Tiedän että mieheni rakastaa minua mutta olemme jo vuosia olleet kakista asioista eri mieltä, myös rakkaudenosoituksista. Pääsääntöisesti olemme eri mieltä rahankäytöstä, lasten vanhenpien tarpeesta, perheen jäsenten hoivaamisesta. ... Olemme olleet yhdessä hyvin pitkään, iso lovi suhteeseen tuli jo vuonna 2007-2008 kun mieheni piti peliä naapurin yh-rouvan kanssa ja kun siitä oltiin pääsemässä yli tulin raskaaksi ja mieheni ei missään nimessä halunnut lasta. Tein elämäni vaikeimman päätöksen ( kadun edelleen lähes päivittäin) sillä se on mielestäni väärin moraalisesti ja eettisesti kun ei kyse ole ollut raiskauksesta tms. ja olen terve, mutta hysteerisesti itkien tein abortin viikolla 12. Tämän lisäksi lasten saanti ei aiemmin ollut mutkatonta ja olimme yhdessä jo suhteemme alusta alkaen että kaikki lapset saa tulla (huom. Ehkäisyä toki käytämme eikä ole uskontoon liittyvä asia). Mieheni ei painostanut minua tähän, mutta ilmoitti varsin suorin sanoin että ei halua lasta ja jopa väitti että olin tahallani vahingon aiheuttanut. Koin tilanteen siten että minun tulee valita nykyinen mies ja olemassa olevat lapset tai 3 lapsen yksinhuoltajuus.
Nyt olen vuosia miettinyt avioeroa jonka koen kamalan suureksi kynnykseksi mutta oma rakkauteni ei riitä enään, mieheni ei näe eikä kuule tarpeitani, uskon että rakkauttani ruokkimalla korjaantuminen voisi tapahtua mutta mieheni on tällä hetkellä kiinnostunut vain rahan tekemisestä ja elämä alkaa kun sitä on paljon. Olen itsekin ollut kylmä viime aikoina kun olen yrittänyt herättää häntä huonaamaan että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Tänä aamuna hän piti pitkän puheen siitä että kuinka minun ystävät vaan eivät uskalla sanoa ääneen minulle sitä että minun tulisi erota miehestäni vaan odottavat että teen jotain itse asialle. Samalla hän kertoi minulle että kyllä noilla sinun avuilla olisi saatavilla parempikin mies, hyvinkin nopeasti.
Pitäisikö tämä ymmärtää kehoituksena erota hänestä? Miksi kehottaisi? Vai olenko sokea ja hänellä uusi kierrossa ja odottaa minun ratkaisevan tilanteen.
Auttakaa?
Nyt olen vuosia miettinyt avioeroa jonka koen kamalan suureksi kynnykseksi mutta oma rakkauteni ei riitä enään, mieheni ei näe eikä kuule tarpeitani, uskon että rakkauttani ruokkimalla korjaantuminen voisi tapahtua mutta mieheni on tällä hetkellä kiinnostunut vain rahan tekemisestä ja elämä alkaa kun sitä on paljon. Olen itsekin ollut kylmä viime aikoina kun olen yrittänyt herättää häntä huonaamaan että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Tänä aamuna hän piti pitkän puheen siitä että kuinka minun ystävät vaan eivät uskalla sanoa ääneen minulle sitä että minun tulisi erota miehestäni vaan odottavat että teen jotain itse asialle. Samalla hän kertoi minulle että kyllä noilla sinun avuilla olisi saatavilla parempikin mies, hyvinkin nopeasti.
Pitäisikö tämä ymmärtää kehoituksena erota hänestä? Miksi kehottaisi? Vai olenko sokea ja hänellä uusi kierrossa ja odottaa minun ratkaisevan tilanteen.
Auttakaa?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Todennäköisesti uusi on katsottuna. Hän ei vain halua olla suhteessa se jättäjä. Meilläkin vaimo yritti perustella, että ei ole tarpeeksi hyvä minulle ja tarvitsen paremman naisen. Jos olisin "suostunut" jättämään hänet, niin jälkeenpäin hänellä olisi jätetyn asema - myös siinä tapauksessa, että hänen uuden kiinostuksenkohteensa kanssa ei suhde olisi onnistunutkaan.
Mitenköhän asian selvittäisin? Onko neuvoja? Jos nimittäin saisin selville että uusi on katsottuna niin eipä tarvitsisi tätä asiaa yhtään pidempään mietiskellä.
Kysy suoraan ja tulosta avioeropaperit valmiiksi. Todennäköisesti miehesi tulkitsee sen siten, että sinä haluat eroa, mutta niinhän sinä haluatkin.
Tästä tilanne nytkähtää johonkin suuntaan. Sanot vaan suoraan, että nyt laitetaan ero vireille tai sitten turhanpäiväinen paskanjauhaminen loppuu.
"Pohjakosketus suuntanne näyttää"
Kiitos, taidan kysyä suoraan vaikka meidän historialla en usko että myöntää kuitenkaan vaikka uusi olisi jo valmiina. Yleensä syyllistää minua mustasukkaiseksi, vainoharhaiseksi yms. Yh-äidin tapauksessahan kävi niin että kielsi siihen saakka kunnes minä sain kyseiseltä naiselta viestin että mieheni ei jätä häntä rauhaan. Mutta ei jää kaivelemaan sitten etten edes kysynyt tms.
Mitä teit sitten, kun sait ko. viestin kyseiseltä naiselta? Juttelitteko naisen kanssa vai miten asia meni eteenpäin? Käytitkö tilaisuuden hyväksesi, jotta sait tietää totuuden?
Millaisia merkkejä on ilmassa, kun ajattelet, että on jo uusi valmiina?
Kysyy nimimerkillä samassa venheessä
Silloin aiemmin Mieheni soitteli ja tekstaili naiselle taukoamatta, mitä enemmän häntä sätin/huusin suhteesta naiseen sitä hanakammin hän oli yhteydessä naiseen, aivan kuin hänen hengensä olisi ollut tuosta naisesta riippuvainen. Loppujen lopuksi nainen koki mieheni yöllisetkin tekstiviestit häirinnäksi ja lähetti meille kummallekin viestin jossa vaati ettemme olisi häneen missään yhteydessä ( olin lähettänyt hänelle muutaman kerran viesti jossa kehotin keskittämään voimavaransa omaan perheeseen, olin myös omin silmin todistanut erään liian läheisen kontaktin, kuten moni muukin naapuri ) muuten hän pitää toimia häirinnän estämiseksi. Tämäkin naurattaa näin jälkikäteen, häntä häirittiin kun katsoi että voi yh-äitinä pelehtiä naapurin miehen kanssa saamatta pyyhkeitä.
Niin, onko nyt merkkejä ilmassa. Kännykkä on taas liian tärkeä ja sitä näpytellään 23 aikaan vielä.. Itse en ainakaan kenellekään kehtaa siihen aikaan viestitellä.. Kysyttäessä mulkaisee ei koskaan vastaa... Tietää että näen valheiden läpi niin taitaa olla siitä syystä viisas ja pitää suunsa kiinni.
Aloita heti erojäärjestelty niin kuin itsellesi parhaaksi om. Palkkaa yksityisetsivä. Ei kannata antaa miehelle eromnn älkeenkin "kunnon miehen mainetta" jota taitaa hakea sinulta vielä sinua hyväksikäyttäen.
Yksityisetsivä.... Paljonkohan maksaisi ja selviääkö vain onko hukkaan heitettyä rahaa..
Hukkaan heitetympää rahaa ei ole....Et siis tajua, joka pettää kerran tekee sen
AINA... Miehiäkin on olemassa ...
ÄLÄ edes sakuntia kuluta aikaasi Enää SIAN takia!!!
On kyllä jännän mustavalkoinen suhtautuminen ihmisillä pettämiseen. Ja en mitenkään puolustele itse tekoa tai pidä sitä hyväksyttävänä, mutta siellä taustalla voi olla paljon asioita, jotka ajavat puolisoja pettämään. Asioista pitäisi pystyä puhumaan hyvissä ajoin ja jne.. mutta me ihmiset ollaan kuitenkin kaukana ihanteistamme. Meistä jokainen on oikean tai väärän olosuhteen vallitessa valmiita mihin vain. Ihan turha lässyttää muuta. Toiset on vahvempia kuin toiset jne..
2013 ja ihmiset yhä tappavat toisiaan. Go figure?
Ala valmistautumaan eroon, eli pistä jemmaan kaikki rahat, minkä saat "kätkettyä". Pankin tallelokero tms. on oikein hyvä vaihtoehto.
Omaisuutta kannattaa myydä vaikka huutonetissä. Siis puhutaan pienistä jutuista, joita mies ei huomaa eikä älyä. Sellaisia, minkä voi muuttaa pieniksi summiksi "kaappien siivoamisen"-nimissä. Lasten vaatteet menevät hyvin kaupaksi. Pidä rahat itselläsi. Pummaa mieheltä rahaa aina, kun voit. Sano, että "elämä on niin kallista ja ruoka maksaa" ym. Lasten harrastusten kustannuksia voi liioitella ;o)
Käytä tällaiseen pääoman keräämiseen vuoden verran aikaa. Muutama pimitetty toni on hyvä pesämuna uuteen elämään.
Ja sopivan pesämunan myötä nakaa ukkos h*lvettiin. Mitä tuolla nahjuksella tekee?
Eilen mieheni kehui että olisi paljonkin Naisia jotka hänestä haluaisi puolisoa. Kysyin syytä moiselle kommentille muttei suostunut asiaa sen enempää avamaan koska minä kuulemma olen niin mustasukkainen... No sanoin hänelle että ovat kaikki tervetulleita meille kotiin harjoittelemaan sinun puolisona oloa, että lähettää ne kanditaatit vaan suoraan meille kotiin. :)
Tilanne ei liiku mihinkään, saan aina välillä hänelle kerrottua mielipiteeni hänen perheen huomioinnista mutta se kaikuu kuuroille korville. Elämä on nyt eikä sitten kun hän tienaa rutosti rahaa. Omien sanojensa mukaan korvaa kaikki sitten kun alkaa työt rullaamaan... Minulle vaan ei ole koskaan sanat merkinneet tekoja, eleitä tai ilmeitä enemmän... Aivan tyhjiä sanoja, olen kuullut niitä jo vuosia. Hän ei halua asiosta keskustella, häneltä menee kuulemma fiilis.
Tänään mua naurattaa mun oma elämä, huomenna kaiketi itkettää.
Eilen mieheni kehui että olisi paljonkin Naisia jotka hänestä haluaisi puolisoa. Kysyin syytä moiselle kommentille muttei suostunut asiaa sen enempää avamaan koska minä kuulemma olen niin mustasukkainen... No sanoin hänelle että ovat kaikki tervetulleita meille kotiin harjoittelemaan sinun puolisona oloa, että lähettää ne kanditaatit vaan suoraan meille kotiin. :)
Tilanne ei liiku mihinkään, saan aina välillä hänelle kerrottua mielipiteeni hänen perheen huomioinnista mutta se kaikuu kuuroille korville. Elämä on nyt eikä sitten kun hän tienaa rutosti rahaa. Omien sanojensa mukaan korvaa kaikki sitten kun alkaa työt rullaamaan... Minulle vaan ei ole koskaan sanat merkinneet tekoja, eleitä tai ilmeitä enemmän... Aivan tyhjiä sanoja, olen kuullut niitä jo vuosia. Hän ei halua asiosta keskustella, häneltä menee kuulemma fiilis.
Tänään mua naurattaa mun oma elämä, huomenna kaiketi itkettää.
Voi sua. Selvästihän miehelläsi on taas uusi nainen kierroksessa. Se haluaa vaan, että sä teet aloitteen eroon että voisi sanoa kaikille tulleensa jätetyksi. Aika taitavasti pelaa peliään ja sä et sitä näe tai suostu näkemään.
Jos sulla on kamalaa olla liitossa ja olet koko ajan onneton, niin mietihän miten se vaikuttaa lapsiin. He kyllä näkevät, ettei äiti voi hyvin ja ahdistuvat siitä. Mikä sua pelottaa erossa?
Onhan sulla myös mahdollisuus olla välittämättä miehesi hommista yhtään. Elät vaan omaa elämääsi, huolehdit lapsista ja tapaat ystäviäsi. Etkä välitä, vaikka miehesi vieraissa juokseekin. Onnistuisiko se? "Kulissiliitossa" eläviä on yllättävän paljon.
Kulissiliitto ei ole mua varten, en näe siitä mitään hyötyä.
Ehkä se pelottavin asia erossa on sen lopullisuus. Takaisin paluuta ei ole. Nykyinen elämä päättyy monilta osin. Tosin yhteiset ystävämme ovat harvassa ja minun hoidolla(tarkoitan että mieheni ei ole koskaan ollut aktiivinen näiden ystävien suhteen, tapaa kyllä jos olen näin sopinut, joten luulen että hänen osaltaan yhteydenpito lopahtaisi).
Miksi et kysy asiaa mieheltäsi suoraan? Onko niin, että riitelette vain merkityksettömistä asioista, mutta tärkeät asiat jäävät ilmaan? Miksi et kysy mieheltäsi haluaako hän erota, mutta toivoisi, että sinä teet aloitteen? Emme me voi mitenkään tietää mitä meihesi ajattelee, täällä voi kysyä asioista vain sinulta.
Ilmeisesti pelkäät kovasti eroa, siksi haluaisit kovasti uskoa ja muuttaa todellisuuden toiseksi esimerkiksi keskittymällä arjen pieniin riitoihin, toisiin naisiin tms? Älä satuta itseäsi enempää vaan selvitä ne asiat, joilla on merkitystä.
On hirvittävää erota ihmisestä, jonka kanssa haluaisi jatkaa, jota ehkä vielä rakastaa, ilmeisesti vielä rakastat miestäsi ja toivot hänenkin rakastavan sinua? Sinun kannattaisi hakeutua puhumaan terapiaan näistä asioista, mitä oikeastaan itse haluat. Nyt kuulostelet vain miestäsi, pelkäät ja odotat hänen ratkaisujaan.
En pelkää ja odota hänen ratkaisujaan. Pelkään vain itse ratkaista tätä tilannetta eron suuntaa, muuhun suuntaan en näe reittiä edes olevan jos ei salama häntä löisi. Hän ei eroa ota kuitenkaan, ei sopisi hänen imagolleen.
Kaikki merkit viittaisi siihen, että miehesi haluaa eron ja odottaa sinun tekevän päätöksen asian suhteen. En kykene edes näkemään, että miehesi haluaisi parantaa asioitanne yhdessä. Viittaukset toisiin naisiin ja tämän toisen naisen viestit sinulle, että miehesi ei ole jättänyt häntä rauhaan... sehän kertoo sen, että mies on hanakasti ollut hänen peräänsä.
Ei vastaa sinulle, jos on kirjoittamassa puhelimella tekstiviestiä? Ei halua muuttaa perheenne asioita?
Tämä on niin selvää, että sokeakin näkisi tämän. Nyt nainen se ero vireille. Et kai ole masokisti? Miksi kiusaat itseäsi?
Edelleen tilanne itselläni auki. Tosin olen tiedostamatta luonut itselleni oman elämän. En kaipaa häntä mihinkään puuhaa, päin vastoin toivon että pysyy poissa. Tapaan sukulaisia vain ilman häntä, harrastan vain omia harrastuksia, laittaudun kauniiksi itseäni varten, ostan vain omia mieliruokiani mun uusi elämä odottaa mua!
Noin minäkin ajattelin lähes neljävuotta sitten kun erosin miehestäni.
Nykyään mies tekee edelleen kaiken mahdollisen kiusan mitä pystyy. Lapsien aikana haukkuu minua nyt taas uudelle naiselleen, teen kaiken väärin puen ja ruokin lapset päin persettä. En osaa siivota enkä hoitaa mitään lapsiin liittyvää oikein.
Näitä kuulen koko ajan huvittavinta on että en ole häntä päästänyt enään vuoteen omalle tontilleni arvostelemaan puupinon paikkaa tai muuten "potkimaan renkaita"
Lisäksi sopii lastenkanssa tapaamisistaan ja ilmoittaa minulle varttia ennen ajankohtaa.
Jos on hänen viikonloppunsa niin perjantaina peruu tapaamisen eikä ota lapsia lainkaan. Seuraava kerta kun tapaa lapsensa tulee ilmoitus perjantai iltapäivällä että tuun tänään hakemaan klo 20.00 että en ehtisi sopia itselleni tekemistä harvoin oleville ns vapaapäiville.
Olen joutunut useasti kaupan pihassa kiipeämään kuskin paikalle repsikan kautta kun hän on ajanut autonsa lähes peilit vastakkain autoni kylkeen.
Eli erosin joo... Nyt minulla on häiritsevä ja kontroloiva loinen kokoajan kimpussani, yritän olla kuin en huomaisikaan kaikkia mahdollisia tempauksia mitä hän keksii, en lähde sotaan mukaan vaan kuljen hymyillen pää pystyssä iloisen pirteänä eteenpäin. Vaikka todellisuudessa syvällä sisälläni kiljun, itken ja anon että hän jättäisi minun kiusaamisen ja etsisi uuden kohteen itselleen vaikka peilistä.
Olen hyvin onnellinen siitä että lapseni lähes täysi-ikäisiä vaikkakin toisaalta siinä on se huono puoli että kohta istun illan yksin kotona... Olen onnellinen myös siitä että olen kaikesta huolimatta huolehtinut minun ja lapsien suhteesta. Toinen osapuoli kun ääneen toivoo että lapset muuttaisi kotoa ym. henkistä väkivaltaa eikä noteeraa lapsi missään toimissaan.