On ahdistavaa olla sijainen, kun ei koskaan tiedä työpäiviään etukäteen. Stressaan hirveästi aamusoittoja. Nukun levottomasti aamuyöstä ja näen jopa painajaisia. Se on kamalaa. Kesä on hiljaista aikaa ja nyt ei ole moneen viikkoon ollut töitä. En tiedä, uskaltaako silti suunnitella mitään. Muihin aikoihin on enemmän töitä, melkein joka päivälle.
Olisi kivaa, jos soitetettaisiin edellisenä päivänä, mutta täällä tuntuu olevan tapana soittaa vasta aamulla, vaikka olisi jonkun lomamatkan sijaistaminen tiedossa viikkoja etukäteen. Kerran soitettiin puoli tuntia ennen työpäivän alkua, että olisi töitä.. Ja se oli lomareissun sijaisuus, josta olisi ollut hauskaa tietää edes edellisenä iltana. Mutta ei, vasta puoli tuntia ennen työpäivän alkua.
Eihän sille mitään voi, jos sairastuu aamulla, mutta ikävää sijaiselle. Joskus saattaa olla vaikka kahden viikon sijaisuus, josta jatkumisen tietää yhden päivän pätkissä. Esim. olet päivän töissä ja töistä lähtiessä et tiedä, onko työtä samssa paikassa huomenna. Sitten aamulla kuudelta soitetaan, että olisi samassa paikassa töitä ainakin nyt tämä päivä vielä. Hirveän stressaavaa.
Jotkut sijaispaikat ovat kivoja ja työkaverit mukavia, mutta sitten joissakin sijaisille ollaan ilkeitä ja puhutaan hirveän tympeästi ja kohdellaan kuin alinta kastia. Ja vika ei voi olla vain minussa, koska muiden sijaisten kanssa olen puhunut ja jokainen tietää nämä paikat. Samalla tavalla kiusataan kaikkia sijaisia.
Ja sijaisille ei edes kuulu mitään etuuksia. Ei ole lomarahoja, ei palkallisia vapaapäiviä, ei lomia, ei terveystarkastuksia, ei mitään. Tai lomaa voi pitää, mutta ei siitä palkkaa saa. Esimerkkinä palkallisista vapaista: keskellä viikkoa on muille ihmisille palkallinen vapaapäivä. Sijaiselle sopimus kirjoitetaan siten, että vaikka maanantaista keskiviikkoon on töissä, torstain työtön ja perjantaille tehdään uusi sopimus.
En yhtään ihmettele, että sijaisista on kaupungilla valtava pula. Ei tätä kukaan perheellinen ja asuntolainaa omaava voi tehdä (ellei ole hyvätuloinen puoliso). Ei mikään ihme, että kaikki sijaiset ovat joko vastavalmistuneita nuoria, joilla ei ole vielä (pieniä) lapsia tai lainaa, tai sitten eläkeläisiä.
Olisi kivaa, jos soitetettaisiin edellisenä päivänä, mutta täällä tuntuu olevan tapana soittaa vasta aamulla, vaikka olisi jonkun lomamatkan sijaistaminen tiedossa viikkoja etukäteen. Kerran soitettiin puoli tuntia ennen työpäivän alkua, että olisi töitä.. Ja se oli lomareissun sijaisuus, josta olisi ollut hauskaa tietää edes edellisenä iltana. Mutta ei, vasta puoli tuntia ennen työpäivän alkua.
Eihän sille mitään voi, jos sairastuu aamulla, mutta ikävää sijaiselle. Joskus saattaa olla vaikka kahden viikon sijaisuus, josta jatkumisen tietää yhden päivän pätkissä. Esim. olet päivän töissä ja töistä lähtiessä et tiedä, onko työtä samssa paikassa huomenna. Sitten aamulla kuudelta soitetaan, että olisi samassa paikassa töitä ainakin nyt tämä päivä vielä. Hirveän stressaavaa.
Jotkut sijaispaikat ovat kivoja ja työkaverit mukavia, mutta sitten joissakin sijaisille ollaan ilkeitä ja puhutaan hirveän tympeästi ja kohdellaan kuin alinta kastia. Ja vika ei voi olla vain minussa, koska muiden sijaisten kanssa olen puhunut ja jokainen tietää nämä paikat. Samalla tavalla kiusataan kaikkia sijaisia.
Ja sijaisille ei edes kuulu mitään etuuksia. Ei ole lomarahoja, ei palkallisia vapaapäiviä, ei lomia, ei terveystarkastuksia, ei mitään. Tai lomaa voi pitää, mutta ei siitä palkkaa saa. Esimerkkinä palkallisista vapaista: keskellä viikkoa on muille ihmisille palkallinen vapaapäivä. Sijaiselle sopimus kirjoitetaan siten, että vaikka maanantaista keskiviikkoon on töissä, torstain työtön ja perjantaille tehdään uusi sopimus.
En yhtään ihmettele, että sijaisista on kaupungilla valtava pula. Ei tätä kukaan perheellinen ja asuntolainaa omaava voi tehdä (ellei ole hyvätuloinen puoliso). Ei mikään ihme, että kaikki sijaiset ovat joko vastavalmistuneita nuoria, joilla ei ole vielä (pieniä) lapsia tai lainaa, tai sitten eläkeläisiä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.