pari vuotta sitten oli iso kriisi, joka oli johtaa eroon. Asiaa puitiin ja päätettiin jatkaa kuitenkin yhdessä.
Nyt, tilanne on taas käsillä ja en näe enää muuta vaihtoehtoa kuin lähteä eri suuntiin.
Omaa asuntoa olen hakemassa, läheltä kuitenkin, jotta lapsilla olisi mahdollisimman kivuton siirtymä.
Lapset onkin se suurin huolenaihe, viimeksi isä halusi "jakaa" lapset (2) ja tähän en enää ikinä suostu.
toivoisin että hän miettisi myös tahollaan asiaa lasten kannalta, esim. viikko ja viikko systeemi voisi toimia tasapuolisena kaikille.
Tuska on ihan järkyttävä, lapset on mun koko maailma...haluaisin sääsätää heidät kaikelta pahalta, mutta valitettavasti he joutuvat nyt kärsimään :(
Nyt, tilanne on taas käsillä ja en näe enää muuta vaihtoehtoa kuin lähteä eri suuntiin.
Omaa asuntoa olen hakemassa, läheltä kuitenkin, jotta lapsilla olisi mahdollisimman kivuton siirtymä.
Lapset onkin se suurin huolenaihe, viimeksi isä halusi "jakaa" lapset (2) ja tähän en enää ikinä suostu.
toivoisin että hän miettisi myös tahollaan asiaa lasten kannalta, esim. viikko ja viikko systeemi voisi toimia tasapuolisena kaikille.
Tuska on ihan järkyttävä, lapset on mun koko maailma...haluaisin sääsätää heidät kaikelta pahalta, mutta valitettavasti he joutuvat nyt kärsimään :(
Vastaukset 12
Vanhimmat
Näin siinä vaan usein käy, on omakin kokemukseni.
... ja siinähän lapset vasta kärsivätkin, jos heitä aleteaan heitellä viikko-viikko-systeemillä!
Kannattaisi mennä kirjakauppaan tai kirjastoon ja hakea muutama avioerolapsia koskeva ihmissiuhdeopas luettavaksi. Psykologian hyllyltä saa.
Enemmän se lapsi kulissiavioliiton katkeruudessa kärsii. Lapselle ero on usein paras vaihtoehto, jos suhde kusee.
lapsille tulee hyvä olo siitä, kun risiriidat vähenevät ja he saavat molempien luona erikseen hyvin toimivaa vanhemmuutta, älä pelkää, tyttäreni ero teki hyvää koko suvulle, ihmissuhteet paranivat ja minäkin voin olla iloisesti mummo ristiriidattomalla maaperällä.
Kyllä aivan varmasti tulet pärjäämään.
Sinä olet niitä tänä päivänä harvinaisia äitejä, jotka todella välittävät lapsistaan ja tekevät töitä heidän eteensä.
Älä suostu lasten jakamiseen, viikko-systeemi ei ole hyvä, mutta tyhjää parempi.
Pää pystyyn ja onnea elämääsi!
viikko ja viikko systemi kouluikäisillä lapsilla. Tavaroiden kuten vaatteiden, koulukirjojen, urheiluvälineiden, harrastuskamojen määrä on niin suuri että saisi joka viikko tehdä pakulla muuttokuorman toisen vanhemman luo.Ellei sitten asu samassa rapussa ex:än kanssa.
50/50 systeemi ei sovi riitaisille vanhemmille eikä köyhille, tai edes keskituloisille vanhemmille.
Kiitos viesteistänne!
Olemme saaneet puhuttua ihan hyvässä hengessä asioita ja olen jopa itse kallistunut (yön pimeinä tunteina miettiessäni) siihen, että jos lapset haluavat, saavat jäädä isälleen asumaan. Kuitenkin välimatkaa ei ole kun reilu kilometri..
Saavat tulla aina kun haluavat!! Ja viikonlopuista haluan ehdottomasti ainakin ne kaksi täysin itselleni. Mielellään tietysti useammankin.
Lapset ovat kuitenkin jo molemmat koulussa ja treenivarusteiden määrä tosiaan melko suuri..
Mutta katsotaan miten asia etenee. Toisaalta pelottaa, mutta toisaalta toivon että asiat muuttuvat paremmiksi.
Mulla on kyllä erilainen kokemus tuosta viikko-viikko systeemistä. Meillä toimi hyvin. Lapsilla oli omat tavaransa ja vaatteensa yms. molempien luona. Koulukirjoja vain kuljettivat mukanaan. Meidän vanhempien lomat järjestettiin niin, että lapset sai olla molempien kanssa neljä viikkoa yhtä menoa kesäisin. Vuosien varrella kun lapset kasvoi, he kyllä ihan itse sitten sanoivat, kun eivät halunneet viikon välein kotia vaihtaa. Olivat mun luona hyvin paljon ja nyt tilanne on se, että toinen muutti omilleen ja toinen asuu mun kanssa koko ajan.
Viikko-viikko systeemi opetti myös lasten isän ottamaan vastuuta arjen pyörittämisestä. Toki pitää yhteiset pelisäännöt sopia, esim. se, että kasvatuksen kanssa pysytään samoilla linjoilla, kumpikaan ei anna erivapauksia.
En ole kokenut, että lapset olisivat kärsineet vuoroviikoista. Hyvin ovat tasapainoisen oloisia, kivoja nuoria. Itse tein omalla vapaa viikollani töitä niin paljon, että pystyin lasten kanssa olemaan sitten omalla viikollani mahdollisimman paljon.
Niin, miten on teidän talousasiat ajateltu? Tuo 50/50 systeemi on kaikkein kallein mahdollinen eikä siihen monella ole varaa.
Ällöttävää lukea,että joku miettii rahan menoa ennen lasten hyvinvointia ja tasapainoista kasvuympäristöä! Itse pienituloisena olen valmis ottamaan vaikka lainaa,jotta harrastukset,yms onnistuvat. Voin kyllä itse elää pienemmällä kun lapset muuttavat omilleen,mutta heidän ei tule joutua tinkimään mistään,lapset eivät voi vaikuttaa elinympäristöönsä mutta aikuiset voivat huolehtia sen turvallisuudesta ja antoisuudesta!! Arvo ja asennekysymys...