Mitäs mieltä olette viestittelystä eri paikkakunnalla asuvan henkilön kanssa? Olen törmännyt useaan erittäin mielenkiintoiseen profiiliin eri paikkakunnilta ja mieli tekisi laittaa viestiä. Seuraukset vain mietityttää, kun jos deittailu johtaisi pidemmällekin, niin itsellä ei ainakaan opiskelujen vuoksi ole mahdollista muuttaa moneen vuoteen toiselle paikkakunnalle. Sanotaan vielä suoraan, että omalla paikkakunnalla on ollut jo pitkään todella hiljaista...
"Kaukosuhteet" nettideittailussa
lkdfgjh
3138
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Nyt kun asiaa aloin miettiä niin kaikki netin kautta alkaneet suhteeni ovat olleet kaukosuhteita. Välimatkaa ei toki kaikissa ole ollut paljon, yksi pitkäaikainen (noin viisi vuotta) kumppani asui vain tunnin ajomatkan päässä. Toisaalta puolentoista vuoden suhde onnistui ihan hyvin toisessa maassa asuvan kanssa eikä katkennut etäisyyteen vaan muihin asioihin.
Riippuu siitä, mitä hakee. Itselleni on selvää, etten enää mene naimisiin enkä halua edes muuttaa yhteen, joten tunnin-parin välimatka ei ole mikään este.
Jos kauempana asuvan kanssa sitten tuntuiskin viihtyvän ja ois kiva kehittää suhdetta eteenpäin niin siitä ne ongelmat sitten alkaa. Se tyssää kuitenkin käytännössä siihen mahdottomaan välimatkaan, jotta vois olla tarpeeks vakituista. Kyllä se on vaan paljo helpompaa jos asuu samassa kaupungissa tai edes lähiseudulla. On myös aika paljon vaadittu kun sitten jompi kumpi joutus jättään ehkä koko muun elämän sinne kauas toiselle paikkakunnalle jos vaikka on sieltä kotosinkin, ja pelkästään suhteen takia muuttaan muualle.
Tietysti sit voi toimiakin jos jollekin riittää vaan 1-2 kertaa kuussa näkeminen, mutta itse en ole enää viitsinyt alkaa edes yrittään mitään jos välimatkaa on liikaa.
Mielestäni matka ei ole mikään este...jos vaan itse pystyy käsittelemään tunteensa.
Meillä suhde alkoi treffipalstalta, kirjoiteltiin pitkään (2-3kk) ennenkuin tavattiin ensimmäistä kertaa.
Tavattiin muutama kerta lyhyesti parin viikon sisällä ja sen jälkeen tapaamiset on olleet n 1-2 krt kuukaudessa....usein vietetään viikonloppu yhdessä. Ikävä on valtava mutta viestitellään ja soitellaan lähes päivittäin.
Suhdetta on nyt jatkunut vajaa 2v.
Meillä ei nyt etäisyyttä ole kuin reilu 200km mutta työt ja opiskelut, sekä huonokuntoisen äitini hoito joka toinen viikonloppu vievät aikaa joten ihan joka viikonloppu ei tapaaminen onnistu.