Jonkin aikaa olen seurannut nettideittimaailmaa, ja huomannut, että siellä on joitakin profiileja, jotka herättävät kummastusta. Näissä tyypillisissä ihmettelyä aiheuttavissa profiileissa saattaa olla useampikin hyvä kuva sekä jokin kiva, omaperäinen teksti, jossa lukee muutakin kuin se ikiklassinen "oon mukava ja huumorintajunen, ota selvää". Ovat vieläpä usein online, eli käyttävät aktiivisesti profiiliaan. Kokonaisuudessaan puhutaan siis erittäin potentiaalisista sinkuista.
Mutta. Kaiken järjen mukaanhan nuo hyvät ja kiinnostavat tyypit pitäisi kadota sieltä pois ehkä muutamassa päivässä, korkeintaan muutamassa viikossa. Silti he roikkuvat siellä kuukausimäärin. Mikä ihme on näitten tyyppien motiivi? Oman kokemuksen mukaan nettideittailu saattaa olla hyvin kuluttavaa pidemmän päälle, joten miksi roikkua jatkuvasti online?
Ja huom. nyt puhutaan siis pk-seudusta, jossa kiinnostavaa tarjontaa riittää yllin kyllin. Ei mistään tunturi-Lapista, jossa seuraa hakee korkeintaan pari poroa.
Mutta. Kaiken järjen mukaanhan nuo hyvät ja kiinnostavat tyypit pitäisi kadota sieltä pois ehkä muutamassa päivässä, korkeintaan muutamassa viikossa. Silti he roikkuvat siellä kuukausimäärin. Mikä ihme on näitten tyyppien motiivi? Oman kokemuksen mukaan nettideittailu saattaa olla hyvin kuluttavaa pidemmän päälle, joten miksi roikkua jatkuvasti online?
Ja huom. nyt puhutaan siis pk-seudusta, jossa kiinnostavaa tarjontaa riittää yllin kyllin. Ei mistään tunturi-Lapista, jossa seuraa hakee korkeintaan pari poroa.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Jos puhut naisten ikuisuusprofiileista, syynä on esimerkiksi, että nainen ei oikeasti hae mitään. Kunhan vain ottaa kehuja vastaan ja sitä rataa, mikäs siinä kun hyvältä tuntuu. Tai sitten hän hakee sitä George Clooneytä, eikä näin ollen mikään vähemmän komea kelpaa. Joskus voi olla myös syynä ihan oikeasti se, että nainen on vittumainen, eikä kukaan halua hänen kanssaan ensitreffejä pitemmälle, vaikka profiili lupaavalta näyttääkin. Tai sitten profiilissa on jonkun ihan eri henkilön kuva. Tietysti on myös pieni mahdollisuus, että mitään mielenkiintoista ei yksinkertaisesti ole löytynyt.
Jos taas puhut miesten ikuisuusprofiileista, todennäköisin syy on, että netistä ei ole löytynyt mitään tai ei ole saanut vastauksia, mutta samapa tuo on pitää verkkoja vesillä täälläkin.
Olen itse ollut S24:ssa jo tarpeeksi kauan, että olen nähnyt niitten hyvien naisten tulevan ja menevän, ja tavattuani näitä ikuisuusroikkujia, huomannut kyllä miksi he roikkuvat ikuisesti.
Jotkut harvat saattavat käyttää profiiliaan myös lähinnä keskusteluihin ja sähköpostiin, ja siten näyttää olevan aktiivisia.
Lisäyksenä vielä listaan on toki sekä naisissa että miehissä profiilit, jotka eivät hae sitä yksiavioista palloa jalkaansa loppuelämäkseen, vaan esimerkiksi treffi- tai panoseuraa tai harrastuskavereita.
Naiset on niin nirsoja että etsivät vuosi tolkulla sitä unelmien miestä. Rikkaita ja komeita ei ole kuin 1% ja loput 99% on taviksia. Kai naiset odottaa et joku rikas eroaa ja alkaa sitten etsii uutta naista. on kyllä niitkin jotka vaan ovat siellä koska muutkin ovat.
Jaa-a... Todennäköisyys löytää itselleen sopiva kumppani laskee melkoisesti, kun hakee itsensä kaltaista.
Olen poikkeuksellisen älykäs, harvinaisen kaunis, naiseksi erittäin hyvätuloinen, korkeasti koulutettu ja lapseton. Vastaavat ominaisuudet yhdessä ja samassa miehessä ovat äärimmäisen harvinaisia, vaikken ulkonäköä miehessä painotakaan.
Miehen lapsettomuudesta ja älykkyydestä en tingi: tarvitsen itselleni riittävän älyllistä seuraa. Jo älykkyysvaatimus karsii miehistä valtaosan pois, vaikka en itseni tasoista ajattelun nopeutta aivan vaadikaan. Kunhan pääsee edes lähituntumaan.
Edellisten lisäksi kun toivoo tietynlaista persoonallisuutta, puhutaankin jo lottovoitosta.
Silti, ellei löydy, olen ennemmin yksin.
Tälläisten viestien kirjoittajilla on usein minäkuva hämärtynyt ja itsekritiikki puuttuu. Tulee mieleen ne idolsin osallistujat, joille äiti on kertonut että ovat hyviä laulajia, vaikka oikeasti lahjoista ei ole tietoakaan ja lopulta päätyvät youtube-vitsiksi.
Yli puoli vuorokautta ennen epäuskoista vastakommenttia. Suorastaan saavutus nettipalstalla.
Monestakin syystä kommentointi näihin viesteihin on aika turhaa.
Niin, olet ilmeisesti liian älykäs näille palstoille, miksi kommentoit :P Älyäkin on monenlaista joten "olen poikkeuksellisen älykäs" muun tekstisi yhteyteen liitettynä antaa vain kuvan ylimielisestä ihmisestä. Missä sinä olet älykäs? Tunneäly ei ainakaan ole ihan parhaasta päästä näemmä. Anteeksi nyt vain kommenttini, se tuskin miellytti mutta ei ollut tietysti tarkoituskaan :)
Hyvä esimerkki siitä, miksi argumentointi tässä asiassa on melko turhaa.
Älykkyys on Suomessa tabu, jota ei saisi ilmaista ääneen. Ilmeisesti alemmuuden tunne (tai vastaava) käynnistää keskivertoälykkäissä välittömän tunneäly-kortin ilmestymisen keskusteluun. Kas, sitähän ei voi helposti mitata, joten jokainen voi halutessaan kuvitella olevansa tunneälykäs omasta subjektiivisesta lähtökohdastaan. Täytyy olla jokin älykkyyden laji, missä voi kuvitella olevansa hyvä. Kukapa tyhmä haluaisi olla, saati tunnustaa sen itselleen.
Suurin osa eri älykkyyden lajeista korreloi keskenään. Esiintyvät siis samassa henkilössä. Lisäksi (yleis)älykkyys itse asiassa korreloi sosiaalisen lahjakkuuden (=”tunneäly”) kanssa. Älykkyys ei siis suinkaan tee ihmisistä sosiaalisia typeryksiä.
Samalla älykkäitä ihmisiä stereotypioidaan vahvasti: Älykäs ei voi kirjoittaa nettipalstalle. Älykäs on outo. Älykäs on tunnekylmä. Älykäs on ___ (fill the blank).
Koska keskivertoälykkäiden mielestä asia on näin, kukaan palstalle kirjoittava ei todellisuudessa voi olla älykäs. Reaktio on esittää syvä halveksuntansa älykkyytensä esille tuovaa kirjoittajaa kohtaan ja saada tästä erittäin nokkelasta havainnostaan itselleen henkistä tyydytystä ylemmyyden tunteen kautta. Miten olikin fiksu havaitessaan, ettei toinen kirjoittaja tietenkään voi olla älykäs! Pisteitä itselle!
Minulle – ja itseäni älykkäämmille – älykkyydestä mainitseminen on vain toteamus, ei itsensä jalustalle nostamista. Älykkyys on vain yksi ominaisuus, eikä se määrittele ihmistä.
En keskustele nyt, enkä tulevaisuudessa henkilökohtaisesta älykkyydestäni. Se ei ole tämän ketjun aihe muutenkaan. Aihe on, miksi joillain ihmisillä on ikuisuusprofiileja. Esitin oman syyni: erilaisten ominaisuuksien kombinaation harvalukuisuus.
"Kas, sitähän ei voi helposti mitata"
Älykkyyden mittaaminen on ylipäänsä erittäin vaikeaa ja siitäkin on useita tulkintoja.
"Suurin osa eri älykkyyden lajeista korreloi keskenään"
Ei pidä paikkaansa. Matemaattinen äly ei korreloi esim. kielellisen lahjakkuuden kanssa välttämättä ollenkaan. Sana on "lahjakkuus" mutta sekin on tietynlaisen älykkyyden ilmentymä vai onko älykkyys lahjakkuuden ilmentymä, mene ja tiedä. Silloin kun puhutaan ns. huippuälykkäistä niin heillä on vain jokin osa-alue joissa he ovat hyviä, muissa asioissa he ovat joko keskivertoja tai suorastaan onnettomia. Matemaattisesti lahjakas puolestaan ei välttämättä osaa edes pelata ristinollaa, tämä on konkreettisesti nähty.
No, käytitkin ilmaisua (yleisälykkyys) niin se tosiaan voi korreloida myös tunneälyn kanssa. Pitänee paikkansa. Mutta silloin onkin vain keskivertoälykäs kenties, tai keskivertoälykkyyden yläpäässä mutta edelleen keskiverto-alueella.
Nyt nää natsikortit ja tunneälykortit voi jättää ihan sinne pakkaan huilaamaan, sellaisia ei ole olemassakaan. Se on jonkun oveluksen vastaveto sille miten mitään ei saisi verrata mihinkään. Kuka senkin muka määrittelee? Kortit piiloon.
"Älykkyys on Suomessa tabu"
Ei älykkyys mikään tabu ole mutta itsensä kehuminen on meidän kulttuurissamme melko tabu. Koska joudumme elämään vuorovaikutuksessa yhteisömme kanssa niin tabu säilyy koska normista poikkeavaa ei pidetä älykkäänä vaan jotenkin hulluna. Minä olen siihen täysin syytön etkä itsekään voi asialle mitään, muuta kuin voivotella asian tilaa.
"Kukapa tyhmä haluaisi olla, saati tunnustaa sen itselleen. "
Väitätkö siis että ellei ole älykäs niin on tyhmä? Että asia on niin mustavalkoinen ja rajattu eikä mitään välitilaa ole? Ei mene kuule niin. Sekin on käytännössä nähty ja koettu. Minäkin olen joutunut yliopiston "neroja" tietyissä asioissa neuvomaan ja ohjaamaan kun nuo älyköt ei tajua ihan loogisia asioita :D Ja tein sitä joskus jopa työkseni. Taidan tehdä edelleenkin.
"Reaktio on esittää syvä halveksuntansa älykkyytensä esille tuovaa kirjoittajaa kohtaan"
Tarkoitus ei ollut esittää mitään syvää halveksuntaa sinua kohtaan. Voit toki vapaasti olla minua älykkäämpi, onhan kumppaninikin minua älykkäämpi. Se älykkyys ei vain tule esille arkipäiväisissä askareissa. Koska elämä ei ole pelkkää puhumista vaan asioita täytyy saada oikeasti aikaiseksi ja tehtyä niin minä olen niissä kykenevä. Mitä hyötyä älykkyydestä edes loppupeleissä on jos sitä ei pysty hyödyntämään muuten kuin väittelyssä? Toki väittelyt/keskustelut ovat antoisaa ajanvietettä ja joskus on kiva vääntää sanan peistä ja tutkia ulottuvuuksia mutta.. käytännön hyötyä siitä ei välttämättä ole. Käytännössä kuitenkin elämää joutuu elämään. Ellei ole filosofi :)
Siinä olet kyllä oikeassa että lause "olen poikkeuksellisen älykäs" on kuulijasta riippuvainen, se voi olla vain joko toteamus tai sitten jalustalle ylentämistä. Meidän kulttuurissamme se valitettavasti on jalustajuttuja enemmän :D
"erilaisten ominaisuuksien kombinaation harvalukuisuus"
Vaikka älykkyys jätettäisiin koko aihepiirin ulkopuolelle niin silti jää sopivien kombinaatioiden harvalukuisuus, tietäähän tuon nyt takapihan erkkikin. Siihen mitään erityistä älyä juuri tarvita..
"Älykäs on ___ (fill the blank)"
Tästä lauseesta pidin erityisesti :) Etsin yhä sanaa kun olen vähän hidas :D Hyvä koukku :P
"Matemaattinen äly ei korreloi esim. kielellisen lahjakkuuden kanssa välttämättä ollenkaan."
Tämän kommentin pohjalta: ymmärrätkö, mitä korrelaatio tarkoittaa?
"Sana on "lahjakkuus" mutta sekin on tietynlaisen älykkyyden ilmentymä vai onko älykkyys lahjakkuuden ilmentymä, mene ja tiedä."
Älykkyys on lahjakkuuden osatekijä.
"Silloin kun puhutaan ns. huippuälykkäistä niin heillä on vain jokin osa-alue joissa he ovat hyviä, muissa asioissa he ovat joko keskivertoja tai suorastaan onnettomia. "
ja
"No, käytitkin ilmaisua (yleisälykkyys) niin se tosiaan voi korreloida myös tunneälyn kanssa. Pitänee paikkansa. Mutta silloin onkin vain keskivertoälykäs kenties, tai keskivertoälykkyyden yläpäässä mutta edelleen keskiverto-alueella"
Molemmat väitteet kuuluvat älykkyyden myytteihin, eivätkä pidä paikkaansa. Mahdollisesti tapaamasi yksittäiset poikkeustapaukset eivät ole tieteen hyväksymä todiste.
"Ei älykkyys mikään tabu ole mutta itsensä kehuminen on meidän kulttuurissamme melko tabu."
Tästä olen eri mieltä. On täysin hyväksyttävää myöntää olevansa hyvä laulaja, piirtäjä, sosiaalisesti lahjakas tai hyvä matematiikassa. Matemaattinen lahjakkuus on vahvasti yhteydessä älykkyyteen. Silti ensimmäisen voi tuomiotta mainita ääneen, jälkimmäistä ei.
"Koska joudumme elämään vuorovaikutuksessa yhteisömme kanssa niin tabu säilyy koska normista poikkeavaa ei pidetä älykkäänä vaan jotenkin hulluna."
Mitä yritit tällä kertoa?
"Väitätkö siis että ellei ole älykäs niin on tyhmä? Että asia on niin mustavalkoinen ja rajattu eikä mitään välitilaa ole? Ei mene kuule niin. Sekin on käytännössä nähty ja koettu. Minäkin olen joutunut yliopiston "neroja" tietyissä asioissa neuvomaan ja ohjaamaan kun nuo älyköt ei tajua ihan loogisia asioita :D Ja tein sitä joskus jopa työkseni. Taidan tehdä edelleenkin"
Älykkyyden kokema on suhteellista. Hyvin älykkään näkökulmasta keskivertoälykäs on yksinkertainen, vaikka tiedostaakin henkilön olevan keskiverto älykkyydeltään.
Jokainen yliopiston käynyt ei ole nero, ei todellakaan. Ymmärrän toki tarpeesi saada henkinen yliote korkeammin koulutetusta. Viittaan jälleen tarpeseen nostaa itsensä ylemmäksi. Koska yhteiskunta pitää yliopiston käyneitä fiksumpina, kapinoit tuota faktaa vastaan yrittäen löytää yksittäisiä asioita, joilla kokea olevasi pätevämpi kuin tuo "yliopiston nero".
Ilmiö on erittäin tyypillinen esimerkiksi rakennusalalla. Kun rakennuksen toteutuksen suunnitellut diplomi-insinööri ei tiedä, kannattaako seinän pinta tasoittaa käsin vai koneella, saa fyysinen rakentaja tyydytystä: hahaa, olen varmasti fiksumpi kuin DI, kun ei näin yksinkertaista asiaa ymmärrä. Tosiasiassa ei pidäkään. Ei ole hänen tehtävänsä tietää suorittavan portaan työn yksityiskohtia: se olisi hänen resurssiensa hukkakäyttöä.
"Mitä hyötyä älykkyydestä edes loppupeleissä on jos sitä ei pysty hyödyntämään muuten kuin väittelyssä? "
Tämä on taas myytti. Älykkyys ei millään tavoin sulje pois kykyä tehdä fyysisiä asioita ja saada aikaan. Suurin ero lienee motivaatiossa. Älykäs pystyy halutessaan mihin haluaa - ei vain kiinnosta riittävästi. Vai onko tarjolla jokin tieteellinen tutkimus ajatustesi tueksi? Tuskin. Olemme lähinnä median luomien mielikuvien uhreja: laiha, silmälasipäinen introvertti mielletään älykkääksi ja jääkiekkoa pelaava atleetti idiootiksi.
Älykkyydestä nimenomaan on käytännön hyötyä hakiessaan ratkaisuja ongelmiin - olivat ne suuria tai pieniä, sisältävät fyysistä tekemistä tai eivät.
"Siinä olet kyllä oikeassa että lause "olen poikkeuksellisen älykäs" on kuulijasta riippuvainen, se voi olla vain joko toteamus tai sitten jalustalle ylentämistä. Meidän kulttuurissamme se valitettavasti on jalustajuttuja enemmän :D"
Ehkäpä juuri siksi kaipaan älykästä kumppania. Älykkyys ei saa olla parisuhteen erottava uhkatekijä. Väistämättä, jos älykkyyksien ero on liian suuri, siitä sellainen tulee.
"Vaikka älykkyys jätettäisiin koko aihepiirin ulkopuolelle niin silti jää sopivien kombinaatioiden harvalukuisuus, tietäähän tuon nyt takapihan erkkikin. Siihen mitään erityistä älyä juuri tarvita.."
Hienoa, että ymmärrät. En kuitenkaan missään vaiheessa indikoinut, että tämän ymmärtämiseen tarvittaisiin erityistä älykkyyttä. Joskin... kaikki eivät sitä ymmärrä silti.
Kieltämättä :D Myönnän että olet helkkarin älykäs ja se tulee olemaan este kumppanin löytämisessä. "olen poikkeuksellisen älykäs" siis on totta mutta samalla myös kirouksesi. Ymmärtänet varmaan että sana "poikkeuksellinen" jo tekee sun kombinaatioista lähes lottovoiton veroisen tekijän yhtälössä. Olet siis täsmälleen oikeassa. Totuutta on turha kieltää. Vähän harmittaa sun puolesta oikeastaan :(
"Älykkyys on lahjakkuuden osatekijä"
Luit siis wikipediasta vai?
"On täysin hyväksyttävää myöntää olevansa hyvä laulaja, piirtäjä, sosiaalisesti lahjakas tai hyvä matematiikassa. Matemaattinen lahjakkuus on vahvasti yhteydessä älykkyyteen. Silti ensimmäisen voi tuomiotta mainita ääneen, jälkimmäistä ei."
Tämä myönnettäköön, olet oikeassa. Mutta voi sanoa maltillisesti että "olen älykäs", "poikkeuksellisen älykäs" provosoi turhan helposti.
"Koska yhteiskunta pitää yliopiston käyneitä fiksumpina, kapinoit tuota faktaa vastaan yrittäen löytää yksittäisiä asioita"
Eri mieltä, ne eivät ole mitään yksittäisiä asioita joiden kanssa olen asioinut vaan hyvinkin eri aihealueista koostuneet. Sähkö, energia ja yleinen tekniikka. Tai vaikkapa laminaarinen virtaus :D Teoria hyvä, ei toimi käytännössä eikä haluta ymmärtää koska nojataan teoriaan liikaa.
"Mahdollisesti tapaamasi yksittäiset poikkeustapaukset eivät ole tieteen hyväksymä todiste. "
En pysty nyt juuri kumoamaan tätä väitettä vaikka kutisee että olen enemmän oikeassa. Muistelen vain opiskeluaikojani ja omien kokemuksieni mukaan ns. huippuälykkäät olivat heikkoja muilla tasoilla. Tosin kuten sanoit, voivat olla myös poikkeustapauksia. Toisaalta saattoi olla autismia. Mutta yhtenevää oli heille kaikille että jokin kaava siinäkin on. Aivovaurio, tietynasteinen, uumoilen. Tai liian ison aivokapasiteetin käyttämiseen kykeneviä, todennäköisesti sekin tekee ihmisestä hieman omituisen. Mitä me nyt normisti käytetään, oliko 10% tai jotain?
"Älykkyyden kokema on suhteellista. Hyvin älykkään näkökulmasta keskivertoälykäs on yksinkertainen, vaikka tiedostaakin henkilön olevan keskiverto älykkyydeltään"
Eli pidät meitä muita yksinkertaisina? Se jo riittääkin useimmille syvään inhoon sua kohtaan :) Eikä se älykkyys edelleenkään ole mikään vedetty raja, onhan mensan testeissäkin pisteytys. Ei siellä lue että "jumalauta olet nero/viisas/älykäs" kun sait pisteet jotakin. Edelleen ihmisen älykkyyden testaaminen on hankalaa ja jos joku mensa nyt pisteyttää niin se kertoo vain siitä että on eri tasoja, jos kerran voi saada eri pistemääriä ÄO:lle.
"Älykkyydestä nimenomaan on käytännön hyötyä hakiessaan ratkaisuja ongelmiin "
Varmasti onkin mutta koska ne eivät tule käytännön tasolle niin ei siitä mitään hyötyä oikeasti ole. Miksi minäkin olen joutunut korjaamaan yliopistotason ihmisten tietokoneita? Eivät osaa käyttää työkaluja tai eivät siis uskalla koska ovat epävarmoja itsestään. Eli ilman tietoa älykkyydestä ei ole käytännön hyötyä. Tietoa toki löytyy jos haluaa etsiä.
"Älykäs pystyy halutessaan mihin haluaa - ei vain kiinnosta riittävästi"
No, jos mieluummin itkee puoli vuotta sitä risaa tietokonettaan eikä kaikessa älykkyydessään osaa kiinnostua hakemaan sitä tietoa ja taitoa jolla sen voi korjata, vaan jatkaa itkemistä, niin kyllä se mun kokemuspiirissä on ihan vitun tyhmää :v Eli ei tullut älykkyys käytäntöön asti. Jos mikään ei kiinnosta koska on vaan älykäs niin on sekin ihan silkkaa typeryyttä eli älykkyydellä onkin äkkiä se toinen puoli. Rubikin kuutio.
"Älykkyys ei saa olla parisuhteen erottava uhkatekijä"
Olen samaa mieltä ja hyväksyn että kumppanini on minua älykkäämpi keskustelutasolla, en ota alemmuuskompleksia. Ei mun oo aina pakko voittaa kaikessa, riitän ihan itselleni sellaisena kun olen. Teknisissä asioissa tietysti pöllytän sen mennen tullen mutta en muissa :D Ja mitä väliä edes, ei parisuhde kuitenkaan mitään kilpailua paremmuudesta ole, ei ainakaan pitäis olla.
"Älykkyydestä nimenomaan on käytännön hyötyä hakiessaan ratkaisuja ongelmiin - olivat ne suuria tai pieniä, sisältävät fyysistä tekemistä tai eivät."
Juuri näin. Älykäs ihminen omaksuu tietoa ja oppii asioita helpommin kuin vähemmän älykäs. Hän on myös nopeampi oivaltamaan kaikenlaista.
Se ei kuitenkaan tarkoita, että älykäs ihminen olisi kiinnostunut ihan kaikesta mahdollisesta, ja jos jokin asia ei kiinnosta, niin sitä ei myöskään tule opeteltua. Näin voi käydä vaikkapa niiden käytännönläheisempien töiden kanssa.
"Näin voi käydä vaikkapa niiden käytännönläheisempien töiden kanssa."
Tai nettitreffeissä voi käydä niin ettei löydä kumppania :P
Minä en niin hirveästi filosofiasta perusta, joku voi pyöritellä aivolohkoissaan hienojakin juttuja mutta jos ne eivät koskaan toteudu niin eipä niistä hyötyä ole. Ja puhun nyt siis ihmisen henkilökohtaisesta tasosta, en mistään johtaja-duunari asetelmasta. Puhun siis älykkyyden vaikutuksesta älykkään ihmisen henkilökohtaiseen elämään enkä työkuvioista.
Joillakin naisilla tuppaa unohtumaan profiiliin toteamus omasta kauneudestaan, kun ovat kuvansa lopulta lisänneet ja kyllähän he ovat kaikkea muua kuin poikkeuksellisen kauniita.. harvinaisen kauniit naiset maassamme ovat kokemukseni mukaan aina ulkomaalaistaustaisia. Joko itä-naapurista tai latinalaisista maista, pohjois-maissa on vain keskinkertaisen näköisiä naisia.
Sama koskee miehiä. Oikeastaan erityisesti miehiä. Tutkimustenkin mukaan miehet yliarvioivat vetovoimansa pahasti yläkanttiin.
Esimerkiksi matchissä ihmiset saavat haluteessaan itse laittaa oman arvionsa ulkonäöstä. Hämmentävän usein miehillä on "viehättävä" tai "kuuma pakkaus", vaikka kuvaa katsoessaan mitään sellaista ei todellakaan olen nähtävissä...
Muutenkin itse oman ulkonäkönsä arviointi treffipalstalla on typerää. Varsinkin sen kuvan kanssa.
Haetaanko, tässä Mensa tyyppistä älykkyyttä vai kelpaako nämä muun tyyppiset älykkyydet? En ole tullut Mensan testissä käyneeksi, mutta noita nettitestejä tehneenä mahdollisuudet jäsenyyteen olisi 50/50. En toisaalta ole kovin kiinnostunut itseäni testaamaan ja fiksuintahan se olisi ollut nuorempana käydä testeissä, kun aivot vielä toimi vikkelämmin.
Tuo sun poikkeuksellisen älykäs ilmeisesti viittaa äo yli 160.
Niin, kuin sanoin älykkyys ei varmaan ole sun tasolla, mutta amk-tutkinto löytyy ja DI:kin on lähes valmis, tuloista paha sanoa itselleni riittävät olleet, luonnollisesti lapsia ei ole se ois vaatinu, että edes joku nainen olisi joskus kiinnostunut.
Persoonallisuus todennäköisesti ei täsmää tuntuu, jotenkin etten viihtyisi seurassasi vaikutat liian täydelliselle.
No tiedän ainakin yhden ikuisuusdeittailijan, joka on periaatteessa ollut jo pitkään varattu, mutta käyttää profiiliaan tuttujen kanssa keskusteluun ja "hyväntahtoiseen" naljailuun toisten profiileista. Itse poistuin, palasin, poistuin palasin jne. enää en tuohon touhuun rupea, tekee vain hermostuneeksi ja levottomaksi= ei sovi minulle. Toivottavasti kulta pysyy kainalossa, ettei tule tarvettakaan enää :)
Juu näitä on nähty. En ole koskaan ite ollu rekisteröityneenä millekään deittisivustolle, mutta sinkkuna ollessa oon käynyt kurkkailemassa tarjontaa ja vastaillut itteä miellyttäneille miehille.
2007 löysin uskomattoman saaliin nettideitistä - hyvännäköinen mies jolla oli edustavat kuvat ja kattava, hauska ja joukosta todella erottuva profiiliteksti. Meillä vaikutti olevan paljon yhteisiä kiinnostuksenkohteita. Sanoi olevansa tositarkoituksella liikenteessä, kuten itekin olin. Otin tietysti yhteyttä, ja eipä aikaakaan niin jo tapailtiin. Mies kuitenkin piti yhä deittiprofiilejaan esillä, ja taisi tapailla siinä samalla useampaa muutakin naista. Hän oli taitava pelimies.
2009 törmäsin taas harvinaisen hyvältä vaikuttavaan profiiliin - komea mies, paljon yhteistä mm samantyyppinen huumorintaju, erottuva profiiliteksti... Ja mikä parasta, muualta juuri kotikaupunkiini muuttanut. Viestiä sinne suuntaan ja treffit sovittiinkin pian. Treffailtiin jonkin aikaa, mutta jälleen sama: profiili ei kadonnut netistä ja olin melko varma että mies tapaili muitakin naisia. Ei ihan yhtä smooth pelimies kuin edellinen mutta taitava myös.
Deittailu on mielestäni ihan fine, monen tapailu samaan aikaan on hyvä idea jos haluaa tutustua tarjontaan ja löytää sellaisen ihmisen jonka kanssa todella klikkaa. Sen sijaan valehtelu siitä että tapailee vain mua, ja oikein tositarkoituksella, on loukkaavaa kun pyörittää samaan aikaan muita.
No, olin jo unohtanut nämä miehet kun puolisen vuotta sitten erosin. Palasin deittisivuille kurkkaamaan tarjontaan ja mitä näinkään! Samat miehet edelleen, samoilla kuvilla ja sanasta sanaan samoilla profiiliteksteillä, etsimässä tositarkoituksella elämänsä naista. Varsinaisia ikuisuusprofiileja.
Toisaalta, komeat ja sanavalmiit miehet saavat tälläkin tyylillä mitä haluavat joten miksi sitoutua yhteen naiseen. Huomiota riittää ja oikeilla lirkutuksilla irtoaa pesäikköä suunnilleen kaikilta keiltä sitä haluaa saada. Vaikka en moista käytöstä arvostakaan, niin nostan hattua kavereille että ilmeisesti edelleen toimii heidän systeeminsä, kun jaksavat sivustoilla samoilla kalaverkoilla yhä metsästää.
..halusivatko pesäikköä sitten sinulta, kun noin varma olet, että irtos lähes jokaiselta.. vai olitko sinä(kin) juuri se poikkeus, joka ei pelimiehiin sortunut ja omalla käytöksellään heidän toimintaansa ruoki. (kysymysmerkkiä ei ole, koska tiedän oikean vastauksen)
Eiköhän se ole ihan selvää kun kaksi aikuista ihmistä tapailee toisiaan pidemmän aikaa että seksikin kuuluu kuvioon. Useamman kuukauden kun mielenkiintoisen ja viehättävän ihmisen kanssa tiiviisti yhdessä pyörii niin totta kai tulee tehtyä muutakin kuin pidettyä kädestä. Ja kuten sanoin, minua ei henkkoht muiden deittailu samaan aikaan haittaa, olisin vain mieluummin tiennyt siitä kuin kuunnellut epärehellisiä yhteisten tulevaisuudenkuvien maalailuja.
Mutta tämän ei ketjun eikä mun kommenttini pointtina kuitenkaan ollut se olenko minä hypännyt sänkyyn naistenmiehen kanssa, vaan nämä ikuisuusprofiilit. Ja jälleen kuten sanottu, sinänsä ymmärrän ettei noillakaan miehillä ole mitään syytä vaihtaa profiilitekstistään sanaakaan kun syötti taitaa edelleen toimia yhtä hyvin kuin vuosia sitten. If it works, why fix it.
Jos itsellä on kiinnostava profiiliteksti, luonnollisesti etsii samanlaisia. Ja niitä onkin sitten aika vähän. Jos itse on erittäin potentiaalinen sinkku, kyllä sen kiinnostavan vastakappaleen löytäminen kestää.
Varmasti muutamassa päivässä löytyy paljonkin niitä, joille kyseinen henkilö kelpaisi. Mutta kyllä tuo kiinnostava ihminen tietää itsekin olevansa kiinnostava, joten hän voi rauhassa katsoa ja etsiä mieleistään, vaikka vuosia.
Taisin itse kuulua kyseiseen joukkoon nettideittaillessani - ainakin joidenkin naisilta saamieni kommenttien perusteella. Olen pääkaupunkiseudulta ja käytin profiiliani aktiivisesti. En tosiaan ollut netissä vain muutamaa päivää tai muutamaa viikkoa, vaan noin neljä vuotta (pari katkosta siellä välissä).
Mikä sitten oli motiivini? No, yksinkertaisesti se, että löytäisin naisen, jonka kanssa haluan olla. Tuon neljän vuoden aikana tapasin kymmeniä ja taas kymmeniä naisia, mutta vain muutaman kohdalla ilmeni edes aavistuksia sellaisesta tunnetilasta, jota kaipasin. Niistäkään ei sitten sen kummempaa kehittynyt, kunnes lopulta tapasin naisen, jonka kanssa nyt seurustelen. Nyt elämä tuntuu siltä, miltä sen pitääkin tuntua.
Muutaman päivän tai viikon nettideittailu on oman kokemukseni perusteella siis täysin epärealistista, jos aikoo löytää kumppanin loppuelämäkseen. On äärimmäisen epätodennäköistä, että hänet sattuisi löytämään heti alkuun (mutta silti toki mahdollista). Tässä valossa en oikein edes ymmärrä, miten joku voi odottaa löytävänsä juuri sopivan kumppanin saman tien. Kyllä homma vaan vaatii pitkäjänteisyyttä - ja paljon, paljon tutustumisia. Omalla kohdallani se näyttäisi kantaneen hedelmää.
Monet naiset tuntuvat omassa ikäluokassani hakevan vain FwB-säätöjä. Itse haen todellista kumppanuutta, niin minä en näe mitään yhteistä näiden naisten kanssa jotka ylläpitävät omia suhdeviritelmiä. Olen deittailussa kääntänyt asetelman niin, että minä olen se joka päättää ensitreffeillä jatkosta. Jos koen, että nainen käyttäytyy kuin teiniprinsessa, niin en tule toisten tapaamaan kyseistä tyyppiä. Oman arvoni tiedän markkinoilla, olkoot kuinka vinoutunut jakauma hyvänsä tällä estraadilla mutta naisen sekoilukuvioihin en lähde mukaan. En ole häntä varten, eikä hän minua varten. Meikkaaminen ilmeisesti sekoittaa naisten päät, että he kuvittelevat miehen kuin miehen himoitsevan heitä.
Sitten kun nainen lähestyy 40 ikävuotta, siis ovat päälle kolmikymppisiä, niin heille meikkaaminen ei näyttele niin suurta osuutta elämässä ja silloin laskeudutaan pilvilinnasta lähelle maatasoa, ja ryhtyvät ajattelemaan pysyvää kumppanuutta. Näiltä menonsa-juosseilta naisilta kysyn piruuttani, että mihin hukkasit viimeiset 10v elämässäsi. Pitkät vakisuhteet ymmärtää, mutta ne naiset jotka keräävät mieshaaremia niin heitä en ymmärrä.
Juu ja ei tarvi tämän tekstin luettua tulla kitisee miten miehet ovat samanlaisia. Minua ei kiinnosta pätkääkään miehet tai muut miehet niin voit pitää leipäläpesi kiinni nainen.
Täällä ketjun aloittaja palailee vielä mukaan. Ensinnäkin kiitos kaikille vastaneille, nämä pohdinnat kyllä valaisivat asiaa jonkin verran. Olen itse siis nainen, ja nuo ihmetystä herättäneet profiilit olivat juurikin kivannäköisten, sanavalmiiden miesten profiileja. Jos pienen summauksen nyt tekisi keskustelun pohjalta, niin voisi vetää kaksi johtopäätöstä siitä, mistä voisi olla kyse:
1. He ovat nyt niitä kuuluisia pelimiehiä (ja tämä on se todennäköisempi skenaario. Ja toki naisen kannalta masentavampi.)
2. He ovat itse poikkeusyksilöitä, jotka etsivät toista samanlaista. Tämä on toki mahdollista, mutta epätodennäköistä. Poikkeusyksilöt ovat poikkeusyksilöitä siksi, että he ovat tilastollisia harvinaisuuksia (no shit!). Ja todennäköisyys siihen, että törmää johonkuhun mensa-älykkääseen, komeaan, jne. tyyppiin nyt vaan on aika...no, niin, epätodennäköistä.
Muuten oikein, mutta väittäisin kyllä vaihtoehtojesi todennäköisyyksien olevan päinvastoin tai ainakin yhtä todennäköiset. Nimittäin oikeasti niitä fiksuja, kultturellejä, sporttisia miehiä on ainakin ikäluokassa 20-30 vapaina runsaasti. Emme vain löydä samanlaista.
Lieköhän oikeasti niin paljoa sellaisia pelimiehiä, jotka tosiaan osaisivat ja jaksaisivat kirjoittaa? Tuntuisi, että ei vaatisi kovin kummoista ihmistuntemusta pystyä erottamaan tapaukset 1 ja 2, jos vaan jaksaa kirjoitella pidempään ja ajatuksella, ja jos etsii poikkeusyksilöä, kannattanee lähteä siitä, että se poikkeusyksilö hurmataan kunnon viesteillä :)
Itse olen törmännyt mensa-älykkäseen kauniiseen naiseen netissä, ja profiiliteksti kyllä puhui puolestaan. Ensimmäinen ja tärkein kiinnostuksen herättäjä oli yhteinen arvomaailma ja se, miten tuo nainen osasi kertoa ajatuksistaan ja keskustella. Elämänkatsomuksissamme vaan oli sen verran eroavaisuuksia, että suhteesta ei lopulta tullut mitään.
Jättäkää turha kyynisyys pois ja antakaa poikkeusyksilöillekin mahdollisuus :) Masentavin vastaus, jonka olen koskaan saanut nettideitissä avausviestiini, kuului suunnilleen näin: "Vilkaisin profiilisi, ja jäin miettimään, että eikö sinussa muka ole mitään vikaa."
Kiitos "hyvä suhde" suorasta puheesta.
Maailma olisi paljon parempi paikka jos kaikki asiat tunnustettaisiin ja hyväksyttäisiin niin kuin ne ovat. Vain sellaiselta pohjalta voi alkaa oikeasti rakentava keskustelu. Harmi, että niin ei tule koskaan käymään, johtuen juuri syistä mistä hyvin kirjoitat.
Itse tavallaan kuulun tähän "ikuisuusprofiili -ryhmään". About kaksi vuotta olen ollut S24:n asiakkaana ja arvioni mukaan olen tutustunnut täällä suunnillen 30 naiseen. Yli puolen kanssa olen viestitellyt useamman päivän ja ainakin 7 kanssa jopa kuukauden. Viestittely on kuitenkin aina päättynyt siihen, että sen hetkinen viestittelykumppani on katkaissut viestiyhteydet. Oma teoriani tähän on se, että naiset eivät täällä ole tosissaan liikkeellä, heillä on liian suuret odotukset siitä, mitä täältä löytyy. Tai sitten kolmantena vaihtoehtona on, että minussa on jotain pahasti vialla =D.
Neljäs vaihtoehto: kuukausi on todella pitkä aika viestitellä, jos ei ole kertaakaan tavattu oikeasti. Nuo naiset kohtasivat luultavasti jonkun joka pyysi heitä treffeille ja siksi lopettivat yhteydenpidon. Miehet pitävät nykyään täällä kovasti melua siitä, miten naisen kuuluu tehdä kaikki työ asian eteenpäin viemiseksi, ja joitakin naisia se on alkanut varmaan tympiä.
Aloittaja, äläpä mollaa Lapin poroja. Ne on paljon viisaampia kuin te pääkaupunkiseudulla asuvat. Poroja ei ahdista, ei ole kiire, ei stressiä. Kun ruokaa saa ja välillä pääsee rykimään ni se tuo onnen. Miten sinulla?
Jatkan vielä älykkyyden määritelmästä, josta on keskusteltu tuossa ylempänä.
Itse olisin sitä mieltä, että vaikka puhutaankin erilaisista älykkyyden lajeista, niin silti, kun puhutaan yleisesti vaan älykkyydestä, niin se tarkoittaisi ennen kaikkea kykyä omaksua ja ymmärtää uusia asioita nopeammin kuin muut. Älykkäälle on ihmiselle on helppo selittää asioita aiheesta riippumatta, sillä hän vaan pääsee kiinni asiaan keskivertoa nopeammin. Viisaus, tiedon määrä, auttaa myös, mutta se ei ole suoraan riippuvainen älykkyydestä.
Tällä määritelmällä ihminen, jolla on lahjakas jollakin erikoisalalla, kuten matematiikassa tai kielissä, ei olisi älykäs, vaan vain lahjakas. Älykäs ihminen voi puolestaan tulla hyväksi missä tahansa asiassa, joka häntä vaan sattuu kiinnostamaan.