Olen miettinyt tässä erästä asiaa nimittäin,että onko kuinka vaikeaa löytää ns. tavallinen kumppani vammaiselle/erityisnuorelle?
Vai onko yleistä,että ns. normi normi=pariskunta,sekä erityisnuori erityisnuori=pari
Tunnetteko pareja joista toinen on ns. normaali ja toinen erityisnuori tai toki aikuinen?
Anteeksi sekava sepustukseni
Vai onko yleistä,että ns. normi normi=pariskunta,sekä erityisnuori erityisnuori=pari
Tunnetteko pareja joista toinen on ns. normaali ja toinen erityisnuori tai toki aikuinen?
Anteeksi sekava sepustukseni
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vammainen normaali -pareja erittäin harvoin tulee vastaan, enemmänkin niin että on jo seurusteltu ja tunnettu pitkään ja sitten on sattunut joku vammauttava onnettomuus, niin on toinen saattanut jäädä rinnalle jos on siihen kyennyt..
Kyllä yleensä kehitysvammainen ymmärtää ja jaksaa parhaiten toista samanlaista... tuskin kovin moni jaksaa toisen omaishoitajaksi ryhtyä, riippuu toki vamman laadusta, ja miten henkinen kehitys onko se jäljessä muista.. Ainakin monilla syntymästä asti pahasti vammaisilla mitä olen tavannut, on henkinen kehitys juttujen perusteella ollut aina jäljessä normaalista.
Ehkä ihmeitäkin voi sattua, mutta hyvin epätodennäköinen tuo yhtälösi on.
Dysfaatikko/lievä kehitysvamma,eli näy kasvoilta,mutta toki muuten huomaa. Hänellä vaikea hyväksyä sitä tosi seikkaa,että kukaan ns. normaali ei halua itselleen "riippakiveä". On edunvalvonnassa,mutta ehkä syksyllä poistuu,niin saa koittaa miten menee.