En tiedä olenko joku YTM, vai mikä olen, mutta pummi olen. Tai siis opiskelija, mutta pummi kuitenkin. Naiset aina juttelee mulle kaikkea, vaikka tietävät, että olen renttu ja laiska ja kyvytön. Väsähtänyt elämän paineissa, eikä mitään rahojakaan ole, mitä nyt valtion rahoilla elelee ja silleen. En vaan tiedättekö tajua lainkaan sitä, että kun parikymppinen kaunis, suloinen tyttölapsi tulee silmät tuikkien söpö virnistys naamalla juttelemaan, että miksi se pummille silleen haluaa jutella, sehän tietää että olen kelvoton. Ja se hymy... Käsittämätöntä... Miten viattoman tyttölapsen hymy voi huokua sellaista hyväksyntää, vaikka siinä on lievästi tuhma ja paheksuva virne, koska kelvottomia nuoria koltiaisia pitää kunnollisen tytön vähän sopivasti paheksua ja antaa vaikka nukkumaanmeno kehoituksia, koska ehkä se renttu ei ole tosiaan vielä 25-ikävuoden rajapyykin ajat sitten ohitettuaan lainkaan tietoinen siitä, ettei ole hyvä valvoa aamu neljään jos meinaa opiskella.
En ymmärrä näitä naisia. Se välittäminen. Värien puolesta hyvin toisiinsa sointuviin vaatteisiin pukeutunut tukka hyvin laitettu raikas ja puhtoinen nainen arvostaa ja tuntee kumppanuutta miehen kanssa, joka ei osaa olla aina kiltisti, ei jaksa mennä töihin aina kun pitäisi, ei jaksa noudattaa sääntöjä, tai tehdä osaansa yhteisistä jutuista. Mutta ei paheksuntaa, ei torjuntaa tyttösten taholta... Onko se rakkautta? Se katse, jossa polttelee jokin kumma tuli... Hymy... Se vatsan pohjassa tuntuva tunne... Ihan kuin siinä olisi jotain elämää suurempaa, kuin jostain toisesta maailmasta... Viisaat naiset, heidän kypsä olemuksensa ja terävä katseensa. Alfanaaraan ylväs, mutta pehmeän naisellinen olemus ja halu auttaa, jeesata miestä, joka on vähän pihalla asioista. Eikö se ole kaunista, kun tavattoman suloinen ja älykäs nainen tukee miestä, ja kunnioittaa miestä myös vilpittömän arvostavasti? Ja vielä renttua... Käsittämätöntä, mutta totta...
En ymmärrä näitä naisia. Se välittäminen. Värien puolesta hyvin toisiinsa sointuviin vaatteisiin pukeutunut tukka hyvin laitettu raikas ja puhtoinen nainen arvostaa ja tuntee kumppanuutta miehen kanssa, joka ei osaa olla aina kiltisti, ei jaksa mennä töihin aina kun pitäisi, ei jaksa noudattaa sääntöjä, tai tehdä osaansa yhteisistä jutuista. Mutta ei paheksuntaa, ei torjuntaa tyttösten taholta... Onko se rakkautta? Se katse, jossa polttelee jokin kumma tuli... Hymy... Se vatsan pohjassa tuntuva tunne... Ihan kuin siinä olisi jotain elämää suurempaa, kuin jostain toisesta maailmasta... Viisaat naiset, heidän kypsä olemuksensa ja terävä katseensa. Alfanaaraan ylväs, mutta pehmeän naisellinen olemus ja halu auttaa, jeesata miestä, joka on vähän pihalla asioista. Eikö se ole kaunista, kun tavattoman suloinen ja älykäs nainen tukee miestä, ja kunnioittaa miestä myös vilpittömän arvostavasti? Ja vielä renttua... Käsittämätöntä, mutta totta...
Vastaukset 4
Vanhimmat
YEEEAAHHH! Nuole sitä monen miehen nussimaa huoranvittua, livo oikein kieli rullalla pillunnuolija!
Jokainen nainen, joka rakastuu renttuun, kuvittelee, että hänen puhtoinen rakkautensa muutta miehen ja ongelmat häviävät kuin taikaiskusta. Niinhän siinä ei koskaan käy.
Käytännössä nainen ei yleensä usko, että mies muuttuu.
Jos mies on itse kovin tasoton, monessakin mielessä, niin monikin nainen voi näyttää hehkeältä, älykkäältä yms.