Mä en vaan ymmärrä et miksi naiset minusta edes kiinnostuisi enään ikinä. Olen ihan totaali atm. Mulla ei ole kavereita, ei työtä, ei ulkonäköä eikä rahaakaan kovin paljoa. Ja just tuollaiset jutut on naisille tärkeitä että edes ne voin kiinnostuu miehistä. No töitä minä varmasti saan mutta tuskin mitään hyväpalkkaista että voisin säästää. Sellaista se on vaan elämä.
En pysty kuvittelemaan että koskaan seurustelen
teppo.
16287
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ja sit vielä tuommonen pessimisti-luonne..... ;)
jätä se matti, niin joku nainen voisi sinusta kiinnostuakin...joo..-asiaan..
Mies joka ei viitsi mitään, eikä hän panosta mihinkään, eikä pyri elämässä eteenpäin mitenkään, niin miten hän voisi olla kenestäkään naisestakaan kiinnostunut? Jos mielenkiintoa ei ole elämää kohtaan, niin ei sitä ole naistakaan kohtaan.
En minäkään tule 99% todennäköisyydellä koskaan elämässäni seurustelemaan. Miksi kukaan nainen kiinnostuis minunkaltaisesta miehestä jolla itsetunto on aivan nollissa eikä minulla ole mitään erityistaitoja. En ole myöskään millään tavalla kiinnostava. Olen aivan liian tavallisen oloinen mies tai ennemminkin tavallista tuppisuisempi joka on ainoastaan huono asia. Siihen päälle vielä vakavat nuppiongelmat niin peli on menetetty lähes kaikelta osin. Ulkonäössä ei pitäisi olla isompaa vikaa mutta se nyt ei silti riitä mihinkään.
Näinhän se on että naiset haluaa itsevarman, komean, kaikella tavalla menestyvän, pitkän, lihaksikkaan, supliikin ja rikkaan miehen eikä sekään välttämättä riitä. Naiset elää jossain ihme fantasia maailmassa ja haaveilevat jostain sellaisesta mikä ei ole edes mahdollista.
Missä maailmassa miehet sitten elävät? Ei ainakaan reaali elämässä vaan haaveilevat teininaisista, thainaisista, isotissisistä naisista, kuvankauniista madonna naisista, hyväkroppaisista naisista...joo. Miehille ei kelpaa tavis nainen ja siksi he keksivät jatkuvasti tekosyitä, että naiset ovat vaativia ja hankalia, kun heille itselle ei kelpaa kuin huippumalli ja eliittikumppani.
Jokaisessa ihmisessä on jotakin kiinnostavaa, mutta se pitää vain kaivaa esille, ja onko se elämän ja yhdessäolon perusta sitten, että on jotain erikoista, kiinnostava ja kaikin puolin täydellinen. Minusta ihmisen pitäisi oppia ajattelemaan koko elämänkaarta, eikä elää vaan pelkässä yhdessä ajanjaksossa kuten teini ja-nuoruuden maailmassa, jossa kaikki nuo vaatimukset ovat niin kovin tärkeinä pidettäviä.
"Näinhän se on että naiset haluaa itsevarman, komean, kaikella tavalla menestyvän, pitkän, lihaksikkaan, supliikin ja rikkaan miehen eikä sekään välttämättä riitä."
Moni nainen varmaan haluaisikin tuollaisen miehen, samoin kuin moni mies haluaisi nuoren, kauniin, seksikkään ja hoikan naisen.
Siitä huolimatta valtaosa naisista rakastuu kuitebnkin ihan tavalliseen mieheen, joka ei ole mikään supermenestyjä, 2m pitkä tai supersupliikki. Mieti vaikka tuntemiesi naisten miehiä, tai katso marketissa pareja. Harvassa ne superkomeat menestyjämiehet näyttävät olevan.
Se taas on ihan oma vikasi jos yrität vain niitä naisia jotka eivät muuta kelpuuta.
En yritä ketään kun ei ole rohkeutta sellaiseen ja kyllä minulle kelpaisi ihan tavalliset naiset mutta kun itse en tavallisena miehenä kelpaa heille vaan pitäis olla jotenkin erityinen.
En minäkään pysty kuvittelemaan, että seurustelisin. Minä kuitenkin nautin elämästä ja elän itselleni Minulla on töitä, en tienaa mitään älyttömiä, mutta juuri olen sopinut uuden työpaikan, jolla tulen pääsemään yli suomalaisen mediaaniansion. Kavereita minulla on, mutta ympäri Suomea, tulevalla paikkakunnalla ei kovinkaan montaa, mutta eiköhän niitä jokunen löydy. Ulkonäkö minulla ei ole kaksinen ja ylipainoakin on vielä hieman riesana, tuossa alkuvuodesta oli hyvä pudottelu tahti. Mutta nyt työkiireiden varjolla jäi liikunta pois ja roskaruoka palasi takaisin. Siitäpä se sitten lähti, onneksi ei paljoa ole paino noussut.
En vain ole koskaan vakavasti seurustellut, ja en osaa tehdä mitään aloitetatta naisten suuntaan. Luonteessani täytyy olla jotain pahasti vialla ylipainon lisäksi, että en vain kiinnosta naisia. Yksi naispuoleinen ystäväni, jota olen saanut tukea viimevuosien aikana on kehunut luonnettani ylistäen, mutta mitäpä siitä on hyötyä jos sitä ei osaa tuoda esiin.
Joten summasummarun - yksin tulen olemaan. Mutta hei! Ei parisuhde ole ainoa asia elämässä, mukavaa voi olla ilmankin.
"en osaa tehdä mitään aloitetatta naisten suuntaan. Luonteessani täytyy olla jotain pahasti vialla ylipainon lisäksi, että en vain kiinnosta naisia."
Voisiko luonteessasi olla se vika, ettet tee mitään saadaksesi naisen? Harva nainen alkaa itse iskemään miestä, joka ei osoita kiinnostustaan naiselle. Jos sinä vain passailet etkä koskaan lähesty naisia, niin eipä ihme jos ei naista löydy.
Mies harvemmin saa naista vain odottelemalla, jos ei ole joku superkomea, jjulkkis tai muuten erikoinen. Ja turha valittaa mistään tasa-arvosta. Niin se vaan menee, että yleensä miehet lähestyvät naisia. Jos sinä et pysty siihen mihin valtaosa miehistä pystyy, niin sitten kannattaisi opetella eikä vain jämähtää voivottelemaan.
En kyllä täysin allekirjoita viestiäsi. Pyrin kyllä lähestymään naisia jonkinverran, silloin kun siihen on mahdollisuus. Tietenkin aina voisi yrittää aktivoitua enemmän.
Harvoin ravintolassa käydessäni pyrin kyllä keskustelemaan naisten kanssa, ja siinä kyllä onnistunkin silloin tällöin. Joskus siitä on seurannut yhden yön suhde, joskus treffit. Ei koskaan mitään sen enempää. Nettitreffejäkin olen kokeillut, mutta saldo jäi hyvin laihaksi, joten en enään notku nettitreffeissä. Kavereiden illanistujaisissa lähes aina jututan naisia, mutta eipä heissä juuri koskaan ole kukaan vapaana.
En ole tyytynyt pelkästään odottelemaan ja valittamaan tasa-arvosta. Ymmärrän sen, että suurimmassa osassa tapauksista miehen tulee olla se alkuun aktiivinen osapuoli, mutta oletan kyllä, että muutaman tapaamiskerran jälkeen nainenkin osoittaa jonkinlaista aktiivisuutta, jos haluaa nähdä uudelleen. En vain osaa "myydä" itseäni oikealla tavalla heti alkuun, että joku nainen voisi kiinnostua muuna kuin ystävänä.
En minäkään, vaikka on oma yritys ja metsä omaisuuttakin huomattavasti. Kuntosalilla on käyty ja se näkyy. Olen mitatusti keskivertoa älykkäämpi. Silti en ole koskaan ollut naisten kanssa minkäänlaisessa suhteessa, vaikka olisin halunnut. Netin kautta kävin muutamilla treffeillä, ja homma kaatui joko siihen, että olin liian hiljainen, tai viimeistään tuohon seurustelun puutteeseen. Harkitsen vakavasti maksullisia palveluita, kun halut kuitenkin on kuten normaali ihmiselläkin.
Ei vois naiset vähempää kiinnostaa minua. Totesin jo nuorena että naiset ei minusta tykkää joten en ole jaksanut edes yrittää. Moni on kyllä kysellyt et miksi mulla ei ole naista. Omaisuuttta on enemmän kuin tarviin mut naisia ei ole ollut, eikä tule olemaan.
Pystyn kuvittelemaan että en saa koskaan pil.lua.
Koskaan eivät naiset ole olleet minusta kiinnostuneita, eikä kukaan ole ollut kiinnostunut siitä seurustelenko vai ei.
On meitä monia samassa jamassa. Onneksi on Amsterdam!
Ala soittamaan kitaraa.
Naisten lähestymisessä on nykyään oltava tarkkana: liian ruman ätmin tekemä lähestymisyritys koetaan vähintäänkin vastenmielisenä tungetteluna, ja naisen oma ämmäkerroin ratkaisee sen jääkö asia siihen vai meneekö rikosilmoitus seksuaalisesta häirinnästä poliisille.
Kannattaa ehkä kytätä tilannetta, jossa voi mahdollisesti päästä sankarin rooliin. Esimerkiksi jonkun puukolla lähikaupasta pari bisseä ryöstävän nistin voi laittaa maahan ja täten ansaita vähän pisteitä. Pääset huomion keskipisteeksi, ja huomioarvo on aina plussaa.