En osaa päästää ihmistä aidosti lähelle - mitä pitäisi tehdä?

Lillerilalleri_yksin kirjoitti:

Taas tuli itku. Mies, josta todella pidin ja jonka kanssa hengailtiin muutama kuukausi on löytänyt toisen. Eikä ihme. Minä olen se, joka ei osaa tai pysty sitoutumaan. Muurini ovat huikean korkeat. Moneen vuoteen ei ole kukaan päässyt oikeasti niiden taakse. Haluan rusinat pullasta eli seksin ja läheisyyden ja mukavat hetken, mutta en ole valmis suunnittelemaan tulevaisuutta pidemmälle. Olen jo 40, lapseton ja hyvin toimeentuleva, lapsia en haluakaan, mutta miehen kyllä. Mutta miten saisin itseni potkittua eteenpäin suhteissa, avauduttua OIKEASTI? Onko terapia ainoa keino? Minua on petetty kaikissa pitkissä suhteissani, myös pahoinpidelty ja käytetty henkistä väkivaltaa. Luulin olevani jo ihan ok menneisyyden asioiden kanssa, mutta nyt tämän suhteen kariutumisen myötä havahduin, että en todellakaan ole ok. Pidin koko ajan mieheen tietyn välimatkan, en antautunut kympillä mukaan. Ja nyt jäin lehdelle soittelemaan, ja se onkin ihan oikein minulle, hän ansaitsi parempaa kohtelua. Kohtalotoverit, miten olette päässeet yli huonoista suhteista, olemaan avoinna uusille ihmisille, olemaan valmis toista ihmistä varten? Pelkään, että tämä polku vie vain yksinäiseen vanhuuteen. Yksinäisyys on minulle ihan miellyttävä olotila, en pelkää sitä, mutta en usko, että minua on siltikään luotu elämään täysin yksin.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä