Miksi Tsernobyl räjähti?

Tsernobyl-ketju sensuroitiin eilen jostakin syystä. Jatketaan tässä keskenjäänyttä keskustelua, koska se on ydinvoiman kannalta oleellista.

Tsernobylin yksi suunnittelijoista oli sitä mieltä, että tehon nousu nopeilla neutroneilla ei olisi pitänyt olla onnettomuudessa mahdollista. Kuitenkin näin näyttii käyneen, koska teho nousi niin nopeasti.

Miksi dopplerin takaisinkytkentä ei näyttänyt toimineen Tsernobylissä, vaikka sen väitetään olevan tärkein reaktoria suojaava fysikaalinen takaisinkytkentä?
65659
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 65

Vanhimmat

Eikös ne työntekiät olleet siellä silloin kännissä?

Äänestä
  • Kaikkihan siellä oli kännissä ollessaan duunissakin.Sehän se todellinen syy koko paukkuun oli ja osaamattomuus työhönsä.Hälläväliä oli kommunistivaltion motto.

    Äänestä

Kännisyydestä ei ole dokumentoitu. Mutta vaikka olisivatkin olleet kännissä, niin sillä olisi tuskin ollut vaikutuksia fysikaalisiin takaisinkytkentöihin.

Äänestä
  • Tätähän on pohdittu täällä useammassakin ketjussa jo pohjamutia myöten.

    Äänestä

Olihan siitä jossain ketjussa että puoluepamput määräsi kokeen, josta eivät itse täysin ymmärtäneet.Jäsenkirja kun piti olla ennenkuin töihin pääsi.Nostetaan tietoa esille kun löytyy.

Äänestä

Kokeessa ei noudatettu ohjeita ja operaattorit eivät kunnolla tunteneet reaktorin ominaisuuksia. Sehän on jo selvä. Tässä haetaan nyt vastausta siihen, miksi teho ryntäsi 11000%:iin dopplerin ilmiöstä huolimatta. Tai miksi se uudestaan palasi 7500%, vaikka polttoaine oli varmasti jo kuumentunut?

Doppelrin takaisinkytkentä pitäisi olla se viimeinen pelastava tekijä, jos kaikki menee muuten pieleen. Esimerkiksi negatiivinen tehokerroin ei ole tarpeeksi nopea estämään tehon ryntäystä, koska lämpö siirtyy polttoaineesta jäähdytteeseen tietyllä viivellä, joka on reilusti paljon pidempi aika kuin kerkeän kriittisyyden aiheuttama tehon nousu.

Pitäisikö päätellä, että ns pelastavat tekijät, eli fysikaaliset takaisinkytkennät eivät toimi ehdottomasti, vaan ehdollisesti tietyissä tilanteissa ja Tsernobylin kaltainen tehon karkaaminen on periaatteessa mahdollista ihan missä tahansa kaupallisessa kevytvesireaktorissa.

Äänestä
  • Tästä on muistaakseni keskusteltu ennemminkin. Tshernobylissä tehon karkaaminen kesti useita sekunteja, jolloin myös jäähdytteen kiehumisen ja hidastimen kuumenemisen vaikutus reaktiivisuuteen oli mukana. Loppuvaiheessa sitten oli kerkeä kriittisyys, joka oli niin nopea tapahtuma ettei doppler kyennyt sitä kylliksi hiilitsemään.

    Äänestä

  • 6+7 kirjoitti:

    Tästä on muistaakseni keskusteltu ennemminkin. Tshernobylissä tehon karkaaminen kesti useita sekunteja, jolloin myös jäähdytteen kiehumisen ja hidastimen kuumenemisen vaikutus reaktiivisuuteen oli mukana. Loppuvaiheessa sitten oli kerkeä kriittisyys, joka oli niin nopea tapahtuma ettei doppler kyennyt sitä kylliksi hiilitsemään.

    On keskusteltu ennenkin ja silloin on tuotu esille että ensin pätevyytenä oli NKP.n jäsenkirja ja vasta sen jälkeen ammatillinen perehtyneisyys.Emme kaikki tätä demokratiassa tajua, mutta diktatuurissa määrättiin näin.Ei siinä jäsenkirjat painaneet kun mopo karkasi käsistä.Järjestelmä määräsi asian pidettäväksi salassa, mutta länsimaiden meteli pakotti heidätkin julkistamaan asian.

    Äänestä

  • RBMK-reaktoreilla jäähdytteen aukko-osuuskerroin on tietyissä olosuhteissa positiivinen. Tämä, yhdistettynä reaktorin säätösauvarakenteesta aiheutuvaan positiiviseen pikasulkuun, toi polttoaineeseen kerralla niin paljon positiivista reaktiivisuutta, että se riitti kumoamaan negatiivisen Doppler-takaisinkytkennän vaikutuksen. Kevytvesireaktoreilla sekä säätösauvat että jäähdytteen kiehuminen aiheuttavat negatiivisen, tehon kasvua hillitsevän efektin.

    Äänestä

Kyllä se kerkeä kriittisyys oli heti alkuvaiheessa, kun jäähdytteen void-kerroin nousi yhtäkkiä ja tuli positiivinen tehokerroin. Teho ryntäsi suoraan tuohon 11000%, josta se sekunnin sisään putosi 4500% ja taas heti uudestaan nousi 7500%. Tämä koko sessio kesti vähän alle 2 sekuntia ja päätyi räjähdykseen.

Sinäkin vain toteat, ettei dopplerin ilmiö kyennyt jarruttamaan tehon karkaamista. Saman olen lukenut useista analyyseista, joissa dopplein ilmiö usein myös ohitetaan.

Heitetään doppler romukoppaan? Ei, koska sillä aina perustellaan, kuinka turvallisia meidänkin reaktorit ovat. Doppler-takaisinkytkentä toimii koereaktorin olosuhteissa ja erikoispolttoaineella, mutta voiko sitä edes testata oikeissa olosuhteissa?

Äänestä
  • Dopplerhan aiheutuu kohdeytimien lämpöliikkeestä. Siksi se on hyvin laskettavissa, paremmin kuin muut takaisinkytkennät, kunhan tiedetään polttoaineen lämpötilakehitys.

    Äänestä

Joo, se on laskettavissa, mutta reaktori kuitenkin räjähtää. Tsernobylissä doppler olisi tietenkin pitänyt toimia erityisen hyvin, koska u235 rikastusaste oli matala, mutta toisin kävi.

Jos otetaan tapahtunut huomioon ja todetaan, että negatiivinen aukkokerroin on liian hidas kerkeälle kriittisyyden kasvulle, niin voidaan varmaan todeta, että ydinvoimalassa ei ole välttämättä riittävän tehokkaita takaisinkytkentöjä, jotka voisivat estää eksponetiaalisen tehon nousun.

No kaiketi tämä tiedetään jo suunnitteluperusteissa, koska siellä erityisesti säätösauvan ulossinkoutuminen on saanut erityishuomiota. Mutta meille tavan tallaajille annetaan ihan väärä kuva turvallisuudesta ja "räjähtämättömyydestä".

Äänestä
  • Onhan se selvää, että reaktori on suunniteltava niin, ettei mistään mahdollisesta yksittäisestä alkutapahtumasta pääse syntymään kerkeää kriittisyyttä. Polttoaineen, jäähdytteen ja hidastimen negatiiviset takaisinkytkennät pitävät huolen siitä, ettei sitä pääse syntymään alakutapahtuman aiheuttaman reaktiivisuushäiriön jälkeenkään.

    Äänestä

Jostakin syystä siihen reaktorin suojausjärjestelmään on rakennettu mm pikasulku liian pienestä periodista. Ehkä nopeitten neutronien takia? Minulle ainakaan ei ole perusteltu kovin tarkkaan noita rajoja.

Minulla on se mielikuva, että nämä lämpötila- ym takaisinkytkennät ovat liian heikkoja estämään katastrofia. Lisäksi grafiitin lämpötilan takaisinkytkentä on positiivinen eli kun lämpötila kasvaa, se pyrkii kasvattamaan tehoa. Tämä tuskin kuitenkaan ennätti vaikuttaa ainakaan ensimmäiseen räjähdykseen.

Jossakin oli joskus juttua, että säätösauvoissa oli suunnitteluvika. Muistikuva (tai minun pää) on jo sen verran hatara, etten ala tarkemmin selostamaan, kun saatan muistaa rakenteen väärin. Vian takia kuitenkin pikasulun tapahtuessa tuli ensin pieni reaktiivisuuden lisäys ja vasta sitten alkoi sammutus purra. Tämä reaktiivisuuden lisäys antoi lisävauhtia räjähtämässä olevalle reaktorille ja sammutusvaikutus tuli liian myöhään tunnetuin seurauksin.

Kokeen riskit olivat aivan varmasti käyttöhenkilökunnan tiedossa ja väitteen mukaan yksi vuoropäällikkö ei antanut käynnistää koetta vaan vuoronvaihdon jälkeen tullut uusi vuoro teki kokeen.
Niin se kyllä on Suomessakin, että jos et tee niinkuin isot pomot määrää, loppuu sinulta työt siihen paikkaan. Eli Suomessakin tuo koe olisi taatusti tehty...
Ja räjähämättömyyttä sitä meillekin vakuuteltiin. Just noitten takaisinkytkentöjen perusteella...

Äänestä
  • Kyllä siihen ensimmäiseen räjähdykseenkin vaikuttivat sekä grafiitin positiivinen reaktiivisuuskerroin että veden kuohahtamisesta aiheutunut positiivinen takaisinkytkentä, jotka saivat reaktorin kerkeään kriittisyyteen. Tuo tapahtuma kesti useita sekunteja.

    Äänestä

Tsernobylissä ei todellakaan osattu pelätä kerkeää kriittisyyttä, koska pikasulkukin kesti parikymmentä sekunttia. Sauvoissa oli ensin pitkä grafiittisoa ja vasta sitten neuroneita kaapaava osa. Tämän väitettiin olleen merkittävä suunnitteluvirhe, mutta epäilenpä tuotakin.

Tsernobyl oli tavallinen kanavareaktori, jollaisia on mm USA:ssa käytetty iät ja ajat plutoniumin tuotantoon. Se räjähti samasta syystä, kuin mikä tahansa ydinvoimala voi räjähtää, tuolla riski oli vain pikkuisen suurempi.

Yleensä näkyyy väitettävän, että vastaava kriittisyysonnettomuus olisi vakaissa länsimaisissa reaktoreissa suunnilleen mahdotonta. Epäilen vahvasti.

Äänestä

Ydinvoimalan reaktorin toiminta perustuu hitaisiin eli termisiin neutroneihin. Hidastimena käytetään kevytvesireaktorissa vettä. Tsernobylissä hidastimena on grafiitti. Grafiittiin ei tule kuplia eikä se valu pois.

