ensimmäisessä puheenvuorossa: en eroa! Sekös minua huvitti ja naurattaa vieläkin.

  • Eilen löysin vielä sattuvamman termin omasta ikäluokastani. Kypsillä kymmenillä on kaunistelua, rehellisempi ilmaisu on 'hamarakymmenillä'. Sitä käytti Teuvo Saavalainen, kaikin puolin mieleiseni kirjailija romaanissaan "Ja poika vaikenee". Poika tosin ei ollut hamarakymmenillä, muuten vain elämän lyömä jo pikkupojasta asti.

    "en eroa! Sekös minua huvitti ja naurattaa vieläkin."

    Minulle tokaisi vanha herra (leski kuten minäkin) saman ajatuksen mutta eri muodossa: "en mene naimisiin". Hän sanoi sen varmuuden vuoksi, etten pelästyisi hataran romanttisen seurustelumme johtavan kukkakimppu- ja runoiluasteelta raadolliseen tosielämään, jota avioliitto parhaimmillaankin on.

    Hieno mies, minut kutsuttiin hautajaisiinkin vaarin naisystävänä. Älysin olla menemättä.

    • Termejä

      Mieluummin kypsä kuin ylikypsä kymmen. Hymiö.
      Mieluummin hämäräkymmen kuin hamarakymmen, hymiö. Hitto, poistan tuon hymiön. Vakavilla asioilla ei leikitä.

      Tuosta "en eroa" en tiedä enää mitään. Jos on vapaassa parisuhteesa, no ropleemi. Tähän hymiö. Taas hymiön poisto, sillä kaikki parisuhteet nojaavat useimmiten raadollisuuksiin. Ainakin ajoittain, mitä suuresti ihmettelen.

      Upea tuo sinun "hatara romanttinen seurustelu". Mää olisin menny kyl hautajaisiin. Joku kiva pikku kortti siihen yhteen ruusuun tai orvokkiin. Aina pitää koittaa sekottaa jonkun sukulaisen pieni pää.

      Tähän sopii ehkä ... vaikka olenkin eri mieltä, sillä ruusu on kärsinyt inflaation.

      http://www.youtube.com/watch?v=Y6Kq5r543Y0


  • www.youtube.com/watch?v=PdBaZk-Ovts

    Istuin parvekkeella iltatuulen suhistessa vielä tuuheissa puissa, vaahteroissa, hevoskastanjoissa, haavoissa, jalavissa. Muistui mieleen tämä vanha Lehtien kehtolaulu. Suomalaista versiota en löytänyt. Ehkei tämä alkuperäinenkään, Connee Boswellin esitys Lullaby of the Leaves, onnistu tulemaan kuultavaksi, mutta kuunnelkaa sitten omien puidenne huminaa!

  • EA, olipa hauska pikku video. Isoksi kasvanut Pirpa siinä vaarinsa kanssa Norjan ihmeitten äärellä. Koirakallio näytti vähän myös muumisatujen hemulilta tai möröltä. Kivetkin oli saatu heilumaan, on tuo virtuaalisuus ihmeellistä!

    Aamuvarhaisella kuului kilkatusta taivaalta. Kaksi pienehköä lintuporukkaa oli järkkääntymässä auroiksi kovalla tohinalla. Näyttivät suunnistavan kaakkoon päin. Matkallani viime viikolla näimme komean isomman auran, jonka seuralaiseni arveli olevan kurkia pitkistä koivista päätellen.

    Lintujen muutto on aina yhtä herkistävä näky, niin keväällä kuin syksylläkin. Edes joku pyrkii tuomaan järjestystä tämän maailman kaaokseen omalta pieneltä osaltaan.

    Eilen koiraani tarttui punkki hyvin pahaan paikkaan, silmän ja pikku nenusen väliseen poimuun. Vaati oveluutta ja sopivaa hetkeä nypätä se pois. Mietin jo, pitääkö tässä vielä hakeutua lekurille koiranpureman takia. Koira ei aina tajua edes oman ihmisensä hyvää tarkoitusta.

    • " Lintujen muutto on aina yhtä herkistävä näky, niin keväällä kuin syksylläkin. "

      Erään syksyn muistan hyvin. Silloin oli erityisen tuskaisaa katsella lintujen poismuuttoa. Vaikka sen tajusikin, sen välttämättömyyden, niin siitä huolimatta. Minulla on yleensä se herkistyminen mollivoittoista, keväällä taas duurissa mennään, vaikka olenkin syksy-ihminen.

      Nuo videoklippien teot ovat mielenkiintoista puuhaa. Olen vasta trimmannut itseäni ja harjoitellut. Jos elinpäiviä ... niin kamera seuraa matkassani yhä useammin tai ainakin älypuhelin.

      Punkeista.
      Täällä ne vain lisääntyvät ja olen harjoitellut niiden poistoa ihmisestä. Yhdet kohtalaiset punkkipihdit meillä on ja sen "hirttosilmukan" myös hankin, kunhan ehdin. Vähän vissiin saman mallinen väline, mutta pienoiskoossa, kuin se, millä nenulääkäri hirttää polyyppejä ja kiskoo ulos nenäontelosta.


  • Olipa lehdessä hauska syntymäpäiväilmoitus. Tarzan täyttää 50 vuotta ja häntä onnittelevat Jane ja rakkauden hedelmät naapurin tyttöystävä. (HS; B 11)

    Eilen näyttää myös kaupungilla juhlitun jotain merkkipäivää, liekö suklaantuottajien, koska kuvassa käveli pariskunta, joka oli maalattu suklaalla. Sitten kai ne nuolevat toisensa puhtaiksi. Se on taidetta!

    • Kiva video. Lopusta tuli mieleen Steven Spielbergin elokuva Kauhun kilometrit. Onneksi sinun filmisi loppui ennen kuin edessä ajava säiliöauto alkoi vainota teidän autoa.... Löytäisinköhän tähän jatkoksi pätkän siitä elokuvasta, täytyy koettaa.


    • Aurora4 kirjoitti:

      Kiva video. Lopusta tuli mieleen Steven Spielbergin elokuva Kauhun kilometrit. Onneksi sinun filmisi loppui ennen kuin edessä ajava säiliöauto alkoi vainota teidän autoa.... Löytäisinköhän tähän jatkoksi pätkän siitä elokuvasta, täytyy koettaa.

      Juu, minä muistan tuon elokuvan.

      Muuten, Solsidan on taas alkanut. Ja Luther lähenee loppuaan.

      PS. meinaan harjoitella tuota videon tekoa kameralla ja siihen varmaan saa ympättyä taustalle muutakin musiikkia kuin mitä radiosta sattuu tulemaan. Tubeen kestää yllättävän kauan nuo klipit ladata tai sitten en vielä oikein hallitse tekniikkaa. Voipi jäädä kyllä tähän leikkimisen asteellekin, aika näyttää.


    • E.A kirjoitti:

      Juu, minä muistan tuon elokuvan.

      Muuten, Solsidan on taas alkanut. Ja Luther lähenee loppuaan.

      PS. meinaan harjoitella tuota videon tekoa kameralla ja siihen varmaan saa ympättyä taustalle muutakin musiikkia kuin mitä radiosta sattuu tulemaan. Tubeen kestää yllättävän kauan nuo klipit ladata tai sitten en vielä oikein hallitse tekniikkaa. Voipi jäädä kyllä tähän leikkimisen asteellekin, aika näyttää.

      Varmasti saa ladattua musiikkia jälkeenpäinkin. Tytärhän noita menovideoita on kuvannut paljonkin reen jalaksilla seisten eikä siinä mitään radiota ole ollut samaan aikaan soimassa. En ole tullut kysyneeksi, miten hän ne koiramaisen iloiset rokkinsa siihen videoon yhdistää.

      Solsidanin toivotan sytämellisesti tillbaka. Siltaakin olen seurannut, toiseen jaksoon lopetin mutta kolmanteen koukutuin uudestaan. Sanoisinpa, että Silta on jotenkin hienostuneempi trilleri kuin Luther. Tyylikkäin on kuitenkin Foylen sota, ehkä ykkössuosikkini kaikista.

      Pari päivää näytti, että televisioni sanoo sopimuksensa irti liki kahdenkymmenen moitteettomasti palvelemansa vuoden jälkeen. Kanava toisensa perään moljotti mustana ilmoittaen tylyn tosiasian: haetaan signaalia. .Ajattelin jo, että onpas kohtalokas kesä meikämuijan talouden kannalta. Kesäkuussa hajosi jääkaappi ja nyt sitten toinen vanha romu päättää päivänsä.

      Onneksi itse en ole ihan romuna vielä, joten jaksan tsempata noitten tai siis näitten "kirottujen kapineiden" kanssa. Teen itse viimeiseen saakka sen minkä pystyn ja vasta sitten lähden ostoksille.

      Kaunista viikonloppua!


    • Aurora4 kirjoitti:

      Varmasti saa ladattua musiikkia jälkeenpäinkin. Tytärhän noita menovideoita on kuvannut paljonkin reen jalaksilla seisten eikä siinä mitään radiota ole ollut samaan aikaan soimassa. En ole tullut kysyneeksi, miten hän ne koiramaisen iloiset rokkinsa siihen videoon yhdistää.

      Solsidanin toivotan sytämellisesti tillbaka. Siltaakin olen seurannut, toiseen jaksoon lopetin mutta kolmanteen koukutuin uudestaan. Sanoisinpa, että Silta on jotenkin hienostuneempi trilleri kuin Luther. Tyylikkäin on kuitenkin Foylen sota, ehkä ykkössuosikkini kaikista.

      Pari päivää näytti, että televisioni sanoo sopimuksensa irti liki kahdenkymmenen moitteettomasti palvelemansa vuoden jälkeen. Kanava toisensa perään moljotti mustana ilmoittaen tylyn tosiasian: haetaan signaalia. .Ajattelin jo, että onpas kohtalokas kesä meikämuijan talouden kannalta. Kesäkuussa hajosi jääkaappi ja nyt sitten toinen vanha romu päättää päivänsä.

      Onneksi itse en ole ihan romuna vielä, joten jaksan tsempata noitten tai siis näitten "kirottujen kapineiden" kanssa. Teen itse viimeiseen saakka sen minkä pystyn ja vasta sitten lähden ostoksille.

      Kaunista viikonloppua!

      Huomenet
      Juu, tyttäresihän on niitä videoita laittanut näkyviin ja arvasin, että kyllähän tämä tekniikka sen oman musiikin lisäämisen siihen mahdollistaa. Kunhan kerkiin, niin otan siitä selvää.

      Jees, kyllä Foyle is best. Makuasia, mutta ... on niin oikeudenmukainen ja rauhallinen ja hänen autonkuljettajansa on kans pitkällä eellä jeees.

      Mä oon vielä niin "lapsi", etten ole päässyt eroon noista "kirotuista vempeleistä". Toisaalta silloin aikoinaan kykenin nauttimaan sähköttömästä mökistä siellä pohjoisessa. Siellä oli kyllä se inhottava vitsaus, ettei tahtonut radiokaan kuulua, saati puhelin. Lisäantenilla kait olisi jotain voinut puutteesta korvata. Kyllä telkusta tulee jokaiselle jotain niin paljon, että nykyään en taitaisi malttaa olla ilman. Kuten todennäköisesti sinäkin.

      Samoin kaunista viikonloppua. Lähdemme puolilta päivin pikkulikan toiselle mummille, missä vietetään toiset synttärit sukulaisten kesken. Palaillaan.

      PS. mulla on ollut kivaa FaceBookissa.


    • E.A kirjoitti:

      Huomenet
      Juu, tyttäresihän on niitä videoita laittanut näkyviin ja arvasin, että kyllähän tämä tekniikka sen oman musiikin lisäämisen siihen mahdollistaa. Kunhan kerkiin, niin otan siitä selvää.

      Jees, kyllä Foyle is best. Makuasia, mutta ... on niin oikeudenmukainen ja rauhallinen ja hänen autonkuljettajansa on kans pitkällä eellä jeees.

      Mä oon vielä niin "lapsi", etten ole päässyt eroon noista "kirotuista vempeleistä". Toisaalta silloin aikoinaan kykenin nauttimaan sähköttömästä mökistä siellä pohjoisessa. Siellä oli kyllä se inhottava vitsaus, ettei tahtonut radiokaan kuulua, saati puhelin. Lisäantenilla kait olisi jotain voinut puutteesta korvata. Kyllä telkusta tulee jokaiselle jotain niin paljon, että nykyään en taitaisi malttaa olla ilman. Kuten todennäköisesti sinäkin.

      Samoin kaunista viikonloppua. Lähdemme puolilta päivin pikkulikan toiselle mummille, missä vietetään toiset synttärit sukulaisten kesken. Palaillaan.

      PS. mulla on ollut kivaa FaceBookissa.

      Puhelin ei minulla toiminut siellä viidakossa talon sisällä ollenkaan. Piti mennä ulos keskelle pihaa soittamaan. Eipä silti, joskus täälläkin "pääkallon paikalla" kenttä katoaa. Siihen auttaa että sulkee puhelimen ja avaa uudestaan.

      Tulipa melkein runo, heh.

      PS Mullakin on Facebookissa kivaa, on tykättäviä kavereiden päivityksiä ja ihania kuvia melkein omista eläimistä.


    • Aurora4 kirjoitti:

      Puhelin ei minulla toiminut siellä viidakossa talon sisällä ollenkaan. Piti mennä ulos keskelle pihaa soittamaan. Eipä silti, joskus täälläkin "pääkallon paikalla" kenttä katoaa. Siihen auttaa että sulkee puhelimen ja avaa uudestaan.

      Tulipa melkein runo, heh.

      PS Mullakin on Facebookissa kivaa, on tykättäviä kavereiden päivityksiä ja ihania kuvia melkein omista eläimistä.

      Aivan loistavan mukavaa olla kaveripiirissä tuolla FB:ssäkin. Vaikka ovatkin media-Kasvoja enimmäkseen, hienoine maisema- ja muu kuvineen ja perheineen,,silti heidät voi kokea läheisinä kavereina. Siinä suhteessa ja -mielessä on rentoa kirjoitella, sinne, vaikka politiikkaa,,, ajankohtaisia asioita, ja kommentoida HS:n arvokkaita Kolumnisteja ja Artikkeleita, kuten on ollut alusta asti Hesarin kautta mahdollista. Kivaahan täällä Suomi 24-;ssäkin on olla mukana ja kuulla teistä tutuimmista varsinkin..
      Loistavan upeaa päivää Toivottaen ja ..Terveisiä!! Terveisiä!! Terveisiä !!.


  • terrrvesini lähtetein taivahale kui olj makakalan kylymä pömntölä mut villä löämmpenne

  • Olemme kuin 3 ulkosuomalaista tv:ssä aamulla, pöntöllä pyllypuolet palelluksissaan virtaavassa veessä polasivat alastomina..ja muutenkin maa välillä viileenä viiltää, mutta nyt taas tuli lämmin olla, kun Tyyne-sie tulit ja kerroit makoisia kuulumisia, mitkä taivahalla kaartain ja kiertäin taasen tännekin tulivatten...

    Kamalan paljon perinteisen muistin takaamina - aina lytsikkäitä Tevreisiä .

  • Kylmyyshän on suhteellista kuten lämpimyyskin. Minulla on usein jaloista kylmä, vaikka muu kroppa kylpee hiessä. Virtaavaan veteen on siis syytä sukeltaa pää edellä, jalat auringonpaisteessa sätkytellen. (Hölmöläissadun aihe).

    Aamu-teeveessä oli virkeä keskustelu aiheesta Tappaako taantuma ihmisen onnen? Kymmeneen minuuttiin oli saatu mahtumaan hienoja ajatuksia, mutta myös kahden maailmankatsomuksen poikkeavia näkemyksiä siitä, onko semmoista onnea lopulta olemassakaan.

    Ennen maalla saatettiin kuiskutella jostain ihmisestä, että "se on vähän sellainen onnellinen". Siis höperö. Ja laulussa luriteltiin "Kell' onni on se onnen kätkeköön." Siis muistutettiin naapurikateudesta.

    Mutta suhtautukaamme onneen ja Onneihin positiivisesti ja lausukaamme yhteen ääneen:

    "Onni yksillä, kesä kaikilla"

    • Moro

      Katsoin myös tuon filosofien jutustelun. Tuli sellainen fiilis, että "isä kokeneenpana" ja "poika innostuneena" siinä jutustelivat. Maallikot voivat joskus, ainakin minä, kirjoittaa, että pyrkimys on onnellisuuteen. Jos vähän funtsaan, niin minulle riittää ne hetkien hyvänolon tunteet. Se olisi kyllä varmaan ihmeellinen olotila, jos lilluisi koko ajan jossain onnellisuuden tilassa. Jostain syystä minulle tuli yksi julkkis mieleen. Valtakunnan mököttäjä eli edesmennyt Erno Paasilinna. En lähde tässä sen enempää "analyysiin".

      Yhest asiast oon onnellinen. Siis nyt.
      Eilen pinottiin kumppanin kanssa polttopuita ja sanoin yhdessä vaiheessa, että aivan varmaan en pääse sängystä ylös (selkävika). No otin kuitenkin ennen töitä kaksi tulehduskipupilleriä ja kuis ollakaan. Tänäänkin pääsin sängystä ylös. Hymiö.


  • tähhäm on tulois jota vilu pömntölä tuluil vauk olk villa taki pääälä

  • Rakastan käsin neulottua, Anopilta minulle asti jäänyttä tummanvihreää villatakkia.

  • Olen ottanut ulkokäyttöön nätin neulotun ponchon. Olat pysyy lämpiminä, mutta kainalot tuulettuvat sen alla. Pidän ponchon kanssa pitkää kesähametta. Rakastan väljiä mukavia vaatteita. Muodikkuudesta viis.

  • Minulla oli kylläkin aika muodikas punainen poncon. Sitten sen lievehelma jäi kerran Kupla-Weessä oven väliin. En itse ajaessani huomannut, Tilanteen tajusin liikenteessä, kun ihmiset alkoivat vilkutella päinvastoin, kun tavallista.. saattoivathan leikillään joskus näyttää, vauhdistani päätellen: wolkkarin perinteistäkin - kämmen tervehtimis-asentoaan Hui kauheeta. - Mihin tämä ihana rakas aiheemme nyt taas karkasikaan, meidän omista kirjoituskäsistämme.

    Muistetaan lämpöä rakkauden!

  • Onneksi bussit ovat matalalattiaisia ja leveäovisia kuin entisajan ladot niin että sisään ja ulos pääsee hulmuavampikin naisihminen.

    Ja kauheella vauhdilla pääsee idästä länteen ja lännestä itään, jos sattuu asumaan Jokerin hollilla. 3 minuutin välein kulkeva bussiohjus on saanut julkisesta liikenteestä kiinnostumaan nekin jotka ennen vannoivat vain oman auton nimeen.

    Kuha länsimetro lisäksi valmistuu, julkista kannattavien joukkoon voi liittyä jokunen kultahammas-espoolainenkin.

    Vai mitä EA, luulenko liikoja?

    • Moi

      No tuo oma auto ja julkinen. Ikuisuusongelma tai ainakin kinoja aiheuttava mielestäni. Eikös joku aika sitten joillain ollut tapana vetää rautanaulalla katumaasturin kylkeen viivaa, koska he olivat luonnoin puolella-autoja vastaan. Hih hih. Joku fillaristi voi pitää kulkuaan ainoana oikeana ja lataa täysillä. Joku jalankulkija taas voi notkua suojatiellä ja jopa ryhtyä telttailemaan. Itse kannatan julkista silloin, kun se pelittää ja ei ole tarve käyttää omaa pirssiä. Mutta siihen en ala, että jätän Mäntsälään auton parkkiin, kun tulen katsomaan pikkulikkaa. Tai ehkä vielä sekin kokeillaan, kun ei ole liikoja kamppeita mukana. Mä luulen, että espoolaiset suurin piirtein ovat samaa joukkoa kuin me muut. Tässä saatan olla väärässä, hymiö.

      PS. odotan autojen pienentyvän kaupungeissa ja kulkevan sähköllä etupäässä. Joskus.

      PS. olis kiva nähä eiku kuulla sua tualla toiseskii ketjus. Hymiö.


    • E.A kirjoitti:

      Moi

      No tuo oma auto ja julkinen. Ikuisuusongelma tai ainakin kinoja aiheuttava mielestäni. Eikös joku aika sitten joillain ollut tapana vetää rautanaulalla katumaasturin kylkeen viivaa, koska he olivat luonnoin puolella-autoja vastaan. Hih hih. Joku fillaristi voi pitää kulkuaan ainoana oikeana ja lataa täysillä. Joku jalankulkija taas voi notkua suojatiellä ja jopa ryhtyä telttailemaan. Itse kannatan julkista silloin, kun se pelittää ja ei ole tarve käyttää omaa pirssiä. Mutta siihen en ala, että jätän Mäntsälään auton parkkiin, kun tulen katsomaan pikkulikkaa. Tai ehkä vielä sekin kokeillaan, kun ei ole liikoja kamppeita mukana. Mä luulen, että espoolaiset suurin piirtein ovat samaa joukkoa kuin me muut. Tässä saatan olla väärässä, hymiö.

      PS. odotan autojen pienentyvän kaupungeissa ja kulkevan sähköllä etupäässä. Joskus.

      PS. olis kiva nähä eiku kuulla sua tualla toiseskii ketjus. Hymiö.

      PS Arvaan kyllä, että sua rasittaa kirjuutella useampaan ketjuun. Katotaan sit ku saan tämänkin loppuun joskus tammikuussa. Hyvää joulua. Hymiö.

      Espoolaiset, ei ne ole ihan samanlaisia, sorry;=)

      Fillaristeista käsitykseni ei ole erityisen hyvä. Tyhjällä puistotiellä äsken yksi ajoi melkein päälle. Tuntomerkit: nuorehko roteva mies. Ymmärtäähän sen, että vanhempi, luontoa ihaileva nainen ja poukkoileva pikkupiski eivät sovi heidän moderniin, kurinalaiseen silmälappu-maailmaansa.

      Jotain ihanaa ystävällisyyttä iltareissullamme kuitenkin koin. Vanha stadilainen anteliaisuus näytti kasvonsa. Omakotialueella erään portin ulkopuolelle oli laitettu nätti rivi siististi pussitettuja omenoita ohikulkijoiden otettavaksi.

      Niitä tässä nakertelen. Onni on sitäkin, että saa yllättävän lahjan kitupäivinä ennen liksaa tai eläkettä.


    • Aurora4 kirjoitti:

      PS Arvaan kyllä, että sua rasittaa kirjuutella useampaan ketjuun. Katotaan sit ku saan tämänkin loppuun joskus tammikuussa. Hyvää joulua. Hymiö.

      Espoolaiset, ei ne ole ihan samanlaisia, sorry;=)

      Fillaristeista käsitykseni ei ole erityisen hyvä. Tyhjällä puistotiellä äsken yksi ajoi melkein päälle. Tuntomerkit: nuorehko roteva mies. Ymmärtäähän sen, että vanhempi, luontoa ihaileva nainen ja poukkoileva pikkupiski eivät sovi heidän moderniin, kurinalaiseen silmälappu-maailmaansa.

      Jotain ihanaa ystävällisyyttä iltareissullamme kuitenkin koin. Vanha stadilainen anteliaisuus näytti kasvonsa. Omakotialueella erään portin ulkopuolelle oli laitettu nätti rivi siististi pussitettuja omenoita ohikulkijoiden otettavaksi.

      Niitä tässä nakertelen. Onni on sitäkin, että saa yllättävän lahjan kitupäivinä ennen liksaa tai eläkettä.

      Menisit nyt EA:n mieliksi tuonne hänen uuteen ketjuunsa, kun minun käy miesparkaa sääliksi, usein on ennenkin sinua pyydellyt tulemaan " toiseen " ketjuun. Minä kyllä pärjään jo yksinkin ja uskon Tyyneen entistä enemmän, että jossain me aina löydetään joku ketju missä kirjoitella - kuin ainaan onnelliset lapset keskenään Kisumirrin, Elman, Ukon ja vävypojan ynm seurassa jossain auringon valon ja -lämmön alla.- Ja sitä paitsi minusta on vaivatonta kirjoitella missä tahansa - vaikka fasebookissa vallan ainoastaan, jos niikseen. Siellä on itseäni korkeatasoisemaa seuraa..samaten kuin on täälläkin. Mutta ymmärtäähän sen, että sinua tarvitaan tuolla - kuin hyvää ystävää , täälläkin. Hyvää yötä.


    • Inger1 kirjoitti:

      Menisit nyt EA:n mieliksi tuonne hänen uuteen ketjuunsa, kun minun käy miesparkaa sääliksi, usein on ennenkin sinua pyydellyt tulemaan " toiseen " ketjuun. Minä kyllä pärjään jo yksinkin ja uskon Tyyneen entistä enemmän, että jossain me aina löydetään joku ketju missä kirjoitella - kuin ainaan onnelliset lapset keskenään Kisumirrin, Elman, Ukon ja vävypojan ynm seurassa jossain auringon valon ja -lämmön alla.- Ja sitä paitsi minusta on vaivatonta kirjoitella missä tahansa - vaikka fasebookissa vallan ainoastaan, jos niikseen. Siellä on itseäni korkeatasoisemaa seuraa..samaten kuin on täälläkin. Mutta ymmärtäähän sen, että sinua tarvitaan tuolla - kuin hyvää ystävää , täälläkin. Hyvää yötä.

      Kyllä minäkin uskon Tyyneen ja uskon että hän löytää kissimirrin vaistollaan myös uuteen ketjuun, jonka sinä Inger perustanet, kun tämä sulkeutuu 500.n tullessa täyteen. Saatanpa minäkin tulla sen ovelle koputtelemaan.


    • Inger1 kirjoitti:

      Menisit nyt EA:n mieliksi tuonne hänen uuteen ketjuunsa, kun minun käy miesparkaa sääliksi, usein on ennenkin sinua pyydellyt tulemaan " toiseen " ketjuun. Minä kyllä pärjään jo yksinkin ja uskon Tyyneen entistä enemmän, että jossain me aina löydetään joku ketju missä kirjoitella - kuin ainaan onnelliset lapset keskenään Kisumirrin, Elman, Ukon ja vävypojan ynm seurassa jossain auringon valon ja -lämmön alla.- Ja sitä paitsi minusta on vaivatonta kirjoitella missä tahansa - vaikka fasebookissa vallan ainoastaan, jos niikseen. Siellä on itseäni korkeatasoisemaa seuraa..samaten kuin on täälläkin. Mutta ymmärtäähän sen, että sinua tarvitaan tuolla - kuin hyvää ystävää , täälläkin. Hyvää yötä.

      " minun käy miesparkaa sääliksi "

      Turhaa säälit, sillä minut tuntevat tietävät, etten ole ainakaan parka.

      " usein on ennenkin sinua pyydellyt "

      Olekkos laskenut, kuinka monta kertaa. Minulla ei ole vaikeuksia siirtyä muihinkin ketjuihin. Varsin mukava oli mm. Sishillin ketjuihin piipahtaa.


    • Aurora4 kirjoitti:

      PS Arvaan kyllä, että sua rasittaa kirjuutella useampaan ketjuun. Katotaan sit ku saan tämänkin loppuun joskus tammikuussa. Hyvää joulua. Hymiö.

      Espoolaiset, ei ne ole ihan samanlaisia, sorry;=)

      Fillaristeista käsitykseni ei ole erityisen hyvä. Tyhjällä puistotiellä äsken yksi ajoi melkein päälle. Tuntomerkit: nuorehko roteva mies. Ymmärtäähän sen, että vanhempi, luontoa ihaileva nainen ja poukkoileva pikkupiski eivät sovi heidän moderniin, kurinalaiseen silmälappu-maailmaansa.

      Jotain ihanaa ystävällisyyttä iltareissullamme kuitenkin koin. Vanha stadilainen anteliaisuus näytti kasvonsa. Omakotialueella erään portin ulkopuolelle oli laitettu nätti rivi siististi pussitettuja omenoita ohikulkijoiden otettavaksi.

      Niitä tässä nakertelen. Onni on sitäkin, että saa yllättävän lahjan kitupäivinä ennen liksaa tai eläkettä.

      Ei minua rassaa kirjoitella ketjuihin. Olen aika vähän kirjoitellut oikeastaan mihinkään. Hyvä tähtäin saada sinun ketjusikin sinne viiteensataan, voisi kait tuonne Alin ketjun loppuun laittaa vaikka aikoinaan ehdottamaasi musiikkia täytteeksi.

      Laitankin yhden kappaleen, jos sen löydän Tuubista.


    • E.A kirjoitti:

      Ei minua rassaa kirjoitella ketjuihin. Olen aika vähän kirjoitellut oikeastaan mihinkään. Hyvä tähtäin saada sinun ketjusikin sinne viiteensataan, voisi kait tuonne Alin ketjun loppuun laittaa vaikka aikoinaan ehdottamaasi musiikkia täytteeksi.

      Laitankin yhden kappaleen, jos sen löydän Tuubista.

      Husk lulja se mikä lie heikki ti Helena takalo.

      Tällaista jälkeä tulee jollen erikseen korjaa tiettyjä lyöntejä, vetää nimittäin tämä näppis viimeisiä virsiään.

      Huvittavaa, että nelivuotias miniläppäri on muuten hyvässä kondiksessa, mutta osa kirjaimista on niin puhki, että sisus paistaa.

      PS Homot on kivoja. Tykkään.

      tämä oli sille ealle, jonk täten vputn velvollisuudest kirjoitta tähän ketjuun, jos se tuntuu pkkopulllt-


    • Aurora4 kirjoitti:

      Husk lulja se mikä lie heikki ti Helena takalo.

      Tällaista jälkeä tulee jollen erikseen korjaa tiettyjä lyöntejä, vetää nimittäin tämä näppis viimeisiä virsiään.

      Huvittavaa, että nelivuotias miniläppäri on muuten hyvässä kondiksessa, mutta osa kirjaimista on niin puhki, että sisus paistaa.

      PS Homot on kivoja. Tykkään.

      tämä oli sille ealle, jonk täten vputn velvollisuudest kirjoitta tähän ketjuun, jos se tuntuu pkkopulllt-

      Pakko vastata

      " Husk lulja se mikä lie heikki ti Helena takalo. "
      " tämä oli sille ealle, jonk täten vputn velvollisuudest kirjoitta tähän ketjuun, jos se tuntuu pkkopulllt-"

      Nyt vastaus lhyhysti. Esnin hih ja sitnem - ei pabopulaa.


    • E.A kirjoitti:

      Pakko vastata

      " Husk lulja se mikä lie heikki ti Helena takalo. "
      " tämä oli sille ealle, jonk täten vputn velvollisuudest kirjoitta tähän ketjuun, jos se tuntuu pkkopulllt-"

      Nyt vastaus lhyhysti. Esnin hih ja sitnem - ei pabopulaa.

      a-luokan vastaus!

      Särkyneen a:n omistaja toivottaa hyvää iltaa


  • yöyttä olip vamrasti kokho laila nolla asten lähitsölä jak kIsumiri aattel jota ei lähe kartanole muta tuli kuitenniii peräsä pömntöllle ja rupisi kahtelemmaa isua kopa kurista

    • Kun te kirjoittelette noin kiltisti vuorotellen on minun kerrottava uni-Uutinen, että taisin tavata oikeasti ison koppakuoriaisen, katsoi minuun kuin olisi tuntenut mutta sitten ei kuitenkaan..vaan piti minua ehkä viekaana kissapoikasena - arvaamattomana suhtautumisessaan maassa kulkevaan, hienoa koppaa kantavaan eläjään; että alanko vaikka kääntelemään kuoriaista tutkiskelemaan, kuten pojan vintiöt tekevät luonnossa liikkuville, salaperäisille olennoille.- Mutta minusta koppakuoriasta ei saa häiritä mielin määrin. Ettei se muuta muotoaan - sammakoksi jolle tahtoisi kuitenkin vaan antaa suuta...

      Kuin kaunista unta vaan on elämä ajoittain - täällä.


  • täälä kuoistilimpa aammmuuhattarsvuuen jap puhusi jogu nuriso patsor kui eip mikkhä riitä pittaisekkan ei tuu ki yks kiitämmään JEssust hää ku paransi piststaalistia. MYö kethetään vielä aammuu päivä kafet ja syömmä uusnnist tuluta utisleiphaä

    • Tänään iltapäivällä kävelin Helsingin Vanhankirkon ohi ja pyörsin takaisin, kun huomasin kirkon ovien olevan auki. Pitkästä aikaa oli ihana astua avonaisesta kirkon ovesta sisään. Missä heti kuului laulua ja soittoa. Olivat kuulema brasilialaiset nuoret harjoittelemassa...

      Tämän tiedon kuulin sisään tuloni jälkeen, kun minua tuli kohta tervehtimään kirkon palveluksessa oleva nuori ystävällinen Anna-Kaisa. Hänen kanssaan minulla oli tilaisuus keskustella rauhassa, kun hän opasti minut istumaan ja jäi rinnalle haastelemaan.. Siinä hiljennyimme yhdessä. Rukoilimmekin JUmalaa, kiitimme ja pyysimme erilaisia omia asioitamme..Tai oikeimmin Anna-Kaisa kysyi minulta mitä oli sydämelläni, että hän voisi pyytää niitä Taivaalliselta Isältämme. - Minusta tuo oli tosi kaunista häneltä. Me pidimme heti toisistamme. MInä hänen nuoruudesta ja hän minun vanhemmuudesta. Näin me todettiin. - Onneksi oli nenäliinakin mukana...Suomessa kirkot eivät ole päiväkaupalla auki, muuta kuin näin sattumoisin. - Keskustelimme eri uskonnoista, koska Anna-Kaisa oli Kansainväilisten kirkkojen vapaehtois palveluksessa oikeastikin, että hänellä oli hyvin lämmin ja avoin suhtautuminen luonnollisesti kaikkiin uskontoihin ja uskon suuntiin. Nykyisin se on tavallaan muotia että suvaitaan erilaisuutta myös uskonnoissa. Kouluillakin käydään kuulema luennoimassa; itämaisista, länsi- ja kaikista mahdollista kirkkokunnista. Sekin on kai uutta tiedon demokraattista ja henkistä avartamista ihmisten käsitysmaailmassa, toinen toisistaan ja näkemyksistä..

      Mitään kovin syntisen pitalistisia ei meidän puheemme tosiaankaan olleet..Koska ajattelimme enemmän kaikkea mahdollisen hyvyyden olemassa olon kautta, armoa ja laupeuden kokemuksia elämässä, ihmisiä kohtaan myös Korkeimman taholta saatuna..mistäs muualta sitä paljon voi uskoa harjoittaa. Monista mahdollisista Jumalistahan se täytyy nimetä ja ottaa joku kuin omakseen, vaikka kuinkakin sitten lopulta puhumme kaikkien Yhteisestä Jumalasta..

      Kauniita kitokset Kirkko: Ihanasta kohtaamisesta, ystävähenkisen Anna-Kaisan kanssa...


  • Tänne kans terveiset etupäässä kuvien muodossa.

    Meinaan, että tasan tarkkaan kannan korttani tähänkin kekoon, jotta 500 tulee täyteen. Ja muutenkin.

    • Onpa teillä kodikkaan näköistä. Veikkaan että tuon kukkaikkunan takana asuu onnellinen perhe - kun lisää siihen mitä olet kertonut teidän sukujuttujen petraantumisesta "rakkauden lähettiläs" Pirpan ja muunkin keskinäisen lähentymisen, poikiesi aikuistumisen ja kypsymisen, myötä.

      Näin ajattelen noita kuvia katsellessani. Toivottavasti sinua vanhemman ihmisen vaistoni osuu oikeaan.

      Varmasti tämä ketju pikkuhiljaa täydentyy minulle kummallisen läheisiksi tulleiden muidenkin kirjoittajien avulla. Me emme hirveästi pokkuroi toisiamme, mutta joku tajuamisen elementti tässä on, ainakin tunnen niin.


    • Aurora4 kirjoitti:

      Onpa teillä kodikkaan näköistä. Veikkaan että tuon kukkaikkunan takana asuu onnellinen perhe - kun lisää siihen mitä olet kertonut teidän sukujuttujen petraantumisesta "rakkauden lähettiläs" Pirpan ja muunkin keskinäisen lähentymisen, poikiesi aikuistumisen ja kypsymisen, myötä.

      Näin ajattelen noita kuvia katsellessani. Toivottavasti sinua vanhemman ihmisen vaistoni osuu oikeaan.

      Varmasti tämä ketju pikkuhiljaa täydentyy minulle kummallisen läheisiksi tulleiden muidenkin kirjoittajien avulla. Me emme hirveästi pokkuroi toisiamme, mutta joku tajuamisen elementti tässä on, ainakin tunnen niin.

      Minulla on oma pieni nurkkaus, missä eräs sanoo näkevänsä kaaoksen. Joku taas sanoo sitä epäkodikkaaksi. Joskus selasin noita sisustuslehtiä ja kun niistä en löytänyt mitään kodikasta, niin päätin tehrä sen ihan ite. Mutta vain yhteen kulmaan ja sekin on vielä vähän kesken. Minulla on kaikki vähän kesken. Nimittäin tietyssä epäjärjestyksessä viihtyy sieluni (jos sellaisen omaan). Joskus kuitenkin järjestän epäjärjestystäni. Joku kutsuu sitä siivoamiseksi, minä uudelleen järjestelyksi.

      Ihka lyhyesti. Jollen olisi suunnannut kulkuani (höh, mitkä sanat) vajaat kymmenen vuotta sitten "hieman" toisin, olisin ollut jotain menettävä. Kumma kyllä, kaikista , hih "miniöistäni", on tullut läheisiä, eiku kavereita. Kuten pojistanikin. Ja tietty pikku likasta. Se siitä.

      Viimeiseen kappaleeseesi. Luulen, että ymmärrän vähän tajuamisesi elementtiä.

      PS. Onnellisen perheen sijaan meille on kait muodostumassa enemmänkin kiva porukka. Tarkoitan siis kotonani.


    • Aurora4 kirjoitti:

      Onpa teillä kodikkaan näköistä. Veikkaan että tuon kukkaikkunan takana asuu onnellinen perhe - kun lisää siihen mitä olet kertonut teidän sukujuttujen petraantumisesta "rakkauden lähettiläs" Pirpan ja muunkin keskinäisen lähentymisen, poikiesi aikuistumisen ja kypsymisen, myötä.

      Näin ajattelen noita kuvia katsellessani. Toivottavasti sinua vanhemman ihmisen vaistoni osuu oikeaan.

      Varmasti tämä ketju pikkuhiljaa täydentyy minulle kummallisen läheisiksi tulleiden muidenkin kirjoittajien avulla. Me emme hirveästi pokkuroi toisiamme, mutta joku tajuamisen elementti tässä on, ainakin tunnen niin.

      Laiton yhden kuvan hallitsemastani epäjärjestyksestä, hih.

      Mutta tila on yhteinen eli vain tietyn aikaa saan siinä olla kuin sika pellos...äsh. Muuten, aika jännä juttu, kun kuvaa ähelsin tuohon proffiiliin. Siinä luki, että palvelun tarjoaja katsoo ensin kuvan ja sitten hyväksyy (jos hyväksyy). Tässä on siis testi, mitä Suomi24 sallii ja mitä ei salli, hih. Eli siis kuva voi olla sensuroitu.

      Oho, meinas unohtuu. Sateista keskipäivää kaikille.


    • earantes kirjoitti:

      Laiton yhden kuvan hallitsemastani epäjärjestyksestä, hih.

      Mutta tila on yhteinen eli vain tietyn aikaa saan siinä olla kuin sika pellos...äsh. Muuten, aika jännä juttu, kun kuvaa ähelsin tuohon proffiiliin. Siinä luki, että palvelun tarjoaja katsoo ensin kuvan ja sitten hyväksyy (jos hyväksyy). Tässä on siis testi, mitä Suomi24 sallii ja mitä ei salli, hih. Eli siis kuva voi olla sensuroitu.

      Oho, meinas unohtuu. Sateista keskipäivää kaikille.

      Sateista iltapäivää sinnekin. Toivottavasti teillä on sateeseen sovivampaa ohjelmaa kuin meillä, talon yhteinen puutarhajuhla.

      Minkähän sananlaskun tähän keksisi?

      "Sanat eivät riitä kertomaan."


    • earantes kirjoitti:

      Laiton yhden kuvan hallitsemastani epäjärjestyksestä, hih.

      Mutta tila on yhteinen eli vain tietyn aikaa saan siinä olla kuin sika pellos...äsh. Muuten, aika jännä juttu, kun kuvaa ähelsin tuohon proffiiliin. Siinä luki, että palvelun tarjoaja katsoo ensin kuvan ja sitten hyväksyy (jos hyväksyy). Tässä on siis testi, mitä Suomi24 sallii ja mitä ei salli, hih. Eli siis kuva voi olla sensuroitu.

      Oho, meinas unohtuu. Sateista keskipäivää kaikille.

      Niinmyös. Eläköön huumori sateellakin vaikka vain pisaran verran. Minulta lähtevät nämä viestit yleensä eteenpäin ilman sensuria. Kiitos ihanan Suomi24.


    • Inger1 kirjoitti:

      Niinmyös. Eläköön huumori sateellakin vaikka vain pisaran verran. Minulta lähtevät nämä viestit yleensä eteenpäin ilman sensuria. Kiitos ihanan Suomi24.

      Ei se ole sensuuria sen kuvan suhteen.

      Tiedän sen sen takia, että kuvassa ei ole mitään sensuroitavaa, mutta joskus kun länttään eli laitan kuvan proffiiliini, niin tulee ilmoitus, että sitä ei ole vielä tarkistettu tai jotain sinne päin. Luulen, että sunnuntai on siellä palvelun tarjoajallakin lepopäivä eli kuorsaavat, kun pitäisi muka kuvia tarkistella. Niin minäkin kuorsaisin, jos vastaavassa tilanteessa olisin.


    • E.A kirjoitti:

      Ei se ole sensuuria sen kuvan suhteen.

      Tiedän sen sen takia, että kuvassa ei ole mitään sensuroitavaa, mutta joskus kun länttään eli laitan kuvan proffiiliini, niin tulee ilmoitus, että sitä ei ole vielä tarkistettu tai jotain sinne päin. Luulen, että sunnuntai on siellä palvelun tarjoajallakin lepopäivä eli kuorsaavat, kun pitäisi muka kuvia tarkistella. Niin minäkin kuorsaisin, jos vastaavassa tilanteessa olisin.

      Minä kyllä ajattelin ensin, että niiden kauniiden ruukkukukkien tähen jos epäilit sitä sensuurii, nykyisin kun kaikkein runollisimmat ihmiset häätävät palstoilta ainakin kukkahattutädit huitsin neva.... - Aurora saattaa tietää..Mutta ei asiasta enempää.

      Ollaan vaan myönteisellä tuulella, se tuottaa hyviä fanttasioita, kukkaistuoksua ja -oloa.


    • Inger1 kirjoitti:

      Minä kyllä ajattelin ensin, että niiden kauniiden ruukkukukkien tähen jos epäilit sitä sensuurii, nykyisin kun kaikkein runollisimmat ihmiset häätävät palstoilta ainakin kukkahattutädit huitsin neva.... - Aurora saattaa tietää..Mutta ei asiasta enempää.

      Ollaan vaan myönteisellä tuulella, se tuottaa hyviä fanttasioita, kukkaistuoksua ja -oloa.

      Olin minäkin sensurissa. Hyvä vaan, kun ei julkaistu toisen nettikanavan kautta tapahtuvia omia kuulumisiani. Kiitos! Luottamustahan se vaan vahvistaa sekä virkistää ja laittaa vähän tarkemmin ajattelemaan..


  • Minulla on idea keskustelupalstoille, huomatkaa hyvät ihmiset itse olla onnellisia!!!

  • onelisina tuima saunast ja ukho sano jota siu on kaunis vartsral ja rinat. ammula hämmmenina ohjstaja puhusis sitä sui tätä. mie män sänkhy otellen ukhohoo

  • "Onni ei tule käskien, se saapuu eläen."

    En muista mistä tämä on, mutta hyvä sananlasku nykyajan ihmiselle, jonka on pakko aina hymyillä suu korvissa, ettei luulla masentuneeksi ja elinkelvottomaksi.

    • Unohda sananlaskut jos niistä saat " itsellesi " johdateltua mainitut " laatusanat "

      - suu korvissa
      - käskevä
      - pakottava
      - masentunut
      - elinkelvoton...

      Älä yhtään välitä minusta vaikka väännän ja käännän hyvän sanomasi nurin narin..Mutta kun kaikki muutkin...tuolla sanailevat taas outoja ja vähemmän lempeitä kuin mennen kesän eineitään.. Ovatko syöneet liikaa ruohoo tahikka eivät ole onnistuneet metsästyksen suhteen..tahi ovat kokeneet pettymyksen rakkauvessa.

      Ja me kun Tyynen kanssa yritetään saunassa ja muutenkin ihailla ja laittaa vastaan tulevat ukothikin ihastelemaan rintojamme ja muuta vartalota. Että kyllä ne Aurora sua rakastavat ihan tosissaan suu korvissa ja halaavatki kaupan päälle..


  • Sain taas kerrassaan hyviä kuvia rakkaalta omaiseltani ja niihin kivan humoristisia kommentteja FB:n kautta. Ihan kuin olisin ollut siellä mukana hänen puusouvissaan liiterissä. Jonka ovessa oli jotain onkelmaa, hih.

    Pihajuhlakin sujui hyvin, lähinnä ämmälaumassa hauskoja jutellen. Joku nuorimieskin oli paikalla. Uusi asukas. Sukupolvi vaihtuu hissukseen. Hyvä asia sekin.

    • Kuvataiteesta puhuttaessa. - Näin tänään Laakson terveysasemalla käydessäni uudenlaista maalaustaidetta: Valokuvapohjalle tehtyjä maalauksia. Elikkä jos vaikkapa on otettu valokuva hedelmäpuusta, suurennettu se sitten taulun kokoiseen muotoon. Taiteilijan pensselistä saa se sitten toisen ulottuvuuden alkuperäiselle valokuvapohjalle luotuna uudestaan. Mitäs tuumaatte..Tartutaanko tuumasta toimen. - Pitäisi mennä ensin Taidekorkeakouluun tietenkin..

      Ne olivat kauniita, useat puhtailla, täitetuilla kirkkailla väreilla maalattuja. Hinta 100 - 400 e..

      P.S. Labrakokeet valmistuvat viikon sisällä. Sain täytettäväkseni käyntikommentti kaavakkeen.. Kehuin ja ylistin, miten hyvä palvelu..Koska en löytänyt mitään negatiivista missään, paitsi että oliko niissä tauluissa hinta hieman liian korkea? Mutta kun näytteen otossa ei neulan pisto tuntunut tuskin lainkaan Saatan mennä ostamaan yhden verenpunaisin värein maalatun - Pihljapuu valokuvataulun.


    • Inger1 kirjoitti:

      Kuvataiteesta puhuttaessa. - Näin tänään Laakson terveysasemalla käydessäni uudenlaista maalaustaidetta: Valokuvapohjalle tehtyjä maalauksia. Elikkä jos vaikkapa on otettu valokuva hedelmäpuusta, suurennettu se sitten taulun kokoiseen muotoon. Taiteilijan pensselistä saa se sitten toisen ulottuvuuden alkuperäiselle valokuvapohjalle luotuna uudestaan. Mitäs tuumaatte..Tartutaanko tuumasta toimen. - Pitäisi mennä ensin Taidekorkeakouluun tietenkin..

      Ne olivat kauniita, useat puhtailla, täitetuilla kirkkailla väreilla maalattuja. Hinta 100 - 400 e..

      P.S. Labrakokeet valmistuvat viikon sisällä. Sain täytettäväkseni käyntikommentti kaavakkeen.. Kehuin ja ylistin, miten hyvä palvelu..Koska en löytänyt mitään negatiivista missään, paitsi että oliko niissä tauluissa hinta hieman liian korkea? Mutta kun näytteen otossa ei neulan pisto tuntunut tuskin lainkaan Saatan mennä ostamaan yhden verenpunaisin värein maalatun - Pihljapuu valokuvataulun.

      Huomenta kaikille

      Tuohan on kiva taidepläjäys terveysasemalle. Valikoidusti valitut kuvat piristävät valkoisia seiniä ja hygieenisiä puitteita. Tuskien edes taidekouluun tarvitsee mennä, jotta joku saa aikaan muillekin katseltavaa. Olkoot kukkenheimit sitten niille vaativimmille. Lähetän joskus tänne erään pikkutaiteilijan tuotoksen. Jännästi paloittain (arkeittain) koottu väriesitys.

      Heitän taas tähän pienen kehun Facesta. Katsastin kalenterin, missä kaikkien "kavereitteni" joitain merkittäviä tapahtumia syyskuulta. Ja jotta ei mene liian laajaksi tuo minun facettamiseni, niin rajaan eli hillitsen noita facesuhteita. Toisaalta hirveä halu olisi laajentaa hieman, nimittäin tuota noin, sanoi mustapartainen. Olen aistivinani kaukaa pohjoisesta, Norjan puolelta, kaverini kaverien tiettyä kiinnostusta tähän suuntaan. Katsotaan sano ...


  • Televisioni on näköjään lopullisesti hajonnut. Uutta en hanki. Sen sijaan satsaan tätä miniläpyskää parempaan tietokoneeseen, jossa on isompi näyttöruutu.

    Virikkeen tähän antoi tyttäreni, joka on vuosikausia katsonut tv-ohjelmia pelkästään tietokoneelta.

    On yksi vähemmän möttöttäviä lasisilmiä tuvan nurkissa.

    • Päätöksellä ei ole mitään tekemistä tv-veron kanssa. Aivan yx lysti, veroja tulee ja menee. Sinkku joutuu joka tapauksessa maksamaan elämisestään kalleimman päälle.


  • Kuules Aurora.

    Jos olisin sinkku, niin tuskin minullakaan telkkua olisi. Tai no. Silmiä ei niin rassaa pitemmältä katottu liikkuva kuva eli televitsioonin lähetys. Mutta miniläppäriä suurempi näyttö on ihan jeeeeeees. Mulle riittää toistaiseksi 17 tuuman näyttö. Joutus varmaan uusiin olkkarin itse tekemäni pöydän (huomasitkos rinta rottingilla tässä kehuskelen, äsh), jos ruutu eli kone suurenisi.

    Tuohon elämisen kalleuteen ja parisuhteen vaikutukseen siihen en oikein osaa ottaa kantaa. Molempi parempi ja taattua se ainakin on, että pelimarkat ne kuluvat, oli niin tai näin. Oottelen weepelin paluuta, jos sitten sais pari vitosta vedonlyönnillä, hih.

  • En tiijä...jotain vaihtelua uutta harrastusta mieleni halajaa. Olen ollut jo pian 10 vuotta nettinättifruttitutti..Ja entistä mukavammalta tää on vaan tuntunut.. Mutta jotain aivan uutta pitäisi löytää, mihin innostuisi vaihteeksi edes yhtä paljon ja jokapäivä, kuin on muodostunut nettipalstalla käyminen. Kiitos, että viihtyisyyttä on riittänyt. - Tuolla facebookissa laajenee turhaan kaveripiiri, kun ei jaksa puhella kaikkiin suuntiin kuitenkaan. Se jos mikä sitoo aikaa.. - Miten sieltä osaa irtaantua sivistyneesti. Sanoako vaan että nyt lähden - kauas pois maailmalle. Kiitos hyvät kaverit seurasta. Kun tavataan niin halataan..

  • Vaihtelu

    Muistuipa mieleeni jokin aika sitten "valitteluni" nykyisistä hommeleistani. En nyt muista mistä silloin valitin. Aurora tokaisi jotain siihen suuntaan, että "älä valita, sillä kerrostalossa ei niitä mahdollisuuksia ole aina liiemmälti ...jne."

    Syksy on minulle sitä uutta antavaa. Sadonkorjuun yhteydessä tulee suunniteltua ensi kevättä varten uusia juttuja. Uskon vahvasti, että uuden harrasteen tai jutun etsiminen onnistuu missä vain. Mielestäni pitää tarttua vaikkapa kuljeskellessaan, kävellessään tai pyöräillessään, koiraa ulkoiluttaessaan jne. tilanteeseen, jos joku ajatus tulee mieleen. Se voi olla heureka-ajatus ja sitä kannattaa miettiä ja jos mahdollista, lähestyä ajatustaan pikku hiljaa. Siitä voi syntyä jotain kivaa omalle elämälleen.

    Jos jossain (esim.Facessa) on homma laajentunut liiaksi, niin minä saattaisin kertoa suoraan, että hiljenen, ainakin hetkeksi. Minulla ei ole (tarkoituksellisestikaan) kuin 8 "kaveria" siellä ja pystyn lähettämään jokaiselle sähköpostin, jos jotain henk.kohtaista, vaikkapa väsymystä tai nettailuun kyllästymistä tapahtuu. Tosin olen vasta aloittelija siellä Facessa. Hyvinkin todennäköistä on se, että yhtään uutta nettisosiaalisuutta en tule kaipaamaan eli tämä teidän kanssanne täällä Suomi24:ssä pieni Face riittää.

    • EA: "Uskon vahvasti, että uuden harrasteen tai jutun etsiminen onnistuu missä vain. Mielestäni pitää tarttua vaikkapa kuljeskellessaan, kävellessään tai pyöräillessään, koiraa ulkoiluttaessaan jne. tilanteeseen, jos joku ajatus tulee mieleen."

      Luulen, että palaan yhä vahvemmin vanhan harrastukseni eli kirjallisuuden pariin. Se on kirjastossa ilmaista ja antaa paljonkin heurekaelämyksiä, ei ehkä toimintaan, vaan yksityiseen ajatteluun. En kaipaa tiivistä kanssakäymistä jonkun ryhmän kanssa. Kuten satunnaiset juttuhetket tuolla kadulla ovat kaikkein mukavimpia, myös täällä netissä "satunnaiset kohtaamiset" riittävät - teidän muutaman kanssa, jotka siedätte omalaatuisuuttani. (Meinasin kirjoittaa omalatuisuuttani hih)

      EA: "Minulla ei ole (tarkoituksellisestikaan) kuin 8 "kaveria" siellä ja pystyn lähettämään jokaiselle sähköpostin, jos jotain henk.kohtaista, vaikkapa väsymystä tai nettailuun kyllästymistä tapahtuu."

      Jos on vain vähän kavereita ja ne hyviä tuttuja/sukulaisia, ehkä onkin asiallista ilmoittaa olevansa vähän aikaa poissa. Mutta jos kavereita on kertynyt laumoittain ja niistä suurin osa joitain muodon vuoksi mukaan otettuja vanhoja työkavereita/kaukaisia sukulaisia, mitään tilintekoa ei tarvitse tehdä, vaikka häippäisi kokonaan.

      Minullakin on yksi kaveri, joka viimeksi on laittanut FB:hen jonkun kuvan vuonna 2010. Itsekin pöllöilen samalla koirannaamaprofiilillani kolmatta vuotta, kun en omista kameraa ja innostus siirtää kännykkäfotoja tietokoneelle on pahasti hiipunut.


    • Aurora4 kirjoitti:

      EA: "Uskon vahvasti, että uuden harrasteen tai jutun etsiminen onnistuu missä vain. Mielestäni pitää tarttua vaikkapa kuljeskellessaan, kävellessään tai pyöräillessään, koiraa ulkoiluttaessaan jne. tilanteeseen, jos joku ajatus tulee mieleen."

      Luulen, että palaan yhä vahvemmin vanhan harrastukseni eli kirjallisuuden pariin. Se on kirjastossa ilmaista ja antaa paljonkin heurekaelämyksiä, ei ehkä toimintaan, vaan yksityiseen ajatteluun. En kaipaa tiivistä kanssakäymistä jonkun ryhmän kanssa. Kuten satunnaiset juttuhetket tuolla kadulla ovat kaikkein mukavimpia, myös täällä netissä "satunnaiset kohtaamiset" riittävät - teidän muutaman kanssa, jotka siedätte omalaatuisuuttani. (Meinasin kirjoittaa omalatuisuuttani hih)

      EA: "Minulla ei ole (tarkoituksellisestikaan) kuin 8 "kaveria" siellä ja pystyn lähettämään jokaiselle sähköpostin, jos jotain henk.kohtaista, vaikkapa väsymystä tai nettailuun kyllästymistä tapahtuu."

      Jos on vain vähän kavereita ja ne hyviä tuttuja/sukulaisia, ehkä onkin asiallista ilmoittaa olevansa vähän aikaa poissa. Mutta jos kavereita on kertynyt laumoittain ja niistä suurin osa joitain muodon vuoksi mukaan otettuja vanhoja työkavereita/kaukaisia sukulaisia, mitään tilintekoa ei tarvitse tehdä, vaikka häippäisi kokonaan.

      Minullakin on yksi kaveri, joka viimeksi on laittanut FB:hen jonkun kuvan vuonna 2010. Itsekin pöllöilen samalla koirannaamaprofiilillani kolmatta vuotta, kun en omista kameraa ja innostus siirtää kännykkäfotoja tietokoneelle on pahasti hiipunut.

      Kirjat..." yksityiseen ajatteluun".

      Mulla syntyy itsepuhelua ja yksityistä ajattelua ihan mistä vaan, siis joskus, kun on silviisiin virittynyt. Jos kuitenkin tieni olisi vienyt vaikkapa ötökkätutkijaksi, olisin satavarma, että kuuluisin johonkin ryhmään.

      En tiedä, mikä minulla on, mikä vaivaa, mutta olen ollut viime ajat tykästynyt kaikenlaisiin kuviin. Teen tietsikan uumeniin erilaisia kuva-albumeita vapaa-aikoina (ja niitähän piisaa). Ne ovat sitten yksityisiä ne ja niitä en lähettele mihinkään. Myös vanhoja mustavalkoisia riittäisi skannattavaksi, samoin joitain hauskoja lehtien kuvia, varsinkin, jos on huomaavinaan niissä jotain kummallista.

      PS. tuskastuin kuuntelemaan Tervon esiintuloa uuden kirjan tiimoilta. En tiedä miksi.


    • E.A kirjoitti:

      Kirjat..." yksityiseen ajatteluun".

      Mulla syntyy itsepuhelua ja yksityistä ajattelua ihan mistä vaan, siis joskus, kun on silviisiin virittynyt. Jos kuitenkin tieni olisi vienyt vaikkapa ötökkätutkijaksi, olisin satavarma, että kuuluisin johonkin ryhmään.

      En tiedä, mikä minulla on, mikä vaivaa, mutta olen ollut viime ajat tykästynyt kaikenlaisiin kuviin. Teen tietsikan uumeniin erilaisia kuva-albumeita vapaa-aikoina (ja niitähän piisaa). Ne ovat sitten yksityisiä ne ja niitä en lähettele mihinkään. Myös vanhoja mustavalkoisia riittäisi skannattavaksi, samoin joitain hauskoja lehtien kuvia, varsinkin, jos on huomaavinaan niissä jotain kummallista.

      PS. tuskastuin kuuntelemaan Tervon esiintuloa uuden kirjan tiimoilta. En tiedä miksi.

      Ötökkätutkijana kai minäkin turvautuisin ryhmän vertaistukeen. Olisi kiinnostavaa vertailla omia löytöjä muiden vastaaviin. Humanistisella ihmistieteen puolella ei ole samanlaisia ehdottomia löytöjä. Aihepiiri on sen verran laaja, että ryhmässä keskustelu aiheuttaisi vain silmittömiä kiistoja. Aina joku olisi olevinaan parempi ihmisen tuntija kuin muut.

      Tosin sama pätee myös ötökkäkeskusteluihin. Joku aina muita viisaampi.

      Jos ötökät pantaisiin keskustelemaan ihmisistä, meno voisi olla vielä rajumpaa. Ja syystä.

      PS Mainitsemasi kirjoittaja ärsyttää minuakin. Ei enää yhtä paljon kuin ennen, mutta kuitenkin niin paljon, etten ole koskaan pystynyt katsomaan sitä tiettyä televisio-ohjelmaa. En edes T. Tabermannin aikoihin. Varsinkaan silloin.


    • Aurora4 kirjoitti:

      Ötökkätutkijana kai minäkin turvautuisin ryhmän vertaistukeen. Olisi kiinnostavaa vertailla omia löytöjä muiden vastaaviin. Humanistisella ihmistieteen puolella ei ole samanlaisia ehdottomia löytöjä. Aihepiiri on sen verran laaja, että ryhmässä keskustelu aiheuttaisi vain silmittömiä kiistoja. Aina joku olisi olevinaan parempi ihmisen tuntija kuin muut.

      Tosin sama pätee myös ötökkäkeskusteluihin. Joku aina muita viisaampi.

      Jos ötökät pantaisiin keskustelemaan ihmisistä, meno voisi olla vielä rajumpaa. Ja syystä.

      PS Mainitsemasi kirjoittaja ärsyttää minuakin. Ei enää yhtä paljon kuin ennen, mutta kuitenkin niin paljon, etten ole koskaan pystynyt katsomaan sitä tiettyä televisio-ohjelmaa. En edes T. Tabermannin aikoihin. Varsinkaan silloin.

      " Humanistisella ihmistieteen puolella ei ole samanlaisia ehdottomia löytöjä."

      Haluaisin uskoa niin, ettei ehdottomuutta ole missään (vaikka sitä juuri on joka puolella). Siellä, missä sitä on, siellä en (ehkä) haluaisi olla mukana tai sitten niin mukana, että lyön kapuloita vaan lisää rattaisiin. Minusta kaikista herkintä on olla mukana siellä, missä kysytään, ihmetellään, ei siellä, missä ollaan oikeassa.

      Lueskelin aikoinaan Kirsi Pihan pitämää kirjallisuusblogia ja sielläkin usein sain tuntea samaa ihmetystä. : "jaa-a mielenkiintoinen bointti jne."

      PS. katsoin juuri nauhoitetun Docventuresin, missä oli mukana Kallion pastori Laajasalo. Tänään tulee samojen tekijöiden ohjelma taloudesta ja varmaan aika mielenkiintoinen filmi siinä samassa. Tuossa ekassa jaksossa (keskustelua uskonnosta) sanoi toinen keskustelun vetäjä: "Elämme materialismin aikakautta". En usko tuota ja mietin, miten tulevat historioitsijat kertovat aikakaudestamme sitten joskus. Veikkaan, että puhutaan suuremmassa skaalassa "tietoteknisen ja digitaalisen vallankumouksen aikakaudesta. Tai jostain muusta.

      PS. olen ollut pölinäpäällä ja ... nyt hetkeksi vilkaisemaan Faceen, ottiko joku täkyn vastaan.


  • KÄVÄISKÄÄ ANTAMASSA mun naamakirjassa ehdotuksenne, mihin voisi syysenergiansa suunnata uudella tavalla..Sain siellä jo ainakin yhden kivan, ehdotuksen patikoimiseen ruskassa tai aurinkoloma Espanjassa..Vastasin, etten yksin jaksa - ikäisiäni ei ole lähtemään, ellei etsitä joku.

  • Mullakin oli ennen tarve syksyisin alkaa jotain uutta. Saatoin mennä jollekin kurssille, vaikkapa kuuntelemaan Andien inkakulttuurista. Nyt syystarmo on jäänyt tulematta, liekö siksi että koko syksyäkään ei ole vasta kuin kalenterissa.

    Eilen illalla teimme koiran kanssa "syysruskaretken" aurinkoiselle Pirkkolan kentälle, jossa oli urheilevaa nuorisoa niin paljon hyppimässä ja palloittelemassa, että vähäkin tarmo vaihtui myötäelävään hikeen.

    Hiipiessämme varjojen kautta kotia kohti eikös käynytkin niin, että puronvarren ruohikoista hyppäsi punkki koiran takalistoon. Loppumatka meni koiralta tuskaisia piruetteja tehden ja minulta epätoivoisiiin yityksiin saada ötökkä vauhdissa irti sen nahasta.

    Meidän elämäämme pakosti kuuluva farssimaisuus jatkui kotona, kun yritin saada vanhan telkkarin viime voimillaan näyttämään, keitä ovat ne kovasti mainostetut Julkkis-BB:n osallistujat. Sulkemalla ja avaamalla sain telkun toimimaan hetken kerrallaan kohti ratkaisevaa entreetä. Mutta juuri kun eka julkkis kuulutettiin sisään, ruutuun ilmestyi ikivanha Tauno Palon naama. Telkku olikin keksinyt heittää kuvan Subilta Teemalle Peter von Baghin kulttuuriohjelmaan.

    Ehkä parempi niin. Nähtyäni lopulta julkkiskatraankin tuumin, että keitä nämä ovat. En tuntenut puoliakaan. Olen pudonnut Seiska-viihteen kelkasta.

    Tosin ne pari tyyppiä jotka tunnistin, vaikuttivat niin kauhistuneilta, että voihan siitä jotain draamaa tullakin. Kuusi viikkoa hälisevän ja päsmäröivän blondiparven seurassa voi kypsyttää miehen ties millaisiin reaktioihin.

  • Kivaa aamupäivää, tulen kotiin illemmalla. Oli hauskan monivivahteinen ja - elämyksellinen Syyskirjoitus, Aurora, sinulta..heipä hei..

  • amusela olm jätyä pömntöllä muta keiytimma site kagfet ja somaksi tulij elo jäleen

    • Eihän yksi jää voi elämän somuutta haitata. Täälläkin jo toivotaan yöpakkasia, että pahuksen punkit häipyisivät.

      Mitä enemmän kesäkuumat pohjolassa lisääntyvät, sitä enemmän lisääntyy myös kaikenlainen ei-toivottu ötökkäkanta. Se on se kesän varjopuoli, jota ikuisen auringon palvojat eivät ajattele.

      Onko Kissimirriin tarttunut punkkeja vai ovatko ne vain näiden eteläisten rannikkoseutujen riesa? Koiraltani olen nyppinyt niitä varmaan parikymmentä.


  • Saunassa oli sopivat löylyt. Minulla on tapana jutella saunan kiukaalle vähän niitä näitä ja kiitellä että on se kivaa kun löylyä tulee vaikka kylmää vettä kauhasta päälle viskaa. Lämmintä vastalahjaksi antaa .Vilu on vieraana joskus tuolla muissa ketjuissa käydessä - Aatelkaa yksi sanoi jollekin nimimerkille että " turpa tukkoon noita akka " Eikö ollut aika rajusti sanottu. On inhimillisyys ja huumori pahan kerran puoliintunut. Auttaisikohan enää saunakaan niin kylmäksi päässyttä sielun tilaa.

    Aurora varotaan moista...

    • "Aurora varotaan moista..."

      No joo, illan päätteeksi voisin kirjoittaa, että ... no enpä kirjoita, mutta kun nyt vetäisit tuon ketjun esiin, niin voisin myös ihmetellä sitä, että 3 3 ei uskaltautunut omalla nimimerkillään. Kukahan se 3 3 oli, joka egoista oli huolissaan?

      Allekirjoitti

      Kyhnyn kyhnyn, älä nyt vaan Aurora...


    • Turpa tukkoon noita-akka oli varmaan tarkoitettu minulle, vaikken ole ollut mailla halmeilla. Mutta minä pidin lauseen kipakan lapsekkaasta sävystä. On näillä ketjuilla siis joku rehellinenkin "vihaan- kaikkea-mitä-en-ymmärrä"-tyyppi.

      Huomaatko Inger, että jotkut muutkin käyttävät sananlaskuja. Tai yrittävät ainakin.
      Siitä mieleen: Tiedätkö mitä eroa on inventaariolla ja tilintarkastuksella?


    • E.A kirjoitti:

      "Aurora varotaan moista..."

      No joo, illan päätteeksi voisin kirjoittaa, että ... no enpä kirjoita, mutta kun nyt vetäisit tuon ketjun esiin, niin voisin myös ihmetellä sitä, että 3 3 ei uskaltautunut omalla nimimerkillään. Kukahan se 3 3 oli, joka egoista oli huolissaan?

      Allekirjoitti

      Kyhnyn kyhnyn, älä nyt vaan Aurora...

      Iltasi päätteeksi voisit kirjoittaa juttuja, joissa ei mainita toisten nimimerkkejä "selän takana".


    • Selkää syyhyttää kirjoitti:

      Iltasi päätteeksi voisit kirjoittaa juttuja, joissa ei mainita toisten nimimerkkejä "selän takana".

      Minkä helevitin selän???

      Kaikki nää ketkut on jokaisen nähtävillä, häh. No hartioita mulla riittää, että ole hyvä vaan, jos pelottaa.


    • E.A kirjoitti:

      Minkä helevitin selän???

      Kaikki nää ketkut on jokaisen nähtävillä, häh. No hartioita mulla riittää, että ole hyvä vaan, jos pelottaa.

      Korjaan

      Helevetin


    • E.A kirjoitti:

      Korjaan

      Helevetin

      Helevetin pelle


    • 3-4 kirjoitti:

      Helevetin pelle

      Huomaatkos

      Osaan laskea. Vilikase. Siis ainakin hetken laskutoimitus lienee oikein. Eli jos et hoksaa, autan. 3-4= -1

      PS. niinkus joskus muissakin ketjuissa olen ollut huomaavinani joidenkin (jonkun) naamioivan omat paskamaiset vihjailunsa harmittomaksi pilaksi, hih hih, ja jota ei käsitetä. Minä en tällä nimmarilla vihjaa mittään, vaan sanonpa sanottavani. Tulkinnan jätän jokaisen omaan silimään.

      PS. suuren egoni lisäksi minulla siis on leveät hartiat ja molemmat kestävät vaikka kahdenkin lipaston painon.