Ostin Evinruden 20 heppasen perämoottorin ja laitoin sen 4,1m pitkän pulpettiveneen perään. Kone käynnistyy todella helposti, tyhjäkäynti on vakaata ja uistelu onnistuu. Täydellä kaasulla kuitenkin tuntuu ettei tehot ole tallessa. Täydellä kaasulla kaasuttimen kaasuläppä ei käänny täysin aukinaiseen asentoon, vaan jää noin 20 asteen kulmaan. Kuuluuko olla näin vai onko säädöt pielessä? Entäpä sitten seoksen säätäminen. Miten tässä saa säädettyä bensan syötön määrää ja miten tuota kannattaa säätää?
Kone kulkee yksin ajaessa ihan ok vauhtia noin 38kmh. Kaksipäällä vauhtia on enää 27kmh kun kone ei ota kierroksia. Kolmepäällä vene ei nouse edes liukuun ja nopeus on vain 12kmh... Luulilisen että moottorista saa vähä enemmän irti. Veneen pohja on hyvässä kunnossa ja rikulmaa on kokeiltu eri asennoissa.
Kone kulkee yksin ajaessa ihan ok vauhtia noin 38kmh. Kaksipäällä vauhtia on enää 27kmh kun kone ei ota kierroksia. Kolmepäällä vene ei nouse edes liukuun ja nopeus on vain 12kmh... Luulilisen että moottorista saa vähä enemmän irti. Veneen pohja on hyvässä kunnossa ja rikulmaa on kokeiltu eri asennoissa.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Kaasuläpän tulee olla täysin auki täydellä kaaulla. Katso sitä mekanismia. Siihen liittyy rautalanka jota siirtaa toinen vipu sen jälkeenkin kun sytysennakko on jo täysillä. Rautalangassa oli ainakin -82 ja -93 ruuvikiinnitteinen palikka, joka määräsi kuinka pitkälle kyseinen rautalanka tuli ja avasi kaasuläppää. Ei pitäisi olla vaikeaa säätää itsekkin.
Vauhtivarat vaikuttaa heikolta. Koneessa on markkinoiden suurin sylinteritilavuus ja aika hyvin vääntöä. Minkälainen on potkurisi?
Ilman muuta kaasuläppä täytyy avautua aivan vaakasuoraan. Nyt se toimii puolikaasulla.
Katoppa vauhtipyörän alta näkyvä sellainen 3 millin paksuinen rautatanko,12-13 senttiä pitkä joka on kiinni kaasunavaus vivussa kaasuttimen yläpuolella. Sen tangon takapäässä on n. 6 millinen ruuvilukkonippeli. Se on säädetty väärin, tai löysällä.
Sulla täytyy vääntää kaasuläppä vaakasuoraan. Laita joku kiila väliin, että läppä pysyy täysin auki paikallaan, ja säädä se rautatangossa oleva nippeli koskettamaan sytytysennakon säätövipuun. ja kiristä ruuvi kunnolla, mutta varo, ettei nippeli mee rikki.
Kaasuttimen takapäässä on pieni säätösuutin, jolla saa tyhjäkäynnin seosta säädettyä.
isommalla kaasulla bensa menee pääsuuttimen kautta, ja se on kiinteä. Isomman kaasun syöttöä voi muuttaa vain pääsuutinta vaihtamalla, ja sitä ei juuri kannata tehdä, ennenkun avartaa imuläppä kannen reiän kaasuttimen kurkun kokoiseksi.
Ootko myös tarkistanu peräöljyt.
Sen rautalangan päässä olevan säätönipan kyllä huomasin, mutta se on jo säädetty ääriasentoon. Vauhtipyörän ympärillä/alla kiertyvä osa ei vain käänny/kierry tarpeeksi paljon että painaisi rautalangan ääriasentoon. Pystyykö tuota kiertyvää osaa säätämään mitenkään ja vaikuttaako se sitten samalla sytytys ennalkoon tms?
Pitää käydä tänään veneellä ihmettelemässä asiaa, mutta ei viitti alkaa säätämään mitään ennen kuin tietää mitä tekee.
Kiitos asiallisista vastauksista.
91 mallisessa on se pienikurkkuinen muovikansinen kaasari joten vaikeampi kaivaa lisää tehoa
20 Johnsson, ja se kulkee vakio kaasuttimella, ja kaks satakiloista äijää kyydissä 5 metrisellä puuveneellä 24,5 solmua 11 tuumaisella potkurilla. Noin 45 km t. ja kolmekin kyydissä aivan kevyesti pintaan. Silloin ei oo nopeutta mitattu, muttei paljon jää vauhdissa aiempaan.Vene nousee aivan pintaan kolmekkin aikuista kyydissä. Veneestä meinaa loppua ajo-ominaisuudet, kun muuttuu aika levottomaksi.
Minulla on samallainen ja sama vm sähköstartillinen kone,vene on
Tracer 14,eli suunnilleen samaa pituutta.Kulkee kuin unelma kun nostin
konetta 2,5 cm ylemmäs,vauhti on noin 24 solmua,putoaa kyllä aina kun
kuormaa lisää,ei kuitenkaan niin paljon että isontaisin konetta.
Säädöt vain ensin läpälle kuntoon ja sitten jos vielä tarvetta muuhun säätöön on,
niin siirtyy suutin osastolle.
Eli kuten tuossa ylempänä kerroin niin rautalangan säätö on ääriasennossa, mutta tuo lankaa kääntävä mekanismi ei käänny ääriasentoon.
Pienen googlettelun jälkeen olettaisin tuon osan olevan nimeltään magneeton aluslevy. Miten sen liikerataa pystyy säätämään? Kaukohallintalaitteessa vika ei ole koska koitin irrottaa vaijerin ja vääntää kaasuvivun ääriasentoon. Magneeton aluslevy ei kuitenkaan kierry ääriasentoon ja tämän takia kaasuttimen läppäkään ei aukea täysin.
Siinä rautalangassa on mutka, joten mutkaa oikaisemalla voisi saada kaasuläpän avautumaan enemmän.
Ja magneeton aluslevyä kääntämällä sytytys muuttuu aiemmalle. ja täyden kaasun sytytysajoitusta rajoitetaan sillä pultin nokassa olevalla sormenpään kokoisella kumityynyllä. Jos se ottaa liian aikaisin kiinni, jää sytytyskin myöhäiselle.
Mittasin omasta moottorista sytytysennakon rajoittimen pituuden tukirungossa olevasta "mutteripinnasta" sormenpään kokoisen kumityynyn pintaan, ja pituus on 16 milliä.
Jos sulla on rajoitinta joku säätäny, ja jos se on pitempi, sytytys on myöhäisellä.
Nyt kaasuläppä aukeaa kokonaan. Magneeton aluslevyn ja sitä kääntävän vivun välissä on jousi joka oli vähän kuolettunut. Käytin jousen irti ja taivutin sitä vähän auki. Nyt jousi jaksaa kääntää magneeton aluslevyn ääriasentoon ja samalla kaasuläppä aukeaa kokonaan. Koeajolle en vielä päässyt kun alkoi satamaan. Raportoin illemmalla kun koeajot on suoritettu.
Mitä kaikkia huolto toimenpiteitä tämmöselle koneelle kannattaa tehdä ja mitkä vikaherkät paikat kannattaa tarkistaa että säästyy isommilta ongelmilta? Peräöljyt oli vaihdettu huoltoliikkeessä talvella ja uudet tulpat vaihdoin juuri. Tulpiksi laitoin NGK B8HS. Onko paras tulppa vaihtoehto vai onko joku toinen lämpöluokka parempi?
-93 mallin omistajan käsikirjasa Champoin QL 77JC4
Jatkuvaan kovaan ajoon QL 16V
NGK:n muunnostaulukosta BZ7HS-10 ja BUZ8H
Itse pitäydyin aikoinaan Championeissa, nykyään saatavuus huono paitsi merkkiliikkeistä. Enpä oikein usko etteivätkö NGK:n tulpat toimisi.
Lämpöarvomerkinnöistä sen verran, että Champoineissa tulppa kuumenee numeron kasvaessa ja NGK:ssa päin vastoin. Tulppasi ovat numeron päässä käsikirjan ehdottamasta Champoinin tulpasta, mutta saattaavat toimia oikein hyvin.
Nyt on koeajo suoritettu ja se oli pettymys. Kaksipäällä huippunopeus oli 30kmh, eli 3kmh nopeammin kuin ennen. Muiden vastaaviin moottoreihin verrattuna kuitenkin melko hidas.
Onko ideoita mitä seuravaksi kannattaa kokeilla nopeuden parantamiseksi?
Jos se jousi on veltto. Luulisi sen olevan vihonviimeinen häiriön aiheuttaja.
Mulla on 90vm Johnssonissa ns. kärjettömät tulpat, ja toimii erittäin hyvin. Suosittelen laittamaan sellaiset. Tulppien kyljessä on vain merkintä. BUHW.
Niitä on hieman erilaisia, joten kokeile JUST tuolla merkinnällä, jonka ilmoitin. Vaikuttaa selvästi siltä, että polttaa paremmin. Ja silloinhan se on bensan säästöä joka potkulla.
Löysin niitä Motonetista,. maksavat hieman enemmän, kuin normaalikärjillä olevat, mutta ei oo väliä kärkien suunnasta, ja voi ajaa monin kertaisesti pitemmälle, kuin perinteisillä tulpilla.
Muuten mukava kuulla, että sait koneen asetukset paikalleen.
Sinä ajelet ?
Merellä Vaasan lähettyvillä ajelen. Miten niin?
Kun tuli mieleen, että olisin voinu kuunella sitä konetta, että mikä onkaan mystisen häiriön syy. Kun oon monia Evareita ja Johnssoneita säätäny huippuvetoon.
Yksi melkomoinen syy muiden ohella voi olla vääränousuinen potkuri.
Toinen voi olla, että potkuri on liian syvällä. Oot varmaan katellu, että kavitaatiolevy on veneen köli tasolla, tai jopa pari senttiä sen yläpuolella.
Näille on annettava yksinajaessa vaikka 6000 krpm. ja potkurilla se hoidetaan, kun kone on muuten vireessä. Niin alkaa kulkemaan, eikä kuorman lisäyskään paljon haittaa.
On aika kaukana, satojen km päässä, joten se kuunteleminen on hankalaa.
Minkäs nousuinen potkuri siinä on? Alkuperäinen on 10x13 ja jos siinä on liian jyrkkä potkuri niin se ei jaksa mennä kunnolla ja syö bensaa huomattavasti enemmän...
En tiedä potkurin nousua, mutta luultavasti se on alkuperäinen.
Lukeeko potkurin nousu jossain?
Veneen pohja on vähän erikoisen mallinen. Nokasta selvä V, mutta perää kohti muuttuu lähes tasapohjaiseksi ja aivan perässä myös pohjan reunoilla on pieni "köli".
Pohjan leveys perässä on noin 1,3m ja pohja ottaa "kovassakin vauhdissa" koko leveydeltä kiinni veteen juuri tuon muotoilunsa vuoksi.
Onkohan tämä miten ratkaiseva tekijä huonoon huippunopouteen?
Pohja ratkaisee yhtäpaljon kuin moottori ja potkurikin.. Mutta sulla on suht kapea vene, ja tasapohja perässä pitäisi nostaa se aivan pintaan.Ja muutenkin vaikuttaa just siltä kuin pitääkin.
Jos koko veneen pohja on pituudeltaan kosketuksissa veteen, silloin on märkäpinta suuri, ja vastus sen mukainen. Mulla oli aikoinaan Suvi 410R. Ja siinä on puolenmetrin levyinen, ja viiden sentin porras pituus suunnassa jonka varaan vene nousi yksin ajaessa, ja jälki veneen takana oli puolimetriä leveä tyynellä kelillä. ja pituus suunnassa vene oli vain metrin vedessä, kun keula oli vähän yläviistossa.Olihan se hienon näköinen.
Ootko saanu selville, paljonko koneesta irtoaa kierroksia ?
Oli aikoinaan potkurin putkiosassa näkyvissä lapojen välissä, mutta nykyisin saattaa olla mutterin takana kumityynyn putken takapäässä, joten pakko irrottaa potkuri, ennenkuin nousun näkee. Se saattaa olla esim. 10X 13,- jolloin ensimmäinen numero on potkurin halkaisija, ja toinen tarkoittaa eteenpäin menoa, tai nousua yhellä kierroksella.
Pitääpä tarkistaa nykyisen potkurin koko, kun veneen vetää seuraavan kerran kuivalle maalle.
Mitäs uudet potkurit tämmöseen maksaa jos sitä lähtee kokeilemaan jaksaako vene mennä kovempaa pienemmällä potkurilla?
Kierrokset kaasu pohjassa yksin ajaessa. Se on tärkeä tieto potkuria valitessasi. Yksin ajaessa saa olla 6000krpm. Mutta jos jää lähelle 5000, niin silloin pari -kolme tuumaa pienempi nousuinen on kohillaan.
saatko jostain moottorisahan kierrosmittarin. Se on kätevä peli.(pienen kännykän kokoinen), ja ojentaa lähelle tulpan johtoa, näyttää kierrokset.
Kiersin vain puolentoista metrin pituisen johdon toisen tulpanjohdon ympärille solmuun , ja vedin toisenpään kopan saumasta pulpetille asti, ja ajaessa tojottelin mittarin anturin johdon pään lähelle, niin näytti kierrokset hyvin.
Motonetissa näytti olevan sopivia potkureita, 70-80 euroa.
En ole koskaan kuullutkaan moottorisahan kierroslukumittarista, eli tuskin saan mistään sellaista lainaan.
Minkälainen homma olisi asentaa kiinteä kierroslukumittari tämmöseen moottoriin ja millainen mittari pitäisi hankkia?
Korvakuulolta voin sanoa varmaksi, ettei kone kierrä lähellekään 6000rpm.
Taitaa olla potkurin vaihto edessä, mutta ensin taidan koittaa poistaa kuristuksen kaasuttimesta.
Onko täällä kukaan poistanut kuristusta ja oliko monimutkainen homma?
Onnistuukohan tehdä veneen ollessa vesillä?
Älä mene sitä virhettä tekemään että yrität kaasarista sitä irrottaa... -91:sen kaasarissa se on vielä yhtä valua kun taas 84 asti se on muovia ja sen saa sulatettua pois. Kun otat sen holkin irti niin sitten kone saa enempi ilmaa ja vaatii isompaa suutinta kun muuten se ei jaksa mennä senkään vertaa ja jos se saa enemmän bensaa pitää pakopuolenkin olla kunnossa kun muuten siitä ei saa juurikaan muuta hyötyä kun että bensaa kuluu huomattavasti enemmän...
Hommaa vaan siihen se 10x13 tai 10,5x11 nousulla oleva potkuri joka on vakio noissa koneissa... Sen oman potkurisi koon näet kun otat mutterin ja sen prikan irti ja jos notulit ei muuten näy niin voit vaikka ruiskaista spraymaalia niiden päälle niin ne voi erottua paremmin
En nyt aivan täysin ymmärtänyt tuota yllä olevaa viestiä. Mitä ei saa irrottaa kaasarista?
Eikö näissä ole isompi kaasari kuin lohkossa oleva reikä? Eli eikö tuon lohkon reijän voi vain jyrsiä isommaksi, kun ensin irroittaa kaasuttimen?
Käsittääkseni suutintakaan ei vielä tässävaiheessa tarvitse vaihtaa.
Ei tosin ole omaa kokemusta, vaan perustuu netistä luettuun tietoon
en puhunutkaan siitä imukannessa olevasta reiästä vaan kakskymppisen kaasarissa on kuristus ennen kaasuläppää. Se erottaa 20:sen ja 30/35:sen kaasarin rungot toisistaan toki suuttimet on erikokoiset. Ennen vuotta 85 se kaasarissa oleva kuristus oli muovia ja sen pystyi sulattamaan pois siitä ja vaihtamalla suuttimen tuollaisesta peruskaasarista sai tehtyä isomman. Mutta 85--> se kuristus on samaa valua ellei peräti huhujen mukaan kovempaa mitä muu kaasari. Käsitin että kyseessä oli se kuristus josta kirjoitettiin... Saatan olla väärässä mutta sen kuristuksen mikä on imukannessa saa tietenkin poistaa koska se vaikutaa kulkuun melkoisesti
Tarkistin paikallaan olevan potkurin koon. Se on 10*15. En noista mitään tajua, mutta onko pahastikkin liian suuri?
Ja jos nyt uuden ostan, niin mitä raati suosittelee?
se on todennäköisesti liian jyrkkä. eli nousua on siis kaksi tuumaa enemmän kierroksella mitä vakiossa. vakio on siis 10x13 tai 10,5x11 jotka ovat aika lähellä ainakin samankokoisia. eli jompaakumpaa noista lähtisin hakemaan
Mitä eroa on 10x13 ja 10,5x11 välillä? Miten ne voi olla lähellä tosiaan kun kuitenkin jälkimmäinen luku eroaa kahdella?
Jos Motonetin valikoimasta löytyy kummankinlaista potkuria, niin kumpiko kannattaa ottaa?
Niin ja jos motonetista löydän tuon kokoisen potkurin, niin mistä tiedän että kiinnitys sopii tuohon omaan moottoriin? Kannattaako samalla uusia joku sokka tms?
Iso kiitos neuvoista ja asiallisista vastauksista kaikille!
Mulla on 11 tuumaisella nousulla, ja hyvin kulkee. Osta sellainen, niin riittää voimaa kuormankin kanssa.
Jos nyt aluksi mittaat tuon ikäisestä koneesta puristus paineet.
Lähinnä ovatko tasaiset. äänestä et pakosta kuule.
Tekee juurikin tuollaisen väännön puutteen.
ne on aika liki samankokoiset. toinen on vaan isompi halkaisijaltaan niin siinä on pienempi nousu. 10x13 löytyy varmaan varmemmin uutena kun tuo toinen on sellainen potkuri mitä 35:sessa käytettiin aikanaan. kannattaa ne puristuksetkin tietty tarkistaa jos puristuspainemittari löytyy. jos se on käsikäynnisteinen kone niin sitä joutuu repimään aikalailla ennen kun se näyttää oikeaa lukemaa. kunhan se on yli 6bar niin sen pitäisi jo riittää
Koneessa on sähköstartti, mutta mittaria ei löydy. Mitä semmonen maksaa ja miten käytetään?
Koneessa on sähköstartti, mutta mittaria ei löydy. Mitä semmonen maksaa ja miten käytetään?
Kirjoittaja vielä palstalla , ja miten kävi, löytyikö kierroksia koneeseen, ja mikä temppu auttoi propleemaan ?
puristuspaienmittari maksaa noin 20e ja niitä saa varaosaliikkeistä. mittari kierretään tulpan reikään ja sen jälkeen startataan... mielellään molemmat tulpanjohdot irti ettei kone vaan lähde käymään
Tiedän et vanha viesti, mut viat tulee ja pysyy. Keväällä Evinrude 20 kävi tyhjäkäyntiä hyvin, kun antoi kaasua pääsi 101m, jonka jälkeen mooasi.Eikä ottanut enään kierroksia, syy kohokammion tiiviste ,kovettunut muruset tehnyt tukoksen. Putsasin ja vaihdoin tiivisteet , neulaventtiilin, kohon kaasariin. Kasasin ja kappas, taas mentiin.
vanha viesti samat yleishuolet aiheesta kirjoitan myös.
Olin viime viikonloppuna merellä 30 hv evinrudella, ja yht. äkkiä alkoi tehot kadota. Normi huippunopeus 42 km/h, tippui 28 kmh hon. saareen rantauduttua ja kipin nostettua kova bensan haju ja sitä tippui kopan ulkopuolellekin. Pienen tutkinnan jälkeen kohokammion tyhjennysruuvi oli löystynyt ja irronnut tärinästä. ruuvi löytyi kopan pohjalta lopulta.
mut se mikä tarinan opetus olis, on se että pitäkää ihmiset työkaluja, ruuveja ja tarvikkeita jossain pienessä muovilaatikossa ns. ensiapulaukkuna. itse oon koonnut sellaisen maailmanlopunsetin kaikenlaista mm.
tiivistepaperia tiivistenauhaa, rautalankaa, muttereita, ruuveja, prikkoja, tähti ja ristiruuvari, kaikki kiintoavaimet 8 sta 17 asti, polttimoa, letkuklemmaria, prikkaa, veistä, sytytinkin eksynyt sinne, taskulamppu jne. jne. ette usko kuinka paljon saa pieneen laatikkoon ja kuinka se muuttuu aarrearkuksi vian tultua venematkalla. tämä tällaisena vinkkinä heitto. Vie tosi vähän tilaa suhteessa kaikkeen muuhun roinaan mitä sitä tulee välillä veneessä pidettyä lojumassa.
Mullakin on veneen peräkontissa meisselit-pihdit, ja varapotkuri ja tulppa-avain. Aion myös hankkia varalta sytytysboksin, jonka pystyy vesilläkin vaihtamaan, kun vain pistokkeet tökkii kiinni.
Vaikka moottori on osoittautunu täysin luotettavaksi jo vuosikausia, niin ei sopiva viisaus venettä kaada. On vain hauskaa selvitä yhtä-äkkisistä ongelmista.
Näin on näreet. Evikat on hyviä pelejä ja varustautuminen ei ole mitenkään epäluottamusta toimivuuteen vaikka joku voisi tästä vähän nostella kulmia. Merialueilla vaan kun on pitkät matkat ja omavaraisuus yksi päämääristä kaikissa oloissa. Menenkö valmistautumisessani liian pitkälle kun kannen alla on pariheppainen apukone...mene ja tiedä mutta mieli on täysin levollinen koska kaikissa vikatilanteissa kotiin tullaan aina omin voimin. Vielä ei ole tarvinnut muuten apukonetta kertaakaan.