Tsernobyl-tyyppinen reaktori on rakenteeltaan epävakaa, tämä tiedettiin jo suunnitteluvaiheessa. Se pystytään pitämään vakaana kun toimitaan niin, että ajetaan reaktori tuotantotehoon ja pidetään siinä. Pienillä tehoilla reaktori on kiikkerä. Tämä tiedettiin etukäteen.

Silti mentiin tekemään koe, jossa (oliko tarkoitus simuloida sähkökatkoa) teho oli tällä kiikkerällä alueella ja esim. pikasulkunappi ei toiminut kuten normaalitilassa. Koetta ehti kulua alle minuutti kun tilanne oli niin paha, että puikoissa ollut kaveri (vaistomaisesti?) painoi pikasulkunappia ja silloin posahti.

Äänestä
  • "Se pystytään pitämään vakaana kun toimitaan niin, että ajetaan reaktori tuotantotehoon ja pidetään siinä. Pienillä tehoilla reaktori on kiikkerä. Tämä tiedettiin etukäteen."

    Myös tavallinen painevesireaktori on melkoisen kiikkerä pienillä ja välitehoilla. Esimerkiksi Loviissa aika-ajoin on tullut säädön aikana kalvokiehintaa polttoainesauvan pinnalle, jonka seurauksen voi olla sauvan kuoren läpipalaminen. Siksi sitäkin ajetaan vaakaana vain yhdella teholla ylösnoston jälkeen.

    Operaattori painoi pikasulkua lopettaakseen kokeen, koska teho oli päässyt liian alas, eikä sen nostaminen enää tuntunut onnistuvan.

    Äänestä

  • K.Late kirjoitti:

    "Se pystytään pitämään vakaana kun toimitaan niin, että ajetaan reaktori tuotantotehoon ja pidetään siinä. Pienillä tehoilla reaktori on kiikkerä. Tämä tiedettiin etukäteen."

    Myös tavallinen painevesireaktori on melkoisen kiikkerä pienillä ja välitehoilla. Esimerkiksi Loviissa aika-ajoin on tullut säädön aikana kalvokiehintaa polttoainesauvan pinnalle, jonka seurauksen voi olla sauvan kuoren läpipalaminen. Siksi sitäkin ajetaan vaakaana vain yhdella teholla ylösnoston jälkeen.

    Operaattori painoi pikasulkua lopettaakseen kokeen, koska teho oli päässyt liian alas, eikä sen nostaminen enää tuntunut onnistuvan.

    Tuo kalvokiehunta liittyy polttoainesuavojen ja jäähdytysveden väliseen lämmönsiirtoon, sillä ei ole suoranaista tekemistä kriittisyysonnettomuuden kanssa.

    Äänestä

  • 9+20 kirjoitti:

    Tuo kalvokiehunta liittyy polttoainesuavojen ja jäähdytysveden väliseen lämmönsiirtoon, sillä ei ole suoranaista tekemistä kriittisyysonnettomuuden kanssa.

    Ei suoranaisesti, mutta kriittisyys on kuitenkin tavallisesti se syy, miksi polttoainesauvan kuori kuumenee ylipäätänsä, tai kuumenee joskus liikaa. Joskus siihen vaikttaa myös nopeat lämpötilaerot.

    Tsernobylin reaktorista tiedetään muuten se, että sen tehon( void) takaisinkytkentä voi olla positiivinen alle 100%:in teholla, mutta jo 100%:ssa sen pitäisi olla siis negatiivinen. Tai siis näin ainakin on väitetty. Miksi teho kuitenkin karkasi 100-kertaiseksi?

    Äänestä

  • K.Late kirjoitti:

    Ei suoranaisesti, mutta kriittisyys on kuitenkin tavallisesti se syy, miksi polttoainesauvan kuori kuumenee ylipäätänsä, tai kuumenee joskus liikaa. Joskus siihen vaikttaa myös nopeat lämpötilaerot.

    Tsernobylin reaktorista tiedetään muuten se, että sen tehon( void) takaisinkytkentä voi olla positiivinen alle 100%:in teholla, mutta jo 100%:ssa sen pitäisi olla siis negatiivinen. Tai siis näin ainakin on väitetty. Miksi teho kuitenkin karkasi 100-kertaiseksi?

    Jos saavutetaan kerkeä kriittisyys, niinkuin Tshernobylissä, aikavakiot tulevat hyvin lyhyiksi. Silloin ratkaisee tila, jossa ollaan silloin, kun kerkeä kriittisyys saavutetaan, ainakin jos on kyseessä melko hitaat takaisinkytkennät, kuten jäähdytteen ja hidastimen.

    Äänestä

  • K.Late kirjoitti:

    Ei suoranaisesti, mutta kriittisyys on kuitenkin tavallisesti se syy, miksi polttoainesauvan kuori kuumenee ylipäätänsä, tai kuumenee joskus liikaa. Joskus siihen vaikttaa myös nopeat lämpötilaerot.

    Tsernobylin reaktorista tiedetään muuten se, että sen tehon( void) takaisinkytkentä voi olla positiivinen alle 100%:in teholla, mutta jo 100%:ssa sen pitäisi olla siis negatiivinen. Tai siis näin ainakin on väitetty. Miksi teho kuitenkin karkasi 100-kertaiseksi?

    En tiedä liittyykö tämä suoranaisesti asiaan, mutta Otaniemen Triga-reaktorilla tehtiin pulsseja harjoitusmielessä. Trigan teho oli 250 kW. Pulssi oli tuhatkertainen, eli 250 MW.

    Se oli siis uraani-vesi-reaktori ja sellaisessa pulssi ei karkaa, näin oli vallitseva viisaus.

    Äänestä

Triga toki liittyy asiaan. Se on kokolailla turvallinen alikriittinen reaktori, jonka polttoaine on sillä lailla erikoisvalmisteista, että siinä ainakin tuo alfa promt toimii ja se on suunniteltu noihin tehohyppyjen tutkimuksiin.

Tuhatkertainen pulssi (3000GW, tai vaikka 100 tonnia trotuulia) tavalliselle reaktorille saisi ehkä aikaan sen, että suojarakennusta jouduttaisiin etsimään lähimaastosta tai maatakiertävältä radalta.

Äänestä
  • Triga ei ollut alikriittinen reaktori, vaan ihan tavallinen tutkimusreaktori. Alikriittinen reaktori oli siellä vieressä yhdessä pömpelissä. Poistettiin käytöstä joskus 80-luvulla. En tiedä miten se toimi. Kai se tarvitsi jonkinlaisen neutronilähteen.

    Äänestä

Ihme sakkia. Kuka voi verrata kevytvesireaktoria RBMK-1000 reaktoriin tosissaan? Esim jo säätösauvojen erot on niin suuret, ettei niitä edes voi kunnolla verrata. Pelkästään rbmk reaktorin rakenne on niin vaikea, että säätösauvojen upottaminen kestää tuhottoman kauan ja vielä grafiittipäiden takia ne kiihdytti reaktiota niin paljon, että metalli alkoi sulamaan ja jumitti sauvat. Käykääpä kokelemas mitä tapahtuu, kun kevytvesireaktorin säätösauvoja laskee 10mm. Aivan, reaktio alkaa hidastua sillä sekunnin tuhannesosalla kun sauva liikahtaa
Ja miksi tsornon jäähdytys ei pelannu kunnolla? Idiootit nappas turvajärjestelmiä pois päältä että pystyy sammuttaa puolet jäähdytysveden kiertopumpuista

Ja suomessa ei olla niin tyhmiä, että ruvettas leikkimää ydinvoimalla

Jos loviisassa tai olkiluodos räjähtää (mitä ei tule tapahtumaan) ni lupaan tulla matsuillani imuroimaan koko ydinlaskeuman ennen kuin se osuu edes maahan ja syödä sen pölypussin

Äänestä

Luvataan sitä tätä tuota, hätää ei ole vaaraa lainkaan.
Turvallisia ovat onhan se jo nähty...kunnes kuuluisa mekaaninen, luonnon tai ihmisen tekemä virhe käynnistää reaktion jota ei voi pysäyttää.
Niin turvallista se on että edessäpäin vannotaan vaikka mitä mutta kun loppu on tullut, ei näy vannojista ristin sielua.

Äänestä

"
Ihme sakkia. Kuka voi verrata kevytvesireaktoria RBMK-1000 reaktoriin tosissaan?"

Eihän sitä kaikilata osin verrata, vaan niiltä osin, jotka ovat ydivoimaloille yhteisiä. Polttoaineen takasinkyntä pitäisi toimia jopa paremmin RBMK:ssa, kuin tavallisessa kevytvesireaktorissa, jossa on tuplasti rikkaampi U235-arvo.

Suomessa ei leikitä ydinvoimalla, mutta kyllä meilläkin vanheneville laitoksille myönnetään käsittämättömän pitkiä lisäaikoja. Luodaan mielikuva siitä, että kaikki osat ovat täydellisessä kontrollissa myös kulumisen ja korroosion jynms suhteen, vaikkei se voi olla edes mahdollista. Lisäksi jatkoajan eläkeläisten tehoja nostetaan, eräänlainen analogia nykyaikaaisesta työelämästä.

Mitä tulee mahdollisen laskeuman imurointiin, niin uskon, että annat turhia lupauksia. Veikkaan, että kiivaimmat ydinvoiman kannattajat eivät ryhdy edes vapaaehtoisiksi likvidaattoreiksi (joita tarvitaan ehkä pari sataa tuhatta), koska heidän filosofiansa taitaa juuri olla helpolla pääseminen, minulle kaikki heti nyt, tulevat sukupolvet: kuka niistä välittää jne.

Äänestä
  • Siksi joka vuosi on revisio jossa kulutusosat vaihdetaan ja mahdollisesti huonossa kunnossa olevat kikkareet korvataan uusilla. On totta, että ol 1 ja 2 reaktoreiden sähköntuottoa on kasvatettu lämpötehoa nostmalla, mutta esim viimeisin ol 1 tehoa nostanut muutos on uusi generaattori. Kevytvesireaktorissa hidasteen ylikuumeneminen tuottaa negatiivisen tehoa hillitsevän reaktion, kun RBMK reaktorin hidasteen (grafiitti) ylikuumeneminen pyrkii kasvattamaan tehoa. Myös säätösauvoissa oleva ero on siinä, kun kevytvesireaktorissa säätösauvat työntäminen reaktoriin hillitsee tehoa heti, toisin kuin RBMK reaktorin säätösauvat jotka aluksi aiheuttaa positiivisuutta grafiittirakenteen hetkellisen pikasulun takia ennen kuin alkavat varsinaisesti toimia niin kuin pitää

    Äänestä

  • Ja sen verran olen luottavainen nykyisten reaktoreiden suhteen, että pidän lupauksen. Vaikka en ehkä ole hengissä enää sen jälkeen jos mossahtaa

    Äänestä

Se tshernobylin voimalahan oli täys katastrofi heti alkuunsa. Muistaakseni se reaktorin suunnitelma minkä pohjalta se rakennettiin oli kesken.

Äänestä

Kaikessa ydinvoimaa intohimoisesti kritisoivissa puheenvuoroissa on 80-luvulta alkaen nostettu esiin Tšernobyl. Olisi kuitenkin tärkeää muistaa, että TšAES:n 4 reaktorin reaktion karkaamiseen käsistä johti piittaamattomuus laitoksen käyttöohjeista, vähäisiäkin turvajärjestelmiä kytkettiin pois päältä, jotta reaktoria kyettiin ajamaan kielletyllä tavalla.

Monet muutkin laitteet saa hajalle, jos niitä käyttää väärin.

Äänestä

No entäs toi fukushima

Äänestä
  • Fukushimassa tapahtu luonnonmullistus minkälaista ei onneks suomessa tapahdu. Suomen ydinvoimaloiden maanjäristyssuojaus on tehty kestämään sen suuruusluokan maanjäristys mikä suomessa tapahtuu kerran 100 000 vuodessa

    Äänestä

  • On melko riskialtista rakentaa yhtikäs mitään tuollaiselle alueelle, tsunami, joka katkaisi virran voimalaitoksesta, tuhosi myös muutakin kuin pelkän sähkönsyötön, mm. Minamisanrikun 17000 kaupungin ja huuhteli sen asukkaat mereen.

    Vähän vakavampaakin siis tuona päivänä tapahtui.

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    On melko riskialtista rakentaa yhtikäs mitään tuollaiselle alueelle, tsunami, joka katkaisi virran voimalaitoksesta, tuhosi myös muutakin kuin pelkän sähkönsyötön, mm. Minamisanrikun 17000 kaupungin ja huuhteli sen asukkaat mereen.

    Vähän vakavampaakin siis tuona päivänä tapahtui.

    Juu ei ollu mikää suomen myrsky

    Äänestä

"On melko riskialtista rakentaa yhtikäs mitään tuollaiselle alueelle, tsunami, joka katkaisi virran voimalaitoksesta, tuhosi myös muutakin kuin pelkän sähkönsyötön, mm. Minamisanrikun 17000 kaupungin ja huuhteli sen asukkaat mereen.

Vähän vakavampaakin siis tuona päivänä tapahtui."

Joo todella vakavaa. Tämän päälle ei olisi enää toivonut, että satatuhatta menettää kotinsa vielä säteilyn johdosta ja Fuksuhimassa kolme ydintä tulevat kiusaamaan ihmisiä vielä satoja vuosia. Paljon sairautta ja saastunut meri alueella, jossa syödään enimmäkseen meren tuotteita.

Olet oikeassa, kyllä tsunamissa olisi ollut ihan jo ihan tarpeeksi.

Äänestä
  • Mistä puhuttiin? Aiheuttajasta? Raadonsyöjät tanssivat katastrofin jälkeen japanilaisten haudoilla ja huusivat Helsingissäkin "kieltäkää ydinvoima", vaikka todellisuudessa olisi pitänyt huutaa "kieltäkää luonto".

    Kuolonuhrit aiheutti luonnonmullistus, ei ydinvoimalaitos. Verrataan terveyshaittoja Fukushiman päätöjen ja vaikkapa Salmisaaren hiilivoimalaitoksen välillä.

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    Mistä puhuttiin? Aiheuttajasta? Raadonsyöjät tanssivat katastrofin jälkeen japanilaisten haudoilla ja huusivat Helsingissäkin "kieltäkää ydinvoima", vaikka todellisuudessa olisi pitänyt huutaa "kieltäkää luonto".

    Kuolonuhrit aiheutti luonnonmullistus, ei ydinvoimalaitos. Verrataan terveyshaittoja Fukushiman päätöjen ja vaikkapa Salmisaaren hiilivoimalaitoksen välillä.

    "Greenpeace esittää surunvalittelunsa Japanin maanjäristyksen uhreille

    Lehdistötiedote - maaliskuu 11, 2011

    Greenpeace esittää surunvallittelunsa Japanin maanjäristyksen uhreille ja kaikille niille, jotka ovat menettäneet rakkaimpansa.

    Japani Hiroshiman pommituksen 60-vuotispäivänä 2005

    Greenpeace on syvästi huolestunut mahdollisista turvallisuus- ja ympäristövaikutuksista, joita sekä maanjäristys että tsunami aiheuttaa Japanin ydinvoimalaitoksille ja muulle riskialttiille teollisuudelle kuten kemian tehtaille ja öljynjalostamoille."
    http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/lehdistotiedotteet/japanin-maanjaristys/

    Äänestä

Hiilikondriittimeteoriitti tippui 27.4. Amerikkaan. Ilmassa ollut hiilipölyä vuosittain juuri 27.4. eli grwafiittireaktoriin vaikutti ympäristön atomivoimaloista vuotabvat säteilyt, joita on ympyränmuotoisella etäisyydellä tuon reaktorin ympärillä. Aiheutti poikkeavan muutoksen , joita eivät olleet ottaneet laskuissa huomioon. Säätösauvavaraston sijoittaminen miilun alle olisi voinut pysäyttää kiinailmiön.

Äänestä
  • Kannataakin vastaisen varalle hankkia riittävästi foliota, kännykkä kannattaa kääriä siihen, etteivät ne löydä sinua.

    Äänestä

"Mistä puhuttiin? Aiheuttajasta? Raadonsyöjät tanssivat katastrofin jälkeen japanilaisten haudoilla ja huusivat Helsingissäkin "kieltäkää ydinvoima", vaikka todellisuudessa olisi pitänyt huutaa "kieltäkää luonto"."

No olisitko sitten tyytyväinen, jos luonto kiellettäisiin? Laadittaisiin sellaiset yksiselitteiset lait, että maanjäristyksiä ja tsunameita ei saa enää koskaan tapahtua. Sen jälkeen voitaisiin rakentaa ydinvoimaloita ihan mihin tahansa? Tätäkö ehdotat?

Äänestä
  • "No olisitko sitten tyytyväinen, jos luonto kiellettäisiin? "

    En, puhuttiin aiheuttajasta. Tanssiessaan japanilaisten, luonnon aiheuttamien ruumiiden päällä, greenpeace osoitti miten halveksuttava haittajärjestö se on.

    "Tätäkö ehdotat?"

    Ota tuumaustauko ja mieti oikein kovasti, onko se mahdollista?

    Äänestä

Tsernobyl-tyyppisissä reaktoreissa neutronien hidastajana on grafiitti, kevytvesireaktoreissa vesi.
Grafiitti on tehokkaampi neutronien hidastin kuin vesi. Tämä tosiasia oli perussyy Tsernobylin ydinonnettomuudelle.

Tsernobylissä operaattoreiden taitamattomuuden, tahallisesti aiheutettujen olosuhteiden ja säästösauvojen virheellisen rakenteen yhteisvaikutuksena reaktori joutui kerkeän kriittisyyden tilaan.
Kerkeän kriittisyyden seurauksena reaktorin teho nousi niin nopeasti, että doppler-ilmiö ei ehtinyt estämään tehon nousua liian suureksi.

Äänestä
  • "Grafiitti on tehokkaampi neutronien hidastin kuin vesi."

    Erittäin hyvä esimerkki siitä, että turvallisuuteen panostetaan. Tuotto olisi parempi grafiitilla, mutta vesi on turvallisempi hidaste

    Äänestä

Jos Tshernobyliä olisi ajettu ohjeiden mukaan, olisikohan laitos vielä tänäkin päivänä toiminnassa?

Fukushimassakin minua ällistyttää miten typeriä ratkaisuja siellä on tehty vaikka Japanilaiset muutoin vaikuttavat hyvin fiksulta kansalta, autotkin on teknisesti hyvin luotettavia jne.
Esim. reaktoreille oli varageneraattorit olemassa mutta niiden sähkönsyötön katkaisijat sijaitsivat edelleen tulvimiselle alttiissa kellarissa joten niitä ei saatu käyttöön.
Paljonkohan Suomessakin on tällaisia idioottiratkaisuja kaikista laatuauditoinneista ja riskianalyyseistä sun muista tarkastuksista huolimatta, senkun vaan kahvilla käydään tarkastettavassa laitoksessa ja vaaditaan vähän toisennäköiset tarrat hätäpoistumisteille, siinä kaikki...

Äänestä
  • Suomen voimaloissa varageneraattorit käynnistyvät automaattisesti

    Äänestä

  • ja saattaisi se tshernobyl ollakkin pystyssä. Ei kylläkään samanlaisena vaan myös siltä oltaisiin vaadittu turvallisuuden lisäämistä huomattavasti

    Äänestä

  • asiakuosi kirjoitti:

    Suomen voimaloissa varageneraattorit käynnistyvät automaattisesti

    Käynnistyvät jos käynnistyvät. Missä sijaitsee manuaalisen käynnistyksen katkaisija? Onko sellaista olemassakaan?
    Sokea automatiikkaan luottaminen on paha virhe näinkin vaarallisten vekottimien kanssa toimiessa.

    Äänestä

  • "Jos Tshernobyliä olisi ajettu ohjeiden mukaan, olisikohan laitos vielä tänäkin päivänä toiminnassa?"

    Paha sanoa, riippuu poliittisesta tahdosta, voi hyvin olla että olisi - kaasuntoimitusongelmat eivät jäytäisi yhtä kylmästi pakkasilla. Leningradskaja AES:n reaktoreita ollaan vasta nyt korvaamassa, mutta toisaalta Ignalinan maailmanennätystehokkaat reaktorit ajettiin alas jo yli kymmenen vuotta sitten. TšAES nelonen oli varsin uusi reaktori, kytketty verkkoon vasta joulun 1983 alla.

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    "Jos Tshernobyliä olisi ajettu ohjeiden mukaan, olisikohan laitos vielä tänäkin päivänä toiminnassa?"

    Paha sanoa, riippuu poliittisesta tahdosta, voi hyvin olla että olisi - kaasuntoimitusongelmat eivät jäytäisi yhtä kylmästi pakkasilla. Leningradskaja AES:n reaktoreita ollaan vasta nyt korvaamassa, mutta toisaalta Ignalinan maailmanennätystehokkaat reaktorit ajettiin alas jo yli kymmenen vuotta sitten. TšAES nelonen oli varsin uusi reaktori, kytketty verkkoon vasta joulun 1983 alla.

    Oiotaanpa höpöjä, Ignalinan käytön päättymisestä päätettiin 2000-luvun alussa, varsinainen alasajo tapahtui vasta muutamia vuosia sitten.

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    "Jos Tshernobyliä olisi ajettu ohjeiden mukaan, olisikohan laitos vielä tänäkin päivänä toiminnassa?"

    Paha sanoa, riippuu poliittisesta tahdosta, voi hyvin olla että olisi - kaasuntoimitusongelmat eivät jäytäisi yhtä kylmästi pakkasilla. Leningradskaja AES:n reaktoreita ollaan vasta nyt korvaamassa, mutta toisaalta Ignalinan maailmanennätystehokkaat reaktorit ajettiin alas jo yli kymmenen vuotta sitten. TšAES nelonen oli varsin uusi reaktori, kytketty verkkoon vasta joulun 1983 alla.

    Mielenkiintoinen tilanne Liettualla tuon sulkukiristyksen takia:

    "Voimala tuotti noin 70 % Liettuan sähköenergiantarpeesta. Sulkemisen jälkeen maasta tuli riippuvainen fossiilisista polttoaineista, joista puolet joudutaan tuomaan Venäjältä." - wikipedia (RT)

    On se hienoa. Mahtaa viherkaihiset haudoillatanssijat greenpeacessa kustа hunajaa?

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    Mielenkiintoinen tilanne Liettualla tuon sulkukiristyksen takia:

    "Voimala tuotti noin 70 % Liettuan sähköenergiantarpeesta. Sulkemisen jälkeen maasta tuli riippuvainen fossiilisista polttoaineista, joista puolet joudutaan tuomaan Venäjältä." - wikipedia (RT)

    On se hienoa. Mahtaa viherkaihiset haudoillatanssijat greenpeacessa kustа hunajaa?

    Minä näen tutun kaavan: ydihuumassa ei rakenneta uusiutuvia energioita niin paljon kuin pitäisi. Japanin kävi tosi heikosti (alas 50 ydinvoimalaa, 4 kpl ongelmajätereaktoriraatoa, kaksi reaktoria käytössä). Saksa päätti, että ei käy niin heikosti, ja päätti luopua ydinvoimasta hallitusti. Suomella ei ole vielä tarpeeksi uusiutuvia energioita ydinkatastrofin aiheuttamaa vajetta täyttämäänm, joten hiilivoimalat jyllää täälläkin kun sellainen sattuu.

    Äänestä

  • stuxnet kirjoitti:

    Minä näen tutun kaavan: ydihuumassa ei rakenneta uusiutuvia energioita niin paljon kuin pitäisi. Japanin kävi tosi heikosti (alas 50 ydinvoimalaa, 4 kpl ongelmajätereaktoriraatoa, kaksi reaktoria käytössä). Saksa päätti, että ei käy niin heikosti, ja päätti luopua ydinvoimasta hallitusti. Suomella ei ole vielä tarpeeksi uusiutuvia energioita ydinkatastrofin aiheuttamaa vajetta täyttämäänm, joten hiilivoimalat jyllää täälläkin kun sellainen sattuu.

    Korjaus: Fukushimassa 48 ydinvoimalaa alasajettuna, ei 50. Nyt puhutaan maailman suurimman ydinvoimalan avaamisesta siellä. Se tietäisi 7 reaktorin, yht. 8GW, käynnistymistä. Ne seisoi hiljattain pari vuotta maanjäristyksen jälkeisten turvallisuustarkastusten vuoksi. Eipä siitäkään paljon opittu. Paitsi että ydinvoima vaatii heikon luotettavuuden vuoksi suunnattomat määrän varaydinvoimaloita: jos kaksi riittää/tarvitaan, 52 pitää olla varalla!

    Äänestä

  • No1 knows anything kirjoitti:

    Käynnistyvät jos käynnistyvät. Missä sijaitsee manuaalisen käynnistyksen katkaisija? Onko sellaista olemassakaan?
    Sokea automatiikkaan luottaminen on paha virhe näinkin vaarallisten vekottimien kanssa toimiessa.

    Manuaalisen käynnistyksen voi suorittaa valvomosta tai itse generaattorillta

    Äänestä

  • stuxnet kirjoitti:

    Korjaus: Fukushimassa 48 ydinvoimalaa alasajettuna, ei 50. Nyt puhutaan maailman suurimman ydinvoimalan avaamisesta siellä. Se tietäisi 7 reaktorin, yht. 8GW, käynnistymistä. Ne seisoi hiljattain pari vuotta maanjäristyksen jälkeisten turvallisuustarkastusten vuoksi. Eipä siitäkään paljon opittu. Paitsi että ydinvoima vaatii heikon luotettavuuden vuoksi suunnattomat määrän varaydinvoimaloita: jos kaksi riittää/tarvitaan, 52 pitää olla varalla!

    Propagandatekstiä.

    Suomessa ydinvoiman korvaaminen pelkästään uusiutuvilla energialähteillä vaatii aivan tuhottoman määrän rahaa ja aiheuttaa paljon asuinkelvottomia alueita.

    Äänestä

  • stuxnet kirjoitti:

    Minä näen tutun kaavan: ydihuumassa ei rakenneta uusiutuvia energioita niin paljon kuin pitäisi. Japanin kävi tosi heikosti (alas 50 ydinvoimalaa, 4 kpl ongelmajätereaktoriraatoa, kaksi reaktoria käytössä). Saksa päätti, että ei käy niin heikosti, ja päätti luopua ydinvoimasta hallitusti. Suomella ei ole vielä tarpeeksi uusiutuvia energioita ydinkatastrofin aiheuttamaa vajetta täyttämäänm, joten hiilivoimalat jyllää täälläkin kun sellainen sattuu.

    Jeh, laivataan venäläistä kaasua tilalle, kun keskustelu tai valtion toimet eivät miellytä venäläisiä, rajoitetaan kaasun saantia. Saksa hankkiutui kaasuputki-liekaan, toivottavasti osaavat miellyttää Venäjää jatkossakin.

    Uusiutuvaa? Siis oikeasti toimivaa ja tehokasta, eli turpeen tai puun polttamista sähköksi? Tämä on harmittomampaa kuin päästötön ydinvoima?

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    Jeh, laivataan venäläistä kaasua tilalle, kun keskustelu tai valtion toimet eivät miellytä venäläisiä, rajoitetaan kaasun saantia. Saksa hankkiutui kaasuputki-liekaan, toivottavasti osaavat miellyttää Venäjää jatkossakin.

    Uusiutuvaa? Siis oikeasti toimivaa ja tehokasta, eli turpeen tai puun polttamista sähköksi? Tämä on harmittomampaa kuin päästötön ydinvoima?

    Mikä olisi Tshernobyliä harmittavampaa?

    Äänestä

  • Kysynpähän vaan kirjoitti:

    Mikä olisi Tshernobyliä harmittavampaa?

    Edelleen jatkuva hiilen polttaminen.

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    Jeh, laivataan venäläistä kaasua tilalle, kun keskustelu tai valtion toimet eivät miellytä venäläisiä, rajoitetaan kaasun saantia. Saksa hankkiutui kaasuputki-liekaan, toivottavasti osaavat miellyttää Venäjää jatkossakin.

    Uusiutuvaa? Siis oikeasti toimivaa ja tehokasta, eli turpeen tai puun polttamista sähköksi? Tämä on harmittomampaa kuin päästötön ydinvoima?

    Myös turpeen ja puun poltosta tulee hiukkaspäästöjä.

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    "Jos Tshernobyliä olisi ajettu ohjeiden mukaan, olisikohan laitos vielä tänäkin päivänä toiminnassa?"

    Paha sanoa, riippuu poliittisesta tahdosta, voi hyvin olla että olisi - kaasuntoimitusongelmat eivät jäytäisi yhtä kylmästi pakkasilla. Leningradskaja AES:n reaktoreita ollaan vasta nyt korvaamassa, mutta toisaalta Ignalinan maailmanennätystehokkaat reaktorit ajettiin alas jo yli kymmenen vuotta sitten. TšAES nelonen oli varsin uusi reaktori, kytketty verkkoon vasta joulun 1983 alla.

    Maailmanennätys menee uusiksi kun Taishan-1 käynnistetään

    Äänestä

  • asiakuosi kirjoitti:

    Maailmanennätys menee uusiksi kun Taishan-1 käynnistetään

    Ja tuota lisää pian, noilla seuduilla aletaan jo konkreettisesti tukehtua ulkona kulkiessa, kiitos hiilen polttamisen. Onneksi kiinalaiset tajuavat toimia korjatakseen katastrofaalista ilmanlaatuaan.

    Meillä haikaillaan täsmälleen päinvastaiseen suuntaan, Saksan malliin.

    Äänestä

  • Päästöhiukkaset kirjoitti:

    Myös turpeen ja puun poltosta tulee hiukkaspäästöjä.

    Juuri näin. Päästötöntä, aikuisten oikeasti tehokasta tuotantomallia ei ydinvoiman lisäksi ole.

    Äänestä

  • ... kirjoitti:

    Ja tuota lisää pian, noilla seuduilla aletaan jo konkreettisesti tukehtua ulkona kulkiessa, kiitos hiilen polttamisen. Onneksi kiinalaiset tajuavat toimia korjatakseen katastrofaalista ilmanlaatuaan.

    Meillä haikaillaan täsmälleen päinvastaiseen suuntaan, Saksan malliin.

    Taishan-2 pitäisi käynnistyä ensi vuonna

    Äänestä

"En, puhuttiin aiheuttajasta."

No tämähän on vain tekninen kysymys. Aiheuttaja voidaan eliminoida. Hankitaan esimerkiksi poppamies jokaiselle niille noin viidelle kymmenelle ydinvoimalalle, jotka ovat rakenneuttu eri puolilla maailmaa siirroslinjojen päälle tai niiden läheisyyteen. Poppamiehet jatkossa estävät tsunamit - tai jos eivät estä, niin sitten heidät hirtetään. Toinen vaihteohto, että vaaditaan itse Jumalaa vakauttamaan maaperät. Tässä tosin on se vaikeus, että jos Jumala ei suostu, niin sitten ei ole paljoa tehtävissä. Tai Jumalaa ei kaiketi voi hirttää, vai voiko?

Eiköhän tämän luulisi jo toimivan. Luonto on pahin vihollisemme ja se täytyy elimoina - tavalla tai toisella. Kovat keinot ovat nyt tarpeen.

Äänestä
  • Huhhuh. Ei muuta kuin foliokauppaan, sieltä saat apua.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


K.Late kirjoitti:

Tsernobyl-ketju sensuroitiin eilen jostakin syystä. Jatketaan tässä keskenjäänyttä keskustelua, koska se on ydinvoiman kannalta oleellista.

Tsernobylin yksi suunnittelijoista oli sitä mieltä, että tehon nousu nopeilla neutroneilla ei olisi pitänyt olla onnettomuudessa mahdollista. Kuitenkin näin näyttii käyneen, koska teho nousi niin nopeasti.

Miksi dopplerin takaisinkytkentä ei näyttänyt toimineen Tsernobylissä, vaikka sen väitetään olevan tärkein reaktoria suojaava fysikaalinen takaisinkytkentä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu