Casual love

Olen nainen ja mietin olisiko termi "casual love" sopiva toivomalleni suhteelle. Olen ollut sinkkuna jo useampia vuosia pitkän parisuhteen jälkeen. Viihdyn hyvin elämässäni ja en tunne tarvetta muuttaa saman katon alle toisen aikuisen kanssa. Silti toivoisin parisuhdetta, joka perustuisi ystävyyteen, rehellisyyteen, luottamukseen, yhteiseen tekemiseen, läheisyyteen jne. Suhdetta, jossa molemmilla olisi oma koti ja oma tila, mutta silti toinen olisi olemassa ja jakamassa niitä elämän iloja...ja toki myös suruja surun tullessa. Ihmistä, jonka voisi kokea kumppanikseen ja esitellä kumppaninaan. Pysyvyyttä ihmissuhteeseen. Ihmistä matkusteluseuraksi, teatteriin, luontoon jne.

Siksi kysynkin asiaa täällä. Teidän ajatuksianne, määritelmiänne, kokemuksianne ja etenkin kommenttejanne siitä onko toiveeni tuollaisesta suhteesta mahdollinen. Itsestä tuntuu, että monikaan mies ei tuollaiseen suhteeseen tahdo. He haluavat sen yhteisen kodin ja monesti vielä sen äidin lapsilleen. Tietenkin toisena ääripäänä tarjolla ovat ne kevyet ihmissuhteet ilman pysyvyyttä ja jatkuvuutta. Oma toiveeni ei ole kumpikaan vaihtoehto noista.