Juu elikkäs, olen tapaillut siinä kolme kk erästä itseni ikäistä muijaa (17) samasta lukiosta. Olimme yläasteella vain tuttavia hänen seurustellessaan vilkkaasti ja itseni ollessa honokuntoinen, ylipainoinen aknenaama. Nyt kuitenkin olen täysin eri-ihminen ja tutustuimme uudestaan kun molemmat seurustelimme syksyllä. Hän erosi kk ennen minua ja (Minut jätettiin kylmästi seinään) Sen jälkeen aloimme nähdä vapaa-ajalla ja vaikka eroni jälkeen mietin, että en halua ketään pitkään aikaan, mutta nyt vain kävi taas näin. Rakastuin uudestaan ja haluan seurustella.
Kuitenkin... Hän sanoi, että ei halua seurustella ja haluaa oppia puhumaan minulle ennen kuin alkaa seurustelemaan. Tästäkin on tosiaan kulunut sen 1,5kk ja en ole saanut häneltä vielä mtn vastausta mitä hän ajattelee minusta vaikka itse olen sanonu hänestä välittäväni. Välillä hän myös chättää jollekkin (mahd. exä) ja ei kerro kenelle. Lisäksi tuntuu että teen kaikki aloitteet ''säädössämme'' ja en tiedä jaksanko enää olla tyhjänpäällä...
Mitäs sanotte? Kannattaako minun vain antaa asioiden edetä? Kannattaako minun jatkaa toivomista? vai sanonko vain suoraan että haluan lähteä jompaankumpaan suuntaan.
Avatkaa joku tätä tilannetta...
Kuitenkin... Hän sanoi, että ei halua seurustella ja haluaa oppia puhumaan minulle ennen kuin alkaa seurustelemaan. Tästäkin on tosiaan kulunut sen 1,5kk ja en ole saanut häneltä vielä mtn vastausta mitä hän ajattelee minusta vaikka itse olen sanonu hänestä välittäväni. Välillä hän myös chättää jollekkin (mahd. exä) ja ei kerro kenelle. Lisäksi tuntuu että teen kaikki aloitteet ''säädössämme'' ja en tiedä jaksanko enää olla tyhjänpäällä...
Mitäs sanotte? Kannattaako minun vain antaa asioiden edetä? Kannattaako minun jatkaa toivomista? vai sanonko vain suoraan että haluan lähteä jompaankumpaan suuntaan.
Avatkaa joku tätä tilannetta...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.