Artsi olympiakomitean johtoon!

Nimeni ei liene tällä saitilla tuttu, vaikka joskus olen tänne kirjoitellutkin. Noilla poliittisilla saiteilla olen tainnut tulla liiankin tutuksi. Tämä kaikkien aikojen kehnoin olympiamenestyksemme saa minut nyt tänne mielestäni tärkeässä asiassa.

Ensiksi muutama sana poliittisista näkemyksistäni:

Asiasta riippuen olen milloin demari, milloin kokoomuslainen, ja vaikka minulla on asioista aina selvät, usein liiankin jyrkät mielipiteet, en pidä tärkeänä sitä onko mielipiteeni kokoomuslainen vai sosialidemokraattinen, kunhan se omantuntoni mukaan on näkemäni totuuden mukainen. Aina en edes pohtienkaan tiedä, olenko nyt enemmän kokoomuslainen vai demari.

Nyt varsinaiseen asiaani:

Tällä kertaa on helppo olla demari. Arto Bryggare on ilmoittanut hakevansa Tapani Ilkalta vapautuvaa Suomen olympiakomitean puheenjohtajan paikkaa. Kannatan varauksitta häntä tuolle paikalle.

Myös Ilkka Kanerva on ilmoittanut haluavansa paikalle. Luulisi Iken tajuavan Suomen urheiluliiton puheenjohtajana antamiensa näyttöjen – joista viimeiset nähtiin nyt olympialaisissa – perusteella sen, mitä kello on lyönyt hänelle ja harkitsevan asian uudestaan, ettei enää ties monennettako kertaa osoittaisi pyrkynsä olevan suuremman kuin mahdollisuuksiensa.

Kas, kun Esko Aho ei ole ilmoittautunut kilpailuun! No, Eskolla on sentään sen verran häpyä, ettei hän entisenä Hiihtoliiton puheenjohtajana kehtaa esiintyä enää urheilumiehenä sen häpeän jälkeen, minkä nuo myös kepulaiset hiihtäjämme Lahden MM-kisoissa Suomen urheilulle ja koko Suomelle aiheuttivat!

Arto Bryggarella on vakuuttavat näytöt urheilijana, eikä ole doping-rikkomuksia. Lyhyellä poliittisella urallaankin hän on antanut monien mielestä jo parempia näyttöjä kuin Ilkka Kanerva vuosikymmenten aikana. Eikä Bryggarella ole rasitteenaan – kenties kiitos nuoren ikänsä – sitä suomettumisen ajan painolastia, jota Ike ehdoin tahdoin hankki tuolloin itselleen.

Artsin siirtyessä tuohon korkeaan virkaan hän luonnollisesti joutuisi luopumaan aktiivipoliitikon urastaan. Se olisi kieltämättä menetys SDP:lle ja etenkin kotiseudulleni Helsingin Pakilalle, jonka poikia lappeenrantalaissyntyinen Artsikin on jo kauan ollut ja kaupunginosaamme hyvin poliittisilla areenoilla edustanut. Mutta kun olen sydämeltäni jopa enemmän urheilumies kuin demari tai kokoomuslainen konsanaan, niin menettäköön SDP Artsin nyt pohjamudissa rypevän huippu-urheilumme hyväksi!