Miksi naiset antavat miehen pettää?

Jos vaan ei välitä kuten minä. Tai se ei kai ole pettämistä enää sellainen. Musta on oikeestaan kiva katsella kun mies suutelee muita naisia. Me ei kauheasti pussailla muuta kuin nopea suukko ennen töihin menoa. Seksiä meillä ei oikeastaan ole mutta jotenkin suhde on vain parantunut siitä että sitä ei ole keskenämme. On enemmän hellyyttä ja lämmintä välittämistä. Minua ei haittaa että mies makaa jonkun muun kanssa. Seksuaalisen jännitteen kadottua suhteestamme on löytynyt paljon hyvää.

Yksin jääminen on todella vaikeaa! kenelle se nyt on joku uutinen sitten.
Eihän kukaan muuten olisi parisuhteessa alunperinkään, mikäli yksinolo olisi niin helppoa. Parisuhteet on niin täyttä paskaa, että ei niihi kukaan täysjärkinen huvikseen rupea. Siitäpä ei ole kuin hiuksenhieno matka enää siihen, että ollaan jopa suhteessa jossa puuttuu luottamus. Ehkä seksi on sitten hyvää, tai keskimääräistä verraten parempaa..mutta kyllä pelkkä yksinjäämisen pelkokin monelle riittää syyksi olla suhteessa.

Ihmisen täytyy olla siellä, missä ihmisen on hyvä olla. Eikä sen takia tarvitse aina kaikkea kasaan kyhättyä elämää hajottaa. Jokainen elää omansa miten parhaaksi näkee ja on vastuussa loppujen lopuksi vain itselleen. Minä en omista aviota eikä avio minua, miksi pitäisi määräillä toisen menemiset, tekemiset, tulemiset ja olemiset.

Se, ettei kestä toisen ihmisen yksityisyyttä ja anna hänelle siihen lupaa, on merkki vain huonosta itsetunnosta ja kehittymättömästä elämänkatsomuksesta. Ja kysymyksesi on muutenkin hoopo: olen aviossa ja yksin melkein aina.

Kulissit pidetään kiiltävänä!

En kuulu em. naisiin, mutta arvauksia voi aina heittää. Kaiketi sen verran elämänkokemusta, että voisin kuvitella seuraavia syitä:

- Miehellä on tiukka tunneote naisesta ja heidän suhteessaan jokin juttu toimii todella hyvin. Tämän vuoksi nainen haluaa viimeiseen asti uskoa, että tällä kertaa mies todella katui ja palaa hänen luokseen, koska heidän rakkautensa on sittenkin jotain niiiiin speciaalia.
- Lapset ja maallinen hyvä. Jos on vuosikausia/kymmeniä rakennettu yhdessä elämää ja saatu aikaan jotain maallisesti 'arvokasta' esim. kiva talo ja ydinperhe niin sen purkaminen ja siitä luopuminen ja kaiken sen eroon liittyvän ahdistuksen ja muutoksen käsittely olisi suurempi stressinaihe kuin satunnaisesti muualla hyppivän miehen sietäminen. Tällöin nainen tosin yleensä luullakseni lakkaa antamasta miehelle seksiä, muttei itse petä (jotta mies ei saisi syytä jättää häntä). Tämä ei siis onnistu niiltä naisilta, joilla on vahva libido?
- Läheisriippuvuus/huono itsetunto tms. mielenterveyteen liittyvät seikat, jotka saavat naisen kokemaan, ettei kenellekään muullekaan kelpaisi ja että on ruma/epähaluttava, koska mies haluaakin muita. Sitten ei lähde, koska saa tältä mieheltä edes joskus huomiota ja kokee, että jos lähtisi ei saisi edes sitä vähää, mitä tältä hulttiomieheltä saa. Mies itse saattaa olla niin taitava manipuloija ja alistava tyyppi, että saa nämä oireet aikaan naisessa tai vähintään vahvistaa jo olemassaolevaa mielen heikkoutta.

Tässä nyt mun ideoita dilemmaan... Olen kyllä ap:n kanssa samaa mieltä. Ihanaa, että on rehtiä miehiä!

Luulen että yksin jääminen on erittäin vaikeaa joillekin naisille (varsinkin jos ei ole aiemmin eronnut yhtä hyvästä miehestä), rakastavat, tuntuu ehkä ettei löydetä enää kumppania joka olisi yhtä kiinnostava, viljelee mielikuvia minkälainen luuli toisen olevan. Arvostaa ja kunnioittaa miestä, pitää kiinnostavana. Vaikka etukäteen ei voikaan tietää mitä löytää. Ja sitten pitäisi olla muita päämääriä elämässä kuin mies, aitoja kiinnostuksia ja itsensä kehittämistä. -Varsinkin köyhän naisen on vielä vaikeampi pärjätä ja jos ei ole läheisiä, sekä kavereita. Mies saattaa olla ainoa kontakti tässä muuttuvassa maailmassa.

Itse olen sinkku, kylläkin on joutunut monesti luopumaan miehestä.

Jos on syvästi rakastunut, sitä kestää ja uskoo aina, että se jää siihen yhteen kertaan. Varsinkin, jos on ollut todella pitkä liitto takana, ei yhden pettämisen takia halua välttämättä panna peliä poikki, yleensä mukana on vielä näitä viattomia osapuolia (lapset), jotka täytyy ottaa lukuun.

Pettämisen sietäminen on itsepetosta. Nainen kuvittelee olevansa vahva ja itsenäinen, joka miehen tekemiset ei heilauta. Nainen myös kuvittelee olevansa lopulta kuitenkin tärkein nainen miehelle, nainen joka mahdollistaa miehelle tämän seikkailut. Nainen luulee pitävänsä molempien elämää kasassa.

Nainen siis kieltää itseltään heikkouden ja puutteellisuuden, mutta luulee sydämensä olevan avara ja mielensä älykäs. Hän tekee vääryyttä itselleen ja ihmettelee, kun vahvuudesta ja älystä huolimatta tuntuu aina vaan pahemmalta.