Vaikeaa erota kun toinen ei tajua että en enää rakasta häntä ja en oikeasti halua jatkaa suhdetta. Mutta toinen vain roikkuu kiinni epätoivoisesti, itkee ja hokee että ei voi elää ilman minua. Kun tunteet on kuolleet, miten voi erota ilman kauheaa showta? Onko kokemuksia
Kun toinen ei usko eroa
eroavailla
6503
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
homma on helppoa jos ette asu yhdessä: älä vastaa puheluihin, viesteihin tai sähköposteihin enää
Ehkä sitä säälii kauheesti toista, ja haluaa auttaa...
vaikka kaivaa itselleen siinä kuoppaa.
Sun pitäis pitää kunnon puhuttele henkilön kanssa ja tehdä asiat selväksi. Tuo että lakkaa pitämästä yhteyttä yhtäkkii on liian kylmä tapa. Ole hienotunteine varsinkin jos toinen on herkkää sorttia.
kaikki ei ole niin älykkäitä, että ymmärtäisivät, ettei heitä toinen elämässään enää kaipaa. tällöin pitää ottaa kovemmat keinot käyttöön
Sama tilanne! Toinen yrittää nyt epätoivoisesti ja paniikissa ties mitä, että voitais jatkaa yhdessä. Mutta...kun olen jo itse tämän asian käynyt päässäni läpi, niin ei olla yhtään samalla aaltopituudella koko hommassa. Tuntuu etten kykene antamaan kunnolla sitä toista mahdollisuutta vaikka haluaisinkin. Toinen ylistää maasta taivaisiin ja hokee rakastamista. MIksei se nyt tunnu enää miltään...tätä kaikkea olisi tarvittu jo aikaisemmin. Eihän toinen nyt noin yhtäkkiä sitten voikin olla muuttunut huomioimisen ja muun suhteen. Muuten oikein hyvä mies, mutta se jokin on alkanut puuttua jo lähes vuoden ajan. Pari vuotta ollaan oltu.
Hän on tarvinnut koko suhteen ajan tiettyä oma tilaa ja eikä ole pystynyt osoittaamaan hellyyttä siinä määrin kuin olisin toivonut. Alkoi tuntua, että hänelle riittää kunhan vain olen olemassa.
Tuossa tilanteessa kumpikin tekee hallaa sekä itselleen että toiselle. Jättäjä koittaa myötätunnosta, syyllisyydentunnosta tai empatiasta johtuen jäädä, ettei toiselle tulisi paha mieli ja antaa "roikkujan" vedota tunteisiinsa. Ihmiset vaan luonnostaan normaalisti ovat kovin empaattisia, eivätkä halua nähdä tutun ihmisen kokevan minkäänlaista tuskaa. Siinä se jättäjä sitten on onneton ja turhautunut, koska jää suhteeseen että roikkujalla ei olisi paha mieli. Ja roikkuja taas yrittää kaikkensa, että pystyisi miellyttämään ettei häntä vaan jätetä. Se miellyttäminen ei vain siinä kohtaa enää auta kun toisen tunteet ovat laantuneet. Ja miellyttäminen ei ole roikkujan aito luonne, sitä jaksaa ehkä kuukauden tai kaksi kunnes loppuu voimat. "En voi elää ilman sinua" on melko voimakas lause ja jos tolla viitataan itsemurhaan, nosta kytkintä samantien ja jätä vastaamatta puheluihin ja tekstareihin.
Ymmärrän kyllä että toisen ihmisen on hankala hyväksyä toisen tunteiden laantuminen, ja ero voi viedä aikaa. Jossain kohtaa on kuitenkin pakko tehdä selväksi, että me kaksi ei jatketa vaikka tässä nyt sun tukena olenkin. Itse kukin sitten päättää asennoitua siihen joko mahdollisuutena parempaan tulevaisuuteen tai jäämällä kieriskelemään itsesääliin.