aloitanko poikani kanssa uuden elämän vai jäänkö kärsimään?

Auttakaa en tiedä erotakko vaiko ei? Poikamme on 8kk ja yritän miettiä hänen parasta. Riitelemme miehen kanssa aivan typeristä ja pienistä asioista mies ei hallitse vihaansa ja on sen myöntänytkin ja huutaa ja haukkuu minua lapsen kuullen ja hän on muka aina oikeassa ja minä väärässä. suhde on ollut jo vaikea kauan enkä ole ollut onnellinen aikoihin ja kun kerroin asiasta hän oli vain että jaa no ei voi mitään. hän ei halua tehdä minua onnelliseksi, en saa läheisyyttä, välittämisen merkkejä enkä mitään muuta. minua ahdistaa koko ajan enemmän ja olen jo muutaman kerran lähtenytkin mutta rakkaus voitti ja kipitin takaisin siinä toivossa että asiat muuttuisivat. mikään ei ole muutunut vaan tappelut kovenevat. hän ei kunnioita minua ollenkaan enkä ole kuulemma ansainnut mitään. Hän sanoo rakastavansa mutta teot kertovat muuta. tämä suhde on jo niin myrkyllinen että sekoittaa pääni kohta totaalisesti. Minä siis en ole onnellinen. Ahdistus kasvaa päivä päivältä ja olen henkisesti loppu ja se vaikuttaa jo fyysisestikin. Mutta rakastan häntä yli kaiken kaikesta huolimatta. olenko hullu. kaikki läheiset ovat olleet jo kauan sitä mieltä että lähde!! Olenko niin turtunut ja tottunut tähän jo että siksi on vaikea lähteä. auttakaa minua nyt on pakko saada tehtyä lopullinen päätös eikä jankkaamista. rakastan mutta en ole onnellinen. Haluan lapseni parasta ja en halua että joutuisi aina kuuntelemaan riitojamme. hänkin hermostuu.
6236
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Laitto oikein vihaksi tätä lukiessa! MIKSI annat itseäsi ja lastasi kohdeltavan noin???? Ei mies sinua kunnioita, ei tietenkään kun olet joka kerta tullut takaisin häntä koipien välissä. Rakkaudesta en tiedä mutta ehdottomasti olet riippuvainen miehestäsi ja riippuvuutesi pian tuhoaa sinut ja todennäköisesti lapsesi siinä sivussa jos et tee mitään! Hyvä puoli on se että lapsesi on vielä pieni ja olet onnistunut pitämään sosiaaliset suhteet ulkomaailmaan. Jos et itse pysty lähtemään niin herran tähden ajattele edes lastasi ja anna hänet huostaan! Itse olisin antanut mitä tahansa että vanhempani olisivat eronneet kun olin lapsi. Vaan ei, äiti oli liian luuseri lähteäkseen ja tuloksena oli minulle vuosien henkinen pahaolo, irotosuhteita ja hirveä syyllisyys siitä että olemassa oloni "pakotti" äitini jäämään isäni luo. Meni yli vuosikymmen ennenkuin todella tajusin että äitini ryssi elämänsä ihan itse eikä minulla ollut mitään tekemistä sen kanssa! Henkinen parantuminen on ollu pitkä ja raskas tie, kaikki eivät siihen ikinä pysty vaan katkeroituvat tai jopa tappavat itsensä pahan olon takia. Eli jos et halua vanhempana lapsesi vihaa päällesi ja hirveää syyllisyyttä niin keräät kimpsusi, otat lapsen ja häivyt!

Äänestä
  • Näitä lähtemään / eroamaan kannustajia kyllä riittää.
    Onhna se kieroutuneen mielestä mukava suositella muille perheen hajottamista ja epäonnea.
    Tyhmää kyselä netin keskustelupalstoilta, kieroilta vahingoniloisilta apua.
    Ammattiapuakin löytyy ...

    Äänestä

Hakeudu vaikka ensi ja turvakotiin jos pelkäät itsesi ja lapsesi puolesta.Älä jää noin epäterveeseen suhteeseen.Siitä ei hyvä seuraa lapselle eikä sinulle.Pärjäät taatusti paremmin ilman tuollaista miestä.Miksi lapsi piti hankkia?Eikö varoitusmerkit olleet muka ilmassa?

Äänestä

Miehesi on yhtä onneton kuin sinäkin, koska hän huomaa, ettet ole hänen kanssaan onnellinen. Teidän pitäisi yrittää löytää uudelleen ne tunteet, joita teillä oli silloin, kun molemmat olitte vastarakastuneita.

Pienten lasten vanhemmilta helposti unohtuu hoitaa parisuhdetta ja siksi suhde on kuin kuminauha: venynyt. Olette venyneet kauas toisistanne. Viekää lapsi hoitoon ja lähtekää yhteiselle viikonloppulomalle, jolloin suhteenne kuminauha lähestyy.

Myöhemmin tulette huomaamaan, että pitkissä avioliitoissa ei koko ajan ollakaan kylki kyljessä, vaan tämä kuminauhaliike on jatkuvaa. Lähestytään ja loitotaan, kunhan ei loitota niin kauas, että kuminauha katkeaa ja tulee ero.

Äänestä

Nyt teillä pitää toimia nopeasti: joko pariterapiaan ja asiat kuntoon tai sitten ero! Jäämällä tuohon kaikki kärsii, eniten tietysti viaton lapsi.

Äänestä

Äidit irti synnytysmasenuksesta.
Äimä ry on yhdistys, joka auttaa synnytysmasennuksesta ja lapsivuodepsykoosista kärsiviä äitejä.

Tutustu Äimän sivustoon.

http://www.aima.fi/index.html
-----------

Äänestä

Kommentoi aloitusta


tohveli kirjoitti:

Auttakaa en tiedä erotakko vaiko ei? Poikamme on 8kk ja yritän miettiä hänen parasta. Riitelemme miehen kanssa aivan typeristä ja pienistä asioista mies ei hallitse vihaansa ja on sen myöntänytkin ja huutaa ja haukkuu minua lapsen kuullen ja hän on muka aina oikeassa ja minä väärässä. suhde on ollut jo vaikea kauan enkä ole ollut onnellinen aikoihin ja kun kerroin asiasta hän oli vain että jaa no ei voi mitään. hän ei halua tehdä minua onnelliseksi, en saa läheisyyttä, välittämisen merkkejä enkä mitään muuta. minua ahdistaa koko ajan enemmän ja olen jo muutaman kerran lähtenytkin mutta rakkaus voitti ja kipitin takaisin siinä toivossa että asiat muuttuisivat. mikään ei ole muutunut vaan tappelut kovenevat. hän ei kunnioita minua ollenkaan enkä ole kuulemma ansainnut mitään. Hän sanoo rakastavansa mutta teot kertovat muuta. tämä suhde on jo niin myrkyllinen että sekoittaa pääni kohta totaalisesti. Minä siis en ole onnellinen. Ahdistus kasvaa päivä päivältä ja olen henkisesti loppu ja se vaikuttaa jo fyysisestikin. Mutta rakastan häntä yli kaiken kaikesta huolimatta. olenko hullu. kaikki läheiset ovat olleet jo kauan sitä mieltä että lähde!! Olenko niin turtunut ja tottunut tähän jo että siksi on vaikea lähteä. auttakaa minua nyt on pakko saada tehtyä lopullinen päätös eikä jankkaamista. rakastan mutta en ole onnellinen. Haluan lapseni parasta ja en halua että joutuisi aina kuuntelemaan riitojamme. hänkin hermostuu.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu