Jos nämä olisivat todella viimeisiä sinkkupäiviäsi, kunnes kesällä sitten olet ottanut uuden haasteen elämässäsi, niin miltä ajatukset nyt tuntuisivat? Tulisiko ikävä sitä aikaa, jolloin olit villi ja vapaa?
Itse ajattelisin näin, että jos onnistun kesällä, olen vilpittömän onnellinen, koska minulla ei 19-kesäisenä kollina ole vielä aikaisemmin ollut yhtäkään kunnon parisuhdetta. Voisin sanoa itseäni todelliseksi voittajaksi, koska olen käynyt melkoisen kovan koulun ja taistellut itse itseni pois yksinäisyyden luolasta.
Kyllähän sitä välillä tietenkin on ajatellut, että voisi sitä vain jatkaakin sinkkuna, koska uuteen heittäytyminen arvelluttaisi ja samoin se riskin ottaminen. Mutta mitä virkaa on elämässä, jos se on liian tasapainoista eikä ikinä tapahdu mitään yllättävää? Mitä järkeä on elää riskitöntä elämää ja pelätä loputtomasti epäonnistuvansa, koska silloin ei voi kokea monenkirjavan elämän kaikkia puolia.
Sanoisin näin, että aion ottaa riskin, jo ensi viikolla vähitellen. Jos raivaan tieni sen ihmisen viereen, johon olen jo kauan tuntenut kaipuuta, niin alan olla uuden haasteen edessä. Silloin olisi siis aika ottaa uusi haaste elämässä, parisuhde.
Muistan vielä senkin sanonnnan, että elämä on matka. Tärkeintä ei ole määränpää, vaan itse se matka, josta kannattaa pysähtyä nauttimaan. Tuntuu, että olen varsinkin viime kuukausien aikana vastoinkäymisistä huolimatta mennyt eteenpäin elämän tietä. On täysi arvoitus, mitä se elämän tie kantaa mukanaan minun tapauksessa, mutta haluan ottaa siitä selvän ja katsoa korttini loppuun.
Itse ajattelisin näin, että jos onnistun kesällä, olen vilpittömän onnellinen, koska minulla ei 19-kesäisenä kollina ole vielä aikaisemmin ollut yhtäkään kunnon parisuhdetta. Voisin sanoa itseäni todelliseksi voittajaksi, koska olen käynyt melkoisen kovan koulun ja taistellut itse itseni pois yksinäisyyden luolasta.
Kyllähän sitä välillä tietenkin on ajatellut, että voisi sitä vain jatkaakin sinkkuna, koska uuteen heittäytyminen arvelluttaisi ja samoin se riskin ottaminen. Mutta mitä virkaa on elämässä, jos se on liian tasapainoista eikä ikinä tapahdu mitään yllättävää? Mitä järkeä on elää riskitöntä elämää ja pelätä loputtomasti epäonnistuvansa, koska silloin ei voi kokea monenkirjavan elämän kaikkia puolia.
Sanoisin näin, että aion ottaa riskin, jo ensi viikolla vähitellen. Jos raivaan tieni sen ihmisen viereen, johon olen jo kauan tuntenut kaipuuta, niin alan olla uuden haasteen edessä. Silloin olisi siis aika ottaa uusi haaste elämässä, parisuhde.
Muistan vielä senkin sanonnnan, että elämä on matka. Tärkeintä ei ole määränpää, vaan itse se matka, josta kannattaa pysähtyä nauttimaan. Tuntuu, että olen varsinkin viime kuukausien aikana vastoinkäymisistä huolimatta mennyt eteenpäin elämän tietä. On täysi arvoitus, mitä se elämän tie kantaa mukanaan minun tapauksessa, mutta haluan ottaa siitä selvän ja katsoa korttini loppuun.
Vastaukset 8
Vanhimmat
En ole koskaan ollut villi ja vapaa.
Joo, voi olla.
Tosiasiassa se sinkkuus on se helvetimmoinen vankila, jonka kahleista jotkut eivät ikinä pääse vapaaksi.
Parisuhde taas on sitä todellista vapautta, vaikka ihmiset väittävätkin lämpimikseen muuta.
Parisuhde kunniaan! Malja parisuhteelle, malja terveelle elämälle!
Ala vaan raivaamaan tietä haluamaasi suuntaan ja tee tyttöä kohtaan selvä aloite. Mä oon sua 10v vanhempi ja kadun syvästi omaa nössöyttäni sun iässä. Sun iässä ei vielä oo status paineitakaan ja muutenki oikee ikä harjotella naisten iskentää. Onnea matkaan.
Onhan se helppo opetella iskentää, jos on opetellut ihmissuhde- ja pelimiestaitoja jo nuorena ja päntännyt päähän rohkeutta kohdata ihmiset ja vastoinkäymisetkin.
Kauheesti ihmiset näkyy miettivän sitoutumista ja sinkkuna pysymistä. Ihan kuin ne asiat etukäteen ajattelemalla ratkeaisi. Pitää vaan mennä sekaan ja toimia niin kuin hyvältä tuntuu, ketään harhauttamatta.
Kannattaa hyväksikäyttää viimeiset sinkkupäivät, raiskata kukkaronsa jne.
Kyllä sitten vasta koittaakin hullut ajat, kun parisuhteeseen pääset. Riitelyä, mustasukkaisuutta ja kaikkea muutakin paskaa sivutuotteena.
Ja puutteessa elämistä! Saat ainoastaan silloin kun akkaa haluttaa. Esim kerran viikossa. Sitten runkkaat jossain parkkihallissa viikolla, kun kotona ei ole omaa rauhaa:(
Niin ja mitä enemmän niitä parisuhteita on sitä vapaampi on - ainakin omasta mielestään -. Se on sitten eri asia mitä kakrut ja miehet siitä ajattelee. Mutta eihän esim. lapsia kannata ajatella.
Ei todellakaan sellaisella ihmisellä, jolla on kädet täynnä töitä ole aikaa ajatella jotain sinkkuutta tai tyypillistä suomalaista parisuhdehelvettiä.
Kun sinkkuudesta luovutaan on paras kuitenkin löytää luotettava kumppani eikä jotain halpaa juoppoa, koska se on varmin tie parisuhdehelvettiin ! Ja niitähän NIMENOMAAN Suomessa riittää !!
...joten eiköhön se parasta ettei tuollaisia asioita kysele sellaiset, jotka siitä ei mitään ymmärrä....jollei ymmärryksellä sitten tarkoiteta mahdollisuutta joutua perheväkivallan uhriksi ....