Kun miehenä on auliisti antanut kuvan, nimen, ammatin ja koulutuksen, niin naisetkin ottavat yhteyttä, tai lähettävät hymyjä.
Kuten aina ennenkin, ne olisivat eniten kiinnostuneita, jotka eivät itseä sytytä. Tylsä tosiasia on se, että tarjonta on pk-seudulla kertaluokkia parempaa kuin täällä susirajan takana. Tai jos täällä on joku siedettävän näköinen, niin se on semmoinen kuningatar, jolle ei kelpaa mikään. Kai sitä on sinne etelään muutettava.
Uusi tyyppi ovat nämä "virkanaiset". Siis jotka pelkäävät pettymystä tai epämiellyttävää takiaista niin paljon, että ovat tutustellessa koko ajan kaikki varokkeet päällä, eli käytös on viileän virkamiesmäistä. Muutenhan se olisi ihan ymmärrettävää, mutta kun tutustellessa sitä saattaa INNOSTUA ja KIINNOSTUA tosissaan. Anteeksi oma heikkouteni, kun en pysty viileästi suhtautumaan, jos sitten tulee pettymys. Mutta menkööt itseensä, että kannattaako edes ruveta treffailemaan, jos jo etukäteen asenteellaan torppaa mahdollisuuden toiselle?
Niitä hurskastelijoita ei onneksi enää ole, jotka eivät uskalla valokuvaansa laittaa ja väittävät, että ei kai sillä merkitystä ole. Mutta jos joku vielä yrittää tästä ruveta vänkäämään, niin katkaisen yhteydenpidon siihen.
Kuten aina ennenkin, ne olisivat eniten kiinnostuneita, jotka eivät itseä sytytä. Tylsä tosiasia on se, että tarjonta on pk-seudulla kertaluokkia parempaa kuin täällä susirajan takana. Tai jos täällä on joku siedettävän näköinen, niin se on semmoinen kuningatar, jolle ei kelpaa mikään. Kai sitä on sinne etelään muutettava.
Uusi tyyppi ovat nämä "virkanaiset". Siis jotka pelkäävät pettymystä tai epämiellyttävää takiaista niin paljon, että ovat tutustellessa koko ajan kaikki varokkeet päällä, eli käytös on viileän virkamiesmäistä. Muutenhan se olisi ihan ymmärrettävää, mutta kun tutustellessa sitä saattaa INNOSTUA ja KIINNOSTUA tosissaan. Anteeksi oma heikkouteni, kun en pysty viileästi suhtautumaan, jos sitten tulee pettymys. Mutta menkööt itseensä, että kannattaako edes ruveta treffailemaan, jos jo etukäteen asenteellaan torppaa mahdollisuuden toiselle?
Niitä hurskastelijoita ei onneksi enää ole, jotka eivät uskalla valokuvaansa laittaa ja väittävät, että ei kai sillä merkitystä ole. Mutta jos joku vielä yrittää tästä ruveta vänkäämään, niin katkaisen yhteydenpidon siihen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Voi kuule, kyllä noita "hurskasteljoita" on. Nimittäin miehissä. Eivät sitten tajua miten nöyryyttävältä se voisi tuntua kököttää jossain sovitussa tapaamispaikassa vilkuillen kaikkia kohti tulevia miehiä että onko se tämä, tuo... Ei kukaan... Ja lopulta ei tule ketään, tai tulee joku joka ei ole hiukkaakaan sen tyyppinen että hänestä voisi innostua.
Mutta mitäpä se on se innostuminen? Osuisikin kohdalle mies joka innostuu heti, eli ei jää miettimään asiaa ja aloita sitten mykkäkoulua eli hänestä ei kuule enää koskaan, tai ilmoita että ei voi tavata enää toiste koska blaa blaa blaa. Ehkäpä naiset pelkäävät innostumista miehen taholta koska uskovat että tällaiset miehet eivät ole luotettavia. Aikansa riekkuvat asian kanssa ja sitten jo mieli muuttuu. Tunnen miehen joka on parin kolmen vuoden aikana hypännyt suhteesta toiseen, ja aina välillä ollut niin innostunut että. Jos aina hänen uusin naisensa tietäisi miten tohkeissaan hän on ollut edellisestä(kin) naisesta, niin saattaisi suhtautua aika viileästi mieheen...
Kaikki me emme halua ihmissuhteita tyyliin "kerää koko sarja".
Mutta se että aina se kiinnostuu sinusta josta sinä et kiinnostu ja päinvastoin on erittäin tuttu kokemus deittailussa varmaan hyvin monelle. Minkäs teet. Ei kai siitä voi muita syyttää kun itsekin kokee/tekee sitä samaa.
Miksi pitää aina epätoivoisesti yrittää vetää rajaa naisten ja miesten välille? Samanlaisia mänttipäitä sitä löytyy molemmista sukupuolista. Samoin helmiä.
Monilla elämä opettaa varomaan, eikä nykymaailmassa saakaan olla liian naiivi. Joskus kannattaa odottaa toisen rentoutumista, jos oikeasti vastapuoli kiinnostaa.
Monesti myös tapaamispaikka voi olla väärä. Itse olen huomannut, että kesäisin suositut terassitreffit tai kahvikupposet eivät välttämättä ole edes se iskevin paikka. Tai siis ainakaan minuun se ei ole iskenyt. Parhaimmat treffit sovittiin jäätelökioskille, joita on nyt seurannut neljät uudet treffitja tulossa useita monia ;)
Kuvasta sen verran, että itselle kyllä merkkaa vastapuolen ulkonäkö sen verran että treffeille en lähtenyt ilman sitä. Tuntui myös oudolta, jos toinen ei sitä kysynyt. Sen verran haluan sen toisenkin olevan ronkeli, kun tiedän kyllä itse kelpaavani kuvankin jälkeen.
Tässäpä ilmoittaudun leikkikehään ja kerron, että juuri äsken sain naiselta vastauksen ettei hän koe tarpeelliseksi laittaa kuvaansa. Ehdotteli jopa, että voitaisiin kuitenkin tavata pian. Ilmoitan täten, että minä en lähde netissä kohtaamieni tyyppien kanssa sokkotreffeille vaikka kuinka kivat profiilit olisivat ja se koskee ihan mitä sukupuolia tahansa.
muutoin kommenteoisin ap:n viestiin, että se on täysin tyypillistä että ne itseä kiinnostavat eivät kiinnostu ja toisinpäin ja sitä tapahtuu täällä "etelässäkin". Molemminpuolisen kiinnostuksen herääminen on täysin arpapeliä. Siitä olen samaa mieltä, että virkanaisten ja muidenkin naisten olisi syytä avata salaperäisyyden verhoaan ja uskaltaa heittäytyä ja innostua ja oppia näyttämään tunteitaan. Muutoin on ihan turha valittaa täällä ettei sopivaa miestä löydy, jollei kykene antamaan itselleen lupaa ihastua ja pysty vielä näyttämään sitä ulospäinkin. Miehet kun eivät ole ajatusten lukijoita.
"Uusi tyyppi ovat nämä "virkanaiset". Siis jotka pelkäävät pettymystä tai epämiellyttävää takiaista niin paljon, että ovat tutustellessa koko ajan kaikki varokkeet päällä, eli käytös on viileän virkamiesmäistä. Muutenhan se olisi ihan ymmärrettävää, mutta kun tutustellessa sitä saattaa INNOSTUA ja KIINNOSTUA tosissaan."
Olisikos mitenkään mahdollista, että tuo viileys ja haluttomuus näyttää niitä tunteita johtuisi siitä, että niitä tunteita ei ole? Eli "virkanaiset" eivät olleet kiinnostuneita sinusta eivätkä siksi INNOSTUNEET.
Kiinnostuksen puutteesta ei taida olla kyse, kun kerran treffeille halutaan. Saa nähdä mihin suuntaan lähtee siitä kulkemaan.
Kerrompa hiljan tapahtuneen jutun.Tuttu mies oli lauantai-iltana ajatellut extempore
viihteelle lähteä ja oli sopinut treffit kuvattoman naisen kanssa baariin.Miehellä itsellään on kuva deittisivuilla.No,baarissa häntä oli joku koputtanut olkapäälle.
Mies oli kääntynyt katsoon järkyttyneenä näkemästään.Edessä seisoi nainen,jolta
oli puuttunut joka toinen hammas ja naisella leveyttä about metri.
Siinä sitten mies oli ihmetellyt,kuinka luistaisi pois tilanteesta.
Kun kertoi minulle tarinaa,repesin nauramaan hulluna..Tuskin tämä mies toiste
lähtee sokkotreffeille edes maistissa:))
Jännää, ettei mulle ole ikinä käynyt mitään ikävää, vaikka kymmeniä sokkotreffejä takana. Mutta tosiaan ekat treffit kannattaa sopia ihan lyhyiksi eikä sillä ajatuksella että ollaan koko ilta yhdessä (ja ehkä yökin). Jos menee vaikka kahville, ei ole niin väliä millainen toinen on, eikä tarvitse selitellä jos lähtee nopeasti. Toisaalta tuo tuttusi treffinainen olisi voinut olla vaikka miten hyvää juttuseuraa, ja juttelu voi olla kivaa vaikka ei mitään muuta tulisikaan.
Samaa mieltä.
"...käytös on viileän virkamiesmäistä"
Tämä voidaan selittää myös sinun ja treffikumppanisi välisen kemian puutteella.
Itsekin varmasti ymmärrät, että kommunikointi netissä ja puhelimitse on erilaista kuin kasvotusten. Treffeille voidaan toki haluta, koska täytyyhän toiseen tutustua myös livenä, jotta voi kokonaiskuvan muodostaa. Mutta kyllä sen jatkon mahdollisuuden näkee jo ensi sekunneilla näkemisestä. Eli kiinnostuksen puute voisi sittenkin olla kyseessä.
Aika harvinaista, että puuttuu joka toinen hammas. Yleensä ensimmäisinä lähtevät kulmahampaiden viereiset poskihampaat. tai jos kyse on tapaturmasta niin vierekkäiset hampaat.
No joo, tarkoitin vain kertoa, että ehkä ei kannata ottaa niitä tuttujen (saati tutuntuttujen) juttuja ihan kirjaimellisesti.
Eikä se kuva juuri mitään kerro. Olen itse ollut aikoinaan treffeillä miehen kanssa, joka näytti kuvassa ihan ok:lta mutta tuli paikalle ryppyisissä ja likaisissa vaatteissa, ja miehen kanssa, joka oli kuvassa ok mutta haisi ihan kamalalle. Nyt en tarkoita normaalia hien hajua vaan paljon pahempaa. Syykin selvisi hetken juteltuamme mutta se siitä. Ja yksi ihan mukavan näköinen mies käyttäytyi kuin vähän yksinkertainen, hän tuijotti kaikkia vähäpukeisia naisia ympärillään maiskuttaen samalla huuliaan...
Vastaavasti olen käynyt sokkotreffeillä miesten kanssa, joista en ollut nähnyt kuvia, ja sellaisesta on alkanut useamman kuukauden suhdekin. Ja monet treffit olivat sinänsä ihan onnistuneita vaikkei mitään kehittynytkään.
Jos nyt käyttäisin nettideittejä niin kyllä minä sen kuvankin haluaisin todennäköisesti nähdä, toisaalta jos ilman isompaa vaivaa voisi nähdä livenä niin ei juttu kuvan puutteeseen kaatuisi. Ekat treffit kun haluaisin joka tapauksessa pitää hyvin lyhyinä, esimerkiksi jäätelöt kotimatkalla töistä tullessa näin kesäaikaan. Ja jos taas kiinnostuisin ihmisestä, joka asuu niin kaukana että tapaaminen edellyttäisi jommalta kummalta matkustamista niin Skypehän on loistava keksintö.
No niin, Tietystihän kaikilla nuo tuntosarvet sojottaa eka treffeillä, mutta
jos käytös on kuin pressan vastaan otolla, niin kyllä siinä tuntee itsensä
vähän hölmöksi.
Tuon kiinnostuksen puutteen voi ilmaista muutenkin, eikä tartte näyttää
ylimieliseltä.