Itselläni se tilanne että koen liiton jatkumisen olevan vain haitaksi minulle. Mieheni velkaantuu koko ajan, stressiin vedoten voi kohdella muita kuin sontaa, ei hoida kotitöitä, perheen laskuihin osallistuminen epävarmaa yms.
Mietin että jos eroan, kadunko kuitenkin?
Lopulliseksihan olin tämän liiton ajatellut 18 vuotta sitten.
Mietin että jos eroan, kadunko kuitenkin?
Lopulliseksihan olin tämän liiton ajatellut 18 vuotta sitten.
Vastaukset 16
Vanhimmat
En kadu! Todella ihana ja helpottava asia.
Muista yksi asia jos teilla omaisuutta ja miehellä omia velkoja paljon niin voit joutua maksamaan tasinkoa miehelle ja ennen kuin viet erohakemuksen niin vaadi asioehto niin ei tartte tasinkoa maksella vaan pidätte oman omaisuutenne ja omat velkanne niin hyvä tulee.
Enpä usko, että ap:n mies avioehtoa tekee. Miksi tekisi, kun kohtelee muutenkin muita kuin sontaa? Hyötykäyttää ap:tä.
Ap: eroa HETI, et tule katumaan. Olen itse päässyt eroon exästäni, joka vastasi hyvin monelta osalta miestäsi. Ero ei ollut pelkästään helpottava, vaan aivan fantastinen. Itsetunto ja itsearvostus nousivat, laskut vähenivät: talous siten tasapainossa eikä jatkuvaa epävarmuutta.
Ei kukaan a-ehtoa tee,kun ollaan eroamassa. Hienoa, että minullekin löytyi maksaja veloilleni aikanaan. Nyt olen velaton ja on omistusasunto,kiitos avioeron. Kyllä kannatti erota ja jäi viel rahallisesti voitolle:)
Minulla taasen talous meni alamäkeä ja lujaa. Ex-mieheni hoiti kaikki laskut ja kulut taloudessa asunnon. Nyt ei ole kuin oma pieni palkka,joka ei riitä mihkään. Omakotitalo vaihtui vuokrayksiöön ja laskuja maksamatta. Ei ole autoa,jota tarvitsisin harrastuksiini,joten harrastuksetkin loppuneet. Meillä oli avioehto,joten en saanut mitään. Harmittaa kovasti.
En kadu, vaan olen helpottunut ja vapaa elämää tavallani.
Tilanne on toinen jos teillä on lapsia? Ei liene?
Meillä oli 3 lasta,kun erosin miehestäni. Perushyvä suhde oli,mutta luulin et olis parempaa muualla. Noh, hetken oli, mutta silloinen mies minut jätti uudessa suhteessani. Ei kuulemma enää kiinnostanu vapaa 3-lapsen yh. Varattuna ja salaisesti oli kuulemma ok. Vähän katkera olen,kun ex-mies ei enää huoli minua takas. Velkaa on ja pienessä vuokrakämpässä asustellaan. Katkera,mutta kuitenkin.
On meillä, 2 tytärtä 17 ja 14.
Olihan se alussa ihanaa olla #vanha# sinkku. Mutta yhtään ex-mieheni veroista ei ole tullut vastaan. Kaduttaa ero,joka tapahtui minun tahdostani. Markkinoilla ei ole menekkiä vanhoille yh_lle (yli 35vee). Taloudellisesti tosi vaikea tulla toimeen ja kaikesta joudun tinkimään. En matkustele, ei autoa, ei ylellisyyttä, ei asuntoa. Onpahan vapaa tekemään,mutta mitä? Kaikkeen tarvitaan rahaa,valitettavasti.
Itselläni se tilanne että olen hyvin toimeen tuleva, säästäväinen ja harkitseva rahan käytössä. Mieheni keskituloinen ja hyvin tuhlaavainen, käyttää kaiken ja hieman ylikin. Ostaa aina vain merkkivaatteita, liian ison auton yms. Olen joutunut elättämään miestäni vuosia koska oli välillä hyvin pienituloinen ja käytti nekin rahat ulkona syömiseen ja golffiin jne. Rahallisesti menetän vain liiton jatkuessa koska on selvä että aika ajoin mieheni pitää vetää happea rahan käytössä ja silloin perustarpeet hoituu minun varoilla. Alkuvuosina en edes tajunnut kuviota koska tilit oli yhteisiä mutta sitten kun rupesin häntä ojentamaan rahan käytössä niin hän halusi että eriytämme rahat koska ei myöntänyt että rahat olivat aina loppu hänen syystään... Tätä hän on katunut jälkeen päin mutta olen vain muistuttanut että hänestä tämä kaikki on lähtöisin ja että yrittää nyt vaan tulla toimeen omillaan.
En haaveile/ihannoin sinkkuutta, sehän on suorastaan kamalaa.
Mutta haaveeni on että arki kulkee. Koti olisi siisti, ruokaa kaapissa, laskut maksettu ja hieman rahaa säästössä. Lomia voisi suunnitella siten että tietää rahojen siihen riittävän eikä siten että väännän itkua kun puoliso ilmoittaa 2 päivää ennen lomaa että hänellä ei ole rahaa tähän lomaan laittaa... Niin, siis minä olen maksanut loman lukuunottamatta käyttövaroja ja jostain sitten revin nekin viime tipassa.
Teidän tapauksessa kadut eroa jo edeltäkäsin? teille toimisi jokin käytännönläheinen avioliittotyö jossa vielä opetettaisiin niin että menee kaaliin miehesi budjetoimaan kulunsa tulojen mukaan. Kun tulee tili, siitä heti erilleen tulevan matkan vaatima x euroa esim. säästötilille jolta ei kulutuslaskuja maksella. Isommat hankinnat aina neuvoteltava kanssasi ja vasta jos molemmat olette yksimielisiä esim. hienon auton ostosta, niin sitten hankitte. Menee kaaliin kun uhkaat muuten eroavasi, voisit vakuudeksi pistää 1. vaiheen hakemuksen menemään. Hänellä on siten 6-12 kk aikaa osoittaa pystyvänsä normaaliin järkevään taloudenpitoon.
Niin kauan kuin mukisematta suostut pitämään kulissit pystyssä ja rahoitat hänen holtitonta luksuselämäänsä, niin kauan kusetuksesi jatkuu myös. Mies on itsekäs olento, miksi hän luopuisi rikkaan muijan tuomasta luksuksesta vapaaehtoisesti??
Avainkysymys on, rakastatko sinä miestäsi, rakastaako mies sinua.
Hän ei lähde mihinkään terapiaa/neuvontaa tms. Kokee ne alentaviksi, varsinkin kun hänellä ei ole mitään ongelmia..
Meillä on nyt jo käytössämme systeemi että hän pitäisi laittaa kerran kuussa tietty määrä rahaa laskutilille mutta monta kertaa vuodessa ilmoittaa että hänellä ei ole! Yleensä päivä vielä kaiken lisäksi on se päivä jolloin minä jo kaipaan niitä rahoja laskujen maksuun, silloinkin kun hän laittaa rahan niin se ei yleensä tapahdu automaattisesti vaan joudun sen perään kyselemään lähes aina. Tästä olemme puhuneet monet kerrat ja olen kysynyt että miksi toimii siten että aiheuttaa turhaa skismaa, asiastan ei tarvitse keskustella kun laittaa vaan rahan aina sovitusti tulemaan. Taas ensi viikolla joudun varmaan toteamaan että raha ei ole saapunut, merkit viittaa siihen...
Rakastanko... En tiedä... Liian paljon kuraa jotta voisin nyt tuntea rakkautta. Hän rakastaa omalla narsistisella tavallaan eli rakastaa koska olen hänelle tarpeellinen. Näin tulkitsen.
Hän aina jaksaa muistuttaa hienoista lomahetkistä kahden kesken, mutta tosi asia on että muutama loma päivä vuodessa ei oikein taida kantaa arjen yli. Perhelomathan ovat hänestä yhtä helvettiä, tänä kesänä ei pidä yhtään lomaa.
Eniten kai olen odottanut että hän muuttaisi käytöstään, niin ei kaiketi tapahdu...
Eli summasummarum pelkää katuvani sitä että eron jälkeen huomaan hänen muuttuneen mieheksi johon aikanaan rakastui.
Eron jälkeen huomaat hänellä olevan nuori seksikäs/keski-ikäinen varakas misu kainalossa alta aikayksikön. Mitä muuta on kuluneina vuosina tapahtunut selkäsi takana, jääköön arvailuksi. Harva mies merkkivaatteita ostelee vaimonsa iloksi.
Lapsetkin jo senverran isoja että erosta tulee helppo kunhan ymmärrät vihdoin seistä omilla jaloillasi. Kyllä meillä sinnkuäideillä on ihan siedettävä elämä ja välillä huippukivaakin : )
Katumus vai helpotus. Tiedät itsekin, että mies vain hyväksikäyttää sinua. Mikä sinua estää eroamasta? Se olisi sinulle taatusti helpotus